CASE HSY: biokaasun energiatehokkaat käyttöratkaisutMotiva
Energiatehokas toiminta on yksi HSY:n strategian selkeä tavoite. Tämä tarkoittaa jatkuvaa toiminnan kehittämistä sekä energiatehokkuuden huomioimista kaikissa toiminnoissa. Tavoitteena on, että Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on energiaomavarainen tulevaisuudessa. Prosessissa syntyvä liete hyödynnetään laitoksen omissa mädättämöissä. Mädätyksen tehostaminen vaikuttaa syntyvän kaasun määrään, joka mahdollistaa oman tuotantolaitteiston tehokkaan käytön.
My presentation at the Finnish Energy Fair in Tampere on Oct 2014. I told the audience birth story of Gaia's regional economic and employment impact model and few examples of (public) results of the model
Biokaasulaitos eli mädättämö on suuri investointi. Se on taloudellisesti kannattava vain isommille jätevedenpuhdistamoille. Pienemmät laitokset voivat valmistaa lietteistä biokaasua yhteismädättämöillä tai yhteiskäsittelylaitoksilla. Suomessa on 18 lietemädättämöä jätevedenpuhdistamoiden yhteydessä. Lisäksi Suomessa toimii yhteiskäsittelylaitoksia, joissa puhdistamoliete voi olla yhtenä syötteenä, tyypillisesti yhdyskuntabiojätteen kanssa. Turun seudulla on erillinen puhdistamolietteiden käsittelyyn keskittyvä biokaasulaitos.
CASE HSY: biokaasun energiatehokkaat käyttöratkaisutMotiva
Energiatehokas toiminta on yksi HSY:n strategian selkeä tavoite. Tämä tarkoittaa jatkuvaa toiminnan kehittämistä sekä energiatehokkuuden huomioimista kaikissa toiminnoissa. Tavoitteena on, että Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on energiaomavarainen tulevaisuudessa. Prosessissa syntyvä liete hyödynnetään laitoksen omissa mädättämöissä. Mädätyksen tehostaminen vaikuttaa syntyvän kaasun määrään, joka mahdollistaa oman tuotantolaitteiston tehokkaan käytön.
My presentation at the Finnish Energy Fair in Tampere on Oct 2014. I told the audience birth story of Gaia's regional economic and employment impact model and few examples of (public) results of the model
Biokaasulaitos eli mädättämö on suuri investointi. Se on taloudellisesti kannattava vain isommille jätevedenpuhdistamoille. Pienemmät laitokset voivat valmistaa lietteistä biokaasua yhteismädättämöillä tai yhteiskäsittelylaitoksilla. Suomessa on 18 lietemädättämöä jätevedenpuhdistamoiden yhteydessä. Lisäksi Suomessa toimii yhteiskäsittelylaitoksia, joissa puhdistamoliete voi olla yhtenä syötteenä, tyypillisesti yhdyskuntabiojätteen kanssa. Turun seudulla on erillinen puhdistamolietteiden käsittelyyn keskittyvä biokaasulaitos.
Suomen tuulivoimakapasiteettia on mahdollista lisätä merkittävästi. Vuonna 2014 Suomessa oli 260 tuulivoimalaa. Niiden yhteenlaskettu teho on 627 megawattia. Vuonna 2015 tuulivoimaa arvioidaan rakennettavan lisää ainakin 250 megawattia.
Greenpeace kävi läpi valmisteilla olevat voimalahankkeet vuoteen 2015 asti. Selvityksessä kävi ilmi, että suurin osa investoinneista menee edelleen kivihiileen ja ilmaston kannalta yhtä ongelmalliseen turpeeseen. Ydinvoimaloita tavoittelevat Pohjolan Voima ja Fortum toteuttavat saastuttavimmat investoinnit. Samat yhtiöt vakuuttivat, että jo Olkiluoto 3:n rakentaminen mahdollistaa kivihiilivoimaloiden sulkemisen.
PowerPoint -esitys on Greenpeacen 27.8.2009 pidetystä tiedotustilaisuudesta.
Suomessa on mahdollista lisätä aurinkoenergian käyttöä niin lämmön kuin sähkön tuotannossa.
Auringonsäteilyn määrä Etelä-Suomessa on samaa luokkaa kuin esimerkiksi Pohjois-Saksassa, missä aurinkoenergiaa hyödynnetään paljon. Etelä-Suomessa jokainen neliömetri vastaanottaa vuoden aikana vaakatasossa laskettuna noin 1000 kilowattituntia auringonsäteilyä. Keski-Euroopassa määrä on viidenneksen suurempi.
Pohjois-Karjala: Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hyvät käytännötUlla Ala-Ketola
Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hyviä käytäntöjä Pohjois-Karjalasta. Näissä ratkaisukorteissa kerrotaan toimenpiteen tekijä, investoinnin suuruus sekä säästö- ja päästövaikutukset. Toimenpiteet ovat osa HINKU-osahanketta (PK-HINKU) Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa, jonka toteuttajina toimivat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Suomen ympäristökeskus SYKE.
Satu Hassi: ratkaisuja ilmastonmuutokseenSatu Hassi
Ilmastonmuutoksen torjunnalla on kiire. Meillä on vielä toivoa, mutta ei juurikaan aikaa. Ilmastonmuutos muuttaa maailmaa nopeammin kuin olemme uskoneet. Siksi meidän on toimittava nopeammin kuin olemme ajatelleet ja tehtävä enemmän kuin olemme aikoneet.
Korvataan öljy, kivihiili ja turve auringolla, tuulella, maalämmöllä ja biokaasulla. Ei tueta yrityksiä fossiilisten polttoaineiden käyttämisestä vaan puhtaiden keksintöjen tekemisestä. Käytetään metsiämme vastuullisesti: tehdään metsähakkuita maltilla ja käytetään puuta nykyistä enemmän rakentamiseen, suojellaan soita ja vanhoja metsiämme.
Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean mietintö, energia- ja ilmastotiekartta 2050, julkaistiin seminaarissa 16.10.2014. Ohessa yleisesitys aiheesta.
Hiilivapaa helsinki mista lampoa ja energiaa set auvinen_08112018Karoliina Auvinen
Esitys: "Hiilivapaa Helsinki – mistä lämpöä ja energiaa?"
SDP:n Hiilinieluja ja bioenergiaa: meneekö ilmastopolitiikka metsään? -tilaisuudessa Helsingissä 8.11.2018
Suomen tuulivoimakapasiteettia on mahdollista lisätä merkittävästi. Vuonna 2014 Suomessa oli 260 tuulivoimalaa. Niiden yhteenlaskettu teho on 627 megawattia. Vuonna 2015 tuulivoimaa arvioidaan rakennettavan lisää ainakin 250 megawattia.
Greenpeace kävi läpi valmisteilla olevat voimalahankkeet vuoteen 2015 asti. Selvityksessä kävi ilmi, että suurin osa investoinneista menee edelleen kivihiileen ja ilmaston kannalta yhtä ongelmalliseen turpeeseen. Ydinvoimaloita tavoittelevat Pohjolan Voima ja Fortum toteuttavat saastuttavimmat investoinnit. Samat yhtiöt vakuuttivat, että jo Olkiluoto 3:n rakentaminen mahdollistaa kivihiilivoimaloiden sulkemisen.
PowerPoint -esitys on Greenpeacen 27.8.2009 pidetystä tiedotustilaisuudesta.
Suomessa on mahdollista lisätä aurinkoenergian käyttöä niin lämmön kuin sähkön tuotannossa.
Auringonsäteilyn määrä Etelä-Suomessa on samaa luokkaa kuin esimerkiksi Pohjois-Saksassa, missä aurinkoenergiaa hyödynnetään paljon. Etelä-Suomessa jokainen neliömetri vastaanottaa vuoden aikana vaakatasossa laskettuna noin 1000 kilowattituntia auringonsäteilyä. Keski-Euroopassa määrä on viidenneksen suurempi.
Pohjois-Karjala: Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hyvät käytännötUlla Ala-Ketola
Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hyviä käytäntöjä Pohjois-Karjalasta. Näissä ratkaisukorteissa kerrotaan toimenpiteen tekijä, investoinnin suuruus sekä säästö- ja päästövaikutukset. Toimenpiteet ovat osa HINKU-osahanketta (PK-HINKU) Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa, jonka toteuttajina toimivat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Suomen ympäristökeskus SYKE.
Satu Hassi: ratkaisuja ilmastonmuutokseenSatu Hassi
Ilmastonmuutoksen torjunnalla on kiire. Meillä on vielä toivoa, mutta ei juurikaan aikaa. Ilmastonmuutos muuttaa maailmaa nopeammin kuin olemme uskoneet. Siksi meidän on toimittava nopeammin kuin olemme ajatelleet ja tehtävä enemmän kuin olemme aikoneet.
Korvataan öljy, kivihiili ja turve auringolla, tuulella, maalämmöllä ja biokaasulla. Ei tueta yrityksiä fossiilisten polttoaineiden käyttämisestä vaan puhtaiden keksintöjen tekemisestä. Käytetään metsiämme vastuullisesti: tehdään metsähakkuita maltilla ja käytetään puuta nykyistä enemmän rakentamiseen, suojellaan soita ja vanhoja metsiämme.
Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean mietintö, energia- ja ilmastotiekartta 2050, julkaistiin seminaarissa 16.10.2014. Ohessa yleisesitys aiheesta.
Hiilivapaa helsinki mista lampoa ja energiaa set auvinen_08112018Karoliina Auvinen
Esitys: "Hiilivapaa Helsinki – mistä lämpöä ja energiaa?"
SDP:n Hiilinieluja ja bioenergiaa: meneekö ilmastopolitiikka metsään? -tilaisuudessa Helsingissä 8.11.2018
Millainen on tulevaisuuden puhdas kaukolämpöverkko? -esitys Kondensoivan lämmön talteenoton seminaarissa Turussa 23.8.2018
Karoliina Auvinen, Smart Energy Transition -hanke
Keskustelutilaisuus: Miten Tampere voi siirtyä fossiilittomaan kaukolämpöön?
Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto, esitys: Fossiilivapaa kaukolämpö
4.4.2019 Kulttuuritalo Laikku, Tampere
Yhteisöllisen ja ekologisen asumisen ja liikkumisen idea ja toteutusMasalan Ekoälykylä
Kirkkonummen Masalan Ekoälykylän järjestämän "Ekologisen asumisen ja liikkumisen" -seminaarin esitys.
Yhteisöllisen ja ekologisen asumisen ja liikkumisen idea ja toteutus
Kari Savolainen, innovaattori, Masalan ekoälykylä
"Aurinkosähköä taloyhtiöiden asukkaille - miten kiinnostus muutetaan investoinneiksi?", FinSolar-projektijohtaja ja tutkija Karoliina Auvisen esitys ATY:n Aurinkoenergiaseminaarissa Finnbuild-messuilla 12.10.2018
Presentation: Energy system needs to change - but how? at Wind Finland seminar 10 Oct 2018 by Karoliina Auvinen, Aalto University / Smart Energy Transition project
Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuuleminen 18.10.2017
Karoliina Auvisen esitys kuluttajien roolista sekä aurinkoenergian, kysyntäjouston ja kaksisuuntaisen sähköauton latauksen edistämisestä taloyhtiöissä ja muissa rakennuksissa.
Aalto-yliopiston FinSolar -projektin vetäjän Karoliina Auvisen esitys Fiksu Kalasatama co-creation: Aurinkosähköä, lähienergiaa ja taloyhtiöt energiantuottajina -työpajassa 6.6.2017. Alustus käsittelee aurinkosähkön etenemisestä Suomessa sekä taloyhtiöiden aurinkosähkön hyödyntämiseen liittyviä haasteita.
Miten aurinkosähköä voi tuottaa taloyhtiöissä?
Karoliina Auvisen esitys aurinkosähkön tuotantomalleista 4.4.2017 Oulussa taloyhtiön edustajille
Lisätietoja: www.finsolar.net
Aurinkoenergian kannattavuuden vaikuttimet -esitys TEM:n ja Pöyryn hajautetun tuotannon seminaarissa Helsingissä 9.9.2016
Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto
4. Hiilineutraali Suomi - fossiiliset polttoaineet
pitää korvata puhtailla energialähteillä
Suomen
primääriener-
giasta 40% on
edelleen
peräisin
fossiilisista
polttoaineista
5. 5
Energialähde Arvioita elinkaaripäästöistä
kgCO2-ekv/MWh
Turve 390
Kivihiili (eri lajikkeita) 358 - 370
Öljy (eri lajikkeita) 306 - 314
Maa- ja nestekaasu 240 - 281
Jäte (bio- ja sekajätejakeet) 106 - 295
Biomassa (eri lajikkeita) 17 - 484
Geoterminen energia 50
Aurinkosähkö ja -lämpö 30 - 40
Tuulivoima 10
Vesivoima 6
Lähde: Koffi et al. 2017. Covenant
of Mayors for Climate and Energy.
Default emission factors for local
emission inventories. Annex I.
Saatavissa:
https://t.co/kcsgh28s79?amp=1
6. Pois polttamisesta - energian älykäs
ja puhdas sähköistäminen on keino saavuttaa
hiilineutraali Suomi
7. 7
Muut, kuten kierrätyspolttoaineet 9 TWh ja teollisuuden reaktiolämpö 2 TWh on
oletettu pysyvän samoina, joten ne eivät ole mukana taulukossa.
Primäärienergia fossiilivapaassa Suomessa
Primäärienergian lähteet Primäärienergian kulutus
Suomessa vuonna 2018
Kulutus 100% fossiilivapaassa
skenaariossa
Tuulivoima 6 TWh 60 TWh
+ 40 TWh synteettisiin
polttoaineisiin 16 TWh
(hyötysuhde 40%)
Aurinkovoima 0,1 TWh* 3 TWh
Ydinpolttoaineet, uraani 66 TWh 106 TWh (36 TWh sähköä)
Biomassa 104 TWh 110 TWh
Ympäristö- ja hukkalämpö
(lämpöpumput)
10 TWh 38 TWh
Vesivoima 13 TWh 15 TWh
Vienti/tuonti 20 TWh tuonti 5 TWh vienti
Fossiiliset polttoaineet Maakaasu 20 TWh, öljy 85 TWh,
kivihiili 32 TWh ja turve 17 TWh
0 TWh
12. Kuntien toimet lämmityksen
päästöjen vähentämiseksi
12
● Energiayhtiöiden omistajaohjaus.
● Lämpökaivojen porausalueiden,
tuulivoimapuistojen ja aurinkoenergian
mahdollistava kaavoitus ja luvitus.
● Investoinnit oman rakennuskannan
energiatehokkuuden parantamiseksi ja
uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi.
14. Tuulivoimateknologian läpimurto
Huolto-
sopimusten
pituus
Tuotantohinta
(ilman korkoja ja
tuottovaatimuksia)
2012 10 vuotta 60 euroa/MWh
2018 30 vuotta 30-35 euroa/MWh
Tuulivoima on nyt halvin tapa tuottaa sähköä!
Esimerkkilaskelma:
Fossiilivapaan skenaarion 100 TWh tuulivoimaa vie Suomen pinta-alasta 0,7 -
1,5 %, kun 5 - 10 MW:n tuulivoimaloita tarvitaan 2 300 - 5 000 kpl.
15. Puhtaan sähkön-
tuotannon lisääminen
● Tuulivoimaa kunnan alueelle
kaavoituksella ja luvituksella
-> hyötynä kiinteistöverotulot
● Kunnan investoinnit
tuulivoimaan energiayhtiön
kautta tai pitkäaikaisella
sähkönostosopimuksella
(PPA). 15
16. Rakennusten uusiutuva energia ja
energiatehokkuus
● Olemassa olevissa rakennuksissa
taloudellisesti kannattavia toimia esim.
○ öljylämmityksen vaihtaminen
maalämpöön
○ kerrostaloissa hukkalämmön
talteenotto koneellisesta
ilmastoinnista
○ katon lisäeristys, vanhojen
ikkunoiden ja ovien vaihto
● Kunnan rakennuksissa remonttien
toteutus esim. energiapalvelumallilla 16
Suomen maankamaran ylimmän
300 metrin energiapotentiaali on
noin tuhatkertaisesti Suomen
vuotuisen energiantuotannon
verran.
17. ● sähköauto
● 2 bussikorttia
● 2 ilmalämpö-
pumppua
● ovien tiivisteiden
vaihto
● aurinkosähkö
● aurinkolämpö
● lämminvesi-
varaaja
● älyohjaus
● tuuli- ja ekosähkö
(Lumituuli Oy
osakkeita)
● varaava tulisija 17
Case Tapio Tuomi, Nurmijärvi
Lisätietoja: www.lahienergia.org
18. 18
Sähkölasku v.
2012 5550
euroa -> v.
2019 3300
euroa = säästö
2 250 euroa/v
Investointien
takaisin-
maksuaika alle
10 vuotta ja
tuotto yli 5%
21. Milloin pitää toimia?
21
● Hiilineutraali Suomi 2035
○ aikaa jäljellä 15 vuotta
● Hinku-kunnat ovat sitoutuneet
vähentämään alueensa
päästöjä 80% 2030 mennessä
○ aikaa jäljellä 10 vuotta
● Pitoajat: rakennus 100-300 vuotta,
auto yli 20 vuotta, voimala 25-60
vuotta, puu 10-500 vuotta Lähde: https://finnwatch.org/fi/hiilipaastot-kuriin