Vantaan Energia rakentaa pääkaupunkiseudun ensimmäistä jätevoimalaa Itä-Vantaan Långmossebergeniin Kehä III:n ja Porvoonväylän risteyksessä olevalle tontilleen. Caverion on mukana hankkeessa.
Vantaan Energia rakentaa pääkaupunkiseudun ensimmäistä jätevoimalaa Itä-Vantaan Långmossebergeniin Kehä III:n ja Porvoonväylän risteyksessä olevalle tontilleen. Caverion on mukana hankkeessa.
Suomen tuulivoimakapasiteettia on mahdollista lisätä merkittävästi. Vuonna 2014 Suomessa oli 260 tuulivoimalaa. Niiden yhteenlaskettu teho on 627 megawattia. Vuonna 2015 tuulivoimaa arvioidaan rakennettavan lisää ainakin 250 megawattia.
Suomessa on mahdollista lisätä aurinkoenergian käyttöä niin lämmön kuin sähkön tuotannossa.
Auringonsäteilyn määrä Etelä-Suomessa on samaa luokkaa kuin esimerkiksi Pohjois-Saksassa, missä aurinkoenergiaa hyödynnetään paljon. Etelä-Suomessa jokainen neliömetri vastaanottaa vuoden aikana vaakatasossa laskettuna noin 1000 kilowattituntia auringonsäteilyä. Keski-Euroopassa määrä on viidenneksen suurempi.
Greenpeace kävi läpi valmisteilla olevat voimalahankkeet vuoteen 2015 asti. Selvityksessä kävi ilmi, että suurin osa investoinneista menee edelleen kivihiileen ja ilmaston kannalta yhtä ongelmalliseen turpeeseen. Ydinvoimaloita tavoittelevat Pohjolan Voima ja Fortum toteuttavat saastuttavimmat investoinnit. Samat yhtiöt vakuuttivat, että jo Olkiluoto 3:n rakentaminen mahdollistaa kivihiilivoimaloiden sulkemisen.
PowerPoint -esitys on Greenpeacen 27.8.2009 pidetystä tiedotustilaisuudesta.
Suomessa biomassan osuus energian kokonaiskulutuksesta on teollisuusmaiden korkein, ja puun merkitys on keskeinen.
Vuonna 2012 puun osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta oli 24 %. Suomen uusiutuvan energian käytöstä puun osuus oli 77 %.
Keskustelutilaisuus: Miten Tampere voi siirtyä fossiilittomaan kaukolämpöön?
Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto, esitys: Fossiilivapaa kaukolämpö
4.4.2019 Kulttuuritalo Laikku, Tampere
Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarissa on vuosina 2008-2015 selvitetty, miten kokonaisenergiankulutusta voidaan tehostaa sähkölämmitteisissä pientaloissa. Kulutusta on mahdollista pienentää jopa 20 % lähes ilman investointeja, asumistottumuksia ja käyttötapoja muuttamalla. Harkituilla teknisillä uudistustoimilla säästön voi parhaimmillaan jopa tuplata. Loppuraportti esittelee hankkeen tuloksia ja johtopäätöksiä erilaisissa kohteissa.
Loppuraportin lopussa on Kuluttajien energianeuvonnan vinkkivideot "Sähkölämmittäjä säästää säätämällä" ja "Energiansäästöä kylpyhuoneessa", jotka pohjautuvat Elvari-hankkeessa saatuihin kokemuksiin.
Suomen tuulivoimakapasiteettia on mahdollista lisätä merkittävästi. Vuonna 2014 Suomessa oli 260 tuulivoimalaa. Niiden yhteenlaskettu teho on 627 megawattia. Vuonna 2015 tuulivoimaa arvioidaan rakennettavan lisää ainakin 250 megawattia.
Suomessa on mahdollista lisätä aurinkoenergian käyttöä niin lämmön kuin sähkön tuotannossa.
Auringonsäteilyn määrä Etelä-Suomessa on samaa luokkaa kuin esimerkiksi Pohjois-Saksassa, missä aurinkoenergiaa hyödynnetään paljon. Etelä-Suomessa jokainen neliömetri vastaanottaa vuoden aikana vaakatasossa laskettuna noin 1000 kilowattituntia auringonsäteilyä. Keski-Euroopassa määrä on viidenneksen suurempi.
Greenpeace kävi läpi valmisteilla olevat voimalahankkeet vuoteen 2015 asti. Selvityksessä kävi ilmi, että suurin osa investoinneista menee edelleen kivihiileen ja ilmaston kannalta yhtä ongelmalliseen turpeeseen. Ydinvoimaloita tavoittelevat Pohjolan Voima ja Fortum toteuttavat saastuttavimmat investoinnit. Samat yhtiöt vakuuttivat, että jo Olkiluoto 3:n rakentaminen mahdollistaa kivihiilivoimaloiden sulkemisen.
PowerPoint -esitys on Greenpeacen 27.8.2009 pidetystä tiedotustilaisuudesta.
Suomessa biomassan osuus energian kokonaiskulutuksesta on teollisuusmaiden korkein, ja puun merkitys on keskeinen.
Vuonna 2012 puun osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta oli 24 %. Suomen uusiutuvan energian käytöstä puun osuus oli 77 %.
Keskustelutilaisuus: Miten Tampere voi siirtyä fossiilittomaan kaukolämpöön?
Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto, esitys: Fossiilivapaa kaukolämpö
4.4.2019 Kulttuuritalo Laikku, Tampere
Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarissa on vuosina 2008-2015 selvitetty, miten kokonaisenergiankulutusta voidaan tehostaa sähkölämmitteisissä pientaloissa. Kulutusta on mahdollista pienentää jopa 20 % lähes ilman investointeja, asumistottumuksia ja käyttötapoja muuttamalla. Harkituilla teknisillä uudistustoimilla säästön voi parhaimmillaan jopa tuplata. Loppuraportti esittelee hankkeen tuloksia ja johtopäätöksiä erilaisissa kohteissa.
Loppuraportin lopussa on Kuluttajien energianeuvonnan vinkkivideot "Sähkölämmittäjä säästää säätämällä" ja "Energiansäästöä kylpyhuoneessa", jotka pohjautuvat Elvari-hankkeessa saatuihin kokemuksiin.
CASE HSY: biokaasun energiatehokkaat käyttöratkaisutMotiva
Energiatehokas toiminta on yksi HSY:n strategian selkeä tavoite. Tämä tarkoittaa jatkuvaa toiminnan kehittämistä sekä energiatehokkuuden huomioimista kaikissa toiminnoissa. Tavoitteena on, että Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on energiaomavarainen tulevaisuudessa. Prosessissa syntyvä liete hyödynnetään laitoksen omissa mädättämöissä. Mädätyksen tehostaminen vaikuttaa syntyvän kaasun määrään, joka mahdollistaa oman tuotantolaitteiston tehokkaan käytön.
Lue maalämmöstä ja sen soveltamisesta isoissa kiinteistöissä, asukkaiden kokemuksia maalämpöpumpuista, asiakaslehti: taloyhtiö, isännöitsijät, suuret kiinteistöt, toimistot, maatilat
My presentation at the Finnish Energy Fair in Tampere on Oct 2014. I told the audience birth story of Gaia's regional economic and employment impact model and few examples of (public) results of the model
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoillaSuomen metsäkeskus
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla
Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi -hankkeen materiaalia
2. HELEN LYHYESTI
• Helen Oy on Helsingin kaupungin omistama ja Suomen toiseksi suurin
energiayhtiö
• Yli 450 000 asiakasta eri puolilla Suomea.
• Palveluita kodeille ja yrityksille: kaukolämpö, kaukojäähdytys, sähkö,
palveluita energian pientuotantoon, sähköiseen liikenteeseen ja
energiankäytön tehostamiseen.
• Katamme kaukolämmöllä yli 90 % Helsingin lämmitystarpeesta ja
laajennamme energiatehokasta kaukojäähdytystä Helsingissä
• Helen-konsernin liikevaihto 930 milj. euroa, henkilöstömäärä 1 080 (2018).
• Helsingin alueella neljä voimalaitosta, yli kymmenen lämpölaitosta sekä
lajissaan maailman suurin lämpöpumppulaitos.
• Omistuksia energiantuotannossa eri puolilla Suomea sekä Ruotsissa.
• Uusi aurinkovoimala rakenteilla Messukeskuksen katolle!
13.05.2019 2
3. HELEN-KONSERNI
(OMISTUSPROSENTIT 1.2.2019 TILANNE)
Helen Oy
Oy Mankala Ab
100 %
Helen Sähköverkko Oy
100 %
Helsingin Energiatunnelit Oy
90 %
Suomen Energia-Urakointi Oy
60 %
Tytäryhtiöt
Voimapiha Oy (33,3 %)
Osakkuusyhtiöt ja osakeomistukset
EPV Energia Oy (6,2 % )
Kemijoki Oy (1,6 %)
Pohjolan Voima Oyj (0,6 %)
Liikennevirta Oy (35,1 %)
CLIC Innovation Oy (2,2 %)
Teollisuuden Voima Oyj (8,1%)
Suomen Hyötytuuli Oy (12,5%)
Suomen Merituuli Oy (50%)
5. 13.05.2019 6
• Helen investoi satoja miljoonia euroja päästöjen vähentämiseen
ja uusiutuvan energian lisäämiseen.
• Tavoitteena on vähentää energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä
40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä.
• Uusiutuvan energian osuus nousee 25%:iin ja samalla kivihiilen
käyttö puolittuu.
• Kivihiilen käyttö loppuu 2029
TAVOITTEENA
ILMASTONEUTRAALI
ENERGIANTUOTANTO
Vähemmän päästöjä, lisää uusiutuvaa energiaa
6. HELENIN KAUKOLÄMMÖN JA
SÄHKÖN TUOTANTO
• Kaukolämpöä 7 TWh vuodessa
• Hanasaari poistuu 2024, kivihiili 2029
• Olkiluoto 3
• Lisää tuulivoimaa
Jusa Timgren, 10.5.2019 7
8. 9
FOSSIILISISTA SIIRRYTÄÄN
BIOTALOUDEN KAUTTA
X-TALOUTEEN
• Biotalous on välivaihe siirryttäessä fossiilisista
polttoaineista ilmastoneutraaliin tuotantoon.
• Tulevaisuudessa Suomessa on merkittävä määrä
aurinko- ja tuulivoimaa, mutta entistäkin enemmän
kierrätettyä energiaa sekä tulevaisuuden uusilla
tekniikoilla tuotettua energiaa.
• Talvisin tarvitaan vielä toistaiseksi polttamalla
tuotettua lämpöä.
9. HANASAAREN VOIMALAITOKSEN KIVIHIILEN KÄYTTÖ
KORVATAAN LÄMPÖLAITOKSILLA, LÄMPÖKAUPALLA JA
LÄMPÖVARASTOILLA
10
Hanasaaren voimalaitoksen korvaamisen osaratkaisut
Hanasaaren sähkön ja lämmön tuotanto
Lämmöntuotanto,
MW
Hanasaaren lämmöntuotanto
Hukkalämpöjen hyödyntäminen lämpöpumpuilla
Geotermisen energian laitos
Lämpökaupan kehittäminen naapuriyhtiöiden kanssa
Alueellinen uusiutuva energia
Vuosaaren biolämpölaitos
Uusi lämmöntuotanto yhteensä
Lämpövarasto, MW
Mustikkamaan lämpövarasto
Kruunuvuorenrannan lämmön kausivarastointi
0 100 200 300 400 500 600 700 MW
100 MW200
Jusa Timgren, 10.5.2019
10. • Suunnittelupäätös tehty helmikuussa 2019
• Polttoaineteho 220 MW, kaukolämpöteho biopolttoaineilla 250 MW
• Pääpolttoaine on biomassa (Hake, kuori, puru ja kierrätyspuu A- ja B-luokka, muu biomassa)
• Peruskuormalaitos, jota käytetään arviolta 8-11 kk vuodessa. Polttoaineen käyttö n. 1 500 GWh/a
(noin 1 800 000 m3 haketta) +/- 20%.
• Biopolttoaine tuodaan laitokselle pääosin valmiina hakkeena. Puuperäiset biopolttoaineet
varastoidaan voimalaitosalueella A-ladossa ja siilossa. Yhteensä voidaan varastoida n. 4 vrk tarve
eli noin 30 000 m3 haketta, kuorta ja purua.
• Polttoaineet toimitetaan autokuljetuksina (n. 70 rekkaa/arkipäivä), mahdollisuutta laiva- ja
rautatiekuljetuksiin selvitetään
• Toimitusvarmuuden takaamiseksi tarvitaan laitosalueen ulkopuolisia välivarastoja
• Käyttöönotto arviolta v. 2023 (olettaen, että toteutuspäätös tehdään 2020 aikana)
Vuosaaren hakelämpölaitos 250 MW
Jusa
Timgren,
10.5.2019
11
11. Ei jaettavaksi
Tämä esitys sisältää analyysimateriaalia strategiatyön
tueksi – analyysit eivät viittaa täsmälliseen toteutukseen
VUOSAAREN HAKELÄMPÖLAITOS 250 MW
12. KULJETUSETÄISYYDET
Jusa
Timgren,
10.5.2019
13
Kaukokuljetusmatkan vaikutus hakkeen hankintakustannuksiin
eri toimitusketjuissa
200 km
100 km
350 km
0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500
Kustannus[EUR/MWh]
Kaukokuljetusmatka [km]
TV-haketus
TM-haketus
TV-haketus +
Terminaali
TM-haketus + Juna
TM-haketus + Laiva
Nykyisillä hakkuumäärillä:
• 100 km säteellä käyttämätöntä potentiaalia hakkutähteissä niukasti
• 200 km säteellä lisäpotentiaalia hakkuutähteissä n. 3 TWh/a ja
350 km säteellä n. 5 TWh/a (rankapuu mukaan lukien)
• Käyttämätön potentiaali on kalliimpaa kuin jo käytössä oleva
• Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa käyttämätöntä potentiaalia n. 4 TWh/a
(sis. rankapuu). Hyödyntämisaste alhainen.
• Kannoissa merkittävää lisäpotentiaalia, käytön hyväksyttävyys?
13. KYSYNNÄN KEHITYS LÄHIALUEELLA
Jusa
Timgren,
10.5.2019
14
~6 TWh
Markkinaympäristö
Biomassan käytön arvioidaan kasvavan pääkaupunkiseudulla uusien energialaitosinvestointien
johdosta rajoittaen metsähakkeen saatavuutta lähialueella. Lisäksi mahdolliset nestemäiset
biopolttoaineen tuotantolaitokset kiristävät biomassan kilpailutilannetta
Energiasektorin
biomassan käytön
arvioitu kasvu (TWh)
pääkaupunkiseudulla
ja lähialueella
Vuosaaren laitoksen biomassan käyttö1,4 TWh
15. Ei jaettavaksi
Tämä esitys sisältää analyysimateriaalia strategiatyön
tueksi – analyysit eivät viittaa täsmälliseen toteutukseen
Salmisaaren kivihiilen
korvaamiseksi ei ole
päätöksiä.
Selvityksiä on tehty.
Korvaaminen tulee
koostumaan
yhdistelmästä monia
ratkaisuja.
Investointipäätöksiä
tehdään liukuvasti,
siten, että Salmisaaren
hiilenkäyttö voidaan
lopettaa viimeistään
huhtikuussa 2029.
16
SALMISAAREN VOIMALAITOKSEN KIVIHIILEN
KÄYTÖN KORVAAMISTA SUUNNITELLAAN
• Energiatehokkuuden parantaminen omassa ja asiakkaiden toiminnassa
• Erikokoiset lämpöpumput eri lämmönlähteistä
– Konesalit ja muut teolliset hukkalämmönlähteet
– Merivesilämpöpumput
– Asiakkaiden kanssa toteutettavat ratkaisut: esim. maa- ja poistoilmalämpöpumput
• Geoterminen lämpö
• Ostolämmöt
– Kilpilahden hukkalämmöt: yhteisselvitys käynnissä Kilpilahden toimijoiden ja
pk-seudun energiayhtiöiden kanssa
– Yhteistyö naapuriyhtiöiden (Vantaan Energia, Fortum) kanssa
• Kaupunkijalostamo: jalostaa kaasuttamalla matala-arvoisia jakeita korkeamman
jalostusarvon lopputuotteeksi, sivutuotteena lämpöä, mahdollisuus hiilidioksidin
talteenottoon ja varastointiin
• Joustoelementtinä Salmisaaren polttoaineen vaihto tai biolämpölaitoksen
rakentaminen, esim. Patola tai Tattarisuo
• Uudet teknologiat
– Modulaariset ydinvoimalat: seurataan, mutta ne eivät todennäköisesti ehdi kehittyä
toteutettaviksi 2029 mennessä
Jusa Timgren, 10.5.2019
16. Ei jaettavaksi
Tämä esitys sisältää analyysimateriaalia strategiatyön
tueksi – analyysit eivät viittaa täsmälliseen toteutukseen
17
2025 2030
TULEVAISUUDEN MAHDOLLINEN SKENAARIO:
TILANNE SALMISAAREN RATKAISUJEN JÄLKEEN
Jusa Timgren, 10.5.2019
Suuntaa-antava kaukolämmön tuotantokäyrä
17. Ei jaettavaksi
Tämä esitys sisältää analyysimateriaalia strategiatyön
tueksi – analyysit eivät viittaa täsmälliseen toteutukseen
18
2030 2040
TULEVAISUUDEN MAHDOLLINEN SKENAARIO:
HIILINEUTRAALI ENERGIANTUOTANTO
Jusa Timgren, 10.5.2019
Suuntaa-antava kaukolämmön tuotantokäyrä
18. Ei jaettavaksi
Tämä esitys sisältää analyysimateriaalia strategiatyön
tueksi – analyysit eivät viittaa täsmälliseen toteutukseen
KIITOS
JUSA.TIMGREN@HELEN.FI