Ikääntyvä Suomi ja talouden keskeiset kysymykset, Riitta AejmelaeusTHL
Ikääntyvä Suomi ja talouden keskeiset kysymykset.
Riitta Aejmelaeus, budjettineuvos, geriatri, VM.
RAI-vertailukehittämisen seminaari 3.10.2019.
Seminaarin teemana Hyvä mieli ja toimintakyky. Sokos Hotel Vantaa, Vantaa.
Vuonna 2017 palkansaajien työeläkevakuutettu ansio oli keskimäärin 2 860 euroa kuukaudessa. Mediaani oli 2 610 euroa, käy ilmi Eläketurvakeskuksen tilastoista.
SAK tilasi Mikko Kesä Oy:ltä keikkatyöntekijöiden toimeentulon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen haasteita käsittelevän tapaustutkimuksen. Tutkimus on osa SAK:n työttömyysturvan uudistamishanketta ja tulevaisuuden ilmiöitä luotaavaa Mahdollisuuksien aika -hanketta.
Keikkatyöntekijöiden toimeentuloa koskevaan tapaustutkimukseen haastateltiin 11 satunnaisesti valikoitunutta henkilöä. Haastattelut toteutettiin henkilökohtaisina laadullisina teemahaastatteluina. Tutkijana toimi Mikko Kesä ja avustavana tutkijana Pekka Ylikojola.
On todennäköistä, että uhkaava kauppasota saadaan rajoitettua koskemaan vain yksittäisiä tavaraluokkia. Jos näin käy, kasvu jatkuu Suomessa tänä ja ensi vuonna vahvana. Nousukausi näyttää, ettei Suomella ollutkaan väitettyjä, poikkeuksellisen vakavia rakenteellisia ongelmia. Mm. tehdyistä leikkauspäätöksistä johtuen talouden vahva kehitys ei kuitenkaan paranna tasapuolisesti kaikkien väestöryhmien tilannetta. Tuloerojen kasvua pitäisi hidastaa perusturvan päivityksellä, johon kuuluisi indeksikorotusten tekeminen viimeistään ensi vuonna.
Kuluvana vuonna Suomen talouskasvu on nopeutunut ja muuttunut vientivetoiseksi. Myönteistä käännettä selittävät yhtäältä talouskasvun kiihtyminen useissa tärkeissä vientimaissa ja toisaalta toimialakohtaiset erityistekijät. PT on nostanut viimekeväisiä kasvuennusteitaan tälle vuodelle 1,7 prosenttiyksikköä ja ensi vuodelle 0,8 prosenttiyksikköä. Arvioimme, että kuluvana vuonna Suomen bkt kasvaa 3,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Ensi vuoden loivempi kasvu saattaa olla pitkäaikaista. Vakavimmat siihen kohdistuvat uhkakuvat ovat peräisin Suomen ulkopuolelta.
Ikääntyvä Suomi ja talouden keskeiset kysymykset, Riitta AejmelaeusTHL
Ikääntyvä Suomi ja talouden keskeiset kysymykset.
Riitta Aejmelaeus, budjettineuvos, geriatri, VM.
RAI-vertailukehittämisen seminaari 3.10.2019.
Seminaarin teemana Hyvä mieli ja toimintakyky. Sokos Hotel Vantaa, Vantaa.
Vuonna 2017 palkansaajien työeläkevakuutettu ansio oli keskimäärin 2 860 euroa kuukaudessa. Mediaani oli 2 610 euroa, käy ilmi Eläketurvakeskuksen tilastoista.
SAK tilasi Mikko Kesä Oy:ltä keikkatyöntekijöiden toimeentulon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen haasteita käsittelevän tapaustutkimuksen. Tutkimus on osa SAK:n työttömyysturvan uudistamishanketta ja tulevaisuuden ilmiöitä luotaavaa Mahdollisuuksien aika -hanketta.
Keikkatyöntekijöiden toimeentuloa koskevaan tapaustutkimukseen haastateltiin 11 satunnaisesti valikoitunutta henkilöä. Haastattelut toteutettiin henkilökohtaisina laadullisina teemahaastatteluina. Tutkijana toimi Mikko Kesä ja avustavana tutkijana Pekka Ylikojola.
On todennäköistä, että uhkaava kauppasota saadaan rajoitettua koskemaan vain yksittäisiä tavaraluokkia. Jos näin käy, kasvu jatkuu Suomessa tänä ja ensi vuonna vahvana. Nousukausi näyttää, ettei Suomella ollutkaan väitettyjä, poikkeuksellisen vakavia rakenteellisia ongelmia. Mm. tehdyistä leikkauspäätöksistä johtuen talouden vahva kehitys ei kuitenkaan paranna tasapuolisesti kaikkien väestöryhmien tilannetta. Tuloerojen kasvua pitäisi hidastaa perusturvan päivityksellä, johon kuuluisi indeksikorotusten tekeminen viimeistään ensi vuonna.
Kuluvana vuonna Suomen talouskasvu on nopeutunut ja muuttunut vientivetoiseksi. Myönteistä käännettä selittävät yhtäältä talouskasvun kiihtyminen useissa tärkeissä vientimaissa ja toisaalta toimialakohtaiset erityistekijät. PT on nostanut viimekeväisiä kasvuennusteitaan tälle vuodelle 1,7 prosenttiyksikköä ja ensi vuodelle 0,8 prosenttiyksikköä. Arvioimme, että kuluvana vuonna Suomen bkt kasvaa 3,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Ensi vuoden loivempi kasvu saattaa olla pitkäaikaista. Vakavimmat siihen kohdistuvat uhkakuvat ovat peräisin Suomen ulkopuolelta.
Palkansaajien tutkimuslaitos on alentanut Suomen talouskasvun ennustettaan kuluvalle vuodelle vii-mesyksyisestä 2,3 prosentista 1,4 prosenttiin. Kansainvälisen talouden näkymien epävarmuus hidastaa Suomen talouskasvua etenkin kuluvana vuonna. Jos pahimmat uhkakuvat jäävät toteutumatta, kasvu piristyy ensi vuonna hivenen 1,5 prosenttiin. Viime vuonna pysähtynyt viennin kasvu elpyy, ja myös yksityisen kulutuksen kasvu tukee talouskasvua. Suomi on sopeutunut ammattirakenteiden murrokseen yleisesti ottaen hyvin, mutta etenkin perusasteen koulutuksen varassa olevien varttuneiden työntekijöiden työllistämiseen voi olla vaikea löytää työkaluja.
Noususuhdanne maltillistuu mutta jatkuu. Viennin kasvu jää kuluvana vuonna viime vuoden huippulukemista, mutta ensi vuonna viennin kasvu nopeutuu jälleen jonkin verran. Ripeästi alentunut työttömyysaste jatkaa pienenemistään. Pidemmän tähtäimen työllisyyskehityksen ikäryhmittäinen tarkastelu paljastaa, että myönteinen työllisyyskehitys on painottunut yhtäältä nuorimpiin ja toisaalta ikääntyneisiin työntekijöihin, sen sijaan 25–34-vuotiaiden miesten työllisyys alenee. Valtion budjettipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian elvyttävää.
Talouden kasvunäkymät ovat suotuisat, mutta useat epävarmuustekijät varjostavat kehitystä. Palkansaajien tutkimuslaitos on nostanut Suomen tämän vuoden kasvuennustettaan 0,6 prosenttiyksiköllä viime syksystä 1,9 prosenttiin, josta se hidastuu ensi vuonna 1,7 prosenttiin. Vuosina 2017–2018 vienti kasvaa vientikysynnän vahvistuessa sekä parantuneen hintakilpailukyvyn ja talouden luovan uudistumisen seurauksena. Myös investointien kasvu jatkuu kohtalaisen vauhdikkaana, ja alhainen korkotaso tukee yksityistä kulutusta. Julkinen sektori pysyy alijäämäisenä nopeutuvasta kasvusta huolimatta.
Palkansaajien tutkimuslaitos on julkaissut uudet laskelmat muodostamiensa 7 esimerkkiperheen ostovoiman kehityksestä vuosina 2011–2016 sekä ennustanut sitä tälle ja ensi vuodelle. Laskelmissa on huomioitu muutokset verotuksessa, sotumaksuissa, sosiaaliturvassa, asuntolainojen hoitokuluissa ja kotitalouskohtaisissa inflaatiovauhdeissa. Työssäkäyvien esimerkkiperheiden ostovoiman kehitys on ollut niukkaa edeltävinä vuosina eikä tähän ole tulossa merkittävää muutosta vuosina 2017 ja 2018. Poikkeuksena palkansaajaperheissä on ollut yksinhuoltajaperhe, jonka ostovoima on kasvanut nousseiden asumistukien seurauksena. Etuustuloja ja/tai tulonsiirtoja saavien esimerkkiperheiden ostovoiman kehitys on ollut aiempina vuosina muita parempaa, mutta kehitys on kääntynyt nykyisen vaalikauden aikana heidän kannaltaan huonompaan suuntaan. Heidän käytettävissä olevat reaalitulonsa jopa laskevat ennustevuosina. Omistusasujat ovat hyötyneet vuokra-asujiin nähden matalammasta inflaatiosta.
Palkansaajien tutkimuslaitos on julkaissut uudet laskelmat muodostamiensa seitsemän esimerkkiperheen ostovoiman kehityksestä vuosina 2010–2015 ja ennustanut sitä tälle ja ensi vuodelle. Laskelmissa on huomioitu muutokset verotuksessa, sotumaksuissa, sosiaaliturvassa, asuntolainojen hoitokuluissa ja kotitalouskohtaisissa inflaatiovauhdeissa. Yhteensä aikavälillä 2010–2017 käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat vähiten palkansaajaperheillä, 0–3 prosenttia, ja eniten eläkeläisperheellä, 13 prosenttia. Kilpailukykysopimus jättää ansiotason nousun ensi vuonna liukumien varaan, mutta samalla kaikkien esimerkkiperheiden verotus kevenee. Vuonna 2016 ostovoiman muutokset asettuvat välille -2,0 ja 1,6 prosenttia ja vuonna 2017 välille -1,5 ja 0,8 prosenttia.
Palkansaajien tutkimuslaitos on alentanut Suomen talouskasvun ennustettaan kuluvalle vuodelle viimesyksyisestä 2,3 prosentista 1,4 prosenttiin. Kansainvälisen talouden näkymien epävarmuus hidastaa Suomen talouskasvua etenkin kuluvana vuonna. Jos pahimmat uhkakuvat jäävät toteutumatta, kasvu piristyy ensi vuonna hivenen 1,5 prosenttiin. Viime vuonna pysähtynyt viennin kasvu elpyy, ja myös yksityisen kulutuksen kasvu tukee talouskasvua. Suomi on sopeutunut ammattirakenteiden murrokseen yleisesti ottaen hyvin, mutta etenkin perusasteen koulutuksen varassa olevien varttuneiden työntekijöiden työllistämiseen voi olla vaikea löytää työkaluja.
Suomen bkt kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia ja siten noin prosenttiyksikön hitaammin kuin euroalueen bkt. Kasvuero selittyy kuitenkin lähes kokonaan Suomen Venäjän-viennin jyrkästä supistumisesta ja Suomen muuta euroaluetta kireämmästä finanssipolitiikasta. Tänä vuonna Suomen bkt kasvaa 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Suomen viennin tukemiseksi todennäköisesti tehtävä kilpailukykysopimus alentaa työvoimakustannuksia tuntuvasti jo ensi vuonna. Odotukset sopimuksen työllisyysvaikutuksista ovat varsin toiveikkaita. Riskinä on, että sopimus heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa, mihin reagoidaan lisäleikkauksin.
Kuluvana vuonna Suomen talouskasvu on nopeutunut ja muuttunut vientivetoiseksi. Myönteistä käännettä selittävät yhtäältä talouskasvun kiihtyminen useissa tärkeissä vientimaissa ja toisaalta toimialakohtaiset erityistekijät. PT on nostanut viimekeväisiä kasvuennusteitaan tälle vuodelle 1,7 prosenttiyksikköä ja ensi vuodelle 0,8 prosenttiyksikköä. Arvioimme, että kuluvana vuonna Suomen bkt kasvaa 3,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Ensi vuoden loivempi kasvu saattaa olla pitkäaikaista. Vakavimmat siihen kohdistuvat uhkakuvat ovat peräisin Suomen ulkopuolelta.
Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2013Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksessa tehdään runsaasti laskelmia ja ennusteita eläkejärjestelmän tulevaisuudesta. Pitkän aikavälin laskelmat ulottuvat 60–70 vuoden päähän ja ne on julkaistu raporteissa 2-3 vuoden välein.
Tuorein raportti ”Lakisääteiset eläkkeet -pitkän aikavälin laskelmat 2013” julkaistiin 3.10.2013.
Laskelmissa tarkastellaan lakisääteisiä eläkkeitä eli työ-, kansan- ja takuueläkettä sekä sotilasvamma-, sotilastapaturma-, liikennevakuutus- ja tapaturmavakuutuslain perusteella maksettavia eläkkeitä (ns. SOLITA-eläkkeet). Vapaaehtoiset eläkejärjestelyt eivät sisälly laskelmiin.
Laskelmat kertovat miten eläkemenojen, etuuksien taso ja rahoitus kehittyvät, jos väestöä ja taloutta koskevat oletukset toteutuvat ja lainsäädäntö pysyy muuttumattomana.
Laskelmien avulla arvioidaan myös eläkejärjestelmän muutosten vaikutuksia. Tuoreimmat esimerkit tällaisista arviosta sisältyvät työurien pidentämistä selvittäneen työryhmän raporttiin ”Työurat pidemmiksi -työeläkejärjestelmän kehittämisvaihtoehtojen tarkastelua” Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2011.
SAK:n julkaisusarja
SAK:n mukaan työllisyys on pääkysymys. Tarvitaan lisää kasvua ja työpaikkoja luovia investointeja. Suomi on pidettävä vetovoimaisena alueena
Tutkimuksessa tarkastellaan, miten hyvin sosiaaliturvan tulosidonnaisuutta vähentävät toimenpiteet parantavat työn vastaanottamisen kannustimia. Laskemme JUTTA-mikrosimulaatiomallin avulla myös, millaisia vaikutuksia sosiaaliturvan muutoksilla on valtiontalouteen ja tulonjakoon. Tarkastelemamme kannustinpaketti kohentaa pienituloisten ja erityisesti yksinhuoltajien, eli niiden jotka tyypillisesti ovat pahimmissa työttömyysloukuissa, saamaa nettotulohyötyä heidän työllistyessään. Lisäksi vertaamme kannustinpaketin vaikutuksia yleiseen työtuloverojen alennukseen ja sosiaaliturvan perustasoa nostavaan köyhyyspakettiin. Annamme myös suuntaa-antavia arvioita toimenpiteiden työllisyysvaikutuksista.
Raportissa tehdään laskelmia korkeakouluopiskelijoille suunnatun opintotuen tulorajojen muutosten vaikutuksista. Opintotuen tulorajojen tavoite on, että suurituloisille opiskelijoille ei makseta opintotukea. Samalla nykyiset tulorajat kuitenkin estävät opiskelijoita tienaamasta niin paljon kuin he haluaisivat. Laskelmissa hyödynnetään simulaatiomallia, jonka avulla voidaan arvioida miten opiskelijoiden tulojakauma muuttuisi eri vaihtoehtoisissa opintotuen tulorajojen muutoksissa. Tulosten mukaan nykyisiä tulorajaoja voisi nostaa esimerkiksi 50 prosentilla, jolloin yhdeksän kuukauden ajan opintotukea nostavan opiskelijan vuosituloraja olisi 18 000 euroa nykyisen noin 12 000 euron sijaan. Laskelmien mukaan tällöin päästäisiin opintotuen nykyisten tulorajojen haitallisista tulovaikutuksista laajasti ottaen eroon, koska vain harva opiskelija tienaisi tätä tulorajaa enempää. Ottaen huomioon verotulot ja tulonsiirrot tämä vaihtoehto lisäisi julkisyhteisöjen nettotuloja arviolta 5,9 miljoonaa euroa vuodessa.
Palkansaajien tutkimuslaitos on alentanut Suomen talouskasvun ennustettaan kuluvalle vuodelle vii-mesyksyisestä 2,3 prosentista 1,4 prosenttiin. Kansainvälisen talouden näkymien epävarmuus hidastaa Suomen talouskasvua etenkin kuluvana vuonna. Jos pahimmat uhkakuvat jäävät toteutumatta, kasvu piristyy ensi vuonna hivenen 1,5 prosenttiin. Viime vuonna pysähtynyt viennin kasvu elpyy, ja myös yksityisen kulutuksen kasvu tukee talouskasvua. Suomi on sopeutunut ammattirakenteiden murrokseen yleisesti ottaen hyvin, mutta etenkin perusasteen koulutuksen varassa olevien varttuneiden työntekijöiden työllistämiseen voi olla vaikea löytää työkaluja.
Noususuhdanne maltillistuu mutta jatkuu. Viennin kasvu jää kuluvana vuonna viime vuoden huippulukemista, mutta ensi vuonna viennin kasvu nopeutuu jälleen jonkin verran. Ripeästi alentunut työttömyysaste jatkaa pienenemistään. Pidemmän tähtäimen työllisyyskehityksen ikäryhmittäinen tarkastelu paljastaa, että myönteinen työllisyyskehitys on painottunut yhtäältä nuorimpiin ja toisaalta ikääntyneisiin työntekijöihin, sen sijaan 25–34-vuotiaiden miesten työllisyys alenee. Valtion budjettipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian elvyttävää.
Talouden kasvunäkymät ovat suotuisat, mutta useat epävarmuustekijät varjostavat kehitystä. Palkansaajien tutkimuslaitos on nostanut Suomen tämän vuoden kasvuennustettaan 0,6 prosenttiyksiköllä viime syksystä 1,9 prosenttiin, josta se hidastuu ensi vuonna 1,7 prosenttiin. Vuosina 2017–2018 vienti kasvaa vientikysynnän vahvistuessa sekä parantuneen hintakilpailukyvyn ja talouden luovan uudistumisen seurauksena. Myös investointien kasvu jatkuu kohtalaisen vauhdikkaana, ja alhainen korkotaso tukee yksityistä kulutusta. Julkinen sektori pysyy alijäämäisenä nopeutuvasta kasvusta huolimatta.
Palkansaajien tutkimuslaitos on julkaissut uudet laskelmat muodostamiensa 7 esimerkkiperheen ostovoiman kehityksestä vuosina 2011–2016 sekä ennustanut sitä tälle ja ensi vuodelle. Laskelmissa on huomioitu muutokset verotuksessa, sotumaksuissa, sosiaaliturvassa, asuntolainojen hoitokuluissa ja kotitalouskohtaisissa inflaatiovauhdeissa. Työssäkäyvien esimerkkiperheiden ostovoiman kehitys on ollut niukkaa edeltävinä vuosina eikä tähän ole tulossa merkittävää muutosta vuosina 2017 ja 2018. Poikkeuksena palkansaajaperheissä on ollut yksinhuoltajaperhe, jonka ostovoima on kasvanut nousseiden asumistukien seurauksena. Etuustuloja ja/tai tulonsiirtoja saavien esimerkkiperheiden ostovoiman kehitys on ollut aiempina vuosina muita parempaa, mutta kehitys on kääntynyt nykyisen vaalikauden aikana heidän kannaltaan huonompaan suuntaan. Heidän käytettävissä olevat reaalitulonsa jopa laskevat ennustevuosina. Omistusasujat ovat hyötyneet vuokra-asujiin nähden matalammasta inflaatiosta.
Palkansaajien tutkimuslaitos on julkaissut uudet laskelmat muodostamiensa seitsemän esimerkkiperheen ostovoiman kehityksestä vuosina 2010–2015 ja ennustanut sitä tälle ja ensi vuodelle. Laskelmissa on huomioitu muutokset verotuksessa, sotumaksuissa, sosiaaliturvassa, asuntolainojen hoitokuluissa ja kotitalouskohtaisissa inflaatiovauhdeissa. Yhteensä aikavälillä 2010–2017 käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat vähiten palkansaajaperheillä, 0–3 prosenttia, ja eniten eläkeläisperheellä, 13 prosenttia. Kilpailukykysopimus jättää ansiotason nousun ensi vuonna liukumien varaan, mutta samalla kaikkien esimerkkiperheiden verotus kevenee. Vuonna 2016 ostovoiman muutokset asettuvat välille -2,0 ja 1,6 prosenttia ja vuonna 2017 välille -1,5 ja 0,8 prosenttia.
Palkansaajien tutkimuslaitos on alentanut Suomen talouskasvun ennustettaan kuluvalle vuodelle viimesyksyisestä 2,3 prosentista 1,4 prosenttiin. Kansainvälisen talouden näkymien epävarmuus hidastaa Suomen talouskasvua etenkin kuluvana vuonna. Jos pahimmat uhkakuvat jäävät toteutumatta, kasvu piristyy ensi vuonna hivenen 1,5 prosenttiin. Viime vuonna pysähtynyt viennin kasvu elpyy, ja myös yksityisen kulutuksen kasvu tukee talouskasvua. Suomi on sopeutunut ammattirakenteiden murrokseen yleisesti ottaen hyvin, mutta etenkin perusasteen koulutuksen varassa olevien varttuneiden työntekijöiden työllistämiseen voi olla vaikea löytää työkaluja.
Suomen bkt kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia ja siten noin prosenttiyksikön hitaammin kuin euroalueen bkt. Kasvuero selittyy kuitenkin lähes kokonaan Suomen Venäjän-viennin jyrkästä supistumisesta ja Suomen muuta euroaluetta kireämmästä finanssipolitiikasta. Tänä vuonna Suomen bkt kasvaa 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Suomen viennin tukemiseksi todennäköisesti tehtävä kilpailukykysopimus alentaa työvoimakustannuksia tuntuvasti jo ensi vuonna. Odotukset sopimuksen työllisyysvaikutuksista ovat varsin toiveikkaita. Riskinä on, että sopimus heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa, mihin reagoidaan lisäleikkauksin.
Kuluvana vuonna Suomen talouskasvu on nopeutunut ja muuttunut vientivetoiseksi. Myönteistä käännettä selittävät yhtäältä talouskasvun kiihtyminen useissa tärkeissä vientimaissa ja toisaalta toimialakohtaiset erityistekijät. PT on nostanut viimekeväisiä kasvuennusteitaan tälle vuodelle 1,7 prosenttiyksikköä ja ensi vuodelle 0,8 prosenttiyksikköä. Arvioimme, että kuluvana vuonna Suomen bkt kasvaa 3,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Ensi vuoden loivempi kasvu saattaa olla pitkäaikaista. Vakavimmat siihen kohdistuvat uhkakuvat ovat peräisin Suomen ulkopuolelta.
Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2013Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksessa tehdään runsaasti laskelmia ja ennusteita eläkejärjestelmän tulevaisuudesta. Pitkän aikavälin laskelmat ulottuvat 60–70 vuoden päähän ja ne on julkaistu raporteissa 2-3 vuoden välein.
Tuorein raportti ”Lakisääteiset eläkkeet -pitkän aikavälin laskelmat 2013” julkaistiin 3.10.2013.
Laskelmissa tarkastellaan lakisääteisiä eläkkeitä eli työ-, kansan- ja takuueläkettä sekä sotilasvamma-, sotilastapaturma-, liikennevakuutus- ja tapaturmavakuutuslain perusteella maksettavia eläkkeitä (ns. SOLITA-eläkkeet). Vapaaehtoiset eläkejärjestelyt eivät sisälly laskelmiin.
Laskelmat kertovat miten eläkemenojen, etuuksien taso ja rahoitus kehittyvät, jos väestöä ja taloutta koskevat oletukset toteutuvat ja lainsäädäntö pysyy muuttumattomana.
Laskelmien avulla arvioidaan myös eläkejärjestelmän muutosten vaikutuksia. Tuoreimmat esimerkit tällaisista arviosta sisältyvät työurien pidentämistä selvittäneen työryhmän raporttiin ”Työurat pidemmiksi -työeläkejärjestelmän kehittämisvaihtoehtojen tarkastelua” Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2011.
SAK:n julkaisusarja
SAK:n mukaan työllisyys on pääkysymys. Tarvitaan lisää kasvua ja työpaikkoja luovia investointeja. Suomi on pidettävä vetovoimaisena alueena
Tutkimuksessa tarkastellaan, miten hyvin sosiaaliturvan tulosidonnaisuutta vähentävät toimenpiteet parantavat työn vastaanottamisen kannustimia. Laskemme JUTTA-mikrosimulaatiomallin avulla myös, millaisia vaikutuksia sosiaaliturvan muutoksilla on valtiontalouteen ja tulonjakoon. Tarkastelemamme kannustinpaketti kohentaa pienituloisten ja erityisesti yksinhuoltajien, eli niiden jotka tyypillisesti ovat pahimmissa työttömyysloukuissa, saamaa nettotulohyötyä heidän työllistyessään. Lisäksi vertaamme kannustinpaketin vaikutuksia yleiseen työtuloverojen alennukseen ja sosiaaliturvan perustasoa nostavaan köyhyyspakettiin. Annamme myös suuntaa-antavia arvioita toimenpiteiden työllisyysvaikutuksista.
Raportissa tehdään laskelmia korkeakouluopiskelijoille suunnatun opintotuen tulorajojen muutosten vaikutuksista. Opintotuen tulorajojen tavoite on, että suurituloisille opiskelijoille ei makseta opintotukea. Samalla nykyiset tulorajat kuitenkin estävät opiskelijoita tienaamasta niin paljon kuin he haluaisivat. Laskelmissa hyödynnetään simulaatiomallia, jonka avulla voidaan arvioida miten opiskelijoiden tulojakauma muuttuisi eri vaihtoehtoisissa opintotuen tulorajojen muutoksissa. Tulosten mukaan nykyisiä tulorajaoja voisi nostaa esimerkiksi 50 prosentilla, jolloin yhdeksän kuukauden ajan opintotukea nostavan opiskelijan vuosituloraja olisi 18 000 euroa nykyisen noin 12 000 euron sijaan. Laskelmien mukaan tällöin päästäisiin opintotuen nykyisten tulorajojen haitallisista tulovaikutuksista laajasti ottaen eroon, koska vain harva opiskelija tienaisi tätä tulorajaa enempää. Ottaen huomioon verotulot ja tulonsiirrot tämä vaihtoehto lisäisi julkisyhteisöjen nettotuloja arviolta 5,9 miljoonaa euroa vuodessa.
2. 2
Huom. Vuoden 2017 osalta OECD:n arvio.
Lähde: OECD National Accounts -tietokanta.
Tuotanto ja vienti kasvavat vahvasti
Reaalinen bkt Reaalinen vienti
3. Työttömyysaste on yhä korkea
3
Source: OECD Labour Force Statistics; and Economic Outlook database.
Euroalue Suomi Ruotsi
Lähteet: OECD Labour Force Statistics ja Economic Outlook -tietokanta.
4. Sote-uudistus ja korkeampi työllisyys
pysäyttäisivät velkaantumisen
4
Selite: Kustannussäästöt-skenaariossa oletetaan, että sote-uudistus leikkaa sektorin menojen kasvua puoleen. Korkeampi
työllisyys -skenaariossa oletetaan, että ikääntymisen kustannuksia hillitään ja 15-64-vuotiaan väestön työllisyysaste nousee
74 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Lähteet: OECD Economic Outlook -tietokanta ja OECD:n laskelmat.
Euroalue
Perusskenaario
Kustannussäästöt
Korkeampi työllisyys
5. Bkt asukasta kohti ja työllisyysaste ovat
muita Pohjoismaita pienempiä
5
Lähteet: OECD Economic Outlook ja OECD Labour Force Statistics -tietokannat.
A. Bkt asukasta kohti (2016Q4) B. Työllisyysaste 15–64-vuotiailla (2017Q3
TuhattaUSDPPP
Suomi Ruotsi Tanska Norjan
mannermaa
Suomi RuotsiTanskaNorja
6. Verotaakka on yksi OECD:n raskaimpia
6
Lähde: OECD Revenue Statistics -tietokanta.
Prosenttia bkt:sta Verot ja sosiaaliturvamaksut, 2016 tai viimeisin
Prosenttia bkt:sta
7. Suomi on OECD:n tasa-arvoisimpia maita
7
Lähde: OECD Income Distribution and Poverty -tietokanta.
Gini-kerroin verojen ja tulonsiirtojen jälkeen (2015 tai viimeisin)
Indeksi Indeksi
8. Työnteko ei aina kannata
Työttömät joiden veroaste on töihin palatessa ≥ 80 prosenttia
8
Selite: Osuus kokoaikaiseen työhön palaavista työttömistä, joiden efektiivinen veroaste on 80 prosenttia tai enemmän,
laskettuna kuuden kotitaloustyypin ja viiden eri tulotason perusteella.
Lähde: Pareliussen ym. (2018a).
9. Työelämä on muutoksessa
9
1. Perustuu analyysiin työtehtävien kuvauksesta, joka on laadittu Kansainvälisen aikuistutkimuksen (PIAAC)
perusteella. Työn katsotaan olevan automaation erityisesti vaarantama, jos sen automatisoinnin riski on vähintään 70
prosenttia. Työn katsotaan olevan suuressa muutosvaarassa, jos sen automatisoinnin todennäköisyys on 50-70
prosenttia.
Lähteet: OECD Labour Force Statistics -tietokanta; OECD Employment Outlook 2017, OECD Publishing, Paris.
Automaation vaikutukset OECD-maissa¹
Prosenttia työpaikoista Prosenttia työpaikoista
Automaation erityisesti vaarantamat työt Suuressa muutosvaarassa olevat työt
10. Uudistus vahvistaisi työnteon kannustimia
10
Selite: Työllistyvä henkilö, joka on oikeutettu työttömyysvakuutukseen ja jonka tuntiansio ennen ja jälkeen
työttömyysjakson on 67 prosenttia kandallisesta keskipalkasta. Tarveharkintaiset etuudet on laskettu mukaan
korotettuina.
Lähde: Simulaatiot OECD TaxBen -mallilla, julkaisussa Pareliussen ym. (2018a).
Keskimääräinen
efektiivinen veroaste
(%)
Keskimääräinen
efektiivinen veroaste
(%)
Nykyinen järjestelmä Perustulo Yleistuki
Yksinasuva Yksinhuoltaja Toinen työssäkävijä,
lapseton pariskunta
Toinen työssäkävijä,
pariskunta jolla lapsia
11. Perustulo muuttaisi tulonjakoa
11
1. Osuus henkilöistä työikäisten kotitalouksissa.
Lähde: Simulaatiot TUJA-mallilla, julkaisussa Pareliussen et al. (2018a).
A. Köyhtyvien ja köyhyydestä nousevien osuus¹ B. Voittajat ja häviäjät¹
Pysyy köyhänä Köyhtyy
Nousee köyhyydestä Nykyinen köyhyysraja
Voittajat Ei muutosta Häviäjät
Yleistuki
Perustulo
Yleistuki
Perustulo
12. Työllisyys on pohjoismaisessa vertailussa
matala sukupuolesta ja iästä riippumatta
12
1. Ero työllisyysasteessa Suomen ja pohjoismaisen keskiarvon välillä (Tanska, Norja ja Ruotsi) iän ja sukupuolen
mukaan jaetuissa alaryhmissä.
Lähde: OECD Labour Force Statistics -tietokanta.
Työllisyyden erot muihin Pohjoismaihin verrattuna (2016)¹
Miehet Naiset
Prosenttiyksikköä Prosenttiyksikköä
70–74
65–69
60–64
55–59
50–54
45–49
40–44
35–39
30–34
25–29
20–24
13. Lisätietoa…
Disclaimer: The statistical data for Israel are supplied by and under the responsibility of the relevant Israeli authorities. The use of such data by the OECD is
without prejudice to the status of the Golan Heights, East Jerusalem and Israeli settlements in the West Bank under the terms of international law.
This document and any map included herein are without prejudice to the status of or sovereignty over any territory, to the delimitation of international frontiers
and boundaries and to the name of any territory, city or area.
13
@OECD
@OECDeconomy