Millainen olisi nykyistä monimuotoisempi kaupungin ääni- ja valomaisema? Tekninen kehitys ja urbanisaatio ovat kyllästäneet ympäristömme melulla ja valolla, mutta kaupunkeihinkin on mahdollista rakentaa hiljaisuuden ja pimeyden taskuja. Mitä monimuotoisuus ääniympäristön suhteen tarkoittaisi ja miten tilaa saataisiin raivattua melulta pienille luonnon äänille ja kulttuurisesti merkityksellisille äänille? Saisimmeko tähdet takaisin näkyviin valosaasteen vaivaamissa kaupungeissakin?
Indikaattorityöllä kohti kestävää tulevaisuutta: loikkien vai laahustaen?Jari Lyytimäki
Miten erilaiset seurantaindikaattorit edistävät tai estävät kestävyysmurroksen toteuttamista? Esityksessä esitetään kolme mahdollisuutta ja kolme tiedon käyttöön liittyvää riskiä
Kestävän kehityksen mittaaminen– mahdoton urakka vai sujuvaa rutiinia?Jari Lyytimäki
Kestävän kehityksen indikaattoreiden käyttökelpoisuutta pohtiva esitys Kuntaliiton tilaisuudessa. Mittaroinnin riskit ja mahdollisuudet sekä indikaattoriviidakosta selviytymisen haasteet.
Esitys kirjamessuilla perustuen lukuun kirjassa:
Kangas Hanna-Liisa, Lyytimäki Jari (2020). Luontoa vaivaa viestintävaje. Teoksessa: Mattila Hanna (toim.) Elämän verkko. Luonnon monimuotoisuutta edistämässä. Gaudeamus, Helsinki. Ss. 233-247.
Kuka enää muistaa että, vielä alkutalvesta keskustelu ilmastonmuutoksesta kävi kuumempana kuin koskaan? Loppuvuoden 2018 ja alkuvuoden 2020 välillä Helsingin Sanomat uutisoi ilmastokysymyksistä joka kuukausi keskimäärin noin 120 jutussa. Maaliskuusta 2020 alkaen ilmasto sai väistyä vielä ahdistavamman huolenaiheen tieltä, kun korona valtasi otsikot.
Ilmastoriskit eivät kuitenkaan hävinneet minnekään. Päinvastoin, vuoden 2020 aikana on saatu entistäkin synkempiä tietoja ilmastonmuutoksen etenemisestä. Samalla ilmastopolitiikan puhti näyttää lopahtaneen, eikä esimerkiksi hallitusohjelman kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttaminen ole ollenkaan itsestäänselvää. Myös kansainvälisten kehitystavoitteiden, kuten YK:n Agenda 2030 -tavoitteiden toteutuminen vaikuttaa entistä epätodennäköisemmältä.
Toivon pilkahduksiakin löytyy. Keväällä uutisoinnissa huomiota herätti taivaan kirkastuminen ja ilman raikastuminen monissa saastuneissa kaupungeissa ympäri maailmaa, kun liikenne väheni ja saastuttavia tuotantolaitoksia seisautettiin. Monet suomalaisetkin ovat löytäneet lähiluonnon virkistysmahdollisuudet ja niin valtamedioissa kuin somepäivityksissä on pohdittu myös pakkopysähtymisen hyviä puolia. Poikkeustila nostaa esiin elämän tärkeitä asioita, joista on syytä puhua. Millaisten epävarmuuksien kanssa voimme elää ja miten osaisimme välttää sietämättömät suuret riskit ja korjaamattomat haitat?
Uutisista on liian vähän apua tässä pohdinnassa. Valeuutiset ja epävarmuutta lietsovat klikkiotsikot ovat vain osa ongelmaa. Syvempi ongelma on, että journalistisista kriteereistä kiinni pitävän uutismedian kyky rakentavaan keskusteluun muutosten suuruusluokasta, epävarmuuksista ja yhteenkytkennöistä on kovin rajallinen. Uutisen kun pitää kertoa tarkasti rajattu, ajantasainen ja tiiviisti esitetty asia nykytodellisuudesta. Tällaiset tiedonpalat johtavat herkästi jäsentymättömään informaatiotulvaan, jossa kaikki on totta, mutta mikään ei ole merkityksellistä.
Ehkäpä uutisoinnin tärkein tehtävä ei olekaan kertoa luotettavasti, miten maailma makaa. Vielä tärkeämpää on se, miten uutisointi kehittää kykyämme kuvitella parempi tulevaisuus ja taitoamme arvioida sitä, mitä tällaisen tulevaisuuden toteuttaminen vaatii.
Koronapandemia antaa konkreettista esimakua siitä, miten arvaamattomasti yhteiskunta voi muuttua. Ilmastonmuutos on vielä isompi muutoshaaste. Jo nyt on nähtävillä, että yhteiskuntamme voi muuttua jokseenkin hallitusti ennakoivaa ilmastopolitiikkaa toteuttamalla tai jokseenkin hallitsemattomasti ilmastonmuutoksen seurauksena.
Sustainable development indicators: food for thought or efficient tools for d...Jari Lyytimäki
Sustainable development indicators: food for thought or efficient tools for decision-making? Transition management and food business course. University of Helsinki, 23.4.2020
Indikaattorityöllä kohti kestävää tulevaisuutta: loikkien vai laahustaen?Jari Lyytimäki
Miten erilaiset seurantaindikaattorit edistävät tai estävät kestävyysmurroksen toteuttamista? Esityksessä esitetään kolme mahdollisuutta ja kolme tiedon käyttöön liittyvää riskiä
Kestävän kehityksen mittaaminen– mahdoton urakka vai sujuvaa rutiinia?Jari Lyytimäki
Kestävän kehityksen indikaattoreiden käyttökelpoisuutta pohtiva esitys Kuntaliiton tilaisuudessa. Mittaroinnin riskit ja mahdollisuudet sekä indikaattoriviidakosta selviytymisen haasteet.
Esitys kirjamessuilla perustuen lukuun kirjassa:
Kangas Hanna-Liisa, Lyytimäki Jari (2020). Luontoa vaivaa viestintävaje. Teoksessa: Mattila Hanna (toim.) Elämän verkko. Luonnon monimuotoisuutta edistämässä. Gaudeamus, Helsinki. Ss. 233-247.
Kuka enää muistaa että, vielä alkutalvesta keskustelu ilmastonmuutoksesta kävi kuumempana kuin koskaan? Loppuvuoden 2018 ja alkuvuoden 2020 välillä Helsingin Sanomat uutisoi ilmastokysymyksistä joka kuukausi keskimäärin noin 120 jutussa. Maaliskuusta 2020 alkaen ilmasto sai väistyä vielä ahdistavamman huolenaiheen tieltä, kun korona valtasi otsikot.
Ilmastoriskit eivät kuitenkaan hävinneet minnekään. Päinvastoin, vuoden 2020 aikana on saatu entistäkin synkempiä tietoja ilmastonmuutoksen etenemisestä. Samalla ilmastopolitiikan puhti näyttää lopahtaneen, eikä esimerkiksi hallitusohjelman kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttaminen ole ollenkaan itsestäänselvää. Myös kansainvälisten kehitystavoitteiden, kuten YK:n Agenda 2030 -tavoitteiden toteutuminen vaikuttaa entistä epätodennäköisemmältä.
Toivon pilkahduksiakin löytyy. Keväällä uutisoinnissa huomiota herätti taivaan kirkastuminen ja ilman raikastuminen monissa saastuneissa kaupungeissa ympäri maailmaa, kun liikenne väheni ja saastuttavia tuotantolaitoksia seisautettiin. Monet suomalaisetkin ovat löytäneet lähiluonnon virkistysmahdollisuudet ja niin valtamedioissa kuin somepäivityksissä on pohdittu myös pakkopysähtymisen hyviä puolia. Poikkeustila nostaa esiin elämän tärkeitä asioita, joista on syytä puhua. Millaisten epävarmuuksien kanssa voimme elää ja miten osaisimme välttää sietämättömät suuret riskit ja korjaamattomat haitat?
Uutisista on liian vähän apua tässä pohdinnassa. Valeuutiset ja epävarmuutta lietsovat klikkiotsikot ovat vain osa ongelmaa. Syvempi ongelma on, että journalistisista kriteereistä kiinni pitävän uutismedian kyky rakentavaan keskusteluun muutosten suuruusluokasta, epävarmuuksista ja yhteenkytkennöistä on kovin rajallinen. Uutisen kun pitää kertoa tarkasti rajattu, ajantasainen ja tiiviisti esitetty asia nykytodellisuudesta. Tällaiset tiedonpalat johtavat herkästi jäsentymättömään informaatiotulvaan, jossa kaikki on totta, mutta mikään ei ole merkityksellistä.
Ehkäpä uutisoinnin tärkein tehtävä ei olekaan kertoa luotettavasti, miten maailma makaa. Vielä tärkeämpää on se, miten uutisointi kehittää kykyämme kuvitella parempi tulevaisuus ja taitoamme arvioida sitä, mitä tällaisen tulevaisuuden toteuttaminen vaatii.
Koronapandemia antaa konkreettista esimakua siitä, miten arvaamattomasti yhteiskunta voi muuttua. Ilmastonmuutos on vielä isompi muutoshaaste. Jo nyt on nähtävillä, että yhteiskuntamme voi muuttua jokseenkin hallitusti ennakoivaa ilmastopolitiikkaa toteuttamalla tai jokseenkin hallitsemattomasti ilmastonmuutoksen seurauksena.
Sustainable development indicators: food for thought or efficient tools for d...Jari Lyytimäki
Sustainable development indicators: food for thought or efficient tools for decision-making? Transition management and food business course. University of Helsinki, 23.4.2020
Globaali ympäristön tila on muuttunut rajusti viime vuosikymmenien aikana ja muutokset todennäköisesti kiihtyvät lähivuosikymmeninä. Miten ihmiskunta näistä muutoksista selviää?
Kestävän kehityksen toimenpidesitoumukset - kyselyJari Lyytimäki
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus: alustavia tuloksia sidosryhmäkyselystä 2017. KekeArvi-hanke, Suomen ympäristökeskus, Demos Helsinki & Kaskas Media
Agenda 2030 Suomessa - alustavia tuloksia Avain2030-hankkeesta Jari Lyytimäki
YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman (agenda 2030) kansallisen toteutuksen valmistelua tukevan hankkeen alustavia tuloksia. Lisätietoja http//:www.syke.fi/hankkeet/avain2030
Long term media coverage of climate changeJari Lyytimäki
Research on long-term media coverage of environmental issues has focused predominantly on English-speaking industrialized countries and on single isolated topics. This presentation gives some highlights from a study of the Finnish newspaper coverage of climate change from 1990–2014. The coverage of climate change had three distinctive peaks, influenced by several factors including international climate policy negotiations, domestic energy debates, and mild and snowless winter weather.
Dark side of light. Reducing light pollution for an eco-friendly societyJari Lyytimäki
The negative effects of lighting for the environment, human health and society have increasingly gained attention and various measures to reduce unwanted light have been suggested. This presentation ponders on the concept “light pollution”, presents key results from national-level survey charting public perceptions of light pollution and seeks avenues for eco-friendly solutions.
Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö: tutkimustuloksia 2014Jari Lyytimäki
Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö on yksi Suomen ympäristökeskuksen viidestä teema-alueesta. Tässä esityksessä esitellään teeman tutkimushankkeiden tuloksia vuodelta 2014 sekä luodaan tiivis katsaus tietojärjestelmien kehitystyöhön.
Light pollution resulting from extensive or excessive use of electric light has become a global environmental change profoundly altering nocturnal environment. Various ecological and health effects are caused because of the disruption of natural cycles of light and dark. Energy production for lighting is also an important source of atmospheric carbon dioxide. Based on the results from a public online survey, the household-level efforts taken to reduce light pollution are reviewed and obstacles of action are discussed. The concept of systems intelligence is proposed as useful approach for light pollution management. Systems intelligence builds from systems thinking. It emphasizes personal and active involvement with systems characterised by complex cross-scale interactions and non-linear feedbacks.
Globaali ympäristön tila on muuttunut rajusti viime vuosikymmenien aikana ja muutokset todennäköisesti kiihtyvät lähivuosikymmeninä. Miten ihmiskunta näistä muutoksista selviää?
Kestävän kehityksen toimenpidesitoumukset - kyselyJari Lyytimäki
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus: alustavia tuloksia sidosryhmäkyselystä 2017. KekeArvi-hanke, Suomen ympäristökeskus, Demos Helsinki & Kaskas Media
Agenda 2030 Suomessa - alustavia tuloksia Avain2030-hankkeesta Jari Lyytimäki
YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman (agenda 2030) kansallisen toteutuksen valmistelua tukevan hankkeen alustavia tuloksia. Lisätietoja http//:www.syke.fi/hankkeet/avain2030
Long term media coverage of climate changeJari Lyytimäki
Research on long-term media coverage of environmental issues has focused predominantly on English-speaking industrialized countries and on single isolated topics. This presentation gives some highlights from a study of the Finnish newspaper coverage of climate change from 1990–2014. The coverage of climate change had three distinctive peaks, influenced by several factors including international climate policy negotiations, domestic energy debates, and mild and snowless winter weather.
Dark side of light. Reducing light pollution for an eco-friendly societyJari Lyytimäki
The negative effects of lighting for the environment, human health and society have increasingly gained attention and various measures to reduce unwanted light have been suggested. This presentation ponders on the concept “light pollution”, presents key results from national-level survey charting public perceptions of light pollution and seeks avenues for eco-friendly solutions.
Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö: tutkimustuloksia 2014Jari Lyytimäki
Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö on yksi Suomen ympäristökeskuksen viidestä teema-alueesta. Tässä esityksessä esitellään teeman tutkimushankkeiden tuloksia vuodelta 2014 sekä luodaan tiivis katsaus tietojärjestelmien kehitystyöhön.
Light pollution resulting from extensive or excessive use of electric light has become a global environmental change profoundly altering nocturnal environment. Various ecological and health effects are caused because of the disruption of natural cycles of light and dark. Energy production for lighting is also an important source of atmospheric carbon dioxide. Based on the results from a public online survey, the household-level efforts taken to reduce light pollution are reviewed and obstacles of action are discussed. The concept of systems intelligence is proposed as useful approach for light pollution management. Systems intelligence builds from systems thinking. It emphasizes personal and active involvement with systems characterised by complex cross-scale interactions and non-linear feedbacks.
Tieteen päivät 2019: Melskettä ja välkettä vai hiljaisuutta ja hämäryyttä monimuotoisessa kaupungissa?
1. Melskettä ja välkettä vai
hiljaisuutta ja hämäryyttä
monimuotoisessa kaupungissa?
dos. Outi Ampuja, Helsingin yliopisto/Liikenne- ja viestintävirasto
Jari Lyytimäki, Suomen ympäristökeskus SYKE
Tiedettä kaupungissa: monimuotoinen kaupunki
9.1.2019
Photo by Alexandr Bormotin on Unsplash
2. Miltä kaupungissa tulisi kuulostaa?
• Riskirajat ylittävillä melualueilla
asuu n. 900 000 suomalaista, joista
230 000 helsingissä
• Melulle altistumisella yhteys sydän-
ja verisuonitauteihin, kognitiivisiin
haittoihin jne.
• Hiljaisuus merkitsee
elinympäristömme merkittävän
riskitekijän puuttumista
• Vuosikymmenten ajan helsinkiläiset
arvioineet urbaanin ääniympäristön
laatua:
- melun vastapainoksi täytyy löytyä
hljaisempia paikkoija, joissa voinut
kuulla luonnon ääniä
-mikäli uhattuina, syy kritisoida
viranomaisia tehottomasta
meluntorjunnasta
-myös kotona tulisi olla hiljaista
- Oleellista on
valinnanvapaus
melun ja hiljaisuuden
välillä -
Tieliikenteen melualueet Uudellamaalla
2017. Kuva: EEA
3. Mitä on hiljaisuus ja mihin sitä
tarvitaan?
• Hiljaisuus ei ole äänten poissaoloa – voi kuulla pieniä ääniä joita ei
muuten kuulisi, miellyttäväksi koettujen äänten erottuminen
• Suomalainen hiljaisuus/Att uppleva tystnad –tutkimus: useimmille
hiljaisuus tarkoittaa rikkumatonta luonnon rauhaa, jota voivat kirjoa
esim. lasten nauru, kirkonkellot, välillä ohi ajavan auton ääni. Ei
sisälly kovia ja jatkuvia ihmistoiminnasta aiheutuvia ääniä.
• Mihin tarvitaan? Lukemattomia mainintoja hiljaisuuden merkityksestä
fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle ja hyvinvoinnille.
• Yhteys luovuuteen, työstä palautumiseen, ”akkujen lataamiseen” ja
stressin vähentämiseen
• Korostuu vastaajilla, joiden työ vaativaa, hektistä, luovaa taikka ovat
paljon tekemisissä ihmisten kanssa
• ”Hiljaisuudessa ihminen voi kasvaa.” (nainen, s. 1991)
• Kaupunkien hiljaisuus, hiljaisten alueiden kartoitusten yhteydessä
tehdyt kyselyt
• Meluherkkiä väestöstä n. 36-38 % - heillä korostunut hiljaisuuden
tarve
4. • Pääsy esim. asunnon ”hiljaisemmalle
puolelle” saattaa vähentää melun
häiritsevyyttä jopa 10-20 prosenttia
(Gidlöf-Gunnarsson & Öhrström
2010).
• Esim. lentomelulle altistuvien lasten
on osoitettu hyötyvän pääsystä
elvyttäviin ympäristöihin.
• Hiljaisuus osa elvyttävää
luontokokemusta
• Jo lyhyt vierailu puistoon tai
metsään alentaa verenpainetta
enemmän kuin yhtä pitkä reissu
kaupunkiin. Puistoissa käyneiden
verenpaine ja syke alenivat enemmän
kuin Helsingin keskustassa
vierailleiden. Myös muita verisuonten
ja sydämen kannalta hyödyllisiä
muutoksia. Hiljaisuudella
osamerkitys (THL 2017).
Kuva: O. Ampuja
5. Miten lisää hiljaisuutta
kaupunkeihin?
• Meluntorjunta
• Hyvä kaupunki- ja
liikennesuunnittelu ->
liikenneratkaisut
avainasemassa
• Hiljaisten alueiden
vaaliminen
• Osaksi viheralueita,
viherrakentaminen
• Sisäpihat
• Sisätilat
• Etiketti
• Ääniympäristömme
laadusta käytävän
keskustelun merkitys
Kuva: Traficom
6. Onko kaupunkien loisto jo liiallista?
• Suomen maapinta-alasta enää
3 % on luontaisesti pimeän
taivaan alla
• Suomen väestöstä 96 % asuu
alueilla, joilla yötaivaan
kirkkaus estää Linnunradan
näkymisen
• Kolmannes suomalaisista asuu
alueilla, joilla silmän
hämäränäkö ei kehity ulkona
öisen keinovalon takia
www.lightpollutionmap.info
Lähde: Falchi ym. 2016.
7. Kaupunkeja vaivaa valosaaste
Valosaaste on yöllistä keinovaloa joka:
• on tarpeetonta
• on liian voimakasta
• suuntautuu väärään kohteeseen
• on päällä väärään aikaan
• koetaan rumaksi, ärsyttäväksi
tai haitalliseksi
• aiheuttaa terveyshaittoja ihmisille
• haittaa luonnonvaraisten eliöiden
elintoimintoja, lepoa, liikkumista,
ravinnonhankintaa tai lisääntymistä
• synnyttää ekosysteemitason muutoksia
Kuva:Wikimediacommmons,MikeGL,CC-BY-2.0
8. Pimeyden ja valon suhde pitää ajatella uusiksi
Pimeys
Kylmyys
Paha
Vaara
Tietämättömyys
Alkukantaisuus
Köyhyys
Luontainen pimeys
nykyihmiselle
epäluonnollista
(Keino)valo
Lämpö
Pyhä
Turva
Valistuneisuus
Teknologia
Vauraus
Keinovalaistus
nykyihmisen
arkiympäristö
Photos by Khalil Benihoud
Luke Stackpoole on Unsplash
Editor's Notes
Esityksen tallenne TiedeTV:ssä, alkaa 2:30 kohdalla https://www.youtube.com/watch?v=93CiVpd53Kw
Millainen olisi nykyistä monimuotoisempi kaupungin ääni- ja valomaisema? Tekninen kehitys ja urbanisaatio ovat kyllästäneet ympäristömme melulla ja valolla, mutta kaupunkeihinkin on mahdollista rakentaa hiljaisuuden ja pimeyden taskuja. Mitä monimuotoisuus ääniympäristön suhteen tarkoittaisi ja miten tilaa saataisiin raivattua melulta pienille luonnon äänille ja kulttuurisesti merkityksellisille äänille? Saisimmeko tähdet takaisin näkyviin valosaasteen vaivaamissa kaupungeissakin?
Photo
Mike GL (http://www.flickr.com/photos/mishagl/4981503284/) [CC-BY-2.0 (http://creativecommons.org/licenses/by/2.0)], source: Wikimedia Commons
http://commons.wikimedia.org/wiki/File%3ATribute_in_Light_(September_2010).jpeg