Aalto-yliopiston FinSolar-hankkeen julkaisu: Aurinkoenergian taloudellinen hyödyntäminen Suomessa

1. 1
Aurinkoenergian taloudellinen hyödyntäminen
Suomessa
Tämän yhteenvedon tavoite on tuoda esiin ajankohtaista tietoa aurinkoenergian ta-
loudellisista hyödyntämismahdollisuuksista Suomessa ja investointien merkityksestä
erityisesti julkisen sektorin näkökulmasta.
1. Aurinkoenergia sopii hyvin osaksi Suomen energiapalettia
Suomi on pohjoisesta sijainnistaan huolimatta hyvä aurinkoenergiamaa. Esimerkiksi Lappeenrannassa ja
Frankfurtissa aurinkoenergiaa voi tuottaa yhtä paljon1, koska paneeleja ei asenneta vaakasuoraan vaan ne
kallistetaan etelään päin hyödynnettävän säteilymäärän optimoimiseksi2. Pohjoisen sijainnin vuoksi vuosit-
tainen säteilymäärä painottuu keväästä syksyyn. Siksi Suomessa ja muilla pohjoisilla alueilla onkin tärkeä
nähdä aurinkoenergia osana laajempaa tuotantomuotojen palettia. Jo nykyään energiajärjestelmä muodos-
tuu useista toisiaan tukevista energialähteistä.
Aurinkokennoilla voidaan tuottaa sähköä ja aurinkokeräimillä lämpöä. Aurinkoenergian lisäksi tarvitaan
muun muassa tuulivoimaa, bioenergiaa, vesivoimaa, geotermistä energiaa, kysyntäjoustoa ja energian
varastointia.
1 PVGIS © European Union, 2001-2012. Solar radiation and photovoltaic electricity potential country and regional maps for Europe. [viitattu:
27.1.2015]. Saatavissa: http://re.jrc.ec.europa.eu/pvgis/cmaps/eur.htm
2 Motiva. Aurinkosähkö [verkkojulkaisu]. Auringonsäteilyn määrä Suomessa [viitattu: 29.1.2015]. Saatavissa: http://www.motiva.fi/toimialueet/uusiu-
tuva_energia/aurinkoenergia/aurinkosahko/aurinkosahkon_perusteet/auringonsateilyn_maara_suomessa
Karoliina Auvinen
FinSolar -hankkeen julkaisu 3/2015
2.3.2015

2. 2
Aurinkoenergia ei vastaa Suomessa talven kapasiteettihaasteeseen, mutta kesällä aurinko paistaa juuri
oikeaan aikaan. Aurinkoisena kesäpäivänä sähkön kulutuksen, hinnan ja aurinkovoimalan tuotannon huiput
ovat samaan aikaan, kuten alla olevasta kuvasta nähdään.3 Teknologinen kehitys ja sen mukana tuoma
kustannusten aleneminen aurinkovoimassa kyseenalaistaakin fossiilisten polttoaineiden käytön kesäaikana
sähkön ja lämmön tuotannossa.
2. Aurinkoenergia on kannattavaa Suomessa
kiinteistöihin sijoitettuna energialähteenä
Aurinkoenergiaan investoiminen on nykyisin talou-
dellisesti kannattavaa, jos energia hyödynnetään
pääsääntöisesti kiinteistön omassa käytössä. Aurin-
koenergian avulla voidaan vähentää rakennuksissa
ostoenergian tarvetta ja parantaa näin kiinteistön
energiatehokkuutta. Esimerkiksi aurinkosähkö vä-
hentää ostosähkön määrää juuri silloin, kun toimiti-
larakennukset kuluttavat sähköä eniten ilmastointiin.
Aurinkoenergiaratkaisuista on tulossa yhtä luonnolli-
nen osa rakennuksia kuin ilmanvaihtojärjestelmistä.
Esimerkiksi uudis- ja korjausrakennuskohteissa
aurinkopaneeleilla voidaan korvata julkisivu- ja ve-
sikaterakenteita. Energiatehokkuus vaikuttaa myös
positiivisesti kiinteistön arvoon 4&5.
Omaan käyttöön tuotetusta sähkön pientuotannosta
ei tarvitse maksaa siirtomaksuja eikä energiaveroja.
Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteveros-
ta 6 on muuttumassa vuoden 2015 alkupuolella
Kuva 1: Aurinkoisen heinäkuun päivän sähkön tuntihinta, Helsingin Energian asiakkaiden
sähkönkulutus sekä Suvilahden aurinkovoimalan mallinnettu tuotanto.
3 Kallio Atte. 2014. Säätövoimaa Suvilahden aurinkovoimalasta [blogi]. Kuvan data: Rasinkoski Asko, Soleras. Saatavissa: http://blogi.helen.fi/
suvilahden-aurinkovoimalasta-saatovoimaa/
4 Harjunen O. ja Liski M. 2014. Not so Myopic Consumers - Evidence on Capitalization of Energy Technologies in a Housing Market. CESifo Work-
ing Paper Series No. 4989. Saatavissa: http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2507740
5 Nils Kok, Maarten Jennen. 2012. The impact of energy labels and accessibility on office rents
Energy Policy, Volume 46, July 2012, Pages 489–497. Saatavissa: http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0301421512003151

3. 3
siten, että huoltovarmuusmaksun ja
sähköverotuksen ulkopuolelle jää 100
kilovolttiampeerin (kVA) nimellistehoiset
voimalaitokset aiemman 50 kVA tehoisten lai-
tosten sijasta. Lisäksi verotuksen ulkopuolelle jää
voimalaitokset, joiden kalenterivuodessa tuottaman
sähkön määrä ei ylitä 800 000 kilowattituntia.
Vuotuisen tuotantorajan valvomiseksi voimalaitosten
tulee rekisteröityä verovelvollisiksi ja antaa
veroilmoitus tuottamastaan sähköstä vuosittain
Tullille.
Talotekniikan osaajat ovat aurinkoenergian laaduk-
kaassa suunnittelussa ja toteuttamisessa keskeises-
sä roolissa. Oikea suunnittelu osana muuta talotek-
niikkaa mahdollistaa aurinkovoimalan toteuttamisen
kannattavasti. Merkittävimmät aurinkoenergian
taloudelliset riskit liittyvätkin suunnittelussa ja järjes-
telmän rakennusteknisessä integroinnissa tehtyihin
virheisiin. Näin ollen suunnitteluun ja toteutuksen
laatuun on tärkeää panostaa.
6 Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta 1260/1996. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961260
7 Eduskunta. 2015. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta [viitattu:
10.2.2015]. Saatavissa: http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+349/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD
8 Vierros Tuomo, 2009. Investointilaskelmat [verkko-oppimateriaali]. TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi [viitattu 3.2.2015]. Saatavissa:
https://wiki.aalto.fi/display/TU22/8.+Investointilaskelmat
3. Aurinkoenergiainvestoinnin kannattavuutta
tulee arvioida korkotuottojen ja energian tuotan-
tokustannusten vertailun perusteella
Investointien taloudellisen kannattavuuden arvioin-
timenetelmäksi suositellaan käytettäväksi sisäistä
korkokantaa. Sisäinen korkokanta kertoo, kuinka
monen prosentin tuottoasteen investointi antaa
pääomalle. Mitä suurempi sisäinen korkokanta
(internal rate of return, IRR), sitä parempi inves-
tointi. Takaisinmaksuaika kuvaa heikosti aurinkoe-
nergiajärjestelmän todellista kannattavuutta, koska
takaisinmaksuaikaa laskettaessa ei oteta huomioon
jäännösarvoa eikä korkoa. Investoinnin tuottoja
tulisi tarkastella koko elinkaaren yli. Yksittäisenä
investoinnin mittana takaisinmaksuaikamenetelmää
voidaankin puolustaa vain, jos investoinnin vanhe-
nemisriski on huomattava. 8 Aurinkoenergiajärjes-
telmän vanhenemisriski ennen takaisinmaksuajan
(yleensä 11-16 vuotta) umpeutumista on erittäin pie-
ni. Aurinkoenergiajärjestelmien käyttöaika on noin
30 vuotta sekä voimaloiden ylläpito- ja huoltotarve
on hyvin vähäinen. Kannattavuutta tulee siis tarkas-
tella investoinnin sisäisen korkokannan tai sijoitetun
pääoman tuoton kautta.
Aurinkoenergian kannattavuutta voi myös arvioida
vertailemalla voimalan tuottaman sähkön tai läm-
mön hintaa muiden vaihtoehtoisten energialähteiden
kustannuksiin. Aurinkoenergian tuotantokustannus
(euroa/kuukausi) voidaan luotettavasti ennustaa
koko järjestelmän elinkaaren ajalle. Aurinkoenergia
tarjoaa siis kiinteähintaista energiaa 25-30 vuodeksi.
Aurin-koenergiajärjestelmän hankintakustannuksen
osuus on noin 90% voimalan pitoajan aikaisista
kustannuksista, koska polttoainekustannusta ei
ole sekä järjestelmien huoltotarve ja -kustannus on
vähäinen. Aurinkoenergialla voidaan siis vähentää
ostoenergian hintavaihteluihin liittyvää taloudellista
riskiä.

4. 4
Taulukko 1. Teknistaloudellisia tietoja Suomessa vuonna 2014 kannattavasti toteutetuista
aurinkoenergiainvestoinneista
Investointi-kohde,
paikka ja aika
Aurinkovoimalan
tyyppi, koko, kustan-
nus ja keskimääräi-
nen vuosituotanto
Investoinnin
korkotuotto
Takaisinmaksuaika
Tuotetun energian
hinta 25 vuoden
aikana
Vuores-talo
koulukeskus
Tampere, 2014
Aurinkosähköjärjest-
elmä, nimellisteho 45
kWp, pinta-ala noin
300 neliötä ja tuotan-
to noin 37 500 kWh
vuodessa.
6,7% 14,5 vuotta
Sähkön kiinteä
hinta 6 senttiä/
kWh 9
Kiinteistö Oy
Aurinkopaja
yrityskiinteistö
Pori, 2014
Aurinkosähkö-
ja maalämpö-
järjestelmä,
maalämpöpumpun
teho 60 kW sekä
aurinkosähkövoima-
lan nimellisteho 49,5
kWp. Pinta-ala noin
330 neliötä. Sähkön-
tuotanto ensimmäis-
en vuoden aikana
arviolta noin 48 000
kWh.
9% 11 vuotta
Sähkön kiinteä
hinta 6 senttiä/
kWh 10
Rivitalo
Erämiehentie
25 asunnon rivi-
taloyhtiö
Kangasala, 2014
Aurinko- ja maa-
lämpöjärjestelmä,
maalämpöpumpun
teho 90 kW sekä
aurinkolämpövoima-
lan huipputeho 27,6
kWth. Pinta-ala 30
neliötä. Aurinkoläm-
pöenergian vuosituo-
tanto on noin 22 000
kWh.
11% au-
rinkolämmön
osalta
12-14 vuotta maa-
ja
aurinkolämmön
osalta
Aurinkolämmön
kiinteä hinta 37 €/
MWh 11
9 Tahkokorpi Markku. 12/2014. Case Vuores-talo. Saatavissa: http://laica.fi/2015/01/16/case-vuores-talo/
10 Tahkokorpi Markku. 12/2014. Case KOy Aurinkopaja yrityskiinteistön aurinkosähköinvestointi. Saatavissa: http://laica.fi/2014/12/30/ca-
se-koy-aurinkopaja-yrityskiinteiston-aurinkosahkoinvestointi/
11 Tahkokorpi Markku. 12/2014. Case Rivitalo Erämiehentie: Taloyhtiön aurinkolämpöinvestointi. Saatavissa: http://laica.fi/2014/12/30/case-rivita-
lo-eramiehentie-taloyhtion-aurinkolampoinvestointi/

5. 5
Edellisen taulukon esimerkki-investointien korkotuot-
tojen vertailua muihin sijoitetun pääoman tuottoihin:
Sijoitetun pääoman tuotto aurinkosähköinvestoin-
neissa 6,7- 9% ja aurinkolämpöinvestoinnissa 11%
Vertaa:
- Säästötilien talletuskorot 0,10-1,65% tammikuussa
2015 12
- Suorien kiinteistösijoitusten kokonaistuotto Suo-
messa 4,4% vuonna 2013, esim. toimistokiinteistö-
jen tuotto 1,1% ja asuntojen tuotto 8,2% 13
- Lämpöpumppuinvestoinnit yli 10% 14
12 Kauppalehti. Talletuskorot [verkkojulkaisu]. Säästötilit [viitattu: 23.1.2015]. Saatavissa: http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/korot/index.
jsp?selected=talletuskorot
13 Kaleva Hanna. 2014. The Finnish Property Market 2014. KTI Kiinteistötieto Oy. Saatavissa: http://www.kti.fi/kti/doc/fpm/KTI_FPM14_net.
pdf
14 Sulpu ry. 2014. Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus. Saatavissa: http://www.sulpu.fi/documents/184029/209175/Lampopumppu-
jen-merkitys-ja-tulevaisuus-SULPU.pdf
15 Energiateollisuus. 2014. Kaukolämmön hinnat tyyppitaloissa eri paikkakunnilla [verkkojulkaisu]. [viitattu 3.2.2015]. Saatavissa: http://ener-
gia.fi/tilastot/kaukolammon-hinnat-tyyppitaloissa-eri-paikkakunnilla
16 Energiavirasto. 2015. Hintatilastot [verkkojulkaisu]. Verolliset nimelliset kokonaishinnat (siirto- ja energiahinnat). Pientalo, varaava sl 20
000 kWh/v, koko maan keskihinta 01.01.2012 - 30.12.2014 [viitattu 4.2.2015.]. Saatavissa: http://www.sahkonhinta.fi/summariesandgraphs
17 Tilasto: Energian hinnat [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-7984. 3. Vuosineljännes 2014, Liitetaulukko 3. Lämmi-tysenergian kuluttajahintoja
syyskuussa 2014. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 4.2.2015]. Saantitapa: http://www.tilastokeskus.fi/til/ehi/2014/03/ehi_2014_03_2014-12-
17_tau_003_fi.html
18 Tilasto: Energian hinnat [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-7984. 3. Vuosineljännes 2014. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.1.2015]. Saatavis-
sa: http://www.stat.fi/til/ehi/2014/03/ehi_2014_03_2014-12-17_tie_001_fi.html
Esimerkki-investointien energiantuotantokustannus-
ten vertailua vaihtoehtoisiin energialähteisiin:
Aurinkolämmön kiinteä hinta 25 vuoden lasken-
ta-ajalle 37 €/MWh ilman veroja ja 46 €/MWh ALV:n
24% kanssa
Vertaa:
- Kaukolämmön hinta (sis. tehomaksu, energia-
maksu ja verot) 70-80 €/MWh vuosina 2012-2014.
Kaukolämmön hinta on noussut keskimäärin 4,2%
vuodessa aikavälillä 1981–2013. 15
- Sähkölämmityksen keskihinta pientaloille (sis.
siirto- ja energiahinnat sekä verot) 108-117 €/MWh
vuosina 2012-2014 16
- Kevyt polttoöljy (sis. alv 24 %) 104,4 €/MWh
- Puupelletti (sis. alv 24 %) 61 €/MWh 17
Aurinkosähkön kiinteä hinta 25 vuoden ajalle 6 snt/
kWh ilman veroja ja 7,4 snt/kWh ALV:n 24% kanssa
Vertaa:
- Sähkön keskimääräinen loppukuluttajahinta yritys-
ja yhteisöasiakkaat 9 snt/kWh ja pientalot 14 snt/
kWh vuosina 2011-2014 18

6. 6
5. Julkinen sektori on velvoitettu toteuttamaan
cleantech-investointeja
Valtioneuvoston periaatepäätös velvoittaa valtion
ja kunnat ottamaan huomioon uusien ja kestävien
ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämisen kai-
kissa julkisissa hankinnoissa 25. Julkisia hankintoja
tehtiin vuonna 2012 yli 35 miljardilla eurolla. Periaa-
tepäätöksen tavoitteena on, että noin yksi prosentti
eli vähintään 300 miljoonaa euroa käytetään uusiin
cleantech-ratkaisuihin. Painopisteisiin kuuluu muun
muassa energian tuotanto ja rakennusten energiate-
hokkuus. Tällä tavoin kotimarkkinoilla voidaan tukea
kotimaisen teollisuuden kasvua ja luoda referensse-
jä alan yrityksille, mikä puolestaan auttaa yrityksiä
kansainvälistymisessä. 26
Energiankäytön tehostamisella ja uusiutuvan ener-
gian käytöllä voidaan parantaa kunnan tai kaupun-
gin toiminnan taloudellisuutta. Energiatehokkuus-
direktiivi ja sitä edeltävä energiapalveludirektiivi
edellyttävät, että julkisella sektorilla on energi-
ansäästämisessä esimerkillinen rooli. 27 Kuntien
energiatehokkuussopimuksella 2008–2016 pyritään
energiatehokkuuden parantamiseen ja kasvihuone-
kaasujen vähentämiseen Suomessa. Energiatehok-
kuussopimukseen liittyneet kunnat ja kuntayhtymät
ovat sitoutuneet muun muassa kartoittamaan uu-
siutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdolli-
suudet uusiutuvan energian kuntakatselmuksella ja
ottamaan mahdollisuuksien mukaan käyttöön uusiu-
tuvaa energiaa rakennuksissa ja muissa energiaa
kuluttavissa kohteissa. 28
19 Halme Minna et al. 2014. Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/han-
dle/123456789/43024/Kasvua%20ja%20ty%C3%B6llisyytt%C3%A4%20uudella%20energiapolitiikalla.pdf?sequence=1
20 Puitesopimus kuntasektorin energiaohjelman ja energiatehokkuussopimusten 2008-2016 toteuttamisesta. Saata-vissa: http://www.energiate-
hokkuussopimukset.fi/midcom-serveattachmentguid-1e04b1f46aafd924b1f11e08feff5dfca5c0f240f24/puitesopimus_kuntasektorin_energiaohjel-
man_ja_energiatehokkuussopimusten_2008-2016_toteuttamisesta-pdf
21 Tekes. 2012. The Finnish Solar Cluster. Saatavissa: http://www.tekes.fi/globalassets/global/ohjelmat-ja-palvelut/ohjelmat/groove/aineistot/
the_finnish_solar_cluster_2012.pdf
22 Cencorp Oy & Savosolar Oy. 2015. Osoitetiedot. Saatavissa: http://fi.cencorp.com/ ja http://www.savosolar.fi
23 Areva Anu. Salon Seudun Sanomat 10.2.2015. Salossa aletaan valmistaa aurinkopaneeleja.
24 Finnwind Oy. 2015. Finnwind Fast Sun asennusjärjestelmät harjakatoille, tasakatoille, seinä- ja maa-asennuksiin [viitattu 15.2.2015]. Saata-
vissa: http://www.finnwind.fi/asennusjaerjestelmaet
25 Valtioneuvoston periaatepäätös uusien ja kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämisestä julkisissa hankinnoissa 06/2013. Saatavis-
sa: http://www.tem.fi/cleantech/julkisethankinnat
26 TEM. 13.6.2013. Tiedote: Hallitus sitouttaa valtion ja kunnat edistämään cleantech-ratkaisuja. Saatavissa: http://www.tem.fi/ajankohtaista/
tiedotteet/tiedotearkisto/vuosi_2013/hallitus_sitouttaa_valtion_ja_kunnat_edistamaan_cleantech-ratkaisuja.110811.news
27 Motiva. 2014. Energiatehokkuusdirektiivi. Saatavissa: http://www.motiva.fi/taustatietoa/ohjauskeinot/direktiivit/energiatehokkuusdirektiivi
28 Motiva. 2014. Kunta-alan energiatehokkuussopimus [viitattu 18.2.2015]. Saatavissa: http://www.energiatehokkuussopimukset.fi/fi/sopi-
musalat/kunta-ala/kunta-alan_energiatehokkuussopimus/
4. Aurinkoenergiainvestointien aluetaloudelliset
hyödyt ja ympäristöhyödyt
Tuontienergiaan kuluu Suomessa vuosittain yli 8
miljardia euroa, josta suurin osa kuluu fossiilisten
polttoaineiden tuontiin Venäjältä 19. Energiankäytön
tehostamisella ja uusiutuvan energian käytöllä voi-
daan parantaa kunnan toimintojen taloudellisuutta
sekä luoda työpaikkoja, vahvistaen samalla alueta-
loutta ja yritystoimintaa. 20
Aurinkoenergian kotimaisuusaste on korkea. Suo-
messa toimii yli 55 yritystä aurinkoenergia-alalla
21. Merkittävimmät aurinkoenergian työllisyysvaiku-
tukset syntyvät Suomessa järjestelmien suunnitte-
lusta ja asennuksesta, mutta myös komponenttien
valmistus ja kokoonpano ovat kasvussa. Savosolar
Oy valmistaa aurinkolämpökeräimiä ja Cencorp Oy
aurinkopaneeleita Mikkelissä 22. Salosolar Oy ra-
kentaa vuoden 2015 aikana uuden aurinkopaneelien
kokoonpanotehtaan Saloon 23. Esimerkiksi Finnwind
Oy valmistaa Suomessa aurinkopaneelien asennus-
telineitä 24.

7. 7
6. Aurinkoenergiainvestoinnin
toteuttamismahdollisuudet ilman oman alkupää-
oman tarvetta
Aurinkoenergiainvestoinnin voi toteuttaa ilman omaa
pääomaa lainarahoituksella tai hankkimalla aurin-
koenergiajärjestelmän osamaksu/leasing- tai energi-
anostosopimuksella. Osamaksu- tai
energianostosopimuksissa maksuerien suuruus
määräytyy laitteiston tai sen energiantuotantokus-
tannusten, sopimusajan sekä ulkopuolisen rahoitta-
jan perimien rahoituskulujen perusteella. Sopimuk-
sen pituus vaikuttaa maksuerien suuruuteen samoin
kuin pankkilainoissa. Investointi on kannattava
ulkopuolisella rahoituksella, kun aurinkovoimalain-
vestoinnin sijoitetun pääoman tuotto ylittää ulkopuo-
lisen rahoituksen korkokulut.
Elinkaarensa aikana aurinkovoimala tuottaa yleensä
vähintään muutaman prosentin vuotuisen tuoton, jol-
loin voimalan rakentaminen on yleensä kannattavaa
lainarahoituksella pankkilainojen alhaisen korkota-
son vuoksi. Esimerkiksi Kangasalalla Erämiehentien
rivitalon aurinko- ja maalämpöinvestointi rahoitettiin
kokonaan tasalyhenteisellä lainalla, jonka korkokulu
on 3% ja laina-aika 15 vuotta. Investoinnin sisäi-
nen korkokanta oli 11 %, joten se on taloudellisesti
kannattava lainan 3%:n korkokuluista huolimatta.11
Investointi on myös kassavirta-positiivinen, koska
öljylämmitykseen verrattuna aurinko- ja maaläm-
pöjärjestelmästä syntyy heti käyttöönottohetkestä
alkaen vuositasolla enemmän säästöä kuin kuluja.
Osamaksu/leasing- ja energianostosopimusten
osalta tyypillisesti rahoitusyhtiön kulut ovat noin 10
prosenttia, mutta ulkopuolista rahoituksen hyödyntä-
minen on julkisella sektorilla perusteltua sellaisissa
tapauksissa, kun cleantech -investoinnin toteut-
taminen ei ole mahdollista omalla pääomalla tai
lainarahalla. Tällöin investoinnin kannattavuutta voi
parantaa tekemällä aurinkoenergiainvestointi yhdes-
sä muiden energiatehokkuusinvestointien kanssa.
Näin kokonaisinvestoinnin sijoitetun pääoman tuotto
voi jäädä korkeammaksi kuin ulkopuolisen rahoitus-
yhtiön perimät rahoituskulut. Myös investoinnin koon
kasvattaminen vähintään 1 miljoonan euron tasolle
edesauttaa ulkopuolisen rahoituksen saamista sekä
voi vähentää ulkopuolisen rahoittajan rahoituskuluja.
TERMIEN SELITYKSIÄ JA YKSIKKÖMUUNNOKSIA:
Wateilla (W) ja kilowateilla (kW) kuvataan säh-
kölaitteiden tehoa.
Aurinkopaneelin nimellisteho (Wp = watt-peak) on
se paneelin teho, joka saadaan standardi
-olosuhteissa kun auringon säteily kohtaa paneelin
35° kulmassa ja +25 °C asteen lämpötilassa aurin-
gon säteilytehon ollessa 1000 W/m².
Wattitunti (Wh) on energian yksikkö, joka vastaa
watin tehoa tunnin ajan. Energian määrää mitat-
taessa käytetään usein kilowattituntia
(1 kWh = 1000 Wh). Isommassa mittakaavassa
käytetään megawattituntia (1 MWh = 1 000 kWh),
gigawattituntia (1 GWh = 1 000 000 kWh) tai tera-
wattituntia (1 TWh = 1 000 000 000 kWh).
Lähde: Wikipedia