Suomessa biomassan osuus energian kokonaiskulutuksesta on teollisuusmaiden korkein, ja puun merkitys on keskeinen.
Vuonna 2012 puun osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta oli 24 %. Suomen uusiutuvan energian käytöstä puun osuus oli 77 %.
Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarissa on vuosina 2008-2015 selvitetty, miten kokonaisenergiankulutusta voidaan tehostaa sähkölämmitteisissä pientaloissa. Kulutusta on mahdollista pienentää jopa 20 % lähes ilman investointeja, asumistottumuksia ja käyttötapoja muuttamalla. Harkituilla teknisillä uudistustoimilla säästön voi parhaimmillaan jopa tuplata. Loppuraportti esittelee hankkeen tuloksia ja johtopäätöksiä erilaisissa kohteissa.
Loppuraportin lopussa on Kuluttajien energianeuvonnan vinkkivideot "Sähkölämmittäjä säästää säätämällä" ja "Energiansäästöä kylpyhuoneessa", jotka pohjautuvat Elvari-hankkeessa saatuihin kokemuksiin.
Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarissa on vuosina 2008-2015 selvitetty, miten kokonaisenergiankulutusta voidaan tehostaa sähkölämmitteisissä pientaloissa. Kulutusta on mahdollista pienentää jopa 20 % lähes ilman investointeja, asumistottumuksia ja käyttötapoja muuttamalla. Harkituilla teknisillä uudistustoimilla säästön voi parhaimmillaan jopa tuplata. Loppuraportti esittelee hankkeen tuloksia ja johtopäätöksiä erilaisissa kohteissa.
Loppuraportin lopussa on Kuluttajien energianeuvonnan vinkkivideot "Sähkölämmittäjä säästää säätämällä" ja "Energiansäästöä kylpyhuoneessa", jotka pohjautuvat Elvari-hankkeessa saatuihin kokemuksiin.
BUILD UP Skills Finland - 8 Talotekniikan järjestelmien energiatehokkuusMotiva
Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt: Ilmanvaihto, sisäilma ja lämmitys, talotekniikan asennukset sekä talotekniikan virittäminen ja käyttöönotto.
Miten maalämpöä voidaan hyödyntää maatiloilla? Reilu säästö ja pienempi hajuhaitta. Tarkka ja tasainen lämmitys. Maatilalla lämpöä kerätään mm. maasta, lietelannasta, maidosta ja osastojen viilennyksestä. Maalämpöpumppu lämmittää ja tuottaa lämmintä käyttövettä tilan tarpeisiin ja asuinrakennuksiin. Myös tilan jäähdytystarpeisiin pystytään vastaamaan maalämpöjärjestelmällä.
Keskustelutilaisuus: Miten Tampere voi siirtyä fossiilittomaan kaukolämpöön?
Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto, esitys: Fossiilivapaa kaukolämpö
4.4.2019 Kulttuuritalo Laikku, Tampere
Suomessa on mahdollista lisätä aurinkoenergian käyttöä niin lämmön kuin sähkön tuotannossa.
Auringonsäteilyn määrä Etelä-Suomessa on samaa luokkaa kuin esimerkiksi Pohjois-Saksassa, missä aurinkoenergiaa hyödynnetään paljon. Etelä-Suomessa jokainen neliömetri vastaanottaa vuoden aikana vaakatasossa laskettuna noin 1000 kilowattituntia auringonsäteilyä. Keski-Euroopassa määrä on viidenneksen suurempi.
Biolämpökeskukset: Lämpölaitoksen käyttö ja huolto -esitys Metsäenergia-työpajassa Luumäellä 14.11.2018. (c) Petri Rousku, Bioenergiasuunnittelu Rousku Tmi
Suomen tuulivoimakapasiteettia on mahdollista lisätä merkittävästi. Vuonna 2014 Suomessa oli 260 tuulivoimalaa. Niiden yhteenlaskettu teho on 627 megawattia. Vuonna 2015 tuulivoimaa arvioidaan rakennettavan lisää ainakin 250 megawattia.
Biokaasulaitos eli mädättämö on suuri investointi. Se on taloudellisesti kannattava vain isommille jätevedenpuhdistamoille. Pienemmät laitokset voivat valmistaa lietteistä biokaasua yhteismädättämöillä tai yhteiskäsittelylaitoksilla. Suomessa on 18 lietemädättämöä jätevedenpuhdistamoiden yhteydessä. Lisäksi Suomessa toimii yhteiskäsittelylaitoksia, joissa puhdistamoliete voi olla yhtenä syötteenä, tyypillisesti yhdyskuntabiojätteen kanssa. Turun seudulla on erillinen puhdistamolietteiden käsittelyyn keskittyvä biokaasulaitos.
CASE HSY: biokaasun energiatehokkaat käyttöratkaisutMotiva
Energiatehokas toiminta on yksi HSY:n strategian selkeä tavoite. Tämä tarkoittaa jatkuvaa toiminnan kehittämistä sekä energiatehokkuuden huomioimista kaikissa toiminnoissa. Tavoitteena on, että Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on energiaomavarainen tulevaisuudessa. Prosessissa syntyvä liete hyödynnetään laitoksen omissa mädättämöissä. Mädätyksen tehostaminen vaikuttaa syntyvän kaasun määrään, joka mahdollistaa oman tuotantolaitteiston tehokkaan käytön.
Kotitalousvähennyksen osuus työstä nousi 2017. Lämpöpumput oikeuttavat kotitalousvähennykseen tehsdystä työstä. Asiaa maalämmön kotitalousvähennyksestä vuodelle 2017. Maalämpö ja kotitalousvähennys tekevät investoinnista entistä nopeammin kannattavaa.
Kiertotalouden kiinnostavimmat on Sitran kokoama uusi lista, jolla esitellään Suomen inspiroivimmat kiertotalouden yritysesimerkit. Aluksi listaus kertoo 19 suomalaisyrityksen uudenlaiset liiketoimintamallit, mutta vuonna 2017 listalla odotetaan olevan jo sata yritystä. Sitra haastaakin listallaan suomalaisyritykset vastaamaan muuttuvan maailman tarpeisiin.
Sitran johtajan Mari Pantsarin esitys Kiertotalouden merkitys Suomelle Sitran, BSAG:n ja LUT:n järjestämässä Ravinnekierrosta 510 miljoonaa euroa lisäarvoa Suomelle vuoteen 2030 mennessä -seminaarissa 3.9.2015.
BUILD UP Skills Finland - 8 Talotekniikan järjestelmien energiatehokkuusMotiva
Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt: Ilmanvaihto, sisäilma ja lämmitys, talotekniikan asennukset sekä talotekniikan virittäminen ja käyttöönotto.
Miten maalämpöä voidaan hyödyntää maatiloilla? Reilu säästö ja pienempi hajuhaitta. Tarkka ja tasainen lämmitys. Maatilalla lämpöä kerätään mm. maasta, lietelannasta, maidosta ja osastojen viilennyksestä. Maalämpöpumppu lämmittää ja tuottaa lämmintä käyttövettä tilan tarpeisiin ja asuinrakennuksiin. Myös tilan jäähdytystarpeisiin pystytään vastaamaan maalämpöjärjestelmällä.
Keskustelutilaisuus: Miten Tampere voi siirtyä fossiilittomaan kaukolämpöön?
Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto, esitys: Fossiilivapaa kaukolämpö
4.4.2019 Kulttuuritalo Laikku, Tampere
Suomessa on mahdollista lisätä aurinkoenergian käyttöä niin lämmön kuin sähkön tuotannossa.
Auringonsäteilyn määrä Etelä-Suomessa on samaa luokkaa kuin esimerkiksi Pohjois-Saksassa, missä aurinkoenergiaa hyödynnetään paljon. Etelä-Suomessa jokainen neliömetri vastaanottaa vuoden aikana vaakatasossa laskettuna noin 1000 kilowattituntia auringonsäteilyä. Keski-Euroopassa määrä on viidenneksen suurempi.
Biolämpökeskukset: Lämpölaitoksen käyttö ja huolto -esitys Metsäenergia-työpajassa Luumäellä 14.11.2018. (c) Petri Rousku, Bioenergiasuunnittelu Rousku Tmi
Suomen tuulivoimakapasiteettia on mahdollista lisätä merkittävästi. Vuonna 2014 Suomessa oli 260 tuulivoimalaa. Niiden yhteenlaskettu teho on 627 megawattia. Vuonna 2015 tuulivoimaa arvioidaan rakennettavan lisää ainakin 250 megawattia.
Biokaasulaitos eli mädättämö on suuri investointi. Se on taloudellisesti kannattava vain isommille jätevedenpuhdistamoille. Pienemmät laitokset voivat valmistaa lietteistä biokaasua yhteismädättämöillä tai yhteiskäsittelylaitoksilla. Suomessa on 18 lietemädättämöä jätevedenpuhdistamoiden yhteydessä. Lisäksi Suomessa toimii yhteiskäsittelylaitoksia, joissa puhdistamoliete voi olla yhtenä syötteenä, tyypillisesti yhdyskuntabiojätteen kanssa. Turun seudulla on erillinen puhdistamolietteiden käsittelyyn keskittyvä biokaasulaitos.
CASE HSY: biokaasun energiatehokkaat käyttöratkaisutMotiva
Energiatehokas toiminta on yksi HSY:n strategian selkeä tavoite. Tämä tarkoittaa jatkuvaa toiminnan kehittämistä sekä energiatehokkuuden huomioimista kaikissa toiminnoissa. Tavoitteena on, että Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on energiaomavarainen tulevaisuudessa. Prosessissa syntyvä liete hyödynnetään laitoksen omissa mädättämöissä. Mädätyksen tehostaminen vaikuttaa syntyvän kaasun määrään, joka mahdollistaa oman tuotantolaitteiston tehokkaan käytön.
Kotitalousvähennyksen osuus työstä nousi 2017. Lämpöpumput oikeuttavat kotitalousvähennykseen tehsdystä työstä. Asiaa maalämmön kotitalousvähennyksestä vuodelle 2017. Maalämpö ja kotitalousvähennys tekevät investoinnista entistä nopeammin kannattavaa.
Kiertotalouden kiinnostavimmat on Sitran kokoama uusi lista, jolla esitellään Suomen inspiroivimmat kiertotalouden yritysesimerkit. Aluksi listaus kertoo 19 suomalaisyrityksen uudenlaiset liiketoimintamallit, mutta vuonna 2017 listalla odotetaan olevan jo sata yritystä. Sitra haastaakin listallaan suomalaisyritykset vastaamaan muuttuvan maailman tarpeisiin.
Sitran johtajan Mari Pantsarin esitys Kiertotalouden merkitys Suomelle Sitran, BSAG:n ja LUT:n järjestämässä Ravinnekierrosta 510 miljoonaa euroa lisäarvoa Suomelle vuoteen 2030 mennessä -seminaarissa 3.9.2015.
Sitran johtajan Mari Pantsarin esitys Kohti kiertotaloutta Sitran, BSAG:n ja LUT:n järjestämässä Ravinteiden kierrätys kiertotalouden ytimessä -tilaisuudessa 11.5.2015
Gaian johtavan asiantuntijan Mari Saarion esitys Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle Sitran, Baltic Sea Action Groupin ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston järjestämässä Ravinnekierrosta 510 miljoonaa euroa lisäarvoa Suomelle vuoteen 2030 mennessä 3.9.2015.
Tulevaisuuden kestävät bioenergiaratkaisut (BEST-tutkimusohjelma)CLEEN_Ltd
TULEVAISUUDEN KESTÄVÄT BIOENERGIARATKAISUT (BEST) - Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow
CLEEN Oy:n ja FIBIC Oy:n koordinoima julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen tutkimusohjelma
2013-2016
Lappeenrannan kaupunginjohtajana Kimmo Jarvan esitys Lappeenranta - Resurssiviisas 2050 Sitran Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -tapahtumassa 2.6.2015
Baltic Sea Action Groupin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlinin esitys Maatalouden ratkaisut tulevaisuuden biotaloudessa Sitran, BSAG:n ja LUT:n Ravinnekierrosta 510 miljoonaa euroa lisäarvoa Suomelle vuoteen 2030 mennessä -seminaarissa 3.9.2015,
What are the megatrends that affect our future? How will our lives change as a result of the need for ecological sustainability, intensifying globalisation and technological development? Find out more at www.sitra.fi/megatrends
Vuonna 2016 Sitran megatrendilistassa tarkastellaan maailman ja Suomen kehitystä kolmen suuren muutosvoiman kautta: kiihtyvällä tahdilla kehittyvän teknologian, globaalin ja arkisen keskinäisriippuvuuden sekä luonnonvaroihin ja ilmastonmuutokseen liittyvän kestävyyskriisin kautta. Katso lisää: www.sitra.fi/megatrends
My presentation at the Finnish Energy Fair in Tampere on Oct 2014. I told the audience birth story of Gaia's regional economic and employment impact model and few examples of (public) results of the model
Lappeenrannassa 5.3.2020 järjestetyn Yrittäjyyttä ja lisätuloa luonnontuotteista -tilaisuuden materiaalia.
Yrittäjyyttä ja lisätuloja luonnontuotteista - Marko Ämmälä, Suomen metsäkeskus
Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Kasvavaa liiketoimintaa luonnontuotteista -hanke ja Töitä luonnosta yhteistyöhanke.
Ruokaa ja puuta Itämerellä -seminaari Helsingissä 23.1.2017, Metsäsektori Itämeren alueen maissa -esityksen jälkeen kommenttipuheenvuoro, Metsäsektorin mahdollisuudet, Johtaja, yhteiskunta- ja mediasuhteet Stefan Sundman, UPM
10.9.2020 Piikkössä pidetyn Hyvinvointia metsästä -tilaisuuden materiaali. Sisältää esitykset:
- Suomen luonnontuoteala, Lasse Rantala, Suomen metsäkeskus
- Hyvinvointipolut, L.Rantala, Suomen metsäkeskus
- Yleistä metsien luomusertifioinnista, L.Rantala, Suomen metsäkeskus
- Luomukeruualueeksi - case Livia, Taina Kummunsalo, Livia
- Yritysesittely - Nystad Sauna, Tanja Harilainen
- Yrttejä luonnosta - koivunlehti ja vadelma, Tanja Harilainen, Nystad Sauna Oy
Tilaisuuden järjesti Metsäbiotalous kasvuun-, EkoTeko- ja Luomumpi Varsinais-Suomi hankeet.
Tekniska Föreningen i Finland temakväll 8.12.2015 Är bioekonomi ett realistis...Tfif Kansli
Presentation av professor Mikko Kara.
Mikko Karas föredrag den 8 december 2015 samlade 16 stycken både yngre och äldre medlemmar intresserade av möjligheterna inom speciellt bioenergiområdet. Med befintlig teknik synes det vara omöjligt att producera flytande drivmedel för trafiken åtminstone ur inhemsk biomassa till ett konkurrenskraftigt pris. Pyrolysolja kan eventuellt bli konkurrenskraftig för uppvärmningsändamål.
Biotuotetehtaan infotilaisuus 2.6.2014 Jyväskylässä:
1. Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas - Ilkka Hämälä, toimitusjohtaja, Metsä Fibre
2. Tehdasprojekti ja sen jälkeinen elämä – millaisia palveluja tarvitaan? Timo Merikallio, Projektijohtaja, Metsä Fibre
3. Biotuotetehdas - Niklas von Weymarn, Tutkimusjohtaja, Metsä Fibre
Energiakatselmus kannattaa – säästöjä kunnille ja pk-yrityksilleMotiva
Motiva-mallin mukainen energiakatselmus on perusteellinen ja kattava selvitys rakennuksen tai tuotantolaitoksen energian ja veden käytöstä sekä niiden kannattavista tehostamismahdollisuuksista. Tulokset ohjaavat taloudelliseen energiankäyttöön sekä energiatehokkuuden tavoitteelliseen ja aktiiviseen parantamiseen.
Täsmäkatselmus pilotointi 2021 l EnergiakatselmuksetMotiva
Valtion energiatuki laajenee elokuussa 2021 koskemaan täysin uudenlaista energiakatselmusta, joka soveltuu pk-yrityksille, seurakunnille ja säätiöille. Vuosina 2021–2022 kokeiltava täsmäkatselmus on muita energiakatselmusmalleja vapaamuotoisempi. Täsmäkatselmuksen tavoite on löytää ja esittää energiatehokkuutta parantavia taloudellisesti kannattavia ja toteutuskelpoisia toimenpide-ehdotuksia.
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pptxMotiva
Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman rahoittamassa Reivin jatkohankkeessa tuotettu materiaali hiilineutraalisuomi.fi -sivuston Ilmastoreivit-osioon yrityksille kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyöstä.
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pdfMotiva
Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman rahoittamassa Reivin jatkohankkeessa tuotettu materiaali hiilineutraalisuomi.fi -sivuston Ilmastoreivit-osioon yrityksille kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyöstä.
Yritysten ja kuntien ilmastoyhteistyö käyntiin -webinaarin esitykset 11.2.2021Motiva
Ilmastoreivit -webinaarissa käsiteltiin kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyötä ja sen mahdollistamista monista eri näkökulmista.
Tilaisuudessa saatiin tietoa kunnan yritysyhteistyön suunnittelemiseksi ja oppeja muiden kuntien kokemuksista sekä tuotiin myös esille yritysnäkökulma ilmastoyhteistyöhön.
Webinaarissa lanseerattiin ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman rahoittamassa jatkohankkeessa tuotettu hiilineutraalisuomi.fi -sivun osio kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyöstä ja esiteltiin hankkeessa yrityksille ja kunnille tuotettuja materiaaleja.
Aurinkosähköjärjestelmään, kuten muihinkin sähköjärjestelmiin, liittyy kuitenkin tulipalon riski. Aurinkosähköjärjestelmistä alkaneet tulipalot ovat Suomessa hyvin harvinaisia, ja todennäköisyys järjestelmän aiheuttamalle tulipalolle on pieni.
Aurinkosähkön turvallisuusopas tarjoaa tietoa ja vinkkejä siihen, miten aurinkosähköjärjestelmän paloturvallisuutta voi parantaa suunnittelu- ja käyttövaiheessa
Motiva-mallin energiakatselmus - lisää järkeä pk-yrityksen energiakuluihin Motiva
Motiva-mallin energiakatselmus on ohjeistettu ja puolueeton tapa kartoittaa energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet. Se on ainoa virallisesti hyväksytty malli, jolle on mahdollista saada valtion energiatukea.
Helsingin Suutarilassa sijaitsevan Kaso Oy:n tuotanto-
prosessiin kuuluu runsaasti hitsausta ja maalausta sekä
paineilmalla toimivia työkaluja. Kasolla teetti energiakatselmuksen, joka paljasti lukuisia uusia energiansäästön mahdollisuuksia. Toimet toteuttamalla energiakuluja voi vähentää 13 prosenttia.
2. Bioenergia on Suomessa tärkeä energialähde
• Metsähake, teollisuuden
puutähde ja polttopuut
työllistävät Suomessa
• Kokonaistyöllistävyys 7 500
henkilötyövuotta
• Parantaa omavaraisuutta ja
sitä kautta tuotantovarmuutta
• Parantaa kauppatasetta
• Vähentää riippuvuutta öljyn
hinnan vaihtelusta
• Edistää metsien hoitoa
2015 Motiva Oy
Puuhake palaa lämpölaitoksen hakekattilassa.
Kuva:JohannaKokkola
3. Bioenergiaa saadaan monesta lähteestä
2015 Motiva Oy
Puun osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta on
neljäsosa ja uusiutuvan energian kolme neljäsosaa.
Puuenergia
• Halot ja klapit
• Rangat
• Kokopuu
• Latvusmassa
• Kannot
• Hakkeet
• Jätepuu (puhdas)
Peltoenergia
• Ruokohelpi
• Olki
• Öljykasvit
• Vihermassat
• Suojakaistojen
biomassa
• Järviruoko
• Energiapaju
Biokaasu
• Lannat
• Vihermassat
• Peltoenergiakasvit
• Öljykasvien
puristekakut
• Bioöljyt ja rasvat
• Biojätteet
• Teurasjätteet
4. Puupolttoaineet teollisessa käytössä
• Metsäteollisuuden syntyy monia energiaksi hyödynnettäviä jakeita
• Mustalipeä, kuori, erilaiset purut ja puutähdehakkeet
• Käytetään teollisuuden voimalaitoksissa ja lämpökattiloissa tuottamaan sähköä,
prosessihöyryä ja lämpöä
• Näistä muodostuu noin viidennes Suomen koko energiankulutuksesta
• Metsähake
• Haketus tai murskaus joko metsässä, terminaalissa tai laitoksella
• Käyttö aluelämpölaitoksissa, taajamien ja teollisuuden lämpö- ja voimalaitoksissa
sekä kiinteistöjen lämmityslaitteissa
• Eniten käytetty kiinteä puupolttoaine Suomessa
• Pelletit
• Käytetään voimalaitosten seospoltossa kivihiilen kanssa ja aluelämpölaitoksissa
2015 Motiva Oy
5. Puupolttoaineet kotitalouksissa
• Polttopuu: halot, klapit, pilkkeet
• Merkittävä puuenergian muoto:
pientalot, maatilat, saunat, suuret
kiinteistöt
• Kattilat, tulisijat ja kiukaat
• Polttopuulla pientalojen
lämmityksestä 40 % vuonna 2012
• Pelletit ja briketit
• Valmistetaan mekaanisen
metsäteollisuuden sivutuotteista:
kutterinlastusta, hiontapölystä ja
sahanpurusta
• Kuiva tasalaatuinen polttoaine
2015 Motiva Oy
Kuva:JuhaRautanen
6. Puusta polttoaineeksi, esimerkkejä
2015 Motiva Oy
Puuhake on parhaimmillaan
kuivaa ja puhdasta.
Käyttämällä havutukkeja voidaan
tehostaa hakkuutähteen kuljetuksia.
Puhdas jätepuu voidaan
hakettaa .
Puupelletti on tasalaatuista.
Kuva:IirisLappalainen
Koivu on energiasisällöltään paras
ja suosituin polttopuu.
Rangat haketetaan usein
metsässä tien varressa
Kuva:JuhaRautanen
Kuva:JuhaRautanen
Kuva:JuhaRautanen
Kuva:JuhaRautanen
Kuva:JohannaKokkola
7. Lämpöyrittäjyys
• Lämpöyrittäjä toimittaa asiakkaalle lämpöä ja laskuttaa energiasta (€/MWh)
• Kaukolämpöä, kuumaa vettä tai höyryä
• Yrittäjä
• Investoi lämpölaitokseen
• Rakentaa laitoksen ja tarvittaessa verkon
• Hankkii polttoaineen, hoitaa lämmön-
tuotannon ja kunnossapidon
• Sopimukset tyypillisesti noin 10 vuotta ja
lämmön hinta sidotaan indekseihin
• Vuonna 2013 Suomessa oli
• 530 lämpöyrittäjän hoitamaa kohdetta
• Kattilateho yhteensä 290 MW
• Puupolttoainetta kului 1,5 milj. i-m3
2015 Motiva Oy
Kuva:KimmoHaimi
Puuwatti Oy:n toimitusjohtaja Veli-Matti Alanen
esittelee Ylöjärven biolämpölaitoksen
hakevarastoa. Laitos toimittaa lämpöä Parman
betonielementtitehtaalle ja Ylöjärven muille
kiinteistöille.
8. Peltobiomassat
• Peltobiomassoja ovat mm.
• Ruokohelpi, hamppu, öljykasvit,
nopeakasvuinen energiapaju ja
viljakasvien osat, kuten olki
• Peltobiomassoja voidaan viljellä
elintarviketuotannosta poistetuilla
pelloilla, kesannoilla ja entisillä
turvetuotantosoilla
• EU:n tukijärjestelmä sallii ei-
ruoantuotantoon tarkoitettujen
energiakasvien viljelyn tukemisen
• Tuet ovat peltoenergiakasvien viljelylle
taloudellisesti ratkaisevia
2015
Motiva Oy
Ruokohelpipaaleja Kokkolassa. Ruokohelpiviljely on alku-
innostuksen jälkeen vähentynyt.
Kuva:KatriPahkala
9. Biokaasu
• Biokaasu on kaasuseos, jota syntyy eloperäisen aineksen mädäntyessä
hapettomissa, anaerobisissa olosuhteissa bakteerien vaikutuksesta
• Biokaasua saadaan monista raaka-aineista
• Jätevesiliete, lanta, nurmi,
orgaaniset jätteet ja sivuvirrat
• Kaatopaikkakaasun keräys
• Biokaasun koostumus
• Metaani CH4 40-70 prosenttia
• Hiilidioksidi CO2 30-60 prosenttia
• Pieniä määriä vettä, typpeä, happea,
vetyä, ammoniakkia, rikkivetyä
• Biokaasun palaessa syntyy vettä ja
hiilidioksidia
2015 Motiva Oy
Kuva:IirisLappalainen
Biokaasulaitoksen mädätysjätteiden erottelua
kiinteään ja nestemäiseen osaan
Envor Biotechin biokaasulaitoksella Forssassa.
10. Liikenteen biopolttoaineet
• Biomassasta jalostettavilla polttoaineilla korvataan fossiilisia polttoaineita
• Vähentävät liikenteen öljyriippuvuutta ja ympäristövaikutuksia.
• Mikäli biopolttoaineet tehdään kotimaisista raaka-aineista, lisäävät ne myös
Suomeen jääviä tuloja ja maamme huoltovarmuutta.
• Liikenteen polttoaineiksi soveltuvia
biopolttoaineita ovat muun muassa:
• Biodiesel, bioetanoli, biobutanoli,
biometanoli, ETBE eli esteröity
bioetanoli, bioöljy, biokaasu ja
puukaasu
• Uusia mahdollisia liikennepoltto-
aineita kehitetään esimerkiksi
levistä
2015 Motiva Oy
Kalmarin tilan biokaasuasemalla tankataan
traktoria tilalla tuotetulla biokaasulla.
Kuva:MetenerOy