Eläketurvakeskus tilasi omasta aloitteestaan tilastotoimestaan ulkoisen arvioinnin vuonna 2015. Arvioinnin tavoitteena oli saada riippumattomien asiantuntijoiden arvio Eläketurvakeskuksen tilastotoiminnasta, erityisesti sen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Arvioinnilla haettiin myös ehdotuksia tilastotoimen edelleen kehittämistä varten. Arvioinnin toteuttivat LT, VTM Päivi Hämäläinen, YTL Jussi Melkas ja MMM, VTM Heli Mikkelä.
Eläketurvakeskus tuottaa tilastoja Suomen eläkkeensaajista ja eläkejärjestelmästä. Lisäksi Eläketurvakeskus tarjoaa tilastoihin perustuvia erityispalveluita ja tietopalvelua. Tilastojen laatiminen on keskeinen osa eläketurvan arviointia ja kehittämistä, joka on työeläketurvan toimeenpanon ohella toinen ETK:n toiminnan päätehtävistä.
THL kehittää mallia terveydenhuollon kansallisia laaturekistereitä varten. Hanke kestää vuodet 2018-2019. Laaturekistereistä saadaan luotettavaa tietoa sosiaali- ja terveysalan päätöksenteon ja toiminnan tueksi.
Yli 80 %:lla yritysten johdosta on vaikea hahmottaa mistä ICT-toiminnassa on kyse.
Muun muassa tämä tulos tuli esiin Tietotekniikan liiton ja Sofigate Oy:n yhteistyössä toteuttamassa, valtakunnallisessa Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2010 -kyselytutkimuksessa. Tuore tutkimus kartoitti tietohallinnon johtamisen tilaa sekä selvitti tietohallintojen ja liiketoiminnan yhteistyötä, hallintotapoja ja toiminnan mittaamista.
Tietokirin tavoitteena on edistää tiedolla johtamisen kulttuuria julkishallinnossa. Valtiokonttorin Olli Ahonen esitteli hanketta Valtio Expossa 8.5.2018. #valtioexpo #tiedollajohtaminen #Tietokiri
Digitaalisten työkalujen ja yhteisöllisten toimintatapojen hyötyjen mittaaminen,
Tähän esitykseen on kerätty tutkimusmateriaalia digitaalisten työkalujen ja yhteisöllisten toimintatapojen käyttöönotosta teollisuusyrityksissä.
Esitys on laadittu osana SYKE-projektia, joka tarjoaa suomalaisille teollisuusyrityksille konkreettisia malleja ja parhaita käytäntöjä, joiden avulla yritykset voivat tehokkaasti hyödyntää digitaalisia toimintatapoja.
http://www.insyke.fi
Eläketurvakeskus tilasi omasta aloitteestaan tilastotoimestaan ulkoisen arvioinnin vuonna 2015. Arvioinnin tavoitteena oli saada riippumattomien asiantuntijoiden arvio Eläketurvakeskuksen tilastotoiminnasta, erityisesti sen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Arvioinnilla haettiin myös ehdotuksia tilastotoimen edelleen kehittämistä varten. Arvioinnin toteuttivat LT, VTM Päivi Hämäläinen, YTL Jussi Melkas ja MMM, VTM Heli Mikkelä.
Eläketurvakeskus tuottaa tilastoja Suomen eläkkeensaajista ja eläkejärjestelmästä. Lisäksi Eläketurvakeskus tarjoaa tilastoihin perustuvia erityispalveluita ja tietopalvelua. Tilastojen laatiminen on keskeinen osa eläketurvan arviointia ja kehittämistä, joka on työeläketurvan toimeenpanon ohella toinen ETK:n toiminnan päätehtävistä.
THL kehittää mallia terveydenhuollon kansallisia laaturekistereitä varten. Hanke kestää vuodet 2018-2019. Laaturekistereistä saadaan luotettavaa tietoa sosiaali- ja terveysalan päätöksenteon ja toiminnan tueksi.
Yli 80 %:lla yritysten johdosta on vaikea hahmottaa mistä ICT-toiminnassa on kyse.
Muun muassa tämä tulos tuli esiin Tietotekniikan liiton ja Sofigate Oy:n yhteistyössä toteuttamassa, valtakunnallisessa Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2010 -kyselytutkimuksessa. Tuore tutkimus kartoitti tietohallinnon johtamisen tilaa sekä selvitti tietohallintojen ja liiketoiminnan yhteistyötä, hallintotapoja ja toiminnan mittaamista.
Tietokirin tavoitteena on edistää tiedolla johtamisen kulttuuria julkishallinnossa. Valtiokonttorin Olli Ahonen esitteli hanketta Valtio Expossa 8.5.2018. #valtioexpo #tiedollajohtaminen #Tietokiri
Digitaalisten työkalujen ja yhteisöllisten toimintatapojen hyötyjen mittaaminen,
Tähän esitykseen on kerätty tutkimusmateriaalia digitaalisten työkalujen ja yhteisöllisten toimintatapojen käyttöönotosta teollisuusyrityksissä.
Esitys on laadittu osana SYKE-projektia, joka tarjoaa suomalaisille teollisuusyrityksille konkreettisia malleja ja parhaita käytäntöjä, joiden avulla yritykset voivat tehokkaasti hyödyntää digitaalisia toimintatapoja.
http://www.insyke.fi
4. Mitä kokeelliset tilastot ovat?
- Kokeelliset tilastot kuvaavat uusia ilmiöalueita, hyödyntävät
uudenlaista dataa tai perustuvat uusiin laskentamenetelmiin.
- Nämä tilastot ovat vielä kehittämisvaiheessa ja tiedon käyttäjillä
on mahdollisuus antaa niitä koskevaa palautetta ja
kehittämisehdotuksia.
- Kokeellisilla tilastoilla ei ole virallista laatu- tai
menetelmäselostetta eikä vakiintunutta julkaisuaikataulua. Tämä
erottaa ne Suomen virallisista tilastoista.
7.2.20194 Henri Luomaranta
5. Miksi kokeellisia tilastoja tuotetaan?
- Kokeellisia tilastoja julkaisemalla pyritään vastaamaan
nopeammin käyttäjätarpeisiin ja laajentamaan tilastovalikoimaa.
- Näiden tilastojen julkaisemisella mahdollistetaan myös käyttäjien
osallistuminen menetelmien kehittämiseen.
- Annetaan mahdollisuus perehtyä jo mahdollisimman aikaisessa
vaiheessa mahdollisiin tilastotuotannon muutoksiin.
7.2.20195 Henri Luomaranta
6. Milloin tilastoja julkaistaan kokeellisina?
- Sisällöltään, aineistoiltaan tai menetelmiltään testausvaiheessa
olevia tilastoja, joiden tuottamisesta halutaan asiakaspalautetta
ennen niiden mahdollista liittämistä osaksi virallista
tilastotuotantoa.
- Voidaan julkaista mm. kokonaan uusia tilastoja, testata olemassa
olevien tilastojen menetelmämuutosten vaikutuksia tai julkaista
kansainvälisen kehittämistyön saavutuksia.
7.2.20196 Henri Luomaranta
7. Kokeellisten tilastojen jatkuvuus
- Julkaistaan säännöllisesti päivittyviä tilastoja että kertaluonteisia
tutkimuksia. Kunkin tilaston osalta päivitystiheydestä kerrotaan
tilaston julkaisun yhteydessä.
- Tilastokeskus arvioi jatkuvasti kokeellisten tilastojen laatua ja
tarvittaessa ne voidaan siirtää osaksi virallisten tilastojen
säännöllistä julkaisua.
- Arvioitavia laatukriteereitä ovat mm. puolueettomuus,
laadunhallinta, tietosuoja, tilastotuotannon tehokkuus ja
relevanssi sekä tilastojen luotettavuus.
7.2.20197 Henri Luomaranta
9. Esimerkki 1: Globaalit arvoketjut ja
toimintojen ulkoistaminen
- Kyselytutkimukseen perustuva, kolmen vuoden välein toistettava
tilasto.
- Muuttuvat kyselyt ja kertaluontoinen prosessi – ei tarpeellista
tehdä SVT-tilastoa.
- Kuitenkin lakisääteinen ja relevantti.
- Kokeellisena tilastona helppo julkaista – ei tarvetta SVT-
prosessille ennen kuin saavutetaan vakiintuneemmat prosessit ja
sisällöt.
7.2.20199 Henri Luomaranta
11. Esimerkki 2: Koneoppimista hyödyntävä
estimointistrategia suhdannetietoja nopeuttamassa
- Testaamme kuinka nopeasti ja luotettavasti voidaan estimoida
vaillinaisesta mikroaineistosta suhdanteita kuvaavia
indikaattoreita.
- Mallit käyttävät aineistoa, jota Tilastokeskus kerää
suhdannetilastojen laadintaa varten – mutta nopeammin.
- Jatkossa tutkimme Eurostatin Smart Statistics työssä muitakin
vaihtoehtoisia datalähteitä ja uusia tekniikoita.
- Näillä kokeiluilla tavoittelemme tehokkuutta ja aineistojen
monipuolisempaa hyödyntämistä paremmaksi tiedoksi.
7.2.201911 Henri Luomaranta
13. Miksi koko talouden pikaestimaatti nopeutuu?
7.2.201913
Ensimmäinen
aineisto, t+15
Yksikkötason
tarkistaminen ja
editointi,
t+35
Liikevaihtokuvaajien
muodostaminen
lähdeaineistoksi,
t+40
Tilinpidon prosessi:
tuotannon
suhdannekuvaajan
muodostaminen,
t+40
TSK flash
julkaistaan,
t+45
Henri Luomaranta
Estimointia
14. Kevään uutuudet
- Liikevaihtokuvaajien pikaestimaatit (t30 päivää)
– Uudenlaisia menetelmiä käytössä nopeutettujen
toimialoittaisten liikevaihtotietojen tuottamisessa.
– Testien perusteella jo luotettavaa tietoa, tarkkuus ei muutu
- Yritysten investoinnit neljännesvuosittain
– Kokonaan uutta tietoa
– Saamme nopeasti tiedon käyttäjille kokeellisten tilastojen
kautta
- Riistaeläinvahingot tieliikenteessä
– Aineistojen yhdistelyä ja analyysiä Tilastokeskuksessa
7.2.201914 Henri Luomaranta