Pohjois-Karjalan kiertotalouden tiekarttaCircwaste
Circwate-hankkeessa on laadittu alueelliset kiertotalouden tiekartat neljälle alueelle Suomessa: Lounais-Suomeen, Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan. Työprosessiin osallistuivat alueen tärkeät sidosryhmät ja aluekoordinaattorit.
Alueiden kiertotalouden tiekartta on ohjelma, jossa määritellään alueiden kiertotalouden tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Alueellisessa tiekarttatyössä oleellisena lähtökohtana on huomioida alueelliset vahvuudet ja erityispiirteet. Tiekartalla edistetään valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa alueella. Alueiden tiekarttoja päivitetään hankkeen aikana uusilla painopisteillä sekä konkreettisilla toimenpiteillä.
Pohjois-Karjalan kiertotalouden tiekarttaCircwaste
Circwate-hankkeessa on laadittu alueelliset kiertotalouden tiekartat neljälle alueelle Suomessa: Lounais-Suomeen, Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan. Työprosessiin osallistuivat alueen tärkeät sidosryhmät ja aluekoordinaattorit.
Alueiden kiertotalouden tiekartta on ohjelma, jossa määritellään alueiden kiertotalouden tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Alueellisessa tiekarttatyössä oleellisena lähtökohtana on huomioida alueelliset vahvuudet ja erityispiirteet. Tiekartalla edistetään valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa alueella. Alueiden tiekarttoja päivitetään hankkeen aikana uusilla painopisteillä sekä konkreettisilla toimenpiteillä.
Circwate-hankkeessa on laadittu alueelliset kiertotalouden tiekartat neljälle alueelle Suomessa: Lounais-Suomeen, Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan. Työprosessiin osallistuivat alueen tärkeät sidosryhmät ja aluekoordinaattorit.
Alueiden kiertotalouden tiekartta on ohjelma, jossa määritellään alueiden kiertotalouden tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Alueellisessa tiekarttatyössä oleellisena lähtökohtana on huomioida alueelliset vahvuudet ja erityispiirteet. Tiekartalla edistetään valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa alueella. Alueiden tiekarttoja päivitetään hankkeen aikana uusilla painopisteillä sekä konkreettisilla toimenpiteillä.
Circwate-hankkeessa on laadittu alueelliset kiertotalouden tiekartat neljälle alueelle Suomessa: Lounais-Suomeen, Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan. Työprosessiin osallistuivat alueen tärkeät sidosryhmät ja aluekoordinaattorit.
Alueiden kiertotalouden tiekartta on ohjelma, jossa määritellään alueiden kiertotalouden tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Alueellisessa tiekarttatyössä oleellisena lähtökohtana on huomioida alueelliset vahvuudet ja erityispiirteet. Tiekartalla edistetään valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa alueella. Alueiden tiekarttoja päivitetään hankkeen aikana uusilla painopisteillä sekä konkreettisilla toimenpiteillä.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 etenemisestä tehtyjen arviointien esittelytilaisuus. Maaseutuohjelmaa arvoidaan useista näkökohdista. Ohjelmakauden puoliväli on otollinen aika arviointien tekemiselle. Mitä tehdyt arvioinnit kertovat? Miten arviointien suositusten perusteella ohjelmatyötä voidaan kehittää siten, että tavoitteet saavutetaan?
Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n toimialapäällikön Juha Pirkkamaan esitys Ekoteollisuuspuisto Envi Grow Park ja Kiertotalouden vientiosaamiskeskus Sitran Kaikki teolliset symbioosit - Symbioosien ystävien aamiainen tilaisuudessa 21.10.2014.
Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n toimialapäällikkö Juha Pirkkamaan esitys Ekoteollisuuspuisto Envi Grow Park biotalouden vauhdittajana Järkivihreällä Forssan seudulla Sitran resurssiviisausklinikan Resurssiviisaan liiketoiminnan kehittäminen -klinikassa 10.6.2014.
Circwate-hankkeessa on laadittu alueelliset kiertotalouden tiekartat neljälle alueelle Suomessa: Lounais-Suomeen, Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan. Työprosessiin osallistuivat alueen tärkeät sidosryhmät ja aluekoordinaattorit.
Alueiden kiertotalouden tiekartta on ohjelma, jossa määritellään alueiden kiertotalouden tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Alueellisessa tiekarttatyössä oleellisena lähtökohtana on huomioida alueelliset vahvuudet ja erityispiirteet. Tiekartalla edistetään valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa alueella. Alueiden tiekarttoja päivitetään hankkeen aikana uusilla painopisteillä sekä konkreettisilla toimenpiteillä.
Circwate-hankkeessa on laadittu alueelliset kiertotalouden tiekartat neljälle alueelle Suomessa: Lounais-Suomeen, Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan. Työprosessiin osallistuivat alueen tärkeät sidosryhmät ja aluekoordinaattorit.
Alueiden kiertotalouden tiekartta on ohjelma, jossa määritellään alueiden kiertotalouden tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Alueellisessa tiekarttatyössä oleellisena lähtökohtana on huomioida alueelliset vahvuudet ja erityispiirteet. Tiekartalla edistetään valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa alueella. Alueiden tiekarttoja päivitetään hankkeen aikana uusilla painopisteillä sekä konkreettisilla toimenpiteillä.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 etenemisestä tehtyjen arviointien esittelytilaisuus. Maaseutuohjelmaa arvoidaan useista näkökohdista. Ohjelmakauden puoliväli on otollinen aika arviointien tekemiselle. Mitä tehdyt arvioinnit kertovat? Miten arviointien suositusten perusteella ohjelmatyötä voidaan kehittää siten, että tavoitteet saavutetaan?
Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n toimialapäällikön Juha Pirkkamaan esitys Ekoteollisuuspuisto Envi Grow Park ja Kiertotalouden vientiosaamiskeskus Sitran Kaikki teolliset symbioosit - Symbioosien ystävien aamiainen tilaisuudessa 21.10.2014.
Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n toimialapäällikkö Juha Pirkkamaan esitys Ekoteollisuuspuisto Envi Grow Park biotalouden vauhdittajana Järkivihreällä Forssan seudulla Sitran resurssiviisausklinikan Resurssiviisaan liiketoiminnan kehittäminen -klinikassa 10.6.2014.
Kansainvälinen biojalostamokilpailu, kilpailujulistusBiotalous.fi
Kansainvälinen biojalostamokilpailu
Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää kansainvälisen suunnittelukilpailun, jolla halutaan nopeuttaa biojalostamoiden innovaatioiden kaupallistumista ja uusien biojalostamoiden syntyä Suomeen. Kilpailu on avattu 4.6.2014 ja se on avoinna ehdotuksille 4.12.2014 saakka.
Valtioneuvoston 8.5.2014 tekemässä periaatepäätöksessä talouden uusien kasvun kärkien vauhdittamiseksi linjattiin, että uusien biojalostamokonseptien synnyttämiseksi ja investointien edistämiseksi järjestetään avoin kansainvälinen kilpailu.
Kilpailulla etsitään ehdotuksia Suomeen sijoittuvasta uuden sukupolven biojalostamosta. Sen tulee olla kaupallisen mittakaavan laitos, joka sisältää uutta teknologiaa, jota ei ole vielä kaupallisessa käytössä. Jalostamo voi olla myös demonstraatiolaitos, jonka teknologialla tai tuotteella on merkittävä liiketoimintapotentiaali. Kilpailun on tarkoitus johtaa toteutussuunnitteluun sekä Suomessa tapahtuvaan investointiin.
Kilpailun voittaja julkistetaan helmikuussa 2015. Pääpalkinto on 100 000 euroa. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö kokoaa julkisia tahoja edustavan rahoittajaryhmän, joka koordinoi ja auttaa kolmen parhaan ehdotuksen investointivaiheen julkisen rahoituksen hankinnassa. Yksityisellä pääomalla tulee kuitenkin olla johtava asema esitetyissä hankkeissa. www.tem.fi/biojalostamokilpailu
Elintarviketeollisuuden tiekartta vähähiilisyyteen julkaistiin 9.9.2020 Elintarviketeollisuusliiton (ETL) jäsenwebinaarin yhteydessä. Esityksessä käydään läpi elintarviketeollisuuden tiekartan lähtökohtia, tavoitteita ja keinoja vähentää alan hiilijalanjälkeä.
Sitran projektijohtaja Kari Herlevin esitys Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025 Sitran järjestämässä Kiertotaloustiekartan toteuttajien työpajassa 19.1.2017.
Digital Media Finland selvitti työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta media-alan elinkeinopoliittisia tarpeita ja kehittämisen kohteita. Esitys pidetty FiComin Cable Days -tapahtumassa 18.11.2014.
International horse breeding is moving towards more goal-directed approaches focused on performance, health, and temperament. As the horse industry changes, future markets and breeding goals may prioritize easy-to-handle horses suitable for new recreational uses like therapy and tourism. Genomic selection and nutrigenomics can help breeders select for improved health and manage genetic diseases. Overall, the future of horse breeding likely involves multipurpose horses contributing to rural economies and new models of human-horse interaction.
This document discusses factors that affect the beginning of young trotters' racing careers. It finds that genetics play a role, with heritability estimates of 0.20-0.25 for age at first start. Sex also impacts starting age, with males entering training and racing earlier. Additionally, season of birth influences starting age, with horses born in January-March beginning around 6 months earlier. Overall, an early start to racing that allows horses to race for several years is favored by genetic selection, as it is associated with better later performance and health.
Mitkä ovat pahimmat kasvinsuojelun ongelmat marjatuotannossa? Eeva Leppänen, Marjaosaamiskeskus. IPM-Suomi: Tila, tieto ja tulevaisuus -tilaisuus 20.11.2014.
3. Liiketoimintaa biotaloudesta
Suomi sitoutunut EU-maiden kanssa vähentämään kasvihuonepäästöjä
20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä.
Tavoitteet on ennakoitu tulevan siirtymällä fossiilisesta energiasta
muihin energiamuotoihin.
Mihin kaikkeen voidaan käyttää esimerkiksi pyrolyysituotteita?
Biohiili korvaisi tuontikivihiilen.
Biohiilen tuotanto ei ole tällä hetkellä kannattavaa.
Biohiili sopii kivihiilen sijasta poltettavaksi samassa kattilassa.
Biohiilen kuljetus on kannattavampaa kuin puupellettien kuljetus.
Erityisbiohiili – onko niille käyttöä jätevesien puhdistuksessa, ravinne-ja
Ilmastopäästöjen vähentämisessä?
Rikastettu biohiili – onko sitä?
Turve – mikä rooli tulevaisuudessa – jatkojalostus – sekakäyttö?
Hake – pelletit – jatkokäyttö… jatkojalostus?
4. Liiketoimintaa biotaloudesta
Biotalouden mahdollisuudet – raaka-ainetta on riittävästi
* Energiaa
* Teollisuustuotteet,
* Sahatavarat
* Matkailu
* Hake, kaasu,
* Pyrolyysituotteet
* Biohiili
* Kalusteet ym.
* Energiaa
* kaivos- ja turveteollisuus
* Maanrakennus ym.
* Maatalous
* Viherrakentaminen
* Turkistalous
* Ym.
* Energiaa
* Kalastuselinkeino
* matkailu
* Teollisuuden lauhdevedet
* Ravinnepäästöt
* ilmastopäästöt
Metsä Maa Vesi, ilma
5. Liiketoimintaa biotaloudesta
UUSI LIIKETOIMINTA – UUSI TAPA TOIMIA
Liiketoiminnallisesti tarvitsemme:
Ajattelutavan - Asenteiden - muutosta
Byrokratian purkamista (luvat ym.)
Kykyä toimia ”tarkasti säännellyssä” verkostossa.
Taitoa tehdä eri alojen tutkimusasiantuntijoiden
kanssa yhteistyötä.
Verkoston vetäjiä - käynnistäjiä, joilla on taitoa
verkostojohtamisesta, kykyä synnyttää yhteinen
tavoitteellinen näkemys, strategia sekä kehittää
toimintatavat yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.
6. Liiketoimintaa biotaloudesta
INNOVOI UUSI BIOALAN TUOTE – >
KULJE OMIA POLKUJA - > ASETA TAVOITTEEKSI
KASVAVA JA TULOKSELLINEN LIIKETOIMINTA
Kykyä hyödyntää uutta teknologiaa ja
asiantuntijoita.
Kyky tutkia, olla luova ja oivaltaa niin tuotteistus,
markkinat ja käyttäjäryhmät ja kyky olla nopea
markkinoiden valtaamisessa.
Uusi tuote – > markkinat eivät ole syntyneet - >
kuluttajalla ei ole syntynyt tarvetta – mitä tehdä?
7. Liiketoimintaa biotaloudesta
ASIANTUNTIJAN KÄYTTÄMINEN
OLE KRIITTINEN ASIANTUNTIJAA KILPAILUTETTAESSA
– HALVIN VOI TULLA KALLIIKSI – OTA OSAAVA JA
PARAS
Yrityksen on osattava valita parhaat asiantuntijat
(yritykselle sopivat), riittävän terveellä tavalla
kasvuhakuiset ja kyky ´panna itsensä´ likoon.
Ala tarvitsee nopeita ja joustavia yrityksiä, hyviä ja
kansainväliset mitat täyttäviä tuotteita.
8. Liiketoimintaa biotaloudesta
MARKKINAT ONKO NIITÄ NYT JA KASVAAKO
Uusien tuotteiden markkinoille vienti on haastavaa
Markkinoiden selvitys – mitä ja mihin asiakkaat
voivat käyttää tätä tuotetta – onko erikoisryhmät vai
suuret käyttäjäryhmät
Onko tuotteen tarve ajankohtainen –>
luoko yhteiskunnalliset päätökset markkinaa
tuotteelle – > voidaanko sitä hyödyntää
markkinoinnissa ja myynnissä -> kokeile ja testaa
Suo epäonnistuminen - > tee suunnitelma takaisin
nousuun
9. Liiketoimintaa biotaloudesta
RAHOITUS
Verkosto mahdollistaa paremman rahoituksen –
liiketoiminnallinen kiinnostavuus korkeampi
Rahoitussuunnittelua varten esittelymateriaali ja
laskelmat tulos- ja rahoitussuunnittelu useammalle
vuodelle tehdä koko verkoston osalta.
Monikanavainen rahoitus – käytä eri tavalla toimivia
rahoituksia, testaa ideaa, usein rahoittajien ja eri
toimijoiden kautta saat hyvää tietoa
10. Liiketoimintaa biotaloudesta
Raaka-ainetta METSÄ
Energia
Lannoitteet
Kasvualustat
Kompostit
Haketus
Suurempien biojalostamoiden
Vaikutukset ovat moninkertaiset
Hidaspyrolyysi
Keskikokoinen ketju:
1 ketju – metsästä
jalostetuiksi tuotteiksi
vaikutus
100-250 hlötv
LV 15-40 milj.e/vuosi
Musta pelletti
Pelletti
11. Liiketoimintaa biotaloudesta
MAHDOLLISUUDET
Biohiili ja koivutisle
PUUPERÄINEN BIOHIILI ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN TUOTE, JOLLA EI OLE HAVAITTU
OLEVAN KIELTEISIÄ VAIKUTUKSIA MAAPERÄN HAJOTTAJAELIÖSTÖÖN JA SEN
TOIMINTAAN.
Biohiilellä monia ympäristön kannalta hyviä vaikutuksia.
VTT ja MTT tutkimukset
12. Liiketoiminta biotaloudessa
* Energiaa
* teollisuustuotteet,
* sahatavarat
* Matkailu
* hake, kaasu,
*Pyrolyysituotteet
*Biohiili
*kalusteet ym.
Metalli
Konepaja
Mainos ja
Markkinointi
*Energiaa
*kaivos- ja turveteollisuus
* Maanrakennus ym.
* Marjat, sienet , kasvit ym.
* Maatalous
* Viherrakentaminen
* Turkistalous
* Ym.
Teknologia
IT ym.
*Energiaa
* Kalastuselinkeino
* matkailu
* Teollisuuden lauhdevedet
* Ravinnepäästöt
* Virkistyskäyttö ym.
Rakentami
MYYNTI nen TUTKIMUS
Tutkimus, Liiketoiminnan suunnittelu, Tuotteistaminen Markkinointi
RAHOITUS
Mainonta, teknologia ym.
Metsä Maa Vesi, ilma
13. Liiketoimintaa biotaloudesta
•Markkinavalmiuden
kehittäminen
• Markkinointi
• Myynnin valmiuksien ja
myynnin kehittäminen
•Hallinto ja
Liiketoiminnan
kehittäminen ja
kasvun suunnittelu
•Asiantuntijat
•Verkosto yhteistyö
•Verkoston innovointi
ja mahdollisuuksien
toteutus
•Tuotteistaminen,
•Kehittäminen,
•markkinatestaukset
•Raaka-aineen tuottaja
•Kuljetus
• Raaka-aineen
vastaanotto, käsittely
YHTEISTYÖ-
VERKOSTON
YLLÄPITÄJÄ
INNOVOIJA
VALMIUKSIEN
JA TULOSTEN
TEKIJÄ
JOHTAMINEN
JA
SIDOSRYHMÄ
TYÖ
14. Liiketoimintaa biotaloudesta
•Markkinavalmiuden
kehittäminen
• Markkinointi
• Myynnin valmiuksien ja
myynnin kehittäminen
•Hallinto ja
Liiketoiminnan
kehittäminen ja
kasvun suunnittelu
•Asiantuntijat
•Verkosto yhteistyö
•Verkoston innovointi
ja mahdollisuuksien
toteutus
•Tuotteistaminen,
•Kehittäminen,
•markkinatestaukset
•Raaka-aineen tuottaja
•Kuljetus
• Raaka-aineen
vastaanotto, käsittely
YHTEISTYÖ-
VERKOSTON
YLLÄPITÄJÄ
INNOVOIJA
VALMIUKSIEN
JA TULOSTEN
TEKIJÄ
JOHTAMINEN
JA
SIDOSRYHMÄ
TYÖ
Versio 1
Versio 2
Versio 3
15. Liiketoimintaa biotaloudesta
Bioala alkuvaiheessa - tuet tulisi olla suuremmat
• Markkinat eivät ole kypsät – markkinoita ei oikeastaan ole
tarve on rakennettava markkinoinnin yhteydessä
• Raaka-aineet ja tuotanto saada kustannustehokkaasti
• Erityistuotteet – ennakoitu suuri vaikuttavuus
• Uusi ala, paljon riskiä
• Tuki pitkäjänteistä eri ketjun vaiheisiin vähintään 10v.
• Jos tuotanto johtaa merkittäviin ravinne – ja ilmastopäästöjen
vähentämiseen ja toimenpiteellä on merkittävä toimiala-kohtainen
ja alueellinen vaikutus, tuki pitäisi olla väh. 70 %
ja bonuksena ´päästömaksu´ tuki.
16. Liiketoimintaa biotaloudesta
Muuttaa tukipolitiikka biotalouden osalta koko ketjua
hyödyntäväksi etenkin jos
• TULEVALLA TOIMINNALLA ON MERKITTÄVÄT ALUEELLISET,
YMPÄRISTÖLLISET JA LIIKETALOUDELLISET VAIKUTUKSET
• Tutkimus- investointi- ja kehittämisvaiheen julkinen
avustus tulisi olla suurempi
• Kuljetustuki pysyväksi
• suomalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten
tekemien tutkimusten hyväksyminen virallisiksi
lupamenettelyissä
• Finnveran kotimaan markkinoille suuntavien yritysten
rahoitus vakuuksien takaus tulis nostaa 60 %, nyt
käytännössä 30-40 %.
17. Liiketoimintaa biotaloudesta
PERUSTELUNA SUUREMMALLA TUELLE BIOTALOUDEN
KÄYNNISTÄMISEEN PUOLTAA
Välittömät vaikutukset:
• Nopeat vaikutukset työllisyyteen – osaamista raaka-aineen
keruu– kuljetus - polttoaine – rakentaminen -
tutkimus – tuotanto - tuotteistaminen, markkinointi ja
myynti on olemassa
Välilliset vaikutukset
* alihankinta (rak.tarvikkeet, kuljetuspalvelut ym.)
Välilliset kulutusvaikutukset
* Kaupan ja muiden palveluiden yritykset
Verovaikutukset
* kiinteistö-, kunnallis- ja yhteisövero
18. Liiketoimintaa biotaloudesta
Biotalous on suuria haasteita, uusilla kehittyvillä
bioaloilla liiketoiminnan kannattavuus vaatii paljon
kehittämistyötä
Tuotteiden hyötykäyttö tulee vasta kun niiden hinta on
saatu kehittämisen avulla alas tai kehittämällä edelleen
uusia erityistuotteita joissa hinta voi muodostua
korkeammaksi.
Energiapuun hyödyntäminen myös hakkeen ja biohiilen
valmistukseen on mahdollista, raaka-ainetta on
riittävästi, mutta hinta terminaaleihin kuljetettuna on
aivan liian korkea jatkojalostamiseen.
19. Liiketoimintaa biotaloudesta
Yritystoimintaa voi edistää
• Verkostoitumalla ja vahvistamalla osaamista
• Tekemällä enemmän liikevaihtoa verkostolle ja
yrityksille
• Käyttämällä osaavia asiantuntijoita – rahoitus,
markkinointi, tuotteistus ym.
• Hyödyntämällä verkoston kautta saatavaa
liiketoiminnallista hyötyä
• Toimimalla täysillä ja sitoutuneesti verkostossa
20. Biotalous
– täynnä mahdollisuuksia
Kiitos!
Bioympäristö - Vihreä Kalajoki – uusiutuva energia
Mirja Mustonen
Yritysasiantuntija
Kalajoen kaupunki
Puh. 044-4691 249
mirja.mustonen@kalajoki.fi