Luentomateriaalit energiatehokkuuden professori Jero Aholan "Aurinkoenergian suora hyödyntäminen Suomessa" -puheenvuorosta. Luento järjestettiin Kuopion Aurinkoenergiailtana 3.9.2014
Luentomateriaalit energiatehokkuuden professori Jero Aholan "Aurinkoenergian suora hyödyntäminen Suomessa" -puheenvuorosta. Luento järjestettiin Kuopion Aurinkoenergiailtana 3.9.2014
Suomen tuulivoimakapasiteettia on mahdollista lisätä merkittävästi. Vuonna 2014 Suomessa oli 260 tuulivoimalaa. Niiden yhteenlaskettu teho on 627 megawattia. Vuonna 2015 tuulivoimaa arvioidaan rakennettavan lisää ainakin 250 megawattia.
Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hyvät käytännötUlla Ala-Ketola
Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hyviä käytäntöjä eri puolilta Suomea. Näissä ratkaisukorteissa kerrotaan toimenpiteen tekijä, investoinnin suuruus sekä säästö- ja päästövaikutukset. Toimenpiteet ovat osa HINKU-hanketta, jota koordinoi Suomen ympäristökeskus SYKE.
Energiapuun saatavuus, käyttö ja vientinäkymät Kaakkois-SuomessaSuomen metsäkeskus
Energiapuun saatavuus, käyttö ja vientinäkymät Kaakkois-Suomessa, Arto Pulkkinen, Suomen metsäkeskus. Esitetty 4.10.2018 Metsäenergia-työpajassa Luumäellä. Energiapuusta yrittäjyyttä biotalouteen Kaakkois-Suomessa -hanke.
Pohjois-Karjala: Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hyvät käytännötUlla Ala-Ketola
Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hyviä käytäntöjä Pohjois-Karjalasta. Näissä ratkaisukorteissa kerrotaan toimenpiteen tekijä, investoinnin suuruus sekä säästö- ja päästövaikutukset. Toimenpiteet ovat osa HINKU-osahanketta (PK-HINKU) Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa, jonka toteuttajina toimivat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Suomen ympäristökeskus SYKE.
Suomen tuulivoimakapasiteettia on mahdollista lisätä merkittävästi. Vuonna 2014 Suomessa oli 260 tuulivoimalaa. Niiden yhteenlaskettu teho on 627 megawattia. Vuonna 2015 tuulivoimaa arvioidaan rakennettavan lisää ainakin 250 megawattia.
Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hyvät käytännötUlla Ala-Ketola
Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hyviä käytäntöjä eri puolilta Suomea. Näissä ratkaisukorteissa kerrotaan toimenpiteen tekijä, investoinnin suuruus sekä säästö- ja päästövaikutukset. Toimenpiteet ovat osa HINKU-hanketta, jota koordinoi Suomen ympäristökeskus SYKE.
Energiapuun saatavuus, käyttö ja vientinäkymät Kaakkois-SuomessaSuomen metsäkeskus
Energiapuun saatavuus, käyttö ja vientinäkymät Kaakkois-Suomessa, Arto Pulkkinen, Suomen metsäkeskus. Esitetty 4.10.2018 Metsäenergia-työpajassa Luumäellä. Energiapuusta yrittäjyyttä biotalouteen Kaakkois-Suomessa -hanke.
Pohjois-Karjala: Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hyvät käytännötUlla Ala-Ketola
Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hyviä käytäntöjä Pohjois-Karjalasta. Näissä ratkaisukorteissa kerrotaan toimenpiteen tekijä, investoinnin suuruus sekä säästö- ja päästövaikutukset. Toimenpiteet ovat osa HINKU-osahanketta (PK-HINKU) Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa, jonka toteuttajina toimivat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Suomen ympäristökeskus SYKE.
Tapio Tuomen esitys "Tulevaisuuspähkinä taajamaalueiden ulkopuolella: lähienergian ja yleisen sähköverkon fiksu yhdistäminen (kysymyksiä ja ajatuksia ratkaisujen löytämiseen)" Tulevaisuuden tutkimuksen seuran tilaisuudessa "Sähköinen tulevaisuus taajamien ulkopuolella" 14.1.2020 klo 17-20
paikka: Tieteiden talo, Sali 505, Kirkkokatu 6, Helsinki"
Omaisuuden hallinnan teemapäivä 23.5.2017Fingrid Oyj
Vuosittain järjestettävässä Teemapäivässä kokoontuvat Fingridin omaisuuden hallinnan palvelutoimittajien edustajat ja Fingridin henkilökunta vaihtamaan ajatuksia ajankohtaisista kuulumisia ja tulevaisuuden näkymistä.
Teemapäivän 23.5.2017 aineisto
Tervetuloa ja ajankohtaisia Fingridistä: varatoimitusjohtaja Kari Kuusela
Katsaus tulevaan: rakentamispäällikkö Keijo Välimaa
Kunnossapitosopimusten kilpailutus ja kunnossapidon tulevaisuudennäkymät: ylläpitopäällikkö Jari Helander
Vastuullisuuden varmistaminen hankinnoissa ja työmailla: kehityspäällikkö Maria Joki-Pesola
Vesihuoltolaitoksille aurinkosähkö soveltuu erinomaisesti, sillä sähkön kulutus on suurimmillaan valoisaan aikaan. Mitä kannattaa huomioida suunniteltaessa aurinkosähkön hyödyntämistä?
Aineisto on tuotettu osana Energiatehokas vesihuoltolaitos -hanketta (2016-2018).
Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean mietintö, energia- ja ilmastotiekartta 2050, julkaistiin seminaarissa 16.10.2014. Ohessa yleisesitys aiheesta.
Sähkömarkkinoiden tilanne nyt - mitä tapahtui vuonna 2016Energiavirasto
Energiaviraston katsaus sähkömarkkinoille - mitä tapahtui vuonna 2016
- sähkön kulutus ja tuotanto
- tuettu uusiutuvan tuotanto
- päästöoikeuden hinta
- tukkumarkkinahinnat
- kuluttajahinnat
Similar to Raimo Lovio, Mitä uutta uusiutuvan energian tuotannossa. Miten alueelliset energiaratkaisut kehittyvät (20)
EeMAP: Comments to Energy Efficient Mortgages - Juho Maalahti, NordeaGBC Finland
1. Commercial and residential buildings represent an important opportunity for mitigating climate change through increased energy efficiency, as they account for 40% of primary energy consumption and 30% of CO2 emissions in the EU.
2. Nordea Bank recognizes opportunities to create positive environmental impacts through green products that encourage energy efficiency and cleaner energy consumption among homeowners.
3. As about half of Nordea's lending is for households, and it has a 30% market share of the Finnish mortgage market, the bank is well positioned to influence energy use given most household loans are for properties in urban areas.
EeMAP: Story so far – James Drinkwater, WorldGBCGBC Finland
This document summarizes the progress and timeline of the EeMAP initiative, which aims to leverage mortgages to improve the energy efficiency of European buildings. It discusses that mortgages represent a large portion of EU banking and notes key financial institutions' support. Consumer research found energy efficiency is an important factor for Italian homebuyers. The initiative will pilot guidelines in 2018 and collect anonymized loan performance data to demonstrate lower risk to lenders. National workshops will provide feedback to refine proposals before the June pilot launch.
EeMAP: Sustainable Finance in Finland - Elina Salminen, Finance FinlandGBC Finland
The document discusses sustainable finance in Finland. The Financial Sector Entities (FFI) in Finland represents 180 member organizations in the financial sector with 26,000 employees. In 2017, the FFI Board decided to support limiting global warming to below 2 degrees Celsius and to collaboratively develop climate change indicators for reporting. An ad hoc working group was formed to draft a sustainable development commitment and guidelines on indicators. The FFI also generally supports projects combating climate change and sees integrating a green supporting factor into capital regulations as a way to influence matters, but cautions it needs more assessment first.
EeMAP: Energy Efficient Morgages Initiative - Marie Louise Andersen, EMF/ECBCGBC Finland
This document summarizes the Energy Efficient Mortgages Initiative. It discusses how improving the energy efficiency of housing stock can provide benefits to borrowers, lenders, investors and society. The initiative aims to create a pan-European private financing mechanism to encourage energy renovations through incentives linked to mortgages. This would support the EU's energy savings targets. The mechanism would offer interest rate discounts for new highly efficient buildings or existing buildings that improve their efficiency. Technical committees are examining data and guidelines to support piloting energy efficient mortgage products.
This document discusses two phases of sustainability and well-being certification for buildings. The first phase focuses on resource efficiency through metrics like energy, water, and materials use. The second phase focuses on occupant well-being through assessing air quality, light, nourishment, activity, comfort, and mental well-being. The WELL building standard addresses these factors through preconditions and optimizations. Certification requires assessing current performance, developing improvement plans, implementing actions, and ongoing monitoring to enhance occupant satisfaction, retention, and financial outcomes.
BUILD UPON: Luca Bertalot - Road Map for an Energy Efficient MortgageGBC Finland
Buildings are responsible for 40% of EU energy consumption and 36% of CO2 emissions. 75-90% of the existing building stock will still be standing in 2050, so improving energy efficiency is key to meeting EU energy and emissions targets. This document proposes a pan-European financing mechanism to incentivize households to retrofit buildings for energy efficiency through financial incentives linked to mortgages. This would support private investment in energy efficiency improvements estimated to be €100 billion per year, helping the EU meet its 2020 energy savings target.
BUILD UPON: Monica Ardeleanu - Green homes & mortgages: quality, health and f...GBC Finland
The document discusses the benefits of green homes and mortgages, including lower costs, health benefits, and financial returns compared to traditional homes. It provides examples of green housing projects in Romania that have achieved certification. Government policies like property tax reductions for green buildings could further incentivize deep energy renovations. Moving forward, engagement is needed from mortgage underwriters, real estate appraisers, insurers and national banks to recognize the financial benefits of energy efficiency and lower total homeownership costs.
BUILD UPON: Pasi Tainio - Yhteishankinta: Energiahankkeita edullisesti ja hel...
Raimo Lovio, Mitä uutta uusiutuvan energian tuotannossa. Miten alueelliset energiaratkaisut kehittyvät
1. Mitä uutta uusiutuvan
energian tuotannossa?
Miten alueelliset
energiaratkaisut kehittyvät?
Green Building Council Finland & SunZEB-projekti/Helen
9.2.16 Raimo Lovio, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, SET-hanke
1
2. Aalto University School of Business
Aalto University School of Art and Design
Finnish Environment Institute (Syke)
Consumer Society Research Centre, University of Helsinki
Lappeenranta University of Technology
Science Policy Research Unit (SPRU)/Sussex University
VATT Institute for Economic Research
VTT Technical Research Centre
Motiva, City of Lappeenranta, Heureka, FinPro
2
8. Puupohjainen energia
• Puuenergian osuus vuonna 2014 noin 25 %
kokonaiskulutuksesta: jäteliemet 39 TWh,
voimalaitokset 36 TWh, puun pienpoltto 17 TWh
• Osuus tulee kasvamaan jopa 30 %:iin
• Sellutehdasinvestointien takia
• Puun käyttö lisääntyy myös voimalaitoksissa (Naantali,
Helsinki osin, …) korvaten hiiltä ja öljyä
• Nestemäisten biopolttoaineiden tuotanto lisääntyy
UPM:n biodiesel-tehtaan jälkeenkin (mm. St1:n Kajaanin
yksikkö) (hallituksen ohjelma 20 % --- 40 %)
• Puun pienpoltto saattaa kasvaa edelleen jonkin verran ja
sen pitää parantua laadullisesti, myös mikro CHP-
tuotanto saattaa yleistyä
9. Puuenergian modernit ratkaisut:
tulisijat
• Suomessa noin 2,2 milj. tulisijaa. Metsätilastollisen
vuosikirjan mukaan pientalojen lämmitysenergiasta
polttopuu 40 %, käytön painottuessa talveen
• Suuri uudistamistarve (tehokkuus, turvallisuus,
päästöjen pienentäminen)
• Vuosittaisia uudiskohteita noin 50 000 kpl
• Tulisija- ja piippuvalmistajat ja maahantuojat työllistävät
noin 1000 henkeä. Merkittävin toimija:
• Tulikivi Oyj, jolla myös paljon vientitoimintaa
• Investoinnit 100 milj. euroa, kaikkiaan työtä 10 000
suomalaiselle
10. Puuenergian modernit ratkaisut:
pellettikattilat ja mikro CHP
• Automaattisia pellettitakkoja myydään Suomessa n. 500
kpl vuosittain. Merkittävimmät toimijat:
• www.kardonar.com ja www.tulituote.com
• Pellettien kannattavuus lähellä maalämmön
kannattavuutta
• Kulutus lisääntynyt: 2001: 15 000 t; 2014: 240 000 t,
josta pienkäyttö 58 000 t
• Pellettituotantolaitoksia on noin 27 kpl, 19 yritystä. Tänä
vuonna avautuu yksi suurehko (50 000 tn/a) Luumäellä.
• CHP-laitteet: Volter ja Gasek
11.
12. Vesivoiman tuotanto: 13 – 17 TWh
Normaalivuosi
Normaali vesivuosi = vesivoiman tuotanto laskennallises1, kun rakenne3ujen
jokien virtaamat ovat keskimääräisellä tasolla. Lähde: Energiateollisuus
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
TWh
16. Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit
Suomessa
5
TWh uusiutuvaa
energiaa vuodessa
200
>10
2000
400 >1
M € parempi
vaihtotase vuodessa
M€ yksityisiä
investointeja vuodessa
% tuotto sijoitetulle
pääomalle vuodessa
Miljoona tonnia vähemmän
CO2-päästöjä vuodessa
suomalaiselle työtä
joka vuosi
18. Tuulivoimatuotanto ja kapasiteetti
18
82 86 109 142 146 196 199 259
453
631
1005
168 153 188
261 277 294
481 494
774
1107
2329
0
500
1000
1500
2000
2500
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Asennettu kapasiteetti vuoden lopussa (MW) Tuotanto (GWh)
MW ja GWh
2017
19.
20. Tuulivoiman kasvu 2017 jälkeen
• Alkuperäinen tavoite 2020 6 TWh
• Virallinen vanha tavoite 2025 9 TWh
• Tuulivoima-alan tavoite 2030 10 – 15 TWh
• Tuulivoiman uudesta tukijärjestelmästä päätetään 2016
-17 aikana eduskunnassa
21. Vuotuinen lisäys 2015 noin 5 MW ja
kumulatiivinen kapasiteetti 10 MW
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
2000-‐2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
Isojen
aurinkosähköjärjestelmien
vuotuiset
asennukset
(N=83,
koko
yli
15
kWp)
22. Vuonna 2015 asennettu 7 kymmenestä
suurimmasta, mutta teollinen MW-luokka
vielä aloittamatta
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
1
3
5
7
9
11
13
15
17
19
21
23
25
27
29
31
33
35
37
39
41
43
45
47
49
51
53
55
57
59
61
63
65
67
69
71
73
75
77
79
81
83
Suomen
suuret
aurinkosähköjärjestelmät
vuoden
2015
lopussa
(N=83,
koko
yli
15
kWp)
23. 2016 ennuste: lisäys yli 10 MW (ka 12,5 MW)
2017 ennuste: lisäys yli 20 MW (ka 34 MW)
0
10
20
30
40
50
60
70
80
2015
2016
2017
5
toimijan
arvio
aurinkosähkömarkkinoiden
vuotuisesta
lisäyksestä
2015
-‐
2017
(MW)
alin
keskiarvo
ylin
Tällä
vuotuisella
kapasitee/n
tuplausvauhdilla
sähkön
tuotanto
1
TWh
=
2022
”Jos
vuosi
pari
kasve<aisiin
vielä
näin
si<en
tämä
alkaisi
olla
jo
ihan
varteenote<avaa
liiketoimintaa.”
24. 24
Piensähkön tuotanto vaatii älykkäitä
verkkoja
24%
44%
13%
3%
6%
10%
Pientuotannon
osuudet
tuotantomuodoi<ain
Tuulivoima
Vesivoima
Biovoima
mikro-‐CHP
Aurinkovoima
Muut
Tuotanto-‐
muoto
Teho
[kW]
Tuulivoima
28
758
Vesivoima
52
771
Biovoima
15
086
mikro-‐CHP
2
983
Aurinkovoima
7
646
Muut
12
328
Yhteensä
119
571
Lähde:
Energiaviraston
kysely
verkkoyh[öille
kesä-‐lokakuussa
2015.
Tieto
ei
ole
täysin
kaava.
25. 25
Yhteenveto tuloksista
verkkoyhtiöittäin
1.
Caruna
Oy*
2280
2.
Helen
Sähköverkko
Oy
820
3.
Oulun
Energia
Siirto
ja
Jakelu
505
4.
Vantaan
Energia
Sähköverkot
Oy
374
5.
LE-‐Sähköverkko
Oy
366
6.
Elenia
Oy
351
7.
Lappeenrannan
Energiaverkot
Oy
327
8.
Tampereen
Sähköverkko
Oy
268
9.
Kymenlaakson
Sähköverkko
Oy
244
10.
KSS
Verkko
Oy
187
1.
Savon
Voima
Oy
22
130
2.
Sallila
Sähkönsiirto
Oy
13
900
3.
Caruna
Oy*
13
796
4.
Elenia
Oy
12
240
5.
Pori
Energia
Sähköverkot
Oy
8
011
6.
Vantaan
Energia
Sähköverkot
Oy
5
754
7.
Vaasan
sähköverkko
5
128
8.
Mäntsälän
Sähkö
Oy
4
903
9.
Kymenlaakson
Sähköverkko
Oy
4
133
10.
KSS
Verkko
Oy
2
565
*
Carunan
luku
päivitey
lokakuun
ilmoituksen
mukaan
Pientuotantoa
verkkoalueella
[kW]
Aurinkotuotantoa
verkkoalueella
[kW]
26. Alueet: pääkaupunkiseudun keskitetty
kaukolämpö/jäähdytys- ja sähköntuotanto
• Helsingissä Salmisaaren öljylämpökeskus
korvataan pellettilämpökeskuksella 2017
• Vuosaareen biolämpökeskus + mahdollisesti
toinen muualle
• Hanasaari B:n sulkeminen 2024 mennessä
• Uudet energiaratkaisut: energiatehokkuus,
lämpöpumput, aurinkolämpö ja -sähkö,
geoterminen lämpö
• Hallituksen ohjelma (hiilen käytön lopettaminen
2030 mennessä) edellyttää paljon kehitystyötä
26
28. Liikenteeseen enemmän
huomiota
• Kaupunkirakenne
• Joukko- ja kevytliikenne, Mobilitys as a Service
• Liikenteen käyttövoimat:
• Sähkö:
• Henkilöautot: 31.12.2015 1580, joista täyssähköisiä 514
• Sähköbussit tulossa: HSL 12 tilauksessa (Linkker)
• Nestemäiset biopolttoaineet:
• Suomen 20% 2020 tavoite ylittyi jo 2014, 40 % uusi tavoite
• HSL:n 100 % 2020 tavoite
• Biokaasu:
• Lisää biokaasutuotantoa tulossa Gasum-vetoisesti
28
30. 30
Helsinki,
Espoo,
Vantaa
perustavat
yhdessä
Sitran,
val[on
ja
yritysten
kanssa
Smart
&
Clean
-‐sää[ön.
Se
auaa
pieniä
ja
suuria
innova[ivisia
yrityksiä
pääsemään
mukaan
cleantech-‐
hankkeisiin.