2. Miksi liioittelua tapahtuu?
Miksi unohtaminen on tärkeää?
● Informaatioyhteiskunnan konteksti
○ Tiedon määrä
○ Tiedon laatu
○ Tarinallisuus
● Median (ja sosiaalisen median) roolit
riskikeskustelussa
● Paikallisuus globalisoituvassa
yhteiskunnassa
● Tutkimuksen, julkisuuden, päätöksenteon ja
arkielämän aikajänteiden kohtaamattomuus
● Riskien ja epävarmuuksien liioittelu vrt.
vähättely – tietoista ja tiedostamatonta
3. Hydrososiaalinen sykli:
Väline keskustelun kokonaisvaltaiseen
jäsentämiseen
● Tapa hahmottaa kokonaisvaltaisesti veteen liittyvien geo-
bio-kemiallisten (hydro) sekä yhteiskunnallisten ja
yksilöllisten (sosiaalinen) tekijöiden monimutkaisia
yhteenkietoutumia (sykli)
● Mahdollistaa sekä paikallisen että ajallisen tarkastelun
● Auttaa jäsentämään monikanavaista, moniäänistä,
moniarvoista ja monifaktaista keskustelua
4. Vedellä vahva paikallisuus
Lähde: Aamulehden Moro-liite 19.7.2012
● Paikallisuus puhuttelee ihmisiä voimakkaasti
● Liittyy veden luonteeseen elämän perustana ja ’virtana’
+ Auttaa osallistamaan ja laajentamaan tietopohjaa
- Voi johtaa kiistelyyn ja riskien ylikorostumiseen
± Miten hyödyntää tietoperustaisen keskustelun virittämisessä?
5. Conpat-tapaustutkimus: Hydrososiaalisen
syklin soveltaminen Virttaankankaalla
Effects on
groundwater, nature
and local livelihoods
Water fluxes from
other natural and
human dominated
(upstream) areas
City
(Tampere)
City
(Turku)
Raw water
intake
(Huittinen)
Artificial groundwater plant
(Virttaankangas)
Pipeline
Pipelines,
water storage
Evaporation
Other municipatilities
(Turku area)
Sea
(The Baltic Sea)
River
Regional
economic effects
Effects on
technological
system
Effects on
human health
Local community effects
(incl. communication)
Wider social effects (incl.
communication)
Lähde: Lyytimäki & Assmuth 2015
7. Sanomalehtikeskustelu fokusoitunutta
Lähteet:
Lyytimäki & Assmuth 2015;
Lyytimäki 2015
Keskustelun vilkkaus vaihtelee huomattavasti eri aikoina
Tekopohjavesi kytketään vain harvoin laajasti muihin aiheisiin
● 77 % aineiston lehtiartikkeleista keskittyi tekopohjaveteen
● Vertailu: Helsingin Sanomien (1990–2014) ilmastouutisoinnista vain
27 % keskittyy ilmastokysymyksiin.
● Suhtautuminen tekopohjavesihankkeeseen näyttää olleen
myönteisempää niissä jutuissa, jotka keskittyivät muihin asioihin
9. Keskustelun kehykset (1)
Teemat Kehys Väite Vastaväite
Terveys
Elohopea Riski elohopean
vapautumisesta
sedimentistä
raakaveteen
Elohopea varastoituu
harjuun,
metylielohopea
terveysriski
Huoli terveyshaitoista
epärelevantti,
elohopea ei
vesiliukoinen
Muut saasteet Raakaveden
kemiallinen laatu
Aiempien
teollisuuskemikaalien
varastoituminen
sedimenttiin ja uudet
epäpuhtaudet
Riskit on tunnistettu
ja hallinnassa
Ympäristönsuojelu
Harjualueen
biodiversiteetti
Herkkä luonto ja
uhanalaiset lajit
Ekosysteemien
peruuttamaton
heikentyminen
Haittoja vain
rajoitetulla alueella
Pohjaveden
saastuminen
Luontainen
pohjavesi arvokas
luonnonvara
Pohjaveden
saastumisriski
Puhtaan juomaveden
tuottaminen
Väittelyä
faktoista
Vaikutusten
rajaus ja
arvottaminen
10. Keskustelun kehykset (2)
Taloudellinen
Rakentamisen
ja toiminnan
kustannukset
Paikallistalous
(vesimaksut ja
kunnallisverot)
Ylimitoitetut tai
tarpeettomat
investoinnit, suuret
toimintakustannukset
Vaihtoehtojen
kustannukset
todennäköisesti
paljon suuremmat
Kustannusten
ja hyötyjen
jakautuminen
Reiluus ihmisten ja
kuntien välillä
Hyödyt valuvat
muualle,
kustannukset
paikallisia
Yhteiskunta
kokonaisuudessaan
hyötyy
Sosiaalinen
Kansalais-
osallistuminen
suunnittelussa
Todellisten
vaikutusmahdollisuu
ksien puuttuminen
kuntalaisilta
Päätäntävalta valuu
ulkopuolisille
Normien mukaiset
osallistumismahdollis
uudet toteutuvat
Virkistyskäyttö Harjualueen
käyttökelpoisuus
Virkistysarvot
menetetään
-
Sosiaalinen
’toimilupa’
vaarantuu
Allokointi
ajassa ja
paikassa
11. Keskustelun kehykset (3)
Teknologiset
Vedenkäsittelyn
tekniikat
Asianmukainen
tekniikka
Tekopohjavesi kallis
ja riskialtis,
vaihtoehtoehtoja on
Tekopohjavesi
käyttökelpoisin
ratkaisu
Vesihuollon
haavoittuvuus
Ennalta-
arvaamattomien
tapahtumien
hallitsemattomat
vaikutukset
Luontaiset tai ihmisen
aiheuttamat riskit
vaarantavat
vedenlaadun
Riskit on arvioitu ja
ne ovat hallittavissa
Tietopohja
Tutkimustiedon
saatavuus
Tunnistamattomat
riskit
Riittämätön
mittaustieto, datan
puute
Tietoa on jo riittävästi
Tutkimustiedon
hyödyntäminen
Riskitiedon
huomiointi
Kaikkea olennaista
tietoa ei huomioitu
Kaikki olennainen
tieto huomioitu
Teknologian
rajat
Mitä pitää
unohtaa?
12. Unohtamisen ja sivuuttamisen kategoriat
Tarkoituksellinen
tiedottamattomuus
Tahaton
tiedottamattomuus
Tarkoituksellinen
tiedostamattomuus
Tahaton
tiedostamattomuus
Tarkoituksellinen
tietämättömyys
Tiedostamaton
tietämättömyys
Riskikeskustelua
vältetään
tietoisesti
Tieto on
hallussa
Tieto ei ole
hallussa
Tietoa ei ole
olemassa
Riskikeskustelu
puuttuu
tahattomasti
Lähde: Lyytimäki & Assmuth, käsikirjoitus
13. Mistä liioittelu ja unohtaminen johtuvat?
● Monia raja-aitoja ylitettäväksi:
○ Eri osapuolten erilaiset tietopohjat
○ Tietokäsitysten eroista kumpuavat ajattelutapojen
eroavaisuudet
○ Vakiintuneista käytännöistä kumpuavat toimintatavat
○ Erilaisten etujen ja uskomusten puolustamisesta
aiheutuvat yhteentörmäykset
● Mediakeskustelun intensiteetti vaihtelee
● Monia erilaisia kanavia ja tasoja julkiselle keskustelulle;
sisältöjen painopisteet vaihtelevat
● Uusi verkkopohjainen mediajulkisuus ja sosiaalinen media
arvaamatonta ja polarisoivaa
14. Miten eteenpäin?
● Avoin ja dialoginen unohtaminen oleellista: ’samaa mieltä siitä
mistä ollaan eri mieltä’
● Kapeiden kehysten laajentaminen hydrososiaaliseen sykliin
● Knowledge brokerage – lähestymistapa painottaa
tilannekohtaista, kohderyhmän huomioivaa tietopohjaista
viestintää
● Erilaisten viestintä- ja vuorovaikutusmenetelmien käyttö eri
tilanteissa
● Hankkeen toteuttaja voi omaksua erilaisia strategioita, mutta
ei voi olla välittämättä julkisesta keskustelusta
”Riesanhallinnan” strategia: pyrkimys kontrolloida
hallitsematonta julkisuutta
”Mukaan heittäytymisen” strategia: pyrkimys hyötyä
keskustelusta ja vaikuttaa siihen
15. Kirjallisuus
Muu kirjallisuus:
● Lyytimäki J, Peltonen L. (2016). Mining
through controversies: Public framings of
gold mining and tourism in Kuusamo,
Finland. Land Use Policy 54: 479-486
● Lyytimäki J. (2015). Prospects for
environmental communication based on 25
years of newspaper coverage of climate
change and eutrophication in Finland.
Applied Environmental Education &
Communication 14(4): 246-255.
● Kurki V. 2016. Negotiating groundwater
governance: Lessons from contentious
aquifer recharge projects. Tampere
University of Technology. Publication 1387.
.
CONPAT-hankkeen tuotoksia:
● Assmuth T, Lyytimäki J. (2015). Co-
constructing inclusive knowledge within
converging fields: Environmental
governance and health care. Environmental
Science and Policy 51: 338-350. DOI:
10.1016/j.envsci.2014.12.022
● Lyytimäki J, Assmuth T. (2015) Down with
the flow: Public debates shaping the risk
framing of artificial groundwater recharge.
GeoJournal 80(1): 113-127. DOI:
10.1007/s10708-014-9540-3
● Lyytimäki J, Assmuth T. (käsikirjoitus).
Absent information in integrative
environmental and health risk
communication.
16. Kiitos!
http://www.syke.fi/hankkeet/conpat
http://fi.opasnet.org/fi/Conpat
Veden kontamintantit – likaantumisen syyt,
terveysriskit ja riskienhallinta (CONPAT)
Hankkeen toteuttivat:
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Suomen ympäristökeskus
• Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
Hankkeen rahoitti:
Suomen Akatemia, Akvaattisten
luonnonvarojen kestävä hallinta
tutkimusohjelma (AKVA)
Kuva: YHA kuvapankki/ Pirj Ferin