Tautipaineen merkitys viherlannoitus- ja kerääjäkasvivalintoihin

Tautipaineen merkitys viherlannoitus- ja kerääjäkasvivalintoihin

• 1.
  © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus AskoHannukkala, Pirjo Kivijärvi ja Sari Iivonen, Luonnonvarakeskus (Luke) Puutarhatilojen maan kasvukunto teemapäivät, maaliskuu 2017 Tautipaineen merkitys viherlannoitus- ja kerääjäkasvivalintoihin
• 2.
  © Luonnonvarakeskus Tautipaineen merkitysviherlannoitus- ja kerääjäkasvivalintoihin 2 Kasvilajit, joiden tauteja on viime vuosina tutkittu Ristikukkaiset kasvit, ja niiden tautiriskit vihanneskierroissa 1- ja monivuotiset palkokasvit tautiriskinä Viljat ja heinäkasvit vihanneskierroissa Johtopäätelmiä kokemuksista Caliente sinappiseoksen murskaus peltoon
• 3.
  © Luonnonvarakeskus3 Hyödyt jamahdolliset riskit riippuvat suuresti siitä, miten ”välikasvi” viljellään ja miten kasvusto onnistuu • Kylvöaika • Lannoitus • Korjuuaika ja -tapa Vaikutukset • Biomassa (humuspitoisuus) • Lannoitusvaikutus (palkokasvit) • Maanparannusvaikutus • Kasvinsuojeluvaikutus • Ympäristökorvaukset Lähtökohtaisesti viherlannoitus- ja kerääjäkasveilla on enimmäkseen myönteisiä vaikutuksia vihannesviljelyssä
• 4.
  © Luonnonvarakeskus Kasvilajit, joidentauteja on viime vuosina tutkittu vihannestiloilta otetuista näytteissä 4 Ristikukkaiset kasvit • Valko- ja keltasinappi • Rehu- ja öljyretikat • Muokkausretiisi Palkokasvit • Herne ja härkäpapu • Apilat • Muut 1- ja monivuotiset nurmipalkokasvit Erikoisemmat kasvit (Hunajakukka, samettikukka) Rikkakasveja Ohra ja kaura
• 5.
  © Luonnonvarakeskus Eri viherlannoituskasvienjuurinäytteet vihannestiloilta tautipaineen selvittämiseksi 5 4.4.2017 • Näytteiden tyviosa juurineen lähetettiin Luke Jokioisten kasvinsuojeluun • Juuret pestiin ja näytteiden tautisuus arvioitiin silmävaraisesti • Sienimäärityksiä varten näytteet siirrostettiin PCNB-agar ravintoalustalle, (inkubointi pimeässä huoneenlämmössä 5-7 vrk) • Tarkat lajimääritykset PDA-agar alustoilla ja lajispesifisillä PCR- alukkeilla
• 6.
  © Luonnonvarakeskus6 Näytteet muutamalta lohkolta– otanta ei ole edustava • Palkokasveissa tyvi- ja juuristovioituksia • Ristikukkaiset melko terveitä • Sinapissa ja retikassa vähän möhöjuurta • Rikkakasvit olivat hyvin terveitä! 0 20 40 60 80 %tutkituistakasveista Tyvilaikut Juuristo-vioitukset Möhöjuuri Kerääjä- ja viherlannoituskasvien juurten ja tyvien tautisuus
• 7.
  © Luonnonvarakeskus7 Fusarium-sieniä olieniten palkokasvien juurissa • F. oxysporum ja F. solani yleisimmät lajit • Osa F. oxysporum- kannoista todettu patogeenisiksi sipulille • Fusarium-sieniä oli myös rikkakasveissa • F. proliferatum oli harvinainen Kerääjä- ja viherlannoituskasvien juurten ja tyvien Fusarium-sienet – sipulia vioittavat lajit 0 20 40 60 80 100 Muut lajit F. proliferatum F. oxysporum
• 8.
  © Luonnonvarakeskus8 Fusarium-sienet pilaavatsipuleita pellossa ja varastossa Kerääjä- ja viherlannoituskasvien juurten ja tyvien Fusarium-sienet – sipulia vioittavat lajit
• 9.
  © Luonnonvarakeskus9 Muita Fusarium-sieniä löytyiuseimmilta kasvilajeilta • F. avenaceum oli yleisin laji • Todetut lajit ovat heikkoja patogeenejä monille erilaisille viljelykasveille • Käytännön merkitys? • Elävät myös satojätteissä 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Herne Härkäpapu Valkomesikkä Puna-apila Rehumailanen Rehuvirna Keltasinappi Muokkausretiisi Rehuöljyretikka Ohra Tattari Jauhosavikka Peltovalvatti F. sambucinum F. equiseti F. sporotrichioides F. avenaceum Kerääjä- ja viherlannoituskasvien juurten ja tyvien Fusarium-sienet – monia eri kasveja vioittavat lajit
• 10.
  © Luonnonvarakeskus10 Kerääjä- javiherlannoituskasvien juurten ja tyvien Fusarium-sienet – monia eri kasveja vioittavat lajit Punahome, tyvi- ja juuristotaudit Juuresten ja perunan varastomädät
• 11.
  © Luonnonvarakeskus11 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Sipulimätä VarastomädätNäivete Tyviatudit Punahomeet Kerääjä- ja viherlannoituskasvien juurten ja tyvien Fusarium-lajistoon liittyviä tautiriskejä
• 12.
  © Luonnonvarakeskus12 Moni-isäntäiset maasta leviävät patogeenitolivat yleisiä viherlannoitus- ja kerääjäkasveissa • Käytännön merkitys viljelykierron kasveille? • Elävät myös satojätteissä 0 20 40 60 Pythium R.solani Botrytis Kerääjä- ja viherlannoituskasvien juurissa esiintyi melko paljon Rhizoctonia- ja Pythium-lajeja
• 13.
  © Luonnonvarakeskus13 Rypsi jarapsi ovat arkoja Rhizoctonia solani – tyvi- ja juuristotaudeille • R. solani aiheuttaa perunalla versolaikkua, seittirupea ja monia muita vioituksia eri vihanneksilla Ristikukkaisissa kasveissa esiintyy AG-21 ja AG-22 tyyppejä • Ristikukkaiset kasvit eivät lisää ainakaan merkittävästi perunaseitin riskiä Ristikukkaiset kasvit (rypsi ja rapsi) vihannesviljelyssä - seittimädät
• 14.
  © Luonnonvarakeskus14 Rhizoctonia solani-aiheuttaa hyvin monenlaisia vioituksia eri kasveissa
• 15.
  © Luonnonvarakeskus15 Pythium-lajit aiheuttavathyvin monenlaisia vioituksia eri kasveissa
• 16.
  © Luonnonvarakeskus16 Rypsi, rapsija sinappi lisäävät möhöjuuririskiä • Möhöjuurta esiintyy hyvin yleisesti Etelä-Suomen pelloilla • Riski, jos samoilla lohkoilla viljellään rypsiä, rapsia tai ristikukkaisia vihanneskasveja, kuten kaalilajeja, lanttua yms. • Kerääjäkasvi viljelykierrossa = möhöjuurelle arka tuotantokasvi • Suositeltava viljelyväli möhöjuuritartunnan tasosta riippuen vähintään 4–8 vuotta 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 90000 0 10 20 30 1984–1986 1987–1989 2007–2009 alle 10 % 10–50% yli50 % Öljykasvien viljelyala %tutktuistapelloista viljelyalaha Ristikukkaiset kasvit (rypsi ja rapsi, sinapit, retikat) vihannesviljelyssä - möhöjuuri
• 17.
  © Luonnonvarakeskus Retikka- jasinappilajikkeiden möhöjuurialttiutta testattiin Jokioisten tautikentällä 17 4.4.2017 • Rypsi, sinappi, muokkausretiisi, useita retikkalajikkeita • Juuret pestiin ja näytteiden tautisuus arvioitiin silmävaraisesti • Lisäksi on tutkittu multanäytteistä eri kasvien vaikutusta möhöjuuren määrään maassa
• 18.
  © Luonnonvarakeskus18 Retikat eivätyleensä lisää möhöjuuren määrää – suuria lajike-eroja 0 20 40 60 80 Kevääntautitaso Rypsi Sinappi-Caliente Muokkausretiisi Retikka-Farmer Retikka-Ikarus Kevääntautitaso Rypsi Sinappi-Caliente Muokkausretiisi Retikka-Farmer Retikka-Ikarus Pahasti möhöjuurinen pelto Lievästi möhöjuurinen pelto Möhöjuuri% Ristikukkaiset kasvit (retikat) vihannesviljelyssä - möhöjuuri
• 19.
  © Luonnonvarakeskus19 Erityisesti rypsija rapsi ovat sadekesinä arkoja pahkahomeelle • Siemensadoksi viljeltävät ristikukkaiset kasvit lisäävät pahkahomeriskiä vihanneksille • Pahkahome iskeytyy rypsiin ja rapsiin vasta kukinnan jälkeen Saneerauskasveiksi viljellyt ristikukkaiset murskataan maahan viimeistään kukintavaiheessa • Pahkahomeen riski on erittäin pieni Ristikukkaiset kasvit (rypsi ja rapsi, sinapit, retikat) vihannesviljelyssä - pahkahome
• 20.
  © Luonnonvarakeskus20 • Kaikkiedellä mainitut palkokasvit ovat ainakin teoriassa pahkahomeen (Sclerotinia sclerotiorum) isäntäkasveja • Riski otettava lukuun öljykasveja, varastokaalia ja –porkkanaa viljeltäessä • Riski riippuu siitä, missä vaiheessa palkokasvit muokataan maahan • Useimmiten pahkahome ei ehdi iskeytyä 1-vuotisiin palkokasveihin, joten riskiä voidaan pitää pienenä • Monivuotiset voivat olla riski Palkokasvit (1- ja monivuotiset) vihannesviljelyssä – pahkahome
• 21.
  © Luonnonvarakeskus21 Maanparannusvaikutus • Etenkinretikat tuottavat voimakkaan juuriston • Rypsi ja rapsi eivät tuota kunnollista juuristoa, jos maa on pahasti tiivistynyt Kasvinsuojeluvaikutukset • Ristikukkaisilla ja vihanneksilla on yhteisiä kasvintuhoojia • Glukosinolaatit voivat vähentää kasvintuhoojia • Ei tiloille, joilla tuotannossa ristikukkaisia vihanneskasveja Ristikukkaiset kasvit (rypsi ja rapsi, sinapit, retikat) vihannesviljelyssä
• 22.
  © Luonnonvarakeskus22 Laboratoriokokeissa puhtaat glukosinolaatitja ristikukkaisista kasveista tehdyt uutteet tuhoavat tai estävät tauteja ja tuholaisia • Tappavat peruna-ankeroisten kystia • Pysäyttävät monien maalevintäisten taudinaiheuttajien kasvun • Kuorirokko ja perunarupi • Harmaahilse ja mustapiste • Perunaseitti • Punamätä ja sydänmätä • Lakastumistaudit (Verticillium, Fusarium) Ristikukkaisten kasvien tuottamat glukosinolaatit ovat hyvin myrkyllisiä monille kasvintuhoojille
• 23.
  © Luonnonvarakeskus Viljakasvit, 1-ja monivuotiset heinänurmet vihanneskierroissa 23 Maanparannusvaikutus • Erityisesti useampivuotiset nurmet parantavat tehokkaasti maan rakennetta • Runsaasti biomassaa Kasvinsuojeluvaikutukset • Heinäkasveilla ja vihanneksilla ei ole merkittäviä yhteisiä kasvitauteja • Sepän toukat voivat lisääntyä monivuotisissa nurmissa ja aiheuttaa juureksille haittoja
• 24.
  © Luonnonvarakeskus24 Viherlannoitus- jakerääjäkasvien aiheuttama tautipaine eri vihanneskasveille - arvio
• 25.
  © Luonnonvarakeskus25 4.4.2017 •1-2 vuotiset nurmi-palkokasviseokset • Pitkäikäisiä nurmia ei suositella (sepäntoukat, juurihaava-ankeroiset) • 1-vuotiset palkoviljat/seokset: herne, härkäpapu, herne-kaura • Ristikukkaisilta kasveilta puuttuu mykorritsa -> ei suositella mansikan esikasviksi • Valkomesikän jälkeen on todettu mansikan heikkoa kasvua • Apilat voivat lisätä juurilahoa aiheuttavia sieniä pellossa Viherlannoituskasvit marjanviljelyssä
• 26.
  © Luonnonvarakeskus26 Lajivalinnassa onpunnittava tarkoin hyödyt ja haitat • Ristikukkaisia kerääjäkasveja ei kannata suosia, jos viljellään ristikukkaisia tuotantokasveja • Ristikukkaisilta kasveilta puuttuu mykorritsa –> ei suositella mansikan esikasviksi • Herne ei ole hyvä vaihtoehto vihannestiloille, marjanviljelytilojen viljelykiertoon kuitenkin sopiva • Palkokasvit voivat lisätä varastotauteja ja taimipoltteita • Apilat voivat lisätä tauti- ja tuholaisriskiä mansikalla(juurilaho, lanka-ankeroiset) • Rhizoctonia ehkä ongelmallinen Maanparannus- ja viherlannoituskasvit kasvitautien isäntinä - johtopäätöksiä
• 27.
  © Luonnonvarakeskus Kiitos! 27