Pohjois-Karjala: Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hyvät käytännötUlla Ala-Ketola
Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hyviä käytäntöjä Pohjois-Karjalasta. Näissä ratkaisukorteissa kerrotaan toimenpiteen tekijä, investoinnin suuruus sekä säästö- ja päästövaikutukset. Toimenpiteet ovat osa HINKU-osahanketta (PK-HINKU) Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa, jonka toteuttajina toimivat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Suomen ympäristökeskus SYKE.
Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hyvät käytännötUlla Ala-Ketola
Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hyviä käytäntöjä eri puolilta Suomea. Näissä ratkaisukorteissa kerrotaan toimenpiteen tekijä, investoinnin suuruus sekä säästö- ja päästövaikutukset. Toimenpiteet ovat osa HINKU-hanketta, jota koordinoi Suomen ympäristökeskus SYKE.
Pohjois-Karjala: Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hyvät käytännötUlla Ala-Ketola
Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hyviä käytäntöjä Pohjois-Karjalasta. Näissä ratkaisukorteissa kerrotaan toimenpiteen tekijä, investoinnin suuruus sekä säästö- ja päästövaikutukset. Toimenpiteet ovat osa HINKU-osahanketta (PK-HINKU) Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa, jonka toteuttajina toimivat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Suomen ympäristökeskus SYKE.
Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hyvät käytännötUlla Ala-Ketola
Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hyviä käytäntöjä eri puolilta Suomea. Näissä ratkaisukorteissa kerrotaan toimenpiteen tekijä, investoinnin suuruus sekä säästö- ja päästövaikutukset. Toimenpiteet ovat osa HINKU-hanketta, jota koordinoi Suomen ympäristökeskus SYKE.
Suomen tuulivoimakapasiteettia on mahdollista lisätä merkittävästi. Vuonna 2014 Suomessa oli 260 tuulivoimalaa. Niiden yhteenlaskettu teho on 627 megawattia. Vuonna 2015 tuulivoimaa arvioidaan rakennettavan lisää ainakin 250 megawattia.
Bioenergialla toimeentuloa maakuntaan - Seppo Niskanen, Suomen metsäkeskusSuomen metsäkeskus
Seppo Niskanen, Suomen metsäkeskus - Bioenergia ja lämpöyrittäjäpäivä 4.12.2019, Energia- ja metsäalan toimijoiden koulutus- ja neuvottelupäivä, IsoValkeinen, Kuopio
Energiapuun saatavuus, käyttö ja vientinäkymät Kaakkois-SuomessaSuomen metsäkeskus
Energiapuun saatavuus, käyttö ja vientinäkymät Kaakkois-Suomessa, Arto Pulkkinen, Suomen metsäkeskus. Esitetty 4.10.2018 Metsäenergia-työpajassa Luumäellä. Energiapuusta yrittäjyyttä biotalouteen Kaakkois-Suomessa -hanke.
Suomessa on mahdollista lisätä aurinkoenergian käyttöä niin lämmön kuin sähkön tuotannossa.
Auringonsäteilyn määrä Etelä-Suomessa on samaa luokkaa kuin esimerkiksi Pohjois-Saksassa, missä aurinkoenergiaa hyödynnetään paljon. Etelä-Suomessa jokainen neliömetri vastaanottaa vuoden aikana vaakatasossa laskettuna noin 1000 kilowattituntia auringonsäteilyä. Keski-Euroopassa määrä on viidenneksen suurempi.
Lauri Saaristo, Tapio Oy, Helenin webinaari 17.6.2020Helen
Biodiversiteetin köyhtymisen riski ja kuinka sitä hallitaan metsien kestävässä käytössä? Helen Oy:n webinaari 17.6.2020: onko biomassan energiakäyttö ja luonnon monimuotoisuus yhteensovitettavissa? Lauri Saaristo, johtava asiantuntija, Tapio Oy
Suomen tuulivoimakapasiteettia on mahdollista lisätä merkittävästi. Vuonna 2014 Suomessa oli 260 tuulivoimalaa. Niiden yhteenlaskettu teho on 627 megawattia. Vuonna 2015 tuulivoimaa arvioidaan rakennettavan lisää ainakin 250 megawattia.
Bioenergialla toimeentuloa maakuntaan - Seppo Niskanen, Suomen metsäkeskusSuomen metsäkeskus
Seppo Niskanen, Suomen metsäkeskus - Bioenergia ja lämpöyrittäjäpäivä 4.12.2019, Energia- ja metsäalan toimijoiden koulutus- ja neuvottelupäivä, IsoValkeinen, Kuopio
Energiapuun saatavuus, käyttö ja vientinäkymät Kaakkois-SuomessaSuomen metsäkeskus
Energiapuun saatavuus, käyttö ja vientinäkymät Kaakkois-Suomessa, Arto Pulkkinen, Suomen metsäkeskus. Esitetty 4.10.2018 Metsäenergia-työpajassa Luumäellä. Energiapuusta yrittäjyyttä biotalouteen Kaakkois-Suomessa -hanke.
Suomessa on mahdollista lisätä aurinkoenergian käyttöä niin lämmön kuin sähkön tuotannossa.
Auringonsäteilyn määrä Etelä-Suomessa on samaa luokkaa kuin esimerkiksi Pohjois-Saksassa, missä aurinkoenergiaa hyödynnetään paljon. Etelä-Suomessa jokainen neliömetri vastaanottaa vuoden aikana vaakatasossa laskettuna noin 1000 kilowattituntia auringonsäteilyä. Keski-Euroopassa määrä on viidenneksen suurempi.
Lauri Saaristo, Tapio Oy, Helenin webinaari 17.6.2020Helen
Biodiversiteetin köyhtymisen riski ja kuinka sitä hallitaan metsien kestävässä käytössä? Helen Oy:n webinaari 17.6.2020: onko biomassan energiakäyttö ja luonnon monimuotoisuus yhteensovitettavissa? Lauri Saaristo, johtava asiantuntija, Tapio Oy
digitalisaatio- Murroksen koko kuva, Aleksi NeuvonenHelen
Digitaalisessa murroksessa kyse ei ole ATK:n teknologisesta
voittokulusta. Kyse on muutoksesta, joka laittaa uusiksi bisneksen,
yhteiskunnan instituutiot ja koko yhteiskuntajärjestelmän
8. HELSINGIN HAASTEET:
HELENIN VOLYYMIT OVAT ISOJA
• Lämmön tuotanto 7 TWh/a
• Sähkön tuotanto 6,5 TWh/a
• Polttoaineiden kulutus Helsingissä 12 TWh/a
Vertailuna
• Metsähakkeen käyttö Suomessa 16 TWh/a
• Pellettien valmistus Suomessa 1,5 TWh/a
• Pelkällä biomassalla Helsingin energiatarvetta ei täytetä
10.4.2018 8
10. Lähde: Luke
• Suomen parhaat metsävarat kaukana
Helsingistä
• Toisaalta sijainti rannikolla, joka
mahdollistaa merikuljetukset
HELSINGIN HAASTEET:
SIJAINTI SUOMEN
METSÄVAROIHIN
NÄHDEN
10
11. • Vaikutus ilmastonmuutokseen ja nieluihin
• Alkuperävaatimukset ja sertifiointi
Päästösäästövaatimukset
• Mitkä biomassajakeet sallittuja:
uusiutuvuus, päästöttömyys, verottomuus
• …
• Entä 10 tai 20 vuoden kuluttua?
HELSINGIN HAASTEET:
KESTÄVYYS ASKARRUTTAA
11
14. BIOMASSA ON VÄLIVAIHEEN
RATKAISU
• Helsingin volyymit suuria, kaikkia keinoja tarvitaan
• Teknologian ja markkinoiden kehittymiselle annettava aikaa
• Lakisääteisesti asetetut määräajat rajaavat käytettävissä olevat
teknologiat
• Päästöt ratkaisevat, ei se mistä polttoaineesta päästö syntyy
• Päästökaupan roolia nostettava,
päällekkäistä kansallista ohjausta vähennettävä
14