Lämpöyrittäjyyden vaikutukset aluetalouteen - Urpo Hassinen, Suomen metsäkeskusSuomen metsäkeskus
Urpo Hassinen, Suomen metsäkeskus - Bioenergia ja lämpöyrittäjäpäivä 4.12.2019, Energia- ja metsäalan toimijoiden koulutus- ja neuvottelupäivä, IsoValkeinen, Kuopio
Suomessa biomassan osuus energian kokonaiskulutuksesta on teollisuusmaiden korkein, ja puun merkitys on keskeinen.
Vuonna 2012 puun osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta oli 24 %. Suomen uusiutuvan energian käytöstä puun osuus oli 77 %.
Lämpöyrittäjyyden vaikutukset aluetalouteen - Urpo Hassinen, Suomen metsäkeskusSuomen metsäkeskus
Urpo Hassinen, Suomen metsäkeskus - Bioenergia ja lämpöyrittäjäpäivä 4.12.2019, Energia- ja metsäalan toimijoiden koulutus- ja neuvottelupäivä, IsoValkeinen, Kuopio
Suomessa biomassan osuus energian kokonaiskulutuksesta on teollisuusmaiden korkein, ja puun merkitys on keskeinen.
Vuonna 2012 puun osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta oli 24 %. Suomen uusiutuvan energian käytöstä puun osuus oli 77 %.
Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarissa on vuosina 2008-2015 selvitetty, miten kokonaisenergiankulutusta voidaan tehostaa sähkölämmitteisissä pientaloissa. Kulutusta on mahdollista pienentää jopa 20 % lähes ilman investointeja, asumistottumuksia ja käyttötapoja muuttamalla. Harkituilla teknisillä uudistustoimilla säästön voi parhaimmillaan jopa tuplata. Loppuraportti esittelee hankkeen tuloksia ja johtopäätöksiä erilaisissa kohteissa.
Loppuraportin lopussa on Kuluttajien energianeuvonnan vinkkivideot "Sähkölämmittäjä säästää säätämällä" ja "Energiansäästöä kylpyhuoneessa", jotka pohjautuvat Elvari-hankkeessa saatuihin kokemuksiin.
Porissa 17.11.2018 järjestetyn Polvelta Toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessujen luentomateriaalia.
Metsälahjavähennyslaskurin käyttö - Antti Pajula, Suomen metsäkeskus
Suomen tuulivoimakapasiteettia on mahdollista lisätä merkittävästi. Vuonna 2014 Suomessa oli 260 tuulivoimalaa. Niiden yhteenlaskettu teho on 627 megawattia. Vuonna 2015 tuulivoimaa arvioidaan rakennettavan lisää ainakin 250 megawattia.
Keskustelutilaisuus: Miten Tampere voi siirtyä fossiilittomaan kaukolämpöön?
Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto, esitys: Fossiilivapaa kaukolämpö
4.4.2019 Kulttuuritalo Laikku, Tampere
Suomessa on mahdollista lisätä aurinkoenergian käyttöä niin lämmön kuin sähkön tuotannossa.
Auringonsäteilyn määrä Etelä-Suomessa on samaa luokkaa kuin esimerkiksi Pohjois-Saksassa, missä aurinkoenergiaa hyödynnetään paljon. Etelä-Suomessa jokainen neliömetri vastaanottaa vuoden aikana vaakatasossa laskettuna noin 1000 kilowattituntia auringonsäteilyä. Keski-Euroopassa määrä on viidenneksen suurempi.
Energiapuun saatavuus, käyttö ja vientinäkymät Kaakkois-SuomessaSuomen metsäkeskus
Energiapuun saatavuus, käyttö ja vientinäkymät Kaakkois-Suomessa, Arto Pulkkinen, Suomen metsäkeskus. Esitetty 4.10.2018 Metsäenergia-työpajassa Luumäellä. Energiapuusta yrittäjyyttä biotalouteen Kaakkois-Suomessa -hanke.
Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarissa on vuosina 2008-2015 selvitetty, miten kokonaisenergiankulutusta voidaan tehostaa sähkölämmitteisissä pientaloissa. Kulutusta on mahdollista pienentää jopa 20 % lähes ilman investointeja, asumistottumuksia ja käyttötapoja muuttamalla. Harkituilla teknisillä uudistustoimilla säästön voi parhaimmillaan jopa tuplata. Loppuraportti esittelee hankkeen tuloksia ja johtopäätöksiä erilaisissa kohteissa.
Loppuraportin lopussa on Kuluttajien energianeuvonnan vinkkivideot "Sähkölämmittäjä säästää säätämällä" ja "Energiansäästöä kylpyhuoneessa", jotka pohjautuvat Elvari-hankkeessa saatuihin kokemuksiin.
Porissa 17.11.2018 järjestetyn Polvelta Toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessujen luentomateriaalia.
Metsälahjavähennyslaskurin käyttö - Antti Pajula, Suomen metsäkeskus
Suomen tuulivoimakapasiteettia on mahdollista lisätä merkittävästi. Vuonna 2014 Suomessa oli 260 tuulivoimalaa. Niiden yhteenlaskettu teho on 627 megawattia. Vuonna 2015 tuulivoimaa arvioidaan rakennettavan lisää ainakin 250 megawattia.
Keskustelutilaisuus: Miten Tampere voi siirtyä fossiilittomaan kaukolämpöön?
Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto, esitys: Fossiilivapaa kaukolämpö
4.4.2019 Kulttuuritalo Laikku, Tampere
Suomessa on mahdollista lisätä aurinkoenergian käyttöä niin lämmön kuin sähkön tuotannossa.
Auringonsäteilyn määrä Etelä-Suomessa on samaa luokkaa kuin esimerkiksi Pohjois-Saksassa, missä aurinkoenergiaa hyödynnetään paljon. Etelä-Suomessa jokainen neliömetri vastaanottaa vuoden aikana vaakatasossa laskettuna noin 1000 kilowattituntia auringonsäteilyä. Keski-Euroopassa määrä on viidenneksen suurempi.
Energiapuun saatavuus, käyttö ja vientinäkymät Kaakkois-SuomessaSuomen metsäkeskus
Energiapuun saatavuus, käyttö ja vientinäkymät Kaakkois-Suomessa, Arto Pulkkinen, Suomen metsäkeskus. Esitetty 4.10.2018 Metsäenergia-työpajassa Luumäellä. Energiapuusta yrittäjyyttä biotalouteen Kaakkois-Suomessa -hanke.
My presentation at the Finnish Energy Fair in Tampere on Oct 2014. I told the audience birth story of Gaia's regional economic and employment impact model and few examples of (public) results of the model
Biokaasulaitos eli mädättämö on suuri investointi. Se on taloudellisesti kannattava vain isommille jätevedenpuhdistamoille. Pienemmät laitokset voivat valmistaa lietteistä biokaasua yhteismädättämöillä tai yhteiskäsittelylaitoksilla. Suomessa on 18 lietemädättämöä jätevedenpuhdistamoiden yhteydessä. Lisäksi Suomessa toimii yhteiskäsittelylaitoksia, joissa puhdistamoliete voi olla yhtenä syötteenä, tyypillisesti yhdyskuntabiojätteen kanssa. Turun seudulla on erillinen puhdistamolietteiden käsittelyyn keskittyvä biokaasulaitos.
Lähienergialiiton edustajana markkinoin ajatusta aurinkokaukolämmöstä ja aurinkolämmön kausivarastoinnista Energia 2014-messujen uusiutuva.energia lavalla.
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoillaSuomen metsäkeskus
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla
Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi -hankkeen materiaalia
2. 2
Yleinen suhtautuminen myönteistä
Paikallistaloudelliset hyödyt (raha kiertää 4-6 kertaa)
Työllisyyden edistäminen
Metsätaloudellinen merkitys
Uusiutuvuus ja paikallisuus (lähilämpöä)
Energiantuotannon huoltovarmuus ja kauppatase
Hintojen vakaampi kehitys
Ei synny hiilidioksidin nettopäästöjä
Suomessa vielä sopivia kohteita olemassa ja syntyy
Uudet puuenergiatuotteet
LÄMPÖYRITTÄJYYDEN MAHDOLLISUUDET
3. SUOMEN LÄMPÖYRITTÄJYYS
• Ensimmäiset kohteet käynnistyivät
vuonna 1992 Kainuussa,
Peräseinäjoella ja Kankaanpäässä.
• Nyt noin 600 lämpöyrittäjävetoista
kohdetta
• Yhteenlaskettu teho noin 450 MW
• Reilut puolet (n.340) kohdetta lämmittää
osakeyhtiömuotoinen toimija, n.100
osuuskunta, n.160 yrittäjä tai
yrittäjärengas
• Alan liikevaihto noin 60 M€/a
• Energiaa (2016) 1 400 000 MWh/a
• Biopolttoaineita 1 500 000 i-m3/a (hake,
pelletti ym)
• Kokoluokissa 300 kW – 6 MW
• 30 % aluelämpöverkoissa, 70 %
erillisiä kohteita
Lähde: Bioenergia ry
6. ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN
Aluelämmön valmistelua ja ”kypsyttelyä” jo vuodesta 1996,
hakelämmitys aiemmin vain muutamalla maatilalla
Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12,
jäseniä tällä hetkellä 55
Hoidettavana vuonna 2000 Enon yläkylälle rakennettu ja 2010
kaupungilta ostettu 0,8 MW:n ja osuuskunnan vuonna 2002
rakentama 2 MW:n Uimaharjun lämpölaitos sekä vuonna 2004
osuuskunnan toimesta rakennettu alakylän 2 MW:n laitos
Lämmitettävät kohteet:
Enon yläkylällä: ala- ja yläasteiden kiinteistöt, lukiorakennukset,
kirjasto, liikuntahalli, kuusi rivitalokiinteistöä sekä seurakuntatalo
asuinrakennuksineen.
Uimaharjussa: ala- ja yläasteiden kiinteistöt, terveysasema,
seurakunnan kiinteistö, keväällä 2002 valmistunut kunnan
lähipalvelukeskus, jossa on mm. S-market liikehuoneisto. Lisäksi
viisitoista rivitaloyhtiötä
Enon alakylällä: kunnan virastotalo ja terveysasema, paloasema,
Osuuspankin kiinteistö, K-Market Hiltunen, S-Market Eno,
liikekiinteistöt Sampo, Ysi ja Enon Toimistotalot, vanhainkoti ja
palvelutalo sekä neljätoista rivitaloyhtiötä
7. Lämmitettävä rakennustilavuus yht. n. 282 300 r-m³, mikä vastaa
n. 800 omakotitalon tilavuutta ja energiakäyttöä
Lämmitysenergiaa myydään yhteensä n. 15 400 MWh/v
Lämpöverkkojen pituus yht. n. 11 km ja hakkeen vuotuinen
käyttö n. 27 000 i-m³
Osuuskunta vastaa myös Uimaharjussa Hoitokoti Tuuliharjun
pellettilaitoksen raaka-ainehankinnasta ja valvontatyöstä
Hoidon tai raaka-ainetoimituksen piirissä biokattiloita 6 kpl
yhteisteholtaan n. 4,96 MW
Asiakkaat maksavat osuuskunnalle lämmöstä ja
liittymismaksuina investoinneista, osuuskunta huolehtii raaka-
aineen hankinnasta, lämpö-voimaloiden käytöstä ja ylläpidosta
Osuuskunta on tehnyt sopimukset jäsenyrittäjien kanssa
voimaloiden hoidosta ja valvonnasta sekä haketuksen ja
kuljetuksen hoidosta, myös tilien hoito ja hallinto ovat
ostopalveluja
Tunnustuksena toiminnastaan osuuskunta on saanut
Pro Maaseutu – palkinnon vuonna 2002, Suomen vuoden
lämpöyrittäjä 2014 – palkinnon, sekä hiilineutraalien kuntien
(HINKU) -verkoston lokakuun 2017 Hinku-teko -palkinnon.
14. ALUELÄMMÖN HYÖDYT ENOSSA
• Aluelämpöenergia on halvempaa
asiakkaille kuin esim. öljylämpö
• Turvallinen ja vakaa energiamuoto
• Hakelämpölaitokset korvaavat
vuosittain n. 2 miljoonaa litraa öljyä
• Öljymäärän arvo n. 2 miljoonaa euroa,
joka jää nyt kiertämään vuosittain
omaan kuntaan ja lähialueelle
• Paikallista energiapuuta käytetään
n. 11 000 k-m3 vuodessa
• Kokonaistyöllistävyys
kerrannaisvaikutuksineen on 7-10
henkilötyövuotta
• Myönteiset vaikutukset
metsänhoitoon ja maisemaan
• Ei lisäystä nettohiilidioksidipäästöihin
(vähenemä lähes 5 milj. kg/vuosi)
• Tuhka palautetaan metsiin