Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus: alustavia tuloksia sidosryhmäkyselystä 2017. KekeArvi-hanke, Suomen ympäristökeskus, Demos Helsinki & Kaskas Media
2. • Mitkä ovat Sitoumus2050-prosessin vahvuudet ja
heikkoudet?
• Miten työkalua ja sitoumusprosessia voitaisiin kehittää
entistä paremmaksi?
• Mitä pitäisi tapahtua, että saamme sitoumusten määrän
moninkertaistettua?
• Mistä löytyvät kestävän kehityksen
kipu- ja vipupisteet?
KekeArvi-hankkeessa pohditaan:
6. Työlääksi toimenpidesitoumuksen kokevat
erityisesti ne toimijat, jotka eivät aiemmin ole
ottaneet käyttöön muita vapaaehtoisia järjestelmiä
”Tällainen eri foorumeihin kirjautuminen on turhauttavaa
ja aikaa vievää.”
”Seuranta ei tuota lisätyötä, vaan sujuu muun
vastuullisuusraportoinnin yhteydessä”
7. Toteutumisen seuranta sujuu, jos konkreettiset
toimenpiteet on huolellisesti mietitty ja määritelty
”Vuosittainen seuranta on jossain määrin kuormittavaa
mutta hyödyllistä”
”Vuosittainen ulkopuolelta vaadittu seuranta on ehdottoman
hyvä. Muuten asia saattaisi lipua unholaan”
8. ”Ehkä tuo uuden luominen saattaa karkoittaa
mahdollisia sitoumuksen tekijöitä.”
Yhteiset kriteerit sitoumusten perustana
9. ”Kunhan nyt kahvipöydässä asiasta mainittiin, aika nopeasti
ihmiset siirtyivät takaisin omiin maailmoihinsa.”
”Edelleenkin törmää sellaiseen ajattelumaailmaan, että
kestävä kehitys on hihhulihommaa ja bioroskiksia.”
”Sitoumus on tuonut selkeämpää johdon tukea työlle.
Helpottaa asioiden perustelemista ja painopisteiden valintaa, kun
sitoumus toimii johdon poliittisena linjauksena.”
”Jos sitoumus tehdään aidolla halulla vaikuttaa ja myös halulla
viedä toimintamallia eteenpäin haastamalla kumppaneita
mukaan, on sillä aito mahdollisuus vaikuttaa ja kohota
merkittäväksi tekijäksi.”
Monenlaisia ja monentasoisia kestävän kehityksen
kipu- ja vipupisteitä