Download to read offline
Uploaded byHeli Antila
Itk 21032019
Mitä Oho!-hankkeen selvitykset kertovat digitaalisesta saavutettavuudesta? Aleksi Huhta Turun yliopisto ja Heli Antila Tampereen ammattikorkeakoulu
More Related Content
Itk 21032019
- 1. Digitaalinen saavutettavuus jaopiskelijan osallisuus: Miten korkeakoulujen sähköisten järjestelmien käytettävyyttä voisi parantaa? Aleksi Huhta Turun yliopisto, Heli Antila Tampereen ammattikorkeakoulu
- 2. OHO! -hanke @ohohanke Opiskelukyvyn,hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen korkeakouluissa • Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke (2017-2019) • Hanketta koordinoi Jyväskylän yliopisto • Hankkeessa ovat mukana Turun yliopisto, Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Lapin yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu.
- 3. OHO!-hanke koostuu kolmestatoisiaan tukevasta ja toisiinsa nivoutuvasta kokonaisuudesta. • TP 1: Opiskelijan akateeminen ja sosiaalinen kiinnittyminen korkeakouluyhteisöön • TP 2: Yhteisöllinen pedagogiikka, opiskelutaidot ja opiskelun taitokartta • TP 3 Kaikkien korkeakoulu: Opiskelijoiden moninaisuus ja henkilöstön osaamisen vahvistaminen
- 4. OHO-hankkeen selvitys korkeakoulujen saavutettavuudennykytilanteesta • Toteutettiin sähköisenä kyselynä keväällä 2018 • Levitettiin korkeakoulujen viestinnän ja esteettömyysyhdyshenkilöiden kautta kaikkiin korkeakouluihin • Opiskelijoille ja opetushenkilöstölle • Huomioitavaa: vastaajien itsevalikoituminen • Korkeakoulujen väliset erot • Vastaajat internetin käyttäjiä • Osallistumispäätöksestä aiheutuva harha: painotus asiasta kiinnostuneisiin, vahvan mielipiteen omaaviin
- 5. Kysely opiskelijoille (n=1011) YO 61% AMK 39% Naiset 73% Miehet 24% Muut 3% 0%20% 40% 60% Muut HAMK UEF Karelia HY ÅA TY Kysely opettajille (n=217) YO 44%AMK 56% Naiset 64% Miehet 35% Muut 1% 0% 20% 40% 60% Muut HY ÅA VAMK TaY JAMK HAMK
- 7. Opiskelijat: digitaalisten ympäristöjenja välineiden saavutettavuus Pystyn käyttämään ongelmitta…? 0% 20% 40% 60% 80% 100% Sähköinen tenttiminen Intranetsivut Tekniset laitteet Internetsivut Muut sähköiset järjestelmät Verkko-oppimisympäristöjen materiaalit Verkko-oppimisympäristöt Huonosti Melko huonosti Ei hyvin eikä huonosti Melko hyvin Hyvin En osaa sanoa
- 8. Miten digitaalinen saavuttamattomuus koetaan?(437 avovastausta) 2. Vajeina (29 %) • Ei mahdollisuutta sähköiseen tenttiin • Korkeakoululla ei tarvittavia laitteita, ohjelmia • Itsellä ei tarvittavia laitteita, ohjelmia 3. Keskeytymisinä (23 %) • Vialliset laitteet • Katkeileva verkkoyhteys • Puuttuvat ohjeet • Sähköisesti lukitut ovet 4. Tason heikentymisenä (9 %) • Huonolaatuiset materiaalit • Opiskelijoiden etääntyminen opettajista • Opettajien heikot digipedagogiikan taidot 1. Vaikeuksina (65 %) • Tiedonhaku hankalaa • Materiaaliin ei pääse käsiksi • Järjestelmien moninaisuus • ”Normaalista” poikkeavia käyttäjiä ei huomioitu Printterit, tietokoneet, verkkoyhteys, AV-tekniikka Opetusmateriaalit (ppt-diat, videot), oppimisympäristöt Sähköinen tentti, ohjelmat, laitteetVerkkosivut, oppimisympäristöt, materiaalit, laitteet
- 10. Opettajat: oma osaaminen 0%20% 40% 60% 80% 100% Osaan laatia opetusmateriaalin siten, että se on mahdollisimman monen käytettävissä (esim. luettavissa ruudunlukuohjelmalla) Osaan käyttää korkeakoulussamme käytössä olevia opetuksen sähköisiä työkaluja Eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa mieltä eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Samaa mieltä En osaa sanoa
- 11. Opettajat: Miten saavutettavan opetuksentuki toteutuu? 0% 20% 40% 60% 80% 100% Tuki saavutettavaan opetusmateriaaliin Ohjausta saavutettavan opetukseen Esimiehen tuki saavutettavalle opetukselle Johdon sitoumus saavutettavuuteen Tuki opetuksen sähköisten työkalujen käyttöön Huonosti Melko huonosti Ei hyvin eikä huonosti Melko hyvin Hyvin EOS
- 12. Kyselyssä sanottua (opiskelijat) •"Todella hidas verkko tai todella hitaat koneet koulussa.” • "Nettisivut ovat sekavia, niistä on vaikea löytää hakemaansa” • "Verkko-oppimisympäristöt ovat opettajien henkilökohtaisesti kokoamia, eli usein sekavia ja bugisia.” • "Digiloikka pitäisi ottaa, osa järjestelmistä on hieman levällään ja ikivanhoja.” • "E-tenttimahdollisuuksia on vielä varsin vähän” • "Luennoitsijat eivät selvästi tunnista, että opetuksen ja materiaalien siirtyminen verkkoon tarkoittaa, että heidän työnsä on organisoida tieto sinne selkeästi ja se on osa opetusta."
- 13. Kyselyssä sanottua (opettajat) •"Tunnistan tarpeet, mutta niiden toteuttamiseen ei anneta työaikaa. • "Nykyjärjestelmässä täytyisi yhtäaikaa pystyä sekä yksilöllistämään opetusta, että tekemään sitä aiempaa tehokkaammin.” • "Opiskelijat ei käytä tarjolla olevaa ohjausta.“ • "Osa henkilöstöstä kehittää opetusta, ovat edelläkävijöitä. Näitä henkilöitä pitäisi palkita tai huomioida." • "En siis ole kuullut määritelmää ns saavutettavasta korkeakoulusta, tarkoittaako se ilmeisesti jotakin muutakin kuin sähköisiä materiaaleja ja videoluentoja??" • "Meille ei ole mitenkään opetettu, että mitä edes tarkoittaa ruudunlukuohjelma"
- 14. Erityisiä haasteita • ”Oppimisympäristöissäon usein kuvatiedostoja ja esimerkiksi kuvia tekstistä, jolloin ruudunlukuohjelma ei lue tiedostoa.” • ”Viittomakielisenä kuurona minun on vaikeaa suorittaa etäluentoja luentotallenteiden tekstitysten puutteen takia.” ’ • ”Sähköisessä tenttimisessäkin pitäisi ottaa paremmin huomioon erilaiset sairaudelliset tilat.” • ”En pysty työskentelemään koulun koneilla, koska niissä ei ole suurennusohjelmaa.” • ”Lukihäiriöisen kannalta on hankalaa, että valikkoja on sijoitettu sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti. Intranet-sivujen lukeminen on täyttä tuskaa. Yhdessä näkymässä on aivan liian monta palstaa ja toimintoa, ja minun on lähes aina mahdotonta löytää haluamaani informaatiota.”
- 15. Saavutettavuusdirektiivi: ovatko korkeakoulut valmiita? •Saavutettavuusdirektiivi (2016, Suomessa käytäntöön 2019): ”Jotta saavutettavuus toteutuisi, digitaalisten palvelujen suunnittelussa tulee hyödyntää sellaisia käytäntöjä, teknologioita ja menetelmiä, joilla turvataan palveluiden käyttö erilaisilla päätelaitteilla ja erilaisten apuvälineiden kanssa. Saavutettavuus on siis huomioitava jo palvelun hankintavaiheessa.” (vm.fi)
- 16. MUTTA: Ajatellaanko digitaalista saavutettavuuttavain teknologian kautta? • WCAG-kriteerit vaikeita tulkita • Entä digitaalisen viestinnän sisältö ja kohderyhmän määrittelyt? • Osataanko toimia asiakaslähtöisesti? • Viesti teknisesti oikein, mutta sisällöllisesti ei selkeä? • Tekniikka hallussa, mutta viestintäprosessien toteuttaminen hankalaa. • Digitaalisesta saavutettavuudesta puhutaan suurelle yleisölle usein liian vaikeaselkoisesti ja tekniikkalähtöisesti => haluttu viesti ei mene perille
- 17. Opettajat ja saavutettava opetus • Enole tullut ajatelleeksi • Ei ole tietoa erilaisista tarpeista • Ei ole selkeää ohjeistusta • Resurssien puute • En ole kuullutkaan saavutettavuusasioista. • Käsitteet epäselviä.
- 18. Entä konkreettiset kysymykset? •Mitä saavutettavuus ja esteettömyys opettajille ylipäätään tarkoittavat? • Miten voidaan tukea opettajia, joilla on teknisesti heikot taidot? • Miten saada aikaan muutos toimintakulttuurissa ja asenteissa? • Miten sähköinen tentti saadaan toiminaan paremmin? • Miten opettajien käytäntöjä verkkokurssien luomiseen voidaan yhtenäistää?
- 19. Kirjallisuus • Burgstahler, SherylE. (2015): “Universal Design of Technology: From Principles to Practice.” Teoksessa Sheryl E. Burgstahler (toim.): Universal Design in Higher Education: From Principles to Practive. Harvard Education Press 2015,231-252. • Penttilä, Johanna (2012): Hitaasti mutta varmasti? Saavutettavuuden edistyminen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2000-luvulla. OTUS, http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79139 • Selwyn, Neil (2016): “Digital Downsides: Exploring University Students’ Negative Engagements with Digital Technology.” Teaching in Higher Education, 21:8, 1006-1021 • Villa, Tiia & Kivisalmi, Sanna: Korkeakoulujen saavutettavuus. Katsaus korkeakoulujen sosiaaliseen, psyykkiseen ja fyysiseen saavutettavuuteen opiskelijoiden näkökulmasta. OTUS, https://drive.google.com/file/d/0B9L1fvjudy3GbWRWWnZMcjhiakE/view?pref=2&pli=1 • Williams, George (2012): “Disability, Universal Design, and the Digital Humanities.” Teoksessa Matthew Gold (toim.): Debates in the Digital Humanities. University of Minnesota Press, 202-212.