2. Bioenergia ry:n visio
VISIO
Uusiutuvan ja kotimaisen energian osuus nostetaan yli
puoleen Suomen energiankulutuksesta.
Kestävän bioenergian asema Suomen suurimpana
energialähteenä vahvistuu ja turpeen rooli Suomen
energiajärjestelmässä tunnustetaan.
Pidemmällä aikavälillä mahdollistetaan
Hannes Tuohiniitty Bioenergia
ry
3. Kutteri – tehokkuutta biokattiloille neuvonnalla
Kutteri-sopimuksessa ja
biokattilaneuvonnassa mukana:
Bioenergia ry
Nuohousalan Keskusliitto ry
Lämmitysenergia Yhdistys ry
Suomen Omakotiliitto ry
Hämeen ammattikorkeakoulu
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Karelia-ammattikorkeakoulu
Laatukattila Oy
Ariterm Oy
Hannes Tuohiniitty Bioenergia
ry
• Sopimus biokattiloiden energiatehokkuutta
parantavasta neuvonnasta
• Bioenergia ry vastaa Kutteri-ohjelman ja -
sopimuksen toimeenpanosta ja kehittää sitä
yhteistyössä muiden sopimusosapuolten kanssa.
Kutteri II -ohjelman sopimuskausi on 2017-2020.
• Toiminta 0 – 1000 kW kattiloilla
5. IPCC 8.10.2018: Bioenergia voi olla merkittävä
ratkaisija
Lähde: IPCC 1,5 degree special report 6.10.2018
https://www.ipcc.ch/pdf/special-reports/sr15/sr15_spm_final.pdfHannes Tuohiniitty Bioenergia
ry
9. Pienhiukkaset ovat terveyshaitta
• Syntymekanismi:
• Epätäydellinen
palaminen nokea ja
hiilivetyjä
• Panospoltossa enemmän
häkä-, hiilivety- ja
hiukkaspäästöjä verrattuna
jatkuvaan polttoon.
• Pienimmät hiukkaset
pääsevät kulkeutumaan
keuhkoihin saakka
astmaoireet, hengitys- ja
sydänsairauksien
lisääntyminen
Hannes Tuohiniitty Bioenergia
ry
10. Tehoton puun poltto
muodostaa musta hiiltä
Napa-alueille ilmassa
liikkuva noki nopeuttaa
lumen ja jään sulamista
ilmastonmuutos
kiihtyy
Musta hiilen päästöjä
vähennetään samoilla
keinoilla kuin muita
päästöjä
Hannes Tuohiniitty Bioenergia
ry
12. Puunpolton päästöjen vähentäminen
• Primääriset menetelmät
• Vaikutetaan palamistapahtumaan
polttoaineen ja/tai polttotekniikan
avulla
• Pääperiaate: mitä tehokkaampaa
palaminen on, sitä vähemmän siitä
tulee päästöjä
• Sekundääriset menetelmät
• Puhdistetaan savukaasuja
suodattimien, katalysaattoreiden tai
lämmönvaihtimien avulla
• Alle 1 MW luokassakin jo ratkaisuja
Hannes Tuohiniitty Bioenergia
ry
14. Puulämmityksen hyötysuhteita
• Uusilla laitteilla suhteellisen hyvät hyötysuhteet:
• Pellettitakan palamishyötysuhde n.80-85%
• Pellettikattilan palamishyötysuhde 85-105%
• Pellettikeskuslämmityksen vuosihyötysuhde vaihtelee
järjestelmästä riippuen 70-101 % välillä
• Klapikattiloiden palamishyötysuhteet 70-90 %
• Muurattujen tulisijojen palamishyötysuhteet jopa 85 %
• Tutkimuksen kautta hyötysuhteita voidaan
parantaa
Hannes Tuohiniitty Bioenergia ry
15. Palamisen tehokkuus ja lämmön siirtyminen
Hannes Tuohiniitty Bioenergia
ry
Lähde: Seppo
Tuomi, 2012
18. Laitteet kehittyneet merkittävästi
Hannes Tuohiniitty Bioenergia ry
• Kattilat entistä energiatehokkaampia;
lambda-ohjattu paloilman säätö,
latauspumpun älykäs ohjaus jne
• Myös käyttäjäystävällisempiä; digitaaliset
säädöt, etäohjaus, kosketusnäyttö jne.
• Jopa 3 kW tehosta lähtien, mahtuu
hyvinkin pieneen tilaan
• Monipolttoainemahdollisuus: esim.
manuaalisesti klapi ja automaattinen
pelletti
• Hybridikäyttö entistä helpompaa
ohjauksen kannalta: aurinkolämpö, VILP …
Kuvan lähde: Kardonar
Kuvan lähde: Ariterm
19. Parantaminen edellyttää mittatietoa
• Tunnetko kuinka kattilasi toimii?
• Ensimmäinen taso on edes tietää savukaasun lämpötila
• Lämpötila kuvaa hetkellistä tehokkuutta
• Muutokset lämpötilassa indikoivat kattilan
puhdistustarvetta
• Palamisen tehokkuutta ja puhtautta voi arvioida tuhkasta:
• Musta tuhkan väri kuvaa, että ei kaikki ei pala
• Kattilan pinnat kuvaavat polttoaine-ilma suhdetta
• Nuohoojat voivat tehdä mittauksia: päästöt, hyötysuhde
• www.nuohoojat.fi Lämmityskattiloiden
hyötysuhdemittaukset
Hannes Tuohiniitty Bioenergia
ry
20. Esityksen pääviestit
Hannes Tuohiniitty Bioenergia
ry
Bioenergialla on iso rooli nyt ja
tulevaisuudessa
Tehokas ja puhdas poltto kannattaa:
lompakko, terveys ja ilmasto
Tunne laitteesi, tee säätöjä ja parannuksia