Katsauksessa on esitetty kuvina yhdentoista taloudellisia ennusteita tekevän laitoksen ennusteet vuosille 2017–2019. Tämän lisäksi kahden laitoksen ennusteet vuodelle 2020 on taulukoitu. Katsauksen lopussa on taulukko laitosten viimeisimmistä ennusteista. Kuvissa trendikuvaajana on käytetty lokaalisti painotettua regressiota (LOESS). Katsauksen on laatinut Ville Merilä, Eläketurvakeskus
SAK:n kasvu- ja elinkeinopoliittinen puheenvuoro. SAK:n julkaisusarja.
Työelämän laatua ja tuottavuutta on kehitettävä samanaikaisesti. Tuottavuudessa on haettava
kestävää ja pitkän aikavälin kasvua, joka vaatii työelämältä inhimillisyyttä.
Palkansaajien tutkimuslaitos ei ole muuttanut viime maaliskuun ennusteitaan Suomen bkt:n kasvusta. PT arvioi, että talouskasvu on tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Kilpailukykysopimus, joka alentaa työvoimakustannuksia työtuntia kohti noin 3,5 prosenttia ensi vuonna, voimistaa nettomääräisesti kokonaistuotantoa. Jo tämän vuoden aikana Suomen työvoimakustannukset ovat alentuneet muutaman prosenttiyksikön suhteessa kilpailijamaihimme. Kasvun painopiste onkin jatkossa viennissä, kun taas kotitalouksien ostovoiman vaatimaton kehitys rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua.
Raportti paperiteollisuudesta arvioi muun muassa paperiteollisuuden lähiajan kehitysnäkymiä ja ennustaa alan lähivuosien tuotannon kasvua. Lähinnä laajentuneen sellun tuotannon kapasiteetin ansiosta Suomen paperiteollisuuden kasvu nopeutuu tämän vuoden parista prosentista runsaaseen neljään prosenttiin vuosiksi 2018 ja 2019. Raportissa on myös tarkastelu EU:n ilmastopolitiikan vaikutuksia metsätalouteen ja metsäteollisuuteen sekä suunnitteilla olevia investointeja uusiin sellutehtaisiin. Eri kohteiden toteutumiselle on myös esitetty alustava todennäköisyys.
Kestävä kehitys ja valtion talousarvio -seminaari 20.11.2017, Helsinki.
"Kestävän kehityksen ja taloustieteen yhteensovittaminen"
Ylijohtaja Anni Huhtala, VATT
"Kestävän kehityksen tavoitteet ja Suomen toimet"
Pääsihteeri Annika Lindblom, kestävän kehityksen toimikunta
"Valtion talousarvio kestävän kehityksen välineenä"
Budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, valtiovarainministeriö
"Johdatus työryhmätyöskentelyyn"
Talouspolitiikan koordinaattori Sami Yläoutinen, valtiovarainministeriö
Katsauksessa on esitetty kuvina yhdentoista taloudellisia ennusteita tekevän laitoksen ennusteet vuosille 2017–2019. Tämän lisäksi kahden laitoksen ennusteet vuodelle 2020 on taulukoitu. Katsauksen lopussa on taulukko laitosten viimeisimmistä ennusteista. Kuvissa trendikuvaajana on käytetty lokaalisti painotettua regressiota (LOESS). Katsauksen on laatinut Ville Merilä, Eläketurvakeskus
SAK:n kasvu- ja elinkeinopoliittinen puheenvuoro. SAK:n julkaisusarja.
Työelämän laatua ja tuottavuutta on kehitettävä samanaikaisesti. Tuottavuudessa on haettava
kestävää ja pitkän aikavälin kasvua, joka vaatii työelämältä inhimillisyyttä.
Palkansaajien tutkimuslaitos ei ole muuttanut viime maaliskuun ennusteitaan Suomen bkt:n kasvusta. PT arvioi, että talouskasvu on tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Kilpailukykysopimus, joka alentaa työvoimakustannuksia työtuntia kohti noin 3,5 prosenttia ensi vuonna, voimistaa nettomääräisesti kokonaistuotantoa. Jo tämän vuoden aikana Suomen työvoimakustannukset ovat alentuneet muutaman prosenttiyksikön suhteessa kilpailijamaihimme. Kasvun painopiste onkin jatkossa viennissä, kun taas kotitalouksien ostovoiman vaatimaton kehitys rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua.
Raportti paperiteollisuudesta arvioi muun muassa paperiteollisuuden lähiajan kehitysnäkymiä ja ennustaa alan lähivuosien tuotannon kasvua. Lähinnä laajentuneen sellun tuotannon kapasiteetin ansiosta Suomen paperiteollisuuden kasvu nopeutuu tämän vuoden parista prosentista runsaaseen neljään prosenttiin vuosiksi 2018 ja 2019. Raportissa on myös tarkastelu EU:n ilmastopolitiikan vaikutuksia metsätalouteen ja metsäteollisuuteen sekä suunnitteilla olevia investointeja uusiin sellutehtaisiin. Eri kohteiden toteutumiselle on myös esitetty alustava todennäköisyys.
Kestävä kehitys ja valtion talousarvio -seminaari 20.11.2017, Helsinki.
"Kestävän kehityksen ja taloustieteen yhteensovittaminen"
Ylijohtaja Anni Huhtala, VATT
"Kestävän kehityksen tavoitteet ja Suomen toimet"
Pääsihteeri Annika Lindblom, kestävän kehityksen toimikunta
"Valtion talousarvio kestävän kehityksen välineenä"
Budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, valtiovarainministeriö
"Johdatus työryhmätyöskentelyyn"
Talouspolitiikan koordinaattori Sami Yläoutinen, valtiovarainministeriö
Palkansaajien tutkimuslaitos on alentanut Suomen talouskasvun ennustettaan kuluvalle vuodelle vii-mesyksyisestä 2,3 prosentista 1,4 prosenttiin. Kansainvälisen talouden näkymien epävarmuus hidastaa Suomen talouskasvua etenkin kuluvana vuonna. Jos pahimmat uhkakuvat jäävät toteutumatta, kasvu piristyy ensi vuonna hivenen 1,5 prosenttiin. Viime vuonna pysähtynyt viennin kasvu elpyy, ja myös yksityisen kulutuksen kasvu tukee talouskasvua. Suomi on sopeutunut ammattirakenteiden murrokseen yleisesti ottaen hyvin, mutta etenkin perusasteen koulutuksen varassa olevien varttuneiden työntekijöiden työllistämiseen voi olla vaikea löytää työkaluja.
SAK tilasi Mikko Kesä Oy:ltä keikkatyöntekijöiden toimeentulon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen haasteita käsittelevän tapaustutkimuksen. Tutkimus on osa SAK:n työttömyysturvan uudistamishanketta ja tulevaisuuden ilmiöitä luotaavaa Mahdollisuuksien aika -hanketta.
Keikkatyöntekijöiden toimeentuloa koskevaan tapaustutkimukseen haastateltiin 11 satunnaisesti valikoitunutta henkilöä. Haastattelut toteutettiin henkilökohtaisina laadullisina teemahaastatteluina. Tutkijana toimi Mikko Kesä ja avustavana tutkijana Pekka Ylikojola.
Noususuhdanne maltillistuu mutta jatkuu. Viennin kasvu jää kuluvana vuonna viime vuoden huippulukemista, mutta ensi vuonna viennin kasvu nopeutuu jälleen jonkin verran. Ripeästi alentunut työttömyysaste jatkaa pienenemistään. Pidemmän tähtäimen työllisyyskehityksen ikäryhmittäinen tarkastelu paljastaa, että myönteinen työllisyyskehitys on painottunut yhtäältä nuorimpiin ja toisaalta ikääntyneisiin työntekijöihin, sen sijaan 25-34 -vuotiaiden miesten työllisyys alenee. Valtion budjettipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian elvyttävää.
Ennustepäällikkö Juha Kilponen: Suomen talouden ennuste 19.6.2018Suomen Pankki
Mihin yltää Suomen talouden kasvu tänä vuonna? Entä vuosikymmenien päästä? Haluatko tietää miksi inflaatio on edelleen niin matala?
Ennustepäällikkö Juha Kilponen esitteli Suomen Pankin tuoreen ennusteen Suomen taloudesta rahamuseossa 19.6.2018.
2. Miten Suomen kansantalous kehittyi vuonna
2017?
Suomen kansantalouden kehitys 2017, yliaktuaari Samu Hakala
– Bruttokansantuote kasvoi 3,0 %
– Työllisyys kehittyi suotuisasti
Miltä toimialoilta kansantalouden kasvu kertyi?, yliaktuaari Ida Peltonen
– Toimialojen arvonlisäys kasvoi 3,4 %
– Erityisesti teollisuuden, rakentamisen ja yksityisten palveluiden
toimialat kasvoivat
Kansantalouden kysyntä ja tarjonta, yliaktuaari Veli-Pekka Karvinen
– Vienti kasvoi voimakkaasti
– Investoinnit koneisiin, laitteisiin ja kuljetusvälineisiin sekä
asuinrakennuksiin kasvoivat
2
19. Suomen kansantalouden kehitys vuonna 2017
tiiviisti
- Bruttokansantuote kasvoi 3,0 %.
- Teollisuuden, rakentamisen ja yksityisten palveluiden toimialat
kasvoivat selvästi.
– Positiivinen kehitys näkyi myös toimialojen palkkasummissa ja
tehdyissä työtunneissa.
- Erityisesti vienti ja investoinnit koneisiin, laitteisiin ja kuljetusvälineisiin
sekä asuinrakennuksiin kasvattivat kansantalouden kysyntää.
- Investoinnit tutkimukseen, kehittämiseen ja ohjelmistoihin kasvoivat
vuositasolla ensimmäistä kertaa vuoden 2010 jälkeen.
19
20. Miten ja milloin luvut tarkentuvat?
- 16.3. julkaistaan tarkempia tietoja julkisyhteisöistä ja muilta
sektoritileiltä.
– Maksutaseen 15.3. tiedot otetaan mukaan ulkomaiden tietoihin.
– Neljännesvuositilinpidon tiedot tarkentuvat näiltä osin ja
tietokantataulukot päivitetään.
– Tietoja viedään myös vuositilinpidon tauluihin.
- 31.5. julkaistaan neljännesvuositilinpidon 2018 ensimmäinen
neljännes.
– Myös vuosien 2016 ja 2017 tarkentuminen on mahdollista.
- 12.7. julkaistaan kansantalouden vuositilinpito 2017 tarkemmalla
tietosisällöllä, myös vuoden 2016 tiedot voivat tarkentua.
– Neljännesvuositilinpito täsmäytetään vuositilinpitoon ja
tietokantataulukot päivitetään.
20