Globaali ympäristön tila on muuttunut rajusti viime vuosikymmenien aikana ja muutokset todennäköisesti kiihtyvät lähivuosikymmeninä. Miten ihmiskunta näistä muutoksista selviää?
Indikaattorityöllä kohti kestävää tulevaisuutta: loikkien vai laahustaen?Jari Lyytimäki
Miten erilaiset seurantaindikaattorit edistävät tai estävät kestävyysmurroksen toteuttamista? Esityksessä esitetään kolme mahdollisuutta ja kolme tiedon käyttöön liittyvää riskiä
Kestävän kehityksen mittaaminen– mahdoton urakka vai sujuvaa rutiinia?Jari Lyytimäki
Kestävän kehityksen indikaattoreiden käyttökelpoisuutta pohtiva esitys Kuntaliiton tilaisuudessa. Mittaroinnin riskit ja mahdollisuudet sekä indikaattoriviidakosta selviytymisen haasteet.
Esitys kirjamessuilla perustuen lukuun kirjassa:
Kangas Hanna-Liisa, Lyytimäki Jari (2020). Luontoa vaivaa viestintävaje. Teoksessa: Mattila Hanna (toim.) Elämän verkko. Luonnon monimuotoisuutta edistämässä. Gaudeamus, Helsinki. Ss. 233-247.
Kuka enää muistaa että, vielä alkutalvesta keskustelu ilmastonmuutoksesta kävi kuumempana kuin koskaan? Loppuvuoden 2018 ja alkuvuoden 2020 välillä Helsingin Sanomat uutisoi ilmastokysymyksistä joka kuukausi keskimäärin noin 120 jutussa. Maaliskuusta 2020 alkaen ilmasto sai väistyä vielä ahdistavamman huolenaiheen tieltä, kun korona valtasi otsikot.
Ilmastoriskit eivät kuitenkaan hävinneet minnekään. Päinvastoin, vuoden 2020 aikana on saatu entistäkin synkempiä tietoja ilmastonmuutoksen etenemisestä. Samalla ilmastopolitiikan puhti näyttää lopahtaneen, eikä esimerkiksi hallitusohjelman kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttaminen ole ollenkaan itsestäänselvää. Myös kansainvälisten kehitystavoitteiden, kuten YK:n Agenda 2030 -tavoitteiden toteutuminen vaikuttaa entistä epätodennäköisemmältä.
Toivon pilkahduksiakin löytyy. Keväällä uutisoinnissa huomiota herätti taivaan kirkastuminen ja ilman raikastuminen monissa saastuneissa kaupungeissa ympäri maailmaa, kun liikenne väheni ja saastuttavia tuotantolaitoksia seisautettiin. Monet suomalaisetkin ovat löytäneet lähiluonnon virkistysmahdollisuudet ja niin valtamedioissa kuin somepäivityksissä on pohdittu myös pakkopysähtymisen hyviä puolia. Poikkeustila nostaa esiin elämän tärkeitä asioita, joista on syytä puhua. Millaisten epävarmuuksien kanssa voimme elää ja miten osaisimme välttää sietämättömät suuret riskit ja korjaamattomat haitat?
Uutisista on liian vähän apua tässä pohdinnassa. Valeuutiset ja epävarmuutta lietsovat klikkiotsikot ovat vain osa ongelmaa. Syvempi ongelma on, että journalistisista kriteereistä kiinni pitävän uutismedian kyky rakentavaan keskusteluun muutosten suuruusluokasta, epävarmuuksista ja yhteenkytkennöistä on kovin rajallinen. Uutisen kun pitää kertoa tarkasti rajattu, ajantasainen ja tiiviisti esitetty asia nykytodellisuudesta. Tällaiset tiedonpalat johtavat herkästi jäsentymättömään informaatiotulvaan, jossa kaikki on totta, mutta mikään ei ole merkityksellistä.
Ehkäpä uutisoinnin tärkein tehtävä ei olekaan kertoa luotettavasti, miten maailma makaa. Vielä tärkeämpää on se, miten uutisointi kehittää kykyämme kuvitella parempi tulevaisuus ja taitoamme arvioida sitä, mitä tällaisen tulevaisuuden toteuttaminen vaatii.
Koronapandemia antaa konkreettista esimakua siitä, miten arvaamattomasti yhteiskunta voi muuttua. Ilmastonmuutos on vielä isompi muutoshaaste. Jo nyt on nähtävillä, että yhteiskuntamme voi muuttua jokseenkin hallitusti ennakoivaa ilmastopolitiikkaa toteuttamalla tai jokseenkin hallitsemattomasti ilmastonmuutoksen seurauksena.
Sustainable development indicators: food for thought or efficient tools for d...Jari Lyytimäki
Sustainable development indicators: food for thought or efficient tools for decision-making? Transition management and food business course. University of Helsinki, 23.4.2020
Indikaattorityöllä kohti kestävää tulevaisuutta: loikkien vai laahustaen?Jari Lyytimäki
Miten erilaiset seurantaindikaattorit edistävät tai estävät kestävyysmurroksen toteuttamista? Esityksessä esitetään kolme mahdollisuutta ja kolme tiedon käyttöön liittyvää riskiä
Kestävän kehityksen mittaaminen– mahdoton urakka vai sujuvaa rutiinia?Jari Lyytimäki
Kestävän kehityksen indikaattoreiden käyttökelpoisuutta pohtiva esitys Kuntaliiton tilaisuudessa. Mittaroinnin riskit ja mahdollisuudet sekä indikaattoriviidakosta selviytymisen haasteet.
Esitys kirjamessuilla perustuen lukuun kirjassa:
Kangas Hanna-Liisa, Lyytimäki Jari (2020). Luontoa vaivaa viestintävaje. Teoksessa: Mattila Hanna (toim.) Elämän verkko. Luonnon monimuotoisuutta edistämässä. Gaudeamus, Helsinki. Ss. 233-247.
Kuka enää muistaa että, vielä alkutalvesta keskustelu ilmastonmuutoksesta kävi kuumempana kuin koskaan? Loppuvuoden 2018 ja alkuvuoden 2020 välillä Helsingin Sanomat uutisoi ilmastokysymyksistä joka kuukausi keskimäärin noin 120 jutussa. Maaliskuusta 2020 alkaen ilmasto sai väistyä vielä ahdistavamman huolenaiheen tieltä, kun korona valtasi otsikot.
Ilmastoriskit eivät kuitenkaan hävinneet minnekään. Päinvastoin, vuoden 2020 aikana on saatu entistäkin synkempiä tietoja ilmastonmuutoksen etenemisestä. Samalla ilmastopolitiikan puhti näyttää lopahtaneen, eikä esimerkiksi hallitusohjelman kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttaminen ole ollenkaan itsestäänselvää. Myös kansainvälisten kehitystavoitteiden, kuten YK:n Agenda 2030 -tavoitteiden toteutuminen vaikuttaa entistä epätodennäköisemmältä.
Toivon pilkahduksiakin löytyy. Keväällä uutisoinnissa huomiota herätti taivaan kirkastuminen ja ilman raikastuminen monissa saastuneissa kaupungeissa ympäri maailmaa, kun liikenne väheni ja saastuttavia tuotantolaitoksia seisautettiin. Monet suomalaisetkin ovat löytäneet lähiluonnon virkistysmahdollisuudet ja niin valtamedioissa kuin somepäivityksissä on pohdittu myös pakkopysähtymisen hyviä puolia. Poikkeustila nostaa esiin elämän tärkeitä asioita, joista on syytä puhua. Millaisten epävarmuuksien kanssa voimme elää ja miten osaisimme välttää sietämättömät suuret riskit ja korjaamattomat haitat?
Uutisista on liian vähän apua tässä pohdinnassa. Valeuutiset ja epävarmuutta lietsovat klikkiotsikot ovat vain osa ongelmaa. Syvempi ongelma on, että journalistisista kriteereistä kiinni pitävän uutismedian kyky rakentavaan keskusteluun muutosten suuruusluokasta, epävarmuuksista ja yhteenkytkennöistä on kovin rajallinen. Uutisen kun pitää kertoa tarkasti rajattu, ajantasainen ja tiiviisti esitetty asia nykytodellisuudesta. Tällaiset tiedonpalat johtavat herkästi jäsentymättömään informaatiotulvaan, jossa kaikki on totta, mutta mikään ei ole merkityksellistä.
Ehkäpä uutisoinnin tärkein tehtävä ei olekaan kertoa luotettavasti, miten maailma makaa. Vielä tärkeämpää on se, miten uutisointi kehittää kykyämme kuvitella parempi tulevaisuus ja taitoamme arvioida sitä, mitä tällaisen tulevaisuuden toteuttaminen vaatii.
Koronapandemia antaa konkreettista esimakua siitä, miten arvaamattomasti yhteiskunta voi muuttua. Ilmastonmuutos on vielä isompi muutoshaaste. Jo nyt on nähtävillä, että yhteiskuntamme voi muuttua jokseenkin hallitusti ennakoivaa ilmastopolitiikkaa toteuttamalla tai jokseenkin hallitsemattomasti ilmastonmuutoksen seurauksena.
Sustainable development indicators: food for thought or efficient tools for d...Jari Lyytimäki
Sustainable development indicators: food for thought or efficient tools for decision-making? Transition management and food business course. University of Helsinki, 23.4.2020
Tieteen päivät 2019: Melskettä ja välkettä vai hiljaisuutta ja hämäryyttä mon...Jari Lyytimäki
Millainen olisi nykyistä monimuotoisempi kaupungin ääni- ja valomaisema? Tekninen kehitys ja urbanisaatio ovat kyllästäneet ympäristömme melulla ja valolla, mutta kaupunkeihinkin on mahdollista rakentaa hiljaisuuden ja pimeyden taskuja. Mitä monimuotoisuus ääniympäristön suhteen tarkoittaisi ja miten tilaa saataisiin raivattua melulta pienille luonnon äänille ja kulttuurisesti merkityksellisille äänille? Saisimmeko tähdet takaisin näkyviin valosaasteen vaivaamissa kaupungeissakin?
Kestävän kehityksen toimenpidesitoumukset - kyselyJari Lyytimäki
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus: alustavia tuloksia sidosryhmäkyselystä 2017. KekeArvi-hanke, Suomen ympäristökeskus, Demos Helsinki & Kaskas Media
Agenda 2030 Suomessa - alustavia tuloksia Avain2030-hankkeesta Jari Lyytimäki
YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman (agenda 2030) kansallisen toteutuksen valmistelua tukevan hankkeen alustavia tuloksia. Lisätietoja http//:www.syke.fi/hankkeet/avain2030
Long term media coverage of climate changeJari Lyytimäki
Research on long-term media coverage of environmental issues has focused predominantly on English-speaking industrialized countries and on single isolated topics. This presentation gives some highlights from a study of the Finnish newspaper coverage of climate change from 1990–2014. The coverage of climate change had three distinctive peaks, influenced by several factors including international climate policy negotiations, domestic energy debates, and mild and snowless winter weather.
Dark side of light. Reducing light pollution for an eco-friendly societyJari Lyytimäki
The negative effects of lighting for the environment, human health and society have increasingly gained attention and various measures to reduce unwanted light have been suggested. This presentation ponders on the concept “light pollution”, presents key results from national-level survey charting public perceptions of light pollution and seeks avenues for eco-friendly solutions.
Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö: tutkimustuloksia 2014Jari Lyytimäki
Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö on yksi Suomen ympäristökeskuksen viidestä teema-alueesta. Tässä esityksessä esitellään teeman tutkimushankkeiden tuloksia vuodelta 2014 sekä luodaan tiivis katsaus tietojärjestelmien kehitystyöhön.
Light pollution resulting from extensive or excessive use of electric light has become a global environmental change profoundly altering nocturnal environment. Various ecological and health effects are caused because of the disruption of natural cycles of light and dark. Energy production for lighting is also an important source of atmospheric carbon dioxide. Based on the results from a public online survey, the household-level efforts taken to reduce light pollution are reviewed and obstacles of action are discussed. The concept of systems intelligence is proposed as useful approach for light pollution management. Systems intelligence builds from systems thinking. It emphasizes personal and active involvement with systems characterised by complex cross-scale interactions and non-linear feedbacks.
Tieteen päivät 2019: Melskettä ja välkettä vai hiljaisuutta ja hämäryyttä mon...Jari Lyytimäki
Millainen olisi nykyistä monimuotoisempi kaupungin ääni- ja valomaisema? Tekninen kehitys ja urbanisaatio ovat kyllästäneet ympäristömme melulla ja valolla, mutta kaupunkeihinkin on mahdollista rakentaa hiljaisuuden ja pimeyden taskuja. Mitä monimuotoisuus ääniympäristön suhteen tarkoittaisi ja miten tilaa saataisiin raivattua melulta pienille luonnon äänille ja kulttuurisesti merkityksellisille äänille? Saisimmeko tähdet takaisin näkyviin valosaasteen vaivaamissa kaupungeissakin?
Kestävän kehityksen toimenpidesitoumukset - kyselyJari Lyytimäki
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus: alustavia tuloksia sidosryhmäkyselystä 2017. KekeArvi-hanke, Suomen ympäristökeskus, Demos Helsinki & Kaskas Media
Agenda 2030 Suomessa - alustavia tuloksia Avain2030-hankkeesta Jari Lyytimäki
YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman (agenda 2030) kansallisen toteutuksen valmistelua tukevan hankkeen alustavia tuloksia. Lisätietoja http//:www.syke.fi/hankkeet/avain2030
Long term media coverage of climate changeJari Lyytimäki
Research on long-term media coverage of environmental issues has focused predominantly on English-speaking industrialized countries and on single isolated topics. This presentation gives some highlights from a study of the Finnish newspaper coverage of climate change from 1990–2014. The coverage of climate change had three distinctive peaks, influenced by several factors including international climate policy negotiations, domestic energy debates, and mild and snowless winter weather.
Dark side of light. Reducing light pollution for an eco-friendly societyJari Lyytimäki
The negative effects of lighting for the environment, human health and society have increasingly gained attention and various measures to reduce unwanted light have been suggested. This presentation ponders on the concept “light pollution”, presents key results from national-level survey charting public perceptions of light pollution and seeks avenues for eco-friendly solutions.
Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö: tutkimustuloksia 2014Jari Lyytimäki
Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö on yksi Suomen ympäristökeskuksen viidestä teema-alueesta. Tässä esityksessä esitellään teeman tutkimushankkeiden tuloksia vuodelta 2014 sekä luodaan tiivis katsaus tietojärjestelmien kehitystyöhön.
Light pollution resulting from extensive or excessive use of electric light has become a global environmental change profoundly altering nocturnal environment. Various ecological and health effects are caused because of the disruption of natural cycles of light and dark. Energy production for lighting is also an important source of atmospheric carbon dioxide. Based on the results from a public online survey, the household-level efforts taken to reduce light pollution are reviewed and obstacles of action are discussed. The concept of systems intelligence is proposed as useful approach for light pollution management. Systems intelligence builds from systems thinking. It emphasizes personal and active involvement with systems characterised by complex cross-scale interactions and non-linear feedbacks.
1. Muserrummeko ympäristön muutoksiin?
Jari Lyytimäki
Suomen ympäristökeskus
jari.lyytimaki@ymparisto.fi
@lyytimaki
Mikkelin Akatemia 4.–5.1.2019
Huomisen huoli
Trym Nilsen on Unsplash
6. ● Valistuksen lupaus lisääntyvästä ymmärryksestä ja modernin
tieteen ajatus luonnon hallinnasta murenemassa 2000-luvulla?
Mitenkäs tässä nyt näin pääsi käymään?
By Nghia Le on Unsplash
8. Planetaariset rajat:
Suomalaisten
hyvinvoinnin
pohja on hatara
● Taloudellinen ja
sosiaalinen
hyvinvointimme
perustuu suurelta
osin ekologiseen
ulkoistukseen
Photos by Dominik Vanyi, Mat Reding, by Patrick Hendry on Unsplash
13. ● Tutkimustieto on aina epävarmaa
● Ympäristöongelmat ovat monin tavoin viheliäisiä
(wicked problem)
● Tiedon puute ei ole isoin este ympäristönsuojelulle,
mutta lisätietoakin tarvitaan:
• Ekologiset kynnysarvot
• Taloudelliset ulkoisvaikutukset
• Ristivetoiset tavoitteet
● Seurantatietoa ympäristön muutoksista pitää
kerätä sinnikkäästi!
Tutkimustieto auttaa,
mutta se ei ole ihmelääke
www.kestavakehitys.fi/seuranta
14. ● Ympäristöuutiset ovat usein ikäviä, mutta
uutisointi myös ylikorostaa ikävyyttä
● Lamauttavat psykologiset ja sosiaaliset
mekanismit – syyllistymiskilpi, hiljaisuuden
spiraalit, organisoitu vastuuvapaus…
Ahdistuskin voi olla voimavara
Photo by Jon Tyson on Unsplash
● Ympäristöahdistus on myönteinen signaali,
häpeä voi motivoida toimintaan
● Yhteiskunnallisista lukkiutumista ja yksilöllisistä
rutiineista irtautuminen vaatii ponnisteluja
16. ● Adams D. 2005/1979. Linnunradan käsikirja liftareille. WSOY, Helsinki.
● Falchi F. ym. (2016). The new world atlas of artificial night sky brightness. Science Advances
https://doi.org/10.1126/sciadv.1600377
● IPCC 2018. Global warming of 1.5 °C. Intergovernmental Panel on Climate Change. https://www.ipcc.ch/
● Lyytimäki J. 2009. Jälkeemme vedenpaisumus? Gaudeamus, Helsinki
● Lyytimäki J. 2018. Huumori ympäristönsuojelussa. SYKE, Helsinki. http://hdl.handle.net/10138/234633
● Massa I. & Ahonen S. 2006. Arkielämän ympäristöpolitiikka. Gaudeamus, Helsinki.
● O’Neill D.W. ym. 2018. A good life for all within planetary boundaries. Nature Sustainability
https://doi.org/10.1038/s41893-018-0021-4
● Pihkala P. 2017. Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo. Kirjapaja, Helsinki.
● Steffen ym. 2015. The trajectory of the Anthropocene: The Great Acceleration. Anthropocene Review
https://doi.org/10.1177/2053019614564785
Lisätietoa ja kirjallisuutta
Helsingin yliopisto, Kestävän kehityksen toimikunta ja WWF järjestävät 30.11. klo 13.15 lähtien Tiedekulmassa (Yliopistonkatu 4, Helsinki) seminaarin, jossa kysymme päättäjiltä, miten he aikovat toimia tuhoisan kehityksen pysäyttämiseksi. Ratkaisuja on - mutta onko päättäjillä selkärankaa tarttua niihin?
Steffen et al. The trajectory of the Anthropocene: The Great Acceleration
https://doi.org/10.1177/2053019614564785
http://www.anthropocene.info/great-acceleration.php
Falchi F. ym. (2016). The new world atlas of artificial night sky brightness. Science Advances DOI: 10.1126/sciadv.1600377
Valosaaste antroposeenin paraatiesimerkki – kehityksen, turvallisuuden, hyvyyden symbolista ympäristö- ja terveysongelmaksi
-Suomen maa-pinta-alasta kolmisen prosenttia luontaisesti pimeän taivaan alla
-Linnunrata näkymättömissä 96%lla
-Kolmasosa suomalaisista asuu alueella jossa silmän hämäränäkö ei voi toimia
Lähde: University of Leeds https://goodlife.leeds.ac.uk/countries/#Finland
LS - Life SatisfactionLE - Healthy Life Expect.NU - NutritionSA - SanitationIN - IncomeEN - Access to Energy
ED - EducationSS - Social SupportDQ - Democratic QualityEQ - EqualityEM - Employment
https://goodlife.leeds.ac.uk/countries/#Finland
Vrt vertailut joissa suomi ykkössijalla
By White House (Pete Souza) / Maison Blanche (Pete Souza) - The Official White House Photostream [1], Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=8804161
Jotkut lääkkeet ainakin periaatteessa yksinkertaisia,
Ristivetoisten kannusteiden raivaaminen: Haitalliset julkiset tuet, kulutustarpeita luova mainonta, yhteiskunnan mittareiden väärinkäyttö (mitataan tarkasti mutta väärää asiaa)