Janni Patrosen esitys tiedotustilaisuudessa 27.1.2015

1. SUOMEN SÄHKÖTEHON RIITTÄVYYS JA
KAPASITEETTIRAKENTEEN KEHITYS VUOTEEN 2030
Esitys 27.1.2015
Pöyry Management Consulting Oy – Jenni Patronen

2. COPYRIGHT©PÖYRY
Copyright © Pöyry Management Consulting Oy
Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman
Pöyry Management Consulting Oy:n antamaa kirjallista lupaa.
27.1.2015
SUOMEN SÄHKÖTEHON RIITTÄVYYS JA KAPASITEETTIRAKENTEEN KEHITYS

3. COPYRIGHT©PÖYRY
27.1.2015
SUOMEN SÄHKÖTEHON RIITTÄVYYS JA KAPASITEETTIRAKENTEEN KEHITYS
TYÖN TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT
· Energiateollisuus ry, Fingrid Oyj, Metsäteollisuus ry, Suomen Elfi Oy ja työ- ja elinkeinoministeriö
tilasivat Pöyry Management Consulting Oy:ltä arvion Suomen sähkötehon riittävyydestä ja
sähköntuotannon kapasiteettirakenteen kehityksestä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
· Tässä työssä tavoitteena oli arvioida konkreettisesti laitostason analyysiin perustuen Suomen
sähkönhankintakapasiteetin kehitystä vuoteen 2030 ja arvioida tuotantotehon riittävyyttä sähkön
kulutukseen nähden. Arviot perustuvat Pöyryn näkemyksiin ja analyysiin.
– Pöyry on arvioinut kapasiteetin kehitystä huomioiden uusien investointien ja nykyisen kapasiteetin ylläpidon
kannattavuuden kehitys, tuontiyhteyksien kehitys ja niihin liittyvät riskit, sekä sähkön kulutusta ja kysyntäjoustoa.
– Sähkön tuotannon ja kulutuksen suhdetta on työssä arvioitu lyhyellä (vuoteen 2018), keskipitkällä (2018-2025) ja
pitkällä aikavälillä (2030 saakka) kolmessa eri skenaariossa (Perus, Korkea ja Matala).
– Työssä ei ole erikseen mallinnettu Suomen ja lähialueiden sähköntuotantoa, hintatasoja ja kysyntää. Skenaarioiden
luomisessa on hyödynnetty Pöyryn aikaisemmin tekemiä mallinnuksia.

4. COPYRIGHT©PÖYRY
27.1.2015
SUOMEN SÄHKÖTEHON RIITTÄVYYS JA KAPASITEETTIRAKENTEEN KEHITYS
TAUSTA
Huippukysyntä ja –tuotanto Suomessa eivät vastaa toisiaan, vaan Suomi on tuonnin
varassa huippukulutuksen aikaan.
· Sähköntuotantokapasiteetti Suomessa ei ole tällä hetkellä
riittävä vastaamaan huippukulutuksen tarpeeseen ja
Suomi on jo pitkään ollut riippuvainen sähköntuonnista
kulutushuippujen aikana.
· Sähkön markkinahinta on ollut pitkään melko alhainen ja
oletuksena on että tilanne jatkuu samanlaisena
lähivuosina.
– Lauhdesähköntuotannon kannattavuus on ollut heikkoa.
Lauhdekapasiteettia onkin jo poistunut markkinoilta, eikä
uusia investointeja olla toteuttamassa lähiaikoina.
Lauhdekapasiteetin heikko kannattavuus on johtamassa
siihen, että kapasiteettia poistuu edelleen markkinoilta jo
ennen teknisen käyttöiän päättymistä.
– Maakaasun korvaaminen kiinteillä polttoaineilla (turve, puu,
hiili) yhteistuotannossa vähentää
sähköntuotantokapasiteettia johtuen alhaisemmasta
rakennusasteesta (sähkö- ja lämpötehon suhde) kiinteillä
polttoaineilla kaasuun verrattuna. Useita tällaisia
korvausinvestointeja on toteutettu.
– Myös yhteistuotantoinvestointien kannattavuus on alhaisilla
sähkönhinnoilla epävarmaa, ja onkin mahdollista, että
uusintainvestointeja ei toteuteta yhteistuotantolaitoksina
vanhojen laitosten tullessa käyttöikänsä päähän.
0
2 000
4 000
6 000
8 000
10 000
12 000
14 000
16 000
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
MW
Huippukulutus MW Toteutunut huipputuotanto
Sähkön huippukysynnän ja tuotannon kehitys Suomessa
tuntikeskitehoina
Lähde: Fingrid
* Tuntikeskiteho

5. COPYRIGHT©PÖYRY
27.1.2015
SUOMEN SÄHKÖTEHON RIITTÄVYYS JA KAPASITEETTIRAKENTEEN KEHITYS
· Suomessa oleva sähköntuotantokapasiteetti ei riitä vastaamaan normaalivuoden huippukysyntään tällä hetkellä eikä
tulevaisuudessakaan. Olkiluoto 3:n valmistuminen lisää kapasiteettia mutta ei tee Suomesta teho-omavaraista oman
huipputuotannon ja huippukulutuksen suhteen.
· Ennen OL3:n valmistumista ero normaalivuoden huippukysynnän ja oman käytettävissä olevan kapasiteetin välillä on
arviolta 2800 MW. Erityisen kylmänä talvipäivänä ero voi olla jopa 4000 MW.
PÄÄHAVAINNOT 1
Suomen oman sähköntuotannon vajaus huippukulutukseen nähden on suurin
vuoden 2018 paikkeilla, mutta senkään jälkeen Suomen kapasiteetti ei kata
huippukysyntää vaan Suomi on tuonnin varassa
Huippukapasiteetti ja -kysyntä Suomessa perusskenaariossa
0
2 000
4 000
6 000
8 000
10 000
12 000
14 000
16 000
18 000
2014 2018 2024 2030
MW
Tuulivoima
Lauhde
Kaukolämpö CHP
Teollisuus CHP
Vesivoima
Ydinvoima
Huippukulutus, normaalivuosi
Huippukulutus, kylmä vuosi

6. COPYRIGHT©PÖYRY
27.1.2015
SUOMEN SÄHKÖTEHON RIITTÄVYYS JA KAPASITEETTIRAKENTEEN KEHITYS
-2018 2019-2024 2025-2030
· Suomen oman sähkötehon
riittävyys on heikoin työn
tarkastelujaksolla ennen
Olkiluoto 3:n valmistumista.
· Vuoteen 2018 mennessä
Suomeen ei ehdi merkittävästi
syntyä uutta sähköntuotanto-
kapasiteettia tuulivoimaa
lukuun ottamatta.
· OL3 käyttöönotto pienentää
oman tuotannon tehovajetta
· CHP-kapasiteetti vähenee,
kun uusinvestoinneilla
korvataan mm. maakaasuun
pohjautuvaa tuotantoa ja
osassa kohteista lämmöntarve
hoidetaan erillistuotannolla
· Mahdollisen uuden
ydinvoimainvestoinnin myötä
oma sähköntuotanto-kapasiteetti
kasvaisi ja vaje
huippukulutuksen ja oman
tuotannon välillä pienenisi, mutta
vaje kasvaa jälleen kohti vuotta
2030 vanhojen
ydinvoimayksiköiden poistuessa.
SUOMEN TUOTANTOKAPASITEETIN KEHITYS
Suomen oma tuotantokapasiteetti ei koko tarkasteluajanjaksolla riitä kattamaan
huippukulutusta
· Suomen huipunaikaisen sähköntuotantokapasiteetin on arvioitu laskevan nykytasosta vuoteen 2018
ennen Olkiluoto 3:n käyttöönottoa. Siihen asti huippukulutuksen ja –tuotannon ero on noin 2800 MW
normaalitalvena ja jopa 4000 MW erittäin kylmänä talvena (keskim. kerran 10 vuodessa).
· Olkiluoto 3:n valmistuttua vaje kulutuksen ja tuotannon välillä laskee merkittävästi, mutta
sähköntuotantotehon suhteen Suomi ei ole edelleenkään omavarainen.
· Ydinvoiman lisäksi Suomeen rakennettava uusi sähköntuotantokapasiteetti on lähinnä tuulivoimaa,
jonka huipun aikainen laskennallinen käytettävyys on arviolta vain noin 6 % nimelliskapasiteetista.
· Suomen sähköntuotantokapasiteetista on arvioitu poistuvan erityisesti lauhdesähkökapasiteettia
sähkön alhaisen markkinahinnan tehdessä kapasiteetin ylläpidosta kannattamatonta.

7. COPYRIGHT©PÖYRY
27.1.2015
SUOMEN SÄHKÖTEHON RIITTÄVYYS JA KAPASITEETTIRAKENTEEN KEHITYS
· Matalassa ja korkeassa skenaariossa
maailmantalouden kasvu on arvioitu
perusskenaarion kasvua hitaammaksi tai
nopeammaksi
– Eroa syntyy erityisesti teollisuuden kysynnän osalta
– Matalassa skenaariossa sähkön kulutus Suomessa
pysyy nykytasolla, eikä teollinen tuotanto ei kasva
nykytasosta.
– Korkeassa skenaariossa uutta teollisuutta syntyy
Suomeen enemmän. Erityisesti biotuoteteollisuus, ja
kaivos- ja metalliteollisuus kasvavat.
· Matalassa skenaariossa investoinnit CHP-
kapasiteettiin eivät ole kannattavia ja kapasiteetti
on perusskenaariota alhaisempi.
· Korkeassa skenaariossa lauhdekapasiteettia jää
markkinoille perusskenaariota enemmän, uudet
investoinnit lauhteeseen eivät ole kannattavia.
Sähkön kulutus eri skenaarioissa
TARKASTELLUT SKENAARIOT
Työssä tarkasteltiin kolmea skenaariota, jotka erosivat toisistaan sähkön
kulutuksen ja hintojen suhteen. Tuotantokapasiteetin erot selittyvät sähkön ja
polttoaineiden hintaeroilla.
0
20
40
60
80
100
120
TWh
Perus
Korkea
Matala
Skenaariotarkastelun tuloksena todettiin, että kysynnän ja tuotantokapasiteetin saman
suuntaiset muutokset johtavat siihen, että ero huippukysynnän ja oman tuotannon
välillä vaihtelee vain vähän skenaariosta toiseen.

8. COPYRIGHT©PÖYRY
27.1.2015
SUOMEN SÄHKÖTEHON RIITTÄVYYS JA KAPASITEETTIRAKENTEEN KEHITYS
· Siirtokapasiteetti on ennen OL3:n valmistumista yhteensä n. 5100 MW jakaantuen tuontikapasiteettiin Ruotsista,
Virosta ja Venäjältä.
· Huippukulutustilanteissa kapasiteettia on saatavilla naapurimaista. Sähkötehon riittämättömyyden Suomessa voisivat
aiheuttaa useat samanaikaiset merkittävät häiriöt tai rajoitteet tuonnissa.
PÄÄHAVAINNOT 2
Suomi on osa pohjoismaisia sähkömarkkinoita, mikä tekee mahdolliseksi edullisen
sähköntuonnin naapurimaista. Siirtoyhteydet riittävät hyvin kattamaan sähkön
huippukysynnän ja oman tuotannon eron.
Huippukapasiteetti, huippukulutus ja tuontikapasiteetti Suomeen
0
2 000
4 000
6 000
8 000
10 000
12 000
14 000
16 000
18 000
20 000
2014* 2018 2024 2030
MW
Tuontikapasiteetti
Tuulivoima
Lauhde
Kaukolämpö CHP
Teollisuus CHP
Vesivoima
Ydinvoima
Huippukulutus, kylmä vuosi
*Vuoden 2014 kulutus on toteutunut kulutus

9. COPYRIGHT©PÖYRY
SÄHKÖNTUOTANTOKAPASITEETIN RIITTÄVYYS LÄHIALUEILLA
27.1.2015
SUOMEN SÄHKÖTEHON RIITTÄVYYS JA KAPASITEETTIRAKENTEEN KEHITYS
Tällä hetkellä tuotantokapasiteetti ylittää sähkön huippukysynnän kaikilla Suomen
lähialueilla, joista sähköä tuodaan Suomeen
0
5000
10000
15000
20000
25000
Luoteis-Venäjä
MW
Huipputuotanto
Huippukysyntä
0
10000
20000
30000
40000
50000
60000
70000
Skandinavia
MW
1000MW
· Sekä Skandinaviassa, Baltiassa että
Luoteis-Venäjällä huipputuotannon ja
kulutuksen välinen tase on
positiivinen ja on hyvin todennäköistä,
että tilanne ei ratkaisevasti muutu
tulevaisuudessa kysynnän tai
tuotantokapasiteetin muutosten
johdosta.
– Tällä hetkellä ero on arviolta 5000 MW
Venäjällä Suomen lähialueella, yli 1300
MW Baltiassa ja 2300 MW
Skandinaviassa huippukulutushetkellä
· Kasvava kysyntä voi kuitenkin
heikentää tehomarginaaleja
naapurialueilla, mikäli investoinnit
uuteen tuotantokapasiteettiin eivät
toteudu näillä alueilla tai käytöstä
poistuu esim. ydinvoimakapasiteettia.
0
5000
10000
Baltia
MW

10. COPYRIGHT©PÖYRY
27.1.2015
SUOMEN SÄHKÖTEHON RIITTÄVYYS JA KAPASITEETTIRAKENTEEN KEHITYS
MITÄ JOS? – KAPASITEETIN RIITTÄVYYS HÄIRIÖTILANTEISSA
Tarvitaan merkittävä useamman tuotantoyksikön häiriötilanne ja/tai rajoitetut
siirtoyhteydet, jotta sähkönhankinnan tehotase olisi negatiivinen
· Kun tuontikapasiteetti huomioidaan, on kapasiteettia
riittävästi myös kylmän talven kulutushuipun kattamiseksi.
Sähkönhankintamarginaali on noin 1200 MW vuonna 2018
mikäli kaikki siirtoyhteydet ovat täysin käytössä ja
tuotannossa ei ole häiriöitä.
· Kylmänä ajanjaksona suurimman tuotantoyksikön ollessa
poissa käytöstä, Suomen sähkönhankintamarginaali
putoaa vuonna 2018 alle 400 MW:iin.
· Tarkastellessa kylmän talvijakson tilannetta ja tuonnin
ollessa rajoitettu 1100 MW:lla, sähkönhankintamarginaali
on vain noin 150 MW vuonna 2018.
Kylmän talven huipunaikainen tuotantovaje ja tuonti,
perusskenaario
Kylmän talven huipunaikainen sähkönhankintatase
suuren tuotantoyksikön ollessa pois käytöstä
Kylmän talven huipunaikainen sähkönhankintatase
suurimman tuontiyhteyden ollessa pois käytöstä
-6000
-4000
-2000
0
2000
4000
6000
2014 2018 2024 2030
MW
Tuonti-
kapasiteetti
Oman tuotannon
tehovaje
Sähkönhankinta-
marginaali
-6000
-4000
-2000
0
2000
4000
6000
2014 2018 2024 2030
MW
Tuonti-
kapasiteetti
Oman tuotannon
tehovaje
Sähkönhankinta-
marginaali
-6000
-4000
-2000
0
2000
4000
6000
2014 2018 2024 2030
MW
Tuonti-
kapasiteetti
Oman tuotannon
tehovaje
Sähkönhankinta-
marginaali

11. COPYRIGHT©PÖYRY
27.1.2015
SUOMEN SÄHKÖTEHON RIITTÄVYYS JA KAPASITEETTIRAKENTEEN KEHITYS
SUOMEN OMAN TUOTANNON JA KULUTUKSEN
MAHDOLLISUUDET VASTATA TEHOVAJEESEEN
Mahdollisuudet lisätä tuotantoa tai vähentää kysyntää huippukulutuksen aikana
Suomessa ovat melko rajalliset verrattuna tehovajeeseen
· Sähköntuotantoa voitaisiin lisätä hieman arvioidusta
huippukapasiteetista kaukolämpöön liittyvässä
yhteistuotannossa
– Joidenkin CHP-laitosten on mahdollista lisätä
sähköntuotantoa lähemmäksi nimellistehoa pienentämällä
laitokselta lähtevän kaukolämpöveden lämpötilaa tai
siirtymällä väliottolauhdutusyksiköissä lauhdutustuotantoon.
· Kysyntäjoustoa on mahdollista saada lisää markkinoille
myös pienemmistä kohteista, kun sähkön hinnoittelu
muuttuu enemmän tuntitasoiseksi ja tarjolla on palveluita
ja tuotteita joilla kysyntää voidaan ohjata automaattisesti.
– Erityisesti sähkölämmitys on Suomessa potentiaalinen suuri
kysyntäjoustokohde.
– Myös teollisuuden ja palveluiden sähkönkäytöstä voidaan
löytää merkittäviä uusia kysyntäjoustokohteita.
Kylmän talven huipunaikainen tuotantovaje ja
mahdollisuudet lisätä tuotantoa ja vähentää kysyntää*
*tuontia ei ole huomioitu
-5 000
-4 000
-3 000
-2 000
-1 000
0
1 000
2 000
2018 2024 2030
MW
Oman tuotannon
tehovaje
CHP-tuotannon
lisäys
Kysyntäjousto
Kysyntäjouston ja oman tuotannon säätömahdollisuuksien vaikutukset jäävät selvästi
pienemmiksi kuin oman sähköntuotannon tehovaje, joten tuontia ei voida niillä kokonaan
korvata.

12. COPYRIGHT©PÖYRY
27.1.2015
SUOMEN SÄHKÖTEHON RIITTÄVYYS JA KAPASITEETTIRAKENTEEN KEHITYS
LYHYESTI VIELÄ PÄÄVIESTIT
· Suomen oman sähköntuotannon vajaus huippukulutukseen nähden on suurin vuoden 2018
paikkeilla, mutta senkään jälkeen Suomen kapasiteetti ei kata huippukysyntää vaan Suomi on
tuonnin varassa
· Suomi on osa pohjoismaisia sähkömarkkinoita, mikä tekee mahdolliseksi edullisen sähköntuonnin
naapurimaista. Siirtoyhteydet riittävät hyvin kattamaan sähkön huippukysynnän ja oman tuotannon
eron.
· Tarvitaan merkittävä useamman tuotantoyksikön häiriötilanne ja/tai rajoitetut siirtoyhteydet, jotta
sähkönhankinnan tehotase olisi negatiivinen
· Sähkötehon riittävyys edellyttää rajasiirtoyhteyksien ja oman kapasiteetin toimintavarmuutta
huippukulutuksen hetkellä

13. www.poyry.comCOPYRIGHT©PÖYRY