Luentomateriaalit energiatehokkuuden professori Jero Aholan "Aurinkoenergian suora hyödyntäminen Suomessa" -puheenvuorosta. Luento järjestettiin Kuopion Aurinkoenergiailtana 3.9.2014
Pohjois-Karjala: Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hyvät käytännötUlla Ala-Ketola
Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hyviä käytäntöjä Pohjois-Karjalasta. Näissä ratkaisukorteissa kerrotaan toimenpiteen tekijä, investoinnin suuruus sekä säästö- ja päästövaikutukset. Toimenpiteet ovat osa HINKU-osahanketta (PK-HINKU) Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa, jonka toteuttajina toimivat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Suomen ympäristökeskus SYKE.
Luentomateriaalit energiatehokkuuden professori Jero Aholan "Aurinkoenergian suora hyödyntäminen Suomessa" -puheenvuorosta. Luento järjestettiin Kuopion Aurinkoenergiailtana 3.9.2014
Pohjois-Karjala: Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hyvät käytännötUlla Ala-Ketola
Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hyviä käytäntöjä Pohjois-Karjalasta. Näissä ratkaisukorteissa kerrotaan toimenpiteen tekijä, investoinnin suuruus sekä säästö- ja päästövaikutukset. Toimenpiteet ovat osa HINKU-osahanketta (PK-HINKU) Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa, jonka toteuttajina toimivat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Suomen ympäristökeskus SYKE.
Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hyvät käytännötUlla Ala-Ketola
Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hyviä käytäntöjä eri puolilta Suomea. Näissä ratkaisukorteissa kerrotaan toimenpiteen tekijä, investoinnin suuruus sekä säästö- ja päästövaikutukset. Toimenpiteet ovat osa HINKU-hanketta, jota koordinoi Suomen ympäristökeskus SYKE.
"Aurinkosähköä taloyhtiöiden asukkaille - miten kiinnostus muutetaan investoinneiksi?", FinSolar-projektijohtaja ja tutkija Karoliina Auvisen esitys ATY:n Aurinkoenergiaseminaarissa Finnbuild-messuilla 12.10.2018
Suomen tuulivoimakapasiteettia on mahdollista lisätä merkittävästi. Vuonna 2014 Suomessa oli 260 tuulivoimalaa. Niiden yhteenlaskettu teho on 627 megawattia. Vuonna 2015 tuulivoimaa arvioidaan rakennettavan lisää ainakin 250 megawattia.
Suomessa on mahdollista lisätä aurinkoenergian käyttöä niin lämmön kuin sähkön tuotannossa.
Auringonsäteilyn määrä Etelä-Suomessa on samaa luokkaa kuin esimerkiksi Pohjois-Saksassa, missä aurinkoenergiaa hyödynnetään paljon. Etelä-Suomessa jokainen neliömetri vastaanottaa vuoden aikana vaakatasossa laskettuna noin 1000 kilowattituntia auringonsäteilyä. Keski-Euroopassa määrä on viidenneksen suurempi.
Miten aurinkosähköä voi tuottaa taloyhtiöissä?
Karoliina Auvisen esitys aurinkosähkön tuotantomalleista 4.4.2017 Oulussa taloyhtiön edustajille
Lisätietoja: www.finsolar.net
Aalto-yliopiston FinSolar -projektin vetäjän Karoliina Auvisen esitys Fiksu Kalasatama co-creation: Aurinkosähköä, lähienergiaa ja taloyhtiöt energiantuottajina -työpajassa 6.6.2017. Alustus käsittelee aurinkosähkön etenemisestä Suomessa sekä taloyhtiöiden aurinkosähkön hyödyntämiseen liittyviä haasteita.
Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hyvät käytännötUlla Ala-Ketola
Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hyviä käytäntöjä eri puolilta Suomea. Näissä ratkaisukorteissa kerrotaan toimenpiteen tekijä, investoinnin suuruus sekä säästö- ja päästövaikutukset. Toimenpiteet ovat osa HINKU-hanketta, jota koordinoi Suomen ympäristökeskus SYKE.
"Aurinkosähköä taloyhtiöiden asukkaille - miten kiinnostus muutetaan investoinneiksi?", FinSolar-projektijohtaja ja tutkija Karoliina Auvisen esitys ATY:n Aurinkoenergiaseminaarissa Finnbuild-messuilla 12.10.2018
Suomen tuulivoimakapasiteettia on mahdollista lisätä merkittävästi. Vuonna 2014 Suomessa oli 260 tuulivoimalaa. Niiden yhteenlaskettu teho on 627 megawattia. Vuonna 2015 tuulivoimaa arvioidaan rakennettavan lisää ainakin 250 megawattia.
Suomessa on mahdollista lisätä aurinkoenergian käyttöä niin lämmön kuin sähkön tuotannossa.
Auringonsäteilyn määrä Etelä-Suomessa on samaa luokkaa kuin esimerkiksi Pohjois-Saksassa, missä aurinkoenergiaa hyödynnetään paljon. Etelä-Suomessa jokainen neliömetri vastaanottaa vuoden aikana vaakatasossa laskettuna noin 1000 kilowattituntia auringonsäteilyä. Keski-Euroopassa määrä on viidenneksen suurempi.
Miten aurinkosähköä voi tuottaa taloyhtiöissä?
Karoliina Auvisen esitys aurinkosähkön tuotantomalleista 4.4.2017 Oulussa taloyhtiön edustajille
Lisätietoja: www.finsolar.net
Aalto-yliopiston FinSolar -projektin vetäjän Karoliina Auvisen esitys Fiksu Kalasatama co-creation: Aurinkosähköä, lähienergiaa ja taloyhtiöt energiantuottajina -työpajassa 6.6.2017. Alustus käsittelee aurinkosähkön etenemisestä Suomessa sekä taloyhtiöiden aurinkosähkön hyödyntämiseen liittyviä haasteita.
Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarissa on vuosina 2008-2015 selvitetty, miten kokonaisenergiankulutusta voidaan tehostaa sähkölämmitteisissä pientaloissa. Kulutusta on mahdollista pienentää jopa 20 % lähes ilman investointeja, asumistottumuksia ja käyttötapoja muuttamalla. Harkituilla teknisillä uudistustoimilla säästön voi parhaimmillaan jopa tuplata. Loppuraportti esittelee hankkeen tuloksia ja johtopäätöksiä erilaisissa kohteissa.
Loppuraportin lopussa on Kuluttajien energianeuvonnan vinkkivideot "Sähkölämmittäjä säästää säätämällä" ja "Energiansäästöä kylpyhuoneessa", jotka pohjautuvat Elvari-hankkeessa saatuihin kokemuksiin.
Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuuleminen 18.10.2017
Karoliina Auvisen esitys kuluttajien roolista sekä aurinkoenergian, kysyntäjouston ja kaksisuuntaisen sähköauton latauksen edistämisestä taloyhtiöissä ja muissa rakennuksissa.
Puhujat: Jan Vapaavuori, asuntoministeri; Jukka-Pekka Ujula, kaupunginjohtaja, Porvoo; Michael Lovejoy, Head of Trade Center; Virpi Mikkonen, ohjelman päällikkö, Tekes; Jukka Noponen, ohjelmajohtaja, Sitra; Mikko Kosonen, yliasiamies, Sitra; Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto; Mari Kiviniemi, kunta- ja hallitoministeri; Antti Kivelä, ohjelmajohtaja, Sitra; Teppo Sulonen, tietohallintojohtaja; Kimmo Haahkola, toimialajohtaja, Sitra, Ari Mäkinen, talousjohtaja, Turun kaupunki, Antti Kivelä, ohjelmajohtaja, Sitra;
Tilaisuuden videot:
http://youtu.be/Wr8ZLrZ7ywk
http://youtu.be/4pkzBgn1ESE
http://youtu.be/3ur-vIxcTNk
http://youtu.be/jwbGRuZuJb8
http://youtu.be/MreqYtyArvU
http://youtu.be/ptBH8rhUMeM
http://youtu.be/DGZIyGWQIU4
http://youtu.be/15bvs_M16-E
http://youtu.be/UHvE7Vlc2Rw
http://youtu.be/SXtBcvXhNtM
http://youtu.be/zSLY2d9ACY0
http://youtu.be/4JKQmZB23OA
http://youtu.be/Nm40Q4_q04w
Tilaisuuden puhujat: Harri Jokinen, Teknologiateollisuus ry; Juha Järvi, hallituksen puheenjohtaja, Meteco Oy; Hannu Kulju, johtaja, RDnet-verkosto; Juha-Pekka Anttila, tutkija, VTT; Jukka Vesalainen, professori, Vaasan Yliopisto; Mauri Heikintalo, ohjelmajohtaja, Sitra; Mikko Leidén, Account Director, Metalliset Group; Ilkka Nikkilä, toimutusjohtaja, HT Lasertekniikka Oy; Juha Kyllönen, toimitusjohtaja, Fintra; Sami Humala, Tsekin toimiston päällikkö Finpro; Veli-Matti Nopanen, toimitusjohtaja, Mecanova Oy;
Case: Turun seudun puhdistamo - energiatuki investoinnilleMotiva
Turun seudun puhdistamo halusi käyttöönsä aurinkosähköratkaisun, joka oli rakenteellisesti huomaamaton ja lopputulokseltaan kestävä. Ohutkalvoilla toteutettu pienaurinkovoimala sai valtion energiatukea.
Keskustelutilaisuus: Miten Tampere voi siirtyä fossiilittomaan kaukolämpöön?
Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto, esitys: Fossiilivapaa kaukolämpö
4.4.2019 Kulttuuritalo Laikku, Tampere
Hiilivapaa helsinki mista lampoa ja energiaa set auvinen_08112018Karoliina Auvinen
Esitys: "Hiilivapaa Helsinki – mistä lämpöä ja energiaa?"
SDP:n Hiilinieluja ja bioenergiaa: meneekö ilmastopolitiikka metsään? -tilaisuudessa Helsingissä 8.11.2018
Presentation: Energy system needs to change - but how? at Wind Finland seminar 10 Oct 2018 by Karoliina Auvinen, Aalto University / Smart Energy Transition project
Millainen on tulevaisuuden puhdas kaukolämpöverkko? -esitys Kondensoivan lämmön talteenoton seminaarissa Turussa 23.8.2018
Karoliina Auvinen, Smart Energy Transition -hanke
Aurinkoenergian kannattavuuden vaikuttimet -esitys TEM:n ja Pöyryn hajautetun tuotannon seminaarissa Helsingissä 9.9.2016
Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto
1. FinSolar -hankkeen vetäjä, DI Karoliina Auvinen
Kasvua ja työllisyyttä sähkön ja lämmön pientuotannolla –seminaari
Kansalaisinfo, Helsinki, 23.2.2015
Sähkön
pientuotanto
Suomessa
2. Uusiutuvaan energiaan perustuvat
sähkön pientuotantomuodot Suomessa
- Aurinkosähkö
- Pien-CHP, yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto
- Puukaasu, biokaasu (mädätys), bio-polttolaitokset
- Pientuulivoima
- Pienvesivoima
- Negawatit, energiatehokkuus
23.2.2015
Karoliina Auvinen
2
3. Sähkön pientuotannon tilanne
Suomessa
- Järjestelmät ovat tyypillisesti kokoluokkaa 2–300 kW,
energiaveromuutos mahdollistaa isommat voimalat
- Mökit, omakotitalot ja taloyhtiöt
- Maatilat
- Kylät maaseudulla ja asuinalueet kaupungeissa
- Julkisen sektorin, kaupan ja teollisuuden kiinteistöt
- Suomessa pientuotanto vielä hyvin vähäistä
- Aurinkosähkön verkkoonkytketty kapasiteetti arviolta 4-6 MW,
mökkijärjestelmiä noin 40 000 kpl
- Biokaasu-CHP-laitoksia oli 36 kpl vuonna 2012. Suunnitteilla tai
rakenteilla oli 20 yhteismädätyslaitosta ja 14 maatilalaitosta.
- Suomella ei hajautetun energian tavoitteita, tilastointi puuttuu
23.2.2015
Karoliina Auvinen
3
4. Cleantech -vientipotentiaali merkittävä
• 1,3 miljardia ihmistä elää ilman sähköä
maailmalla
• Suomalaisten vahvuuksia:
• hybridijärjestelmät
• älykkäät energiajärjestelmät,
saarekeratkaisut (edullisempaa kuin uudet
jakeluverkot tai maakaapelointi)
• älykäs energian käyttö, kysyntäjousto
• uusi teknologia ja IT-sovellukset
5. Sähkön pientuotannon parissa toimii jo
yli sata suomalaista yritystä ja
organisaatiota
• Paljon pieniä yrityksiä, kasvu vaikeaa
Suomessa
• Yritykset tarvitsevat referenssejä ja
kassavirtaa kotimarkkinoilta
• Kansainvälinen kilpailu on kovaa
• Riskisijoittajien määrä vähentynyt Suomessa
• Rahoituksen saaminen vaikeutunut
• Suomalaisten pitäisi ”vetää enemmän kotiin
päin”
• Julkisen sektorin cleantech-hankinnat
• Kehitysyhteistyö, kehitysrahoitus, Team Finland
7. Aalto-yliopiston FinSolar-hanke
• Kotimarkkinat ovat tärkeä alusta uusien
liiketoimintamallien, teknologioiden ja osaamisen
kehittämiseksi.
• Ratkotaan haasteita, jotka jarruttavat parhaillaan
aurinkoenergiainvestointien toteuttamista Suomessa.
• Kehitetään toiminta- ja rahoitusmalleja kunnille, kauppaketjuille ja
taloyhtiöille.
• Tunnistetaan lainsäädännöllis-hallinnollisia esteitä sekä laaditaan
niihin ratkaisuehdotuksia.
• FinSolar -hanketta rahoittaa Tekes, mukana yli 50
organisaatiota ja se kestää vuoden 2015 loppuun.
• Lisätietoja laica.fi/finsolar-hanke
8. Aurinkosähkö säästää ostoenergiaa
Aurinkoenergia ei
vastaa Suomessa
talven
energiatarpeeseen,
mutta kesällä aurinko
paistaa oikeaan
aikaan. Aurinkosähkö
vähentää ostosähkön
määrää silloin, kun
toimitilarakennukset
kuluttavat eniten
sähköä ilmastointiin.
23.2.2015
Karoliina Auvinen
8
Kuva: Aurinkoisen heinäkuun päivän sähkön
tuntihinta, Helsingin Energian asiakkaiden
sähkönkulutus sekä Suvilahden
aurinkovoimalan mallinnettu tuotanto.
9. Aurinkosähkön hinnat pudonneet
Suomessa samaa tahtia kuin Saksassa
• Case Vuores-talon
aurinkosähköjärjes-
telmä (45 kW),
koulukeskus,
Tampere, 2014
• vuosituotto 6,7%
• takaisinmaksuaika
14,5 vuotta, käyttöikä
30 vuotta
• sähkön kiinteä hinta 6
senttiä/kWh 25
vuoden aikana
23.2.2015
Karoliina Auvinen
9
10. Case yrityskiinteistö, Pori, 2014
• Kiinteistö Oy
Aurinkopajan
aurinkosähkö-
(49,5 kW) ja
maalämpöjärjestel
mä (60 kW)
• Vuosituotto 9%
• Takaisinmaksuaika
11 vuotta, käyttöikä
30 vuotta
• Sähkön kiinteä
hinta 6
senttiä/kWh 25
vuoden aikana
23.2.2015
Karoliina Auvinen
10
11. Korkotuottojen vertailua
• Kannattavissa aurinkosähkö-
investoinneissa sisäinen
korkokanta 6,7- 9%
(uudisrakennuskohteet, kiinteistöt
joiden katolle helppo asentaa)
• Omakotitaloissa tuotto tasoa 0,7-
1,7%
Vertaa:
• Säästötilien talletuskorot 0,10-
1,65% tammikuussa 2015
• Suorien kiinteistösijoitusten
kokonaistuotto Suomessa 4,4%
vuonna 2013
• Lämpöpumppuinvestoinnit yli 10%
23.2.2015
Karoliina Auvinen
11
12. Sähkön hintavertailua: itse tuotettu
aurinkosähkö vs. ostosähkö
• Aurinkosähkön kiinteä
hinta 25 vuoden ajalle 6
snt/kWh ilman veroja ja 7,4
snt/kWh ALV:n 24% kanssa
Vertaa:
• Sähkön keskimääräinen
loppukuluttajahinta
vuosina 2011-2014 yritys- ja
yhteisöasiakkaat 9 snt/kWh
ja pientalot 14 snt/kWh
23.2.2015
Karoliina Auvinen
12
13. Poliittis-hallinnollisia esteitä ja
ratkaisuehdotuksia
• Sähkön pientuotannon verotusrajan nosto 100 kVA/800
MWh käsittelyssä eduskunnassa – tärkeää saada
maaliin!!!
• Kuntien vaihtelevat lupakäytännöt -> pk-seudun mallin
mukaan yhtenäiset kansalliset käytännöt
• Alkupääoman puute -> kunnille cleantech-leasing
rahoitusinstrumentti
• Nollaenergiarakentamisessa sähkön pientuotannon
ylijäämästä ei hyötyä -> netotus E-luvun laskentaan
• Kotitaloudet rajattu pois uusiutuvan energian
kannustimien piiristä Suomessa -> vrk- tai kk-netotus,
verovähennys tai investointituki
2/23/2015
Johtaminen ja organisaatiot, energia-innvaatiotutkimus
13