Cursor Oy:n projektipäällikkö Jari Järvisen esitys Jätepohjaisen biojalostamotoiminnan kytkeminen metsäteollisuuslaitoksen yhteyteen Sitran Teolliset Symbioosit Foorumissa Neste Oil Porvoon jalostamolla 26.3.2014.
Esitykseni Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopiston opiskelijoille 5.11.2014 Raahessa. Esityksessä on perustietoa kiertotaloudesta sekä muutamia esimerkkejä sisustukseen ja tekstiileihin liittyen.
Onko meillä pääsyä nykyisen elämän oravanpyörästä, jonka ympäristövaikutukset pahenevat entisestään? Voinko itse vaikuttaa ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen tuhlaukseen tai lajien sukupuuttoon? Onko ekologinen elämäntapa yhtä kuin luopumista ja kurjuutta?
Muun muassa näihin kysymyksiin ekologisten elämäntapavalintojen asiantuntija Michael Lettenmeier vastasi Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistyksen järjestämässä iltatilaisuudessa "Jokamiehen ekovalinnat puntarissa" 6.11.2013.
Michael Lettenmeierin mukaan haasteet ovat suuria , mutta kestävä kulutus tarjoaa paljon vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia matkalla parempaan elämään. Meillä on edessämme yksi suurimmista elämäntavan muutoksista ihmisen historiassa. Tämä on sama valtava mahdollisuus niin kansalaisille paremman elämän tavoittelussa että yrityksille uuden liiketoiminnan kehittämisessä.
Lettenmeier on toiminut pitkään Suomen luonnonsuojeluliiton kestävän materiaalitalouden asiantuntijana ja johtanut Luonnonsuojeluliitossa materiaalin kulutusta tutkinutta KotiMIPS-hanketta. Nykyisin hän on D-mat oy:n toimitusjohtaja ja Wuppertal-instituutin tutkija.
Biolämpökeskukset: Lämpölaitoksen käyttö ja huolto -esitys Metsäenergia-työpajassa Luumäellä 14.11.2018. (c) Petri Rousku, Bioenergiasuunnittelu Rousku Tmi
Kestävä asuminen ja ympäristö hankkeen materiaalitehokkuus ja jätehuolto osakokonaisuuden päätösseminaarin aineisito, jonka esitys 7.3.2014 RAKSA Foorumissa Lahdessa. Esityksessä käsitellään myös energiatehokkuutta.
Cursor Oy:n projektipäällikkö Jari Järvisen esitys Jätepohjaisen biojalostamotoiminnan kytkeminen metsäteollisuuslaitoksen yhteyteen Sitran Teolliset Symbioosit Foorumissa Neste Oil Porvoon jalostamolla 26.3.2014.
Esitykseni Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopiston opiskelijoille 5.11.2014 Raahessa. Esityksessä on perustietoa kiertotaloudesta sekä muutamia esimerkkejä sisustukseen ja tekstiileihin liittyen.
Onko meillä pääsyä nykyisen elämän oravanpyörästä, jonka ympäristövaikutukset pahenevat entisestään? Voinko itse vaikuttaa ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen tuhlaukseen tai lajien sukupuuttoon? Onko ekologinen elämäntapa yhtä kuin luopumista ja kurjuutta?
Muun muassa näihin kysymyksiin ekologisten elämäntapavalintojen asiantuntija Michael Lettenmeier vastasi Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistyksen järjestämässä iltatilaisuudessa "Jokamiehen ekovalinnat puntarissa" 6.11.2013.
Michael Lettenmeierin mukaan haasteet ovat suuria , mutta kestävä kulutus tarjoaa paljon vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia matkalla parempaan elämään. Meillä on edessämme yksi suurimmista elämäntavan muutoksista ihmisen historiassa. Tämä on sama valtava mahdollisuus niin kansalaisille paremman elämän tavoittelussa että yrityksille uuden liiketoiminnan kehittämisessä.
Lettenmeier on toiminut pitkään Suomen luonnonsuojeluliiton kestävän materiaalitalouden asiantuntijana ja johtanut Luonnonsuojeluliitossa materiaalin kulutusta tutkinutta KotiMIPS-hanketta. Nykyisin hän on D-mat oy:n toimitusjohtaja ja Wuppertal-instituutin tutkija.
Biolämpökeskukset: Lämpölaitoksen käyttö ja huolto -esitys Metsäenergia-työpajassa Luumäellä 14.11.2018. (c) Petri Rousku, Bioenergiasuunnittelu Rousku Tmi
Kestävä asuminen ja ympäristö hankkeen materiaalitehokkuus ja jätehuolto osakokonaisuuden päätösseminaarin aineisito, jonka esitys 7.3.2014 RAKSA Foorumissa Lahdessa. Esityksessä käsitellään myös energiatehokkuutta.
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoillaSuomen metsäkeskus
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla
Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi -hankkeen materiaalia
2. Yritys
• Perustettu v. 2001, työntekijöitä 9
• Alana biokaasulaitosten suunnittelu ja rakentaminen sekä näihin
liittyvän tekniikan valmistus.
• Perheyritys, jolla on pitkä historia, paljon referenssejä.
• Toimivat, testatut ratkaisut perustuvat omaan jatkuvaan T&K työhön.
15.3.2019 2
5. • Vuonna 2016 tuotanto n. 1 TWh
• Maatalouden osuus tuotannosta tänä päivänä 0,6 %
- Loviisan ydinvoimalayksikkö tuottaa n. 4 TWh, Suomen tieliikenteen kulutus 40 TWh, kaikki liikenne 55 TWh
- Kemiin kaavailtu kiinalainen biojalostamo 2,2 TWh
Suomen biokaasupotentiaali
6. • Suomessa peltoa energiantuotantoon 472 000 ha ruuan- ja rehuntuotantoa
vaarantamatta (MTT:n bionurmi -hanke)
• Kierrätysravinteita 71 000 tonnia N ja 7000 tonnia P
→ vuonna 2013 Suomessa käytettiin 138 000 t N ja 11 000 t P ostoravinteita
• Keino siirtää ravinteet suojavyöhykkeiltä muuhun viljelykäyttöön
• Luomulannoitteena arvo verottomana 0,2 – 0,3 miljardia euroa
Maatalouden kasvimassojen potentiaali
7. Panostoiminen kuivareaktori
• Tuotekehitys alkoi laboratoriomittakaavassa, ja ajatusta kypsyteltiin vuosia.
• Pilot -mittakaavan ajot kestivät noin vuoden
• YM:n RaKi -hanke mahdollisti ensimmäisen täyden mittakaavan laitoksen
rakentamisen
15.3.2019 7
8. Panostoiminen kuivareaktori
Panosmädätyksellä päästään hyödyntämään muutoin hankalia jakeita kuten
nurmea, olkea, purukuivitettua hevosen lantaa (kuvassa oikealla alhaalla)
Näillä jakeilla on korkea kuiva-ainepitoisuus, alhainen sulavuus ja heikko
sekoitettavuus ja taipumus kerrostumiseen
15.3.2019 8
10. • Laitoksen työmäärä erittäin vähäinen
-laitos voidaan toteuttaa yhdistettyinä varasto/mädätyssiiloina
• Laitoksen oma energiantarve hyvin pieni
-sähköä 2 % tuotetusta energiasta, lämpöä 10 %
• Vähän rikkoutuvia komponentteja
-laitoksen sydämenä pumppu ja perkolaationesteputkisto
• Ei herkkä syötteen epäpuhtauksille ja vierasesineille
-toteutetussa laitoksessa syötteessä vaadittu kivet ja puunkappaleet 600 mm asti
Panostoimisen kuivamädätyksen
vahvuudet
11. Ensimmäinen asiakkaalle toimitettu laitos
• Keväällä 2018 Kymenlaakson Jäte Oy:lle luovutettiin kahden siilon laitos
• Hinta n. 1 M€, hinta piti eurolleen
• 12 viikon toimintatakuukoejakso talvella 2017-2018 (kaasuntuotto, energian
kulutus, käytettävyys ja ylläpitokulut)
15.3.2019 11
12. Palopuron Agroekologinen symbioosi
• Kymenlaakson “sisarlaitos” luomumassoille ja liikennepolttoaineen tuotanto
• Energiantuotanto suurempi paremmista syötteistä johtuen
15.3.2019 12