1. I i s a l m i N o o r s o o Tu g i
”Mobiilset noorsootööd
juba aastast 1974”
Türi,14.11.2012
Kas oskame ja tahame märgata?
Petri Karhu, mobiilne noorsootöötaja, Iisalmi
3. MOBIILNE NO ORSO OTÖ Ö
SO OMES
Nykyisen kaltainen OKM:n rahoittama etsivä työ alkoi vuonna 2008./
Praegune Haridus- ja kultuuriministeeriumi poolt rahastatud mobiilne töö
algas aastal 2008.
Nuorisolakimuutos vuoden 2011 alusta -/Noorsootööseaduse muudatus 2011
aasta alguses.
Etsivä työ ja monialainen yhteistyö - Mobiilne töö ja eri valdkondade koostöö.
Rahoitus haettava vuosittain ja tuloksista myös raportoitava vuosittain
./Finantseerimist peab taotlema igal aastal ja samuti tulemustest peab
raporteerima igal aastal.
Mukana 279 kuntaa = 87,2 % Suomen kunnista ./Kaasatud on 279 valda = 87,2 %
Soome valdadest.
4.
5. MOBIILNE NO ORSO OTÖ Ö ...
Kohderyhmä Iisalmessa kattaa ikävuodet 13 -28. / Sihtgrupp Iisalmis on noored vanuses 13-
28.
Nuorimpien kohdalla sekä odotukset, että valmiudet ovat erilaiset verrattuna vanhimpiin,
mikä on syytä huomioida myös ohjauksessa./ Võrreldes vanemate noortega on nooremate
puhul nii ootused kui oskusedki teistsugused ja sellega tuleb juhendamisel arvestada.
Etsivien yhtenä tehtävänä on toimia linkkinä nuorten ja heidän kulloinkin tarvitsemiensa
palveluiden välillä./ Üks ”Detektiivide” ülesannetest on tegutseda vahendajana noorte ja neile
vajalike teenuste vahel.
Etsivällä työllä pyritään erityisesti tavoittamaan tavoittamattomissa olevat nuoret. Nuoret,
jotka ovat pudonneet olemassa olevien palveluverkostojen läpi. /Mobiilse tööga proovitakse
leida leidmata noored. Noored, kes on pudenenud läbi olemasolevate teenuste võrgustiku.
6. KOOSTÖÖ NOOREGA
Yhteistyö perustuu nuoren antamiin tietoihin ja on nuorelle täysin
vapaaehtoista. Yleensä nuori antaa liian ”ruusuisen” kuvan omasta tilanteestaan.
/Koostöö põhineb noore antud infole ja noore jaoks vabatahtlik. Tavaliselt annab
noor enda olukorra kohta liiga ”roosilise” pildi.
Tärkeintä on kuunnella ja olla kiinnostunut nuoresta./ Kõige tähtsam on
kuulata ja olla noore elust huvitatud.
Nuoret tarvitsevat yleensä aikuista kuuntelijaa, ongelmien ”haltuunottoa”,
elämässä eteenpäin potkimista ja apua asioiden selvittelyyn. /Enamasti vajavad
noored täiskasvanut, kes kuulab; probleemide ”valitsemist”, tuge elus edasi
mInemiseks ja abi asjade selgitamisel.
7. VA N U S E G R U PP 1 3 - 1 8 A .
IKÄRYHMÄ IISALMESSA VUONNA 2010 NOIN 1529
HENKEÄ.
SELLES VANUSEGRUPIS OLI 2010 A. 1529 NOORT.
Nuorimmat vielä oppivelvollisuuden piirissä, joten tavoitteena suorittaa peruskoulu loppuun
ja sen jälkeen siirtyä toisen asteen opintoihin./ Kõige nooremad on veel koolikohustuslikud,
kelle eesmärk on lõpetada põhikool ja jätkata teise astme õpinguid.
Peruskoulun suorittaneet, mutta joilla ei ole vielä ammatillista tutkintoa, ovat oma ryhmänsä
– ei enää oppivelvollisuuden piirissä. Motivointi on usein haastavampaa, koska
oppivelvollisuuteen ei voi enää vedota. /Põhikooli lõpetanud, kellel ei ole veel
ametikoolitust, on oma rühm-nad ei ole enam koolikohustuslased. Nende motiveerimine on
raskem, sest enam ei või rõhuda koolikohustuse peale.
Tavoitteena on löytää mielekäs suunta elämälle./ Eesmärk on leida meelepärane suund elule.
Huoneisiinsa ”linnoittautuneet” ja netti/peliriippuvaiset./ Oma tuppa ”sulgunud” ja
neti/mängusõltlased.
8. 18 – 25 -AASTASED
Joukossa myös niitä, joilla peruskoulu suorittamatta./ Osal põhikool lõpetamata.
Peruskoulu (ja lukio) suoritettu, mutta jotka ovat vailla ammatillista
loppututkintoa./Põhikool ( ja gümnaasium) on lõpetatud, aga ei ole ametikoolitust.
Nuoret, joilla ammatilliset opinnot ovat jääneet kesken tai ovat kokonaan vailla ammatillisia
opintoja./ Noored, kellel on ametikool jäänud pooleli või on üldse ametikoolituseta.
Nuoret, joilla on ammatti, mutta ovat vailla töitä, palveluohjausta ym. /Noored, kellel on
amet, aga ei ole tööd.
MT –ongelmia, päihdeongelmia, nettiriippuvuutta…/Psüühilised probleemid, alkoholi-
narkoprobleemid, netisõltuvus…
Usein taustalla myös velkaongelma (pikavipit). /Tihti on taustal ka võlad (kiirlaenud).
9.
10. 25 – 28 -AASTASED
Usein taustalla jo vuosien tekemättömyys, mikä myös lisää haastetta
jatkosuunnitelmia laadittaessa./Taustal tihti see, et juba aastaid ei ole teinud
midagi, see teeb tuleviku planeerimise raskemaks.
Selvästi pienin ja vaikeasti tavoitettavin ikäryhmä. /Selgelt kõige väiksem ja
kõige raskemalt leitav vanusegrupp.
Usein vieraantuneet jo pahasti yhteiskunnasta./ Tihti ühiskonnast juba tugevalt
võõrandunud.
Motivointi haastavaa ja mm. opiskelun (uudelleen) aloittaminen työlästä
vuosien tekemättömyyden jälkeen. /Nende motiveerimine on raske ja näit.
õpingute (uuesti) alustamine on pärast aastatepikkust tegevusetust on suur
väljakutse.
11. IISALMI MUDEL
Etsivä nuorisotyö on mukana Iisalmen molempien yläasteiden Jopo- toiminnassa, koska se on hyvä
ennaltaehkäisevän nuorisotyön toimintamalli./ Mobiilne noorsootöö on osa Iisalmi mõlema põhikooli ”Paindliku
põhikooli” programmist , sest see on hea ennetava noorsootöö mudel.
Tiivis yhteistyö mm. työpajan, sosiaalipäivystyksen, rikosseuraamuslaitoksen sekä muiden etsivien kanssa. Tihe
koostöö mh.õpikoja, politsei korrapidajate, kriminaalhooldusameti ja teiste ”detektiividega”.
Mukana EU:n nuorisotoimintaohjelmassa Youth in Action/ European Voluntary Service. Tarjotaan myös etsivän
nuorille mahdollisuutta lähteä maailmalle./Iisalmi osaleb EL noorsootegevuseprogrammis Youth in
Action/European Voluntary Service. Noortele pakutakse võimalust minna maailmaga tutvuma.
Myös leiritoiminnalla on tärkeä rooli (esim. Nuotta, mutta myös ”omia” leirejä)/ Ka laagritel on tähtis roll (nt.
Noot, aga ka omad laagrid).
Joka vuosi pyritty tuomaan toimintaan jotain uutta (mm. Vintti, avoin liikuntavuoro) /Igal aastal on eesmärk
tuua midagi uut tegevusse (mh. Pööning, kõigile avatud spordivoor).
12. NUORTEN KESKEISIMMÄT
HUOLENAIHEET…NO ORTE
SUURIMAD MURED…
Koulun keskeytyminen /Kooli pooleli jäämine
Työttömyys /Töötus
Mielenterveysongelmat (Paniikkihäiriö, masennus jne. ) /Vaimse tervise probleemid
Paanikahäire, masendus jne.)
Päihdeongelmat (Kannabismyönteisyys) /Alkoholi-ja narkoprobleemid (positiivne suhtumine
kannabisse)
Nettiriippuvuus, peliongelmat / Interneti- ja mängusõltuvus
Ylivelkaantuminen (Pikavipit, osamaksut jne) / Võlgadesse sattumine (Kiirlaenud, osamaksud jne.
Asunnottomuus /Ei ole korterit
Arjen hallinnan ongelmat (vuorokausirytmi sekaisin) /Argipäeva valitsemise probleemid
(ööpäevarütm on segamini)
Voimattomuus asioiden hoitoon./ Ei ole jõudu oma asju korda ajada
Sitoutumattomuus / Ei ole valmis ennast siduma
Usein samalle henkilölle kerääntynyt useita ongelmia. / Enamasti on samal noorel mitmeid probleeme.
13. VUOSI 2011
M I S TÄ N U O R I A O H JAU T U I ? K U S T
T U L I N O O R I A A S TA L 2 0 1 1 ?
2. asteen oppilaitos (eronneet, erotetut ja muutama uhanalainen) n. 30/ 2.astme õppeasutused (pooleli jätnud,
koolist välja visatud) u.30 noort
Peruskoulu (JOPO:t ja muut) / Põhikool (Paindlik põhikool ja teised)
Te-toimisto ja TYP n. 5 /Tööhõivebüroo ja teenused pikaajalistele töötutele, u.5 noort
Sosiaalitoimi (lastensuojelu, aikuissosiaalityö) n.4 /Sotsiaalhoolekanne (lastekaitse, täiskasvanute sotsiaaltöö)
u. 4 noort
Kutsunnat n.3 ( jututettu n. 50 nuorta) / Sõjaväkke võtmisel vestlus u. 50 noorega, neist 3 noort mobiilse
noorsootöö alla
Työpaja n.23 /Töökoda/õpikoda 23 noort
Hoitotahot esim. Aikuistyöryhmä n.4 / Erinevad tervishoiu alad, nt. Vaimse tervise töörühm u.4 noort
Nuoren oma yhteyden otto (mm. facebook) (n. 16) /Noored võtavad ise ühendust (Facebook) u.16 noort
Kavereiden tai vanhempien kautta /Sõprade või vanemate kaudu ja vahendusel
14. ETSIVÄ NUORISOTYÖ
TAVOITTAA
NUOREN…KUIDAS SAADAKSE
NO OREGA KONTAKT…
Yleensä nuorta tavoitellaan puhelimitse tai Facebookin kautta. Joskus myös kotikäyntejä, jos
tarpeen. /Tavaliselt proovitakse noor kätte saada kas telefoni või Facebooki teel. Mõnikord
tehakse ka koduvisiite.
Kun nuoreen saadaan yhteys tapaaminen pyritään sopimaan ”neutraalille” maaperälle esim.
kahvittelun merkeissä. /Kui noorega on kontakt saavutatud, lepitakse kokku kohtumine
”neutraalsel pinnal” nt. kohvikus.
Mikäli nuori kieltäytyy tapaamisesta tai yhteistyöstä tarvittavia neuvoja ja ohjeistuksia
nuoren tarvitsemista palveluista annetaan puhelimitse. Myöhemmin nuorelle soitetaan vielä nk.
varmistuspuhelu siitä, onko nuori saanut asiansa hoidettua ja onko hän kenties sillä kertaa valmis
ottamaan apua vastaan./ Kui noor keeldub kohtumisest või koostööst, proovitakse nõustada
vajaminevate teenuste osalt telefoni teel. Hiljem helistatakse uuesti, et teada saada, kas noor
on saanud oma asjad korda ja kas ta on nõus järgmisel korral juba abi vastu võtma.
15. MIHIN NUORIA
OHJATAAN?KUHU NO ORI
SUUNATAKSE ?
Te- toimistoon, TYP:iin -> Ilmoittautuminen työttömäksi työnhakijaksi -> Toimeentulon
turvaaminen (työharjoitteluun, kuntouttavaan työtoimintaan) /Tööbüroosse ->töötuks
tööotsijaks registreerumine - > Sissetuleku kindlustamine (seda kaudu ka tööpraktikale,
rehabiliteeriv töötegevus)
Koulutukseen/ Kooli
Sosiaalitoimeen /Sotsiaalosakonda
Velkaneuvontaan /Võlanõustamisse
Mielenterveys- ja päihdepalvelut /Vaimse tervise ja alkoholi-narko teenustesse
Nuotta- valmennukseen
Kehypajalle /Töö-/õpikojategevusse
Srk:n diakoniatyöhön /Koguduse diakonitöö juurde
Harrastuksiin /Hobide juurde
16. 1.1.- 31.12.2011
Tavoitetut nuoret / Noored, kellega saadi kontakt:
Tüdrukud 28
Poisid 86
KOKKU 114
• Kontakt Tüdrukud 4
Poisid 4
KOKKU 8
17. RISKID
Epärealistiset tavoitteet – yhteistyökumppanit, nuori, itse./ Mittereaalsed eesmärgid – koostööpartneritel,
noorel, endal.
Turvallisuusriski – työtä tehdään työparityönä (erityisesti katutyössä ja kotikäynneillä) Turvalisuse risk – tööd
tehakse tööpaarilisega (eriti töö tänaval ja koduvisiidid).
Yhteyden katkeaminen (nuori vetäytyy uudelleen kuoreensa) /Kontakti kadumine (noor tõmbub tagasi
endasse).
Vanha kaveripiiri usein esteenä muutokselle – kaveripiiristä irtaantuminen vaikeaa. Ohjaajan oltava tarkkana
puheissaan. /Vana sõprade ring takistab enamasti muutust – sõpradest lahtiütlemine raske. ”Detektiiv” peab
olema ettevaatlik, mida ta räägib.
Nuoren kanssa ei saa edetä liian suurin askelin. Usein ohjaussuhde kestää vuosia. / Noorega ei või liiga kiiresti
edasi minna, enamasti koostöö kestab aastaid.
Ohjaajalla riskinä työn ja vapaa-ajan sekoittuminen (erityisesti pienillä paikkakunnilla)., mistä voi seurata
työuupumus. Työnohjauksen järjestäminen on tärkeää. /Juhendaja töös on risk, et töö ja vaba aja piir häguneb (eriti
väikestes linnades-valdades), tagajärjeks võib olla burn out, tööväsimus. Tööjuhendamine on eriti tähtis.
On myös muistettava, että ”kotirauha” kuuluu niin ohjattavalle kuin myöskin ohjaajalle. /Ei tohi unustada, et
”kodurahu” kuulub nii juhendatavale kui juhendajalegi.
Nuori tulee liian riippuvaiseksi ohjaajasta./ Noor hakkab juhendajast liiga palju sõltuma.
18. Yksinäisyys on
puutetta yhdessä
tekemisen
mahdollisuuksista/
Üksindus on puudus
koostegemise
võimalustest.
19. SYRJÄYTYMINEN ON AINA SEURAUSTA
YHTEISKUNNALLISISTA OLOSUHTEISTA!
KÕRVALEJÄÄMINE ON ALATI
ÜHISKONDLIKE TINGIMUSTE TAGAJÄRG!
Toisen asteen ammatillisen koulutukset keskeytykset – onko vika nuorissa vai koulussa?
/Teise astme ametikoolide pooleli jätmine – kas viga on noortes või koolis?
Joustavia opinpolkuja jo peruskoulussa – joku oppii näkemällä, toinen kuulemalla ja joku
tekemällä./ Paindlike õpiteede võimalus juba põhikoolis – osa õpib nähes, osa kuuldes ja osa ise
tehes.
Resurssit turvattava, jotta toiminta voi olla tuloksellista – ei pidä nähdä pelkkänä menoeränä,
vaan säästöinä tulevaisuudessa./ Finantseerimine peab olema kindlal põhjal, et tegevus tooks
tulemusi – asjasse ei saa suhtuda kui ainult väljaminekusse, vaid ka kokkuhoiuna tulevikus.
Pajakoulu myös Iisalmeen? (Kaarinan nuoret pajamestarit) ./ Töökojakool/õpikojakool ka
Iisalmisse? (Kaarina noored töö/õpikojameistrid).
Starttipajamalli /Starditöökoja/-õpikoja mudel
20. ARJENHALLINTA KUNNOSSA, MUTTA
KUKA HOITAA ILLAT JA VIIKONLOPUT?
ARGIPÄEVA VALITSEMINE ON KORRAS,
AGA KES VALITSEB ÕHTUID JA
NÄDALAVAHETUSI?
Tarvitaan mielekästä ja tarpeeksi kiinnostavaa tekemistä viikko- ja viikonloppuilloiksi./ On
vaja meelepärast ja piisavalt huvitavat tegevust õhtuteks ja nädalavahetusteks.
Riittääkö perusnuorisotyön ”vanhat lääkkeet” nykyajan vaivoihin? Tarvitaanko
erityisnuorisotyötä, jalkautuvaa työotetta? /Kas tavalise noorsootöö võtted on enam kaasajal
piisavad ? Kas on vaja rohkem erinoorsootööd ja konkreetset noorte juurde minemist?
Kaikkia nuoria ei kiinnosta urheiluseuratoiminta – mitä näille nuorille on oikeasti tarjolla?
/Kõiki noori ei huvita spordiühingutes osalemine – mida neile noortele on tegelikult pakkuda?
Tekemisen puutteessa keksitään omaa tekemistä – joukossa tyhmyys tiivistyy…/Kui ole
midagi teha, mõeldakse oma tegevus välja – kambas lollus kontsentreerub…
Nuorisokahvila tai muu vapaamuotoinen vapaa-ajanviettopaikka ?/Noortekohvik või muu
vaba aja veetmise koht.
21. KAKS ERINEVAT MAAILMA
Turha virastomaisuus ja virkamiesmäisyys karkottaa tehokkaasti apua tarvitsevan nuoren./
Mõttetu ametlikkus tõukab abi vajavad noored tõhusalt eemale.
Puhutaan eri kieltä nuoren kanssa./ Noor ja ametnik räägivad erinevat keelt.
Myös muihin kuin päihdepalveluihin tarvitaan matalaa kynnystä – mm. työtori./ Ka mujale kui
alkoholi- ja narkoteenustesse vajataks madala läve teenuseid – mh. tööturg.
Asunnon saantivaikeuksia – tuetun asumisen tarve ./Korteri saamine raske – toetatud
elamise vajadus.
Aina ei anneta tietoa siitä, mihin tukiin tai apuun nuori on oikeutettu./ Alati ei saa infot selle
kohta,milliseid toetusi või abi noor võib taotleda.
Muutosvastarinta/ Muutuse vastalisus
Tieto nuoren tilanteesta ei saavuta sitä, joka voisi auttaa (vaitiolovelvollisuuteen
vetoaminen) /Info noore olukorra kohta ei jõua selleni, kes võiks aidata (vaikimiskohustus).
22. ELÄ TÄNÄÄN ”MAKSA”
HUOMENNA – NUORET /
ELA TÄNA, MAKSA HOMME -
NO ORED
Tarve kuulua johonkin - alkoholi – pikavipit – masennus –
alkoholi…/Vajadus kuskile kuuluda – alkohol-kiirlaenud-masendus-alkohol…
Vieraantumista yhteiskunnasta – jopa yhteiskuntavihamielisyyttä./
Ühiskonnast võõrandumine – isegi viha ühiskonna vastu.
Rasismi ja suvaitsemattomuus – oma huono-osaisuus muiden syytä
./Rassism ja sallimatus – see et endal läheb halvasti, on teiste viga.
Jos niskassa useiden kymmenien tuhansien velat, niin tulevaisuuden
suunnittelu vähintäänkin vaikeaa./ Kui kaelas on juba kümnete tuhandete
eurode suurune võlg, siis tuleviku planeerimine on eriti raske.
23. O N K O M E I L L Ä VA R A A M E N E T T Ä Ä
YHTÄKÄÄN NUORTA? KAS ME
TOHIME KAOTADA ÜHTKI NOORT?
Kaikki maksaa, mutta niin maksaa myös syrjäytyminen./ Kõik maksab, aga nii maksab ka
kõrvalejäämine ja võõrandumine.
Yksi syrjäytynyt nuori, 60-vuoden elinaikaodotteella maksaa noin 1 000 000 euroa! /Üks
kõrvalejäänud noor, kes elab 60-aastaseks, maksab u. 1000 000 eurot!
Ennaltaehkäisy edullisempaa, mutta ikävä kyllä jää usein korulauseiksi – kauniit puheet eivät
auta edes huomisen nuoria, vaan tarvitaan konkretiaa./ Ennetav töö on soodsam, aga kahjuks
see jääb tihti vaid sõnakõlksuks – kaunid kõned ei aita ka homseid noori mitte, vaid vaja on
konkreetset tege vust.
Ulkopuolisuuden ja syrjäytymisen syyt usein jo varhaisessa lapsuudessa ja nuoruudessa
(peruskoulu/päiväkoti)/ Kõrvalejäämise ja võõrandumise põhjused on tihti juba varases
lapsepõlves ja nooruses (lasteaed, põhikool).
24. E L Ä M Ä , J O T A E N I T S E VA L I N N U T .
E L U , M I D A M A I S E E I O L E VA L I N U D .
Suomessa nuorista työttöminä 27 prosenttia. Työttömyysaste lähes kolminkertainen 25-64 –
vuotiaiden työttömyysasteeseen. /Soomes on noorte töötuseprotsent 27%. Töötuid noori on
kolm korda rohkem kui 25-64 aastaseid töötuid keskmiselt.
Arviolta jopa 15 – 25 % nuorista kärsii jonkinasteisesta mielenterveyshäiriöstä./ Arvestuslikult
lausa 15-25% noortest kannatab erinevate psüühiliste häirete all.
Vuonna 2000 peruskoulun päättötodistuksen saaneista (66 228) oli vuonna 2007 640
saaneet eläkepäätöksen (1%) ./2000. aastal põhikooli lõpetanutest ( 66 228) oli aastaks 2007
saanud otsuse töövõimetuspensioni kohta 640 noort (1%).
Mitä on tarjolla nuorille eläkeläisille? /Mida on pakkuda noortele pensionäridele?
Ammatillisen koulutuksen keskeyttää noin 20 – 30 % aloittaneesta vuosikurssista./ Ametikooli
jätab igal aastal pooleli u.20-30% alustanutest.
25. …HÄLYTYSSIGNAALEJA
HÄIRESIGNAALID …
Nuoria työttömiä noin 34 000 ja työmarkkinoiden ulkopuolella viranomaisten
ulottumattomissa arvioidaan olevan noin 30 000 – 45 000 nuorta (jopa 60 000) ./Noori töötuid
on u. 34 000 ja tööturult eemal ametnike ulatusest väljas on arvestuslikult 30 000 – 45 000
noort (lausa 60 000).
Työuran alkuun osuvalla työttömyysjaksolla kielteisiä vaikutuksia myöhempään
työmarkkinamenestykseen./ Tööelu alguses olev töötuse periood mõjutab negatiivselt
hilisemat käitumist tööturul.
Ulkopuolisuuden pidentyminen lisää riskiä syrjäytyä./ Mida pikem kõrvalejäämise aeg, seda
suurem risk muutuda tõrjutuks.
Jatkon kannalta tärkeää varmistaa parempi ajatustenvaihto ja tiedonsiirto eri toimijoiden
välillä./ Tuleviku huvides on oluline kindlustada parem mõtete vahetus ja info liigutamine eri
ametnike vahel.
Kuullaanko nuoria? /Kas noori kuulatakse?
26. …HÄLYTYSSIGNAALEJA
HÄIRESIGNAALID …
Työmarkkinoiden ulkopuolella olevista 15 – 29 –vuotiaista nuorista 32 ooo:lla oli vain
perusasteen tutkinto. Vajaat 40% heistä oli viiden vuoden (2003 – 2008) seurantajakson jälkeen
samassa asemassa. /Tööturult eemale jäänutest 15-29 aastastest noortest 32 000-l oli ainul
põhikool lõpetatud. 40% nendest oli ka viie aasta pärast (2003 – 2008) samas olukorras.
Huostassa olleen nuoren todennäköisyys olla työmarkkinoiden tai opiskelun ulkopuolella on
4 -5 kertaa suurempi kuin kaikilla 15 – 24 –vuotiailla nuorilla. /Noortel, kes on olnud hoolekande
all, on tõenäosus jääda töötuks ja õpingutest kõrvale , 4-5 korda suurem kui kõigil 15-24-
aastastel noortel.
Ulkopuolisuus ja työttömyys siirtyvät ainakin osittain sukupolvelta seuraavalle…/Tõrjutus ja
töötus kanduvad vähemalt osaliselt ühelt põlvkonnalt teisele…
llisten diojen lähteet mm. TEM, OKM, Tilastokeskus)
Viited: Töö- ja ettevõtluse ministeerium, Justiitsministeerium, Statistikakeskus)
27. Nuorisotakuu/Noorsoogaranti
i 1.1.2013
http://www.nuorisotakuu.fi/nuorisotakuu
Nuorisotakuu takaa alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-,
harjoittelu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta.
Nuorisotakuuseen kuuluu myös koulutustakuu, joka takaa jokaiselle juuri peruskoulunsa
päättäneelle koulutuspaikan.
Noorsoogarantii garanteerib 1.jaanuarist 2013 alates alla 25-aastasele tööotsijale ning alla
30-aastasele kooli just lõpetanule praktika- ,töö/õpikojakoha või töökoha kolme kuu jooksul
alates sellest hetkest, kui noor on tööotsijaks registreerunud. Noorsoogarantii alla kuulub ka
haridusgarantii, mis garanteerib igale põhikooli lõpetanule koolituskoha.
