Current approaches and policies in Finnish Media Literacy
// Media and Learning Conference 2014 // Brussels
Coordinator Rauna Rahja // Finnish Society on Media Education
Yliopiston lehtori Reijo Kupiaisen (Tampereen yliopisto) esitys "Monilukutaito ja medialukutaito" Monilukutaidon perusteet -seminaarissa 26.2.2015 Helsingissä.
(Järjestäjät: Helsingin kaupungin opetusviraston Mediakeskus yhteistyössä Mediakasvatusseuran kanssa).
Mediapolulta monilukutaitoa -koulutus Lappeenrannassa 8.10.2014. Perusopetuksen opettajille suunnatun koulutuskokonaisuuden aloituksessa käydään läpi mediakasvatuksen käytäntöjä, työkaluja sekä pohditaan omaa mediasuhdetta ja mediakasvattajuutta.
The document summarizes the perspectives of Finnish media educators on recommendations for children and youth's media use. A survey of 64 media educators found that the term "screen time" is too simplistic and doesn't consider content. Respondents felt that recommendations should focus more on what children do online rather than just time spent. While some guidelines on time are still useful, educators saw a need for updated, shared norms and qualitative recommendations, especially for young children, addressing content, self-evaluation, and balancing media use with other activities. Current topics in media education discussed included privacy, commercialization, and ensuring cooperation across the field.
Kaksipäiväinen Tästä saa puhua-seminaari järjestettiin 1.-2.12.2016. Seminaarissa keskusteltiin vihapuheesta, sitä lietsovasta disinformaatiosta ja rakenteista näiden ilmiöiden takana. Seminaarissa etsittiin kahden päivän ajan vastauksia ja erilaisia ratkaisuja asiantuntijapuheenvuoroja kuullen ja käytännön työvälineitä toiminnallisesti kehittäen. Esityksestä löytyy molempien päivien ohjelmat ja puheenvuorotiedot.
Current approaches and policies in Finnish Media Literacy
// Media and Learning Conference 2014 // Brussels
Coordinator Rauna Rahja // Finnish Society on Media Education
Yliopiston lehtori Reijo Kupiaisen (Tampereen yliopisto) esitys "Monilukutaito ja medialukutaito" Monilukutaidon perusteet -seminaarissa 26.2.2015 Helsingissä.
(Järjestäjät: Helsingin kaupungin opetusviraston Mediakeskus yhteistyössä Mediakasvatusseuran kanssa).
Mediapolulta monilukutaitoa -koulutus Lappeenrannassa 8.10.2014. Perusopetuksen opettajille suunnatun koulutuskokonaisuuden aloituksessa käydään läpi mediakasvatuksen käytäntöjä, työkaluja sekä pohditaan omaa mediasuhdetta ja mediakasvattajuutta.
The document summarizes the perspectives of Finnish media educators on recommendations for children and youth's media use. A survey of 64 media educators found that the term "screen time" is too simplistic and doesn't consider content. Respondents felt that recommendations should focus more on what children do online rather than just time spent. While some guidelines on time are still useful, educators saw a need for updated, shared norms and qualitative recommendations, especially for young children, addressing content, self-evaluation, and balancing media use with other activities. Current topics in media education discussed included privacy, commercialization, and ensuring cooperation across the field.
Kaksipäiväinen Tästä saa puhua-seminaari järjestettiin 1.-2.12.2016. Seminaarissa keskusteltiin vihapuheesta, sitä lietsovasta disinformaatiosta ja rakenteista näiden ilmiöiden takana. Seminaarissa etsittiin kahden päivän ajan vastauksia ja erilaisia ratkaisuja asiantuntijapuheenvuoroja kuullen ja käytännön työvälineitä toiminnallisesti kehittäen. Esityksestä löytyy molempien päivien ohjelmat ja puheenvuorotiedot.
Pelitutkija ja -kehittäjä Sonja Ängeslevän esitys "Level up! Mitä voi pelillistää, miksi kannattaa pelillistää ja mitä se hyödyttää?" 11.11.2014, Play it again, Savo! Pelit ja pelillistäminen työvälineiksi / Mediakasvatus.nyt 2014 -seminaari, Kuopio
Kaksipäiväinen Tästä saa puhua-seminaari järjestettiin 1.-2.12.2016. Seminaarissa keskusteltiin vihapuheesta, sitä lietsovasta disinformaatiosta ja rakenteista näiden ilmiöiden takana. Seminaarissa etsittiin kahden päivän ajan vastauksia ja erilaisia ratkaisuja asiantuntijapuheenvuoroja kuullen ja käytännön työvälineitä toiminnallisesti kehittäen. Esityksestä löytyvät toisen seminaaripäivän ohjelma- ja puheenvuorotiedot.
Seksiin liittyvät viestit sosiaalisessa mediassa
Head of Community and Safety Silja Nielsen, watAgame. Esitys Mediakasvatusseuran Mediakasvatus <3 seksuaalikasvatus -seminaarissa, 1.11.2016 / Tieteiden talo, Helsinki.
Lastentarhanopettajapäivät 26.9.2015, Turku
Isabella Holm
Media- ja monilukutaitojen tukeminen sekä oma mediakasvattajuus
Agenda:
1. Miksi tämän pitäisi kiinnostaa minua?
2. Lasten mediakulttuuri
3. Monilukutaito & mediakasvatus
4. Lelujen yö ja muita vinkkejä varhaiskasvattajille
Monikielisyys ja monilukutaito kansainvälisestä näkökulmasta
Annamari Kajaston esitys Monilukutaidon perusteet -seminaarissa 26.2.2015 Helsingissä.
(Järjestäjät: Helsingin kaupungin opetusviraston Mediakeskus yhteistyössä Mediakasvatusseuran kanssa).
Miltä lasten digitaalinen arki näyttää, varsinkin nuorimpien? Ja miten varhaiskasvattaja tai lähiaikuinen voi tukea lapsen mediataitojen vahvistumista?
Föreläsningen hölls i Helsingfors på finska och svenska under Regionförvaltningsverkets IT-pedagogiska fortbildningsdag för personal inom småbarnspedagogik. Luento järjestettiin osana Aluehallintoviraston IT-pedagogista jatkokoulutuspäivää varhaiskasvattajille Helsingissä.
MONILUKUTAITO & MEDIASIVISTYS
Monilukutaidon perusteet -seminaari
Helsinki 26.2.2015
Ritva-Sini Merilampi, KT
(Järjestäjät: Helsingin kaupungin opetusviraston Mediakeskus yhteistyössä Mediakasvatusseuran kanssa).
Opetusneuvos Mikko Hartikaisen (OPH) esitys Monilukutaidon perusteet -seminaarissa 26.2.2015 Helsingissä.
(Järjestäjinä: Helsingin opetusviraston Mediakeskus yhteistyössä Mediakasvatusseuran kanssa.)
Ruutuaika-käsite nousee säännöllisesti esiin lasten ja nuorten mediankäyttöä koskevassa keskustelussa. Ruutuajalla viitataan erilaisten näyttölaitteiden (esim. tietokone, älypuhelin, tabletti, televisio…) äärellä vietettyyn aikaan. Käsite on lähtöisin Nuoren Suomen liikuntakasvatuksen asiantuntijaryhmän vuonna 2008 antamasta suosituksesta, jonka mukaan päivittäinen viihdemedian äärellä vietetty aika tulisi lapsilla ja nuorilla olla maksimissaan kaksi tuntia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on viitannut suositukseen myös omissa julkaisuissaan ja monet lasten ja nuorten parissa työskentelevät asiantuntijat ovat omaksuneet ruutuaika-suosituksen.
Mediakasvatusseura (www.mediakasvatus.fi/seura) halusi selvittää mediakasvatuksen parissa toimivien ammattilaisten näkemyksiä ruutuaika-käsitteestä toteuttamalla avoimen Ruudulla-kyselyn, joka suunnattiin erityisesti mediakasvatuksen parissa toimiville ammattilaisille ja opiskelijoille.
Osallistujia pyydettiin vastaamaan viiteen kysymykseen, jotka käsittelivät ruutuaikaa sekä lasten ja nuorten mediankäyttöä. Valmiiden vastausvaihtoehtojen (kyllä, ei, en osaa sanoa) lisäksi kysymysten yhteydessä oli mahdollisuus jättää avoimia vastauksia. Saadut vastaukset on tiivistetty alla kysymyskohtaisesti. Voit tutustua raporttiin täällä: http://www.mediakasvatus.fi/wp-content/uploads/2016/10/Ruudulla-Mediakasvattajien-na%CC%88kemyksia%CC%88-ruutuajasta_2016.pdf
Pelitutkija ja -kehittäjä Sonja Ängeslevän esitys "Level up! Mitä voi pelillistää, miksi kannattaa pelillistää ja mitä se hyödyttää?" 11.11.2014, Play it again, Savo! Pelit ja pelillistäminen työvälineiksi / Mediakasvatus.nyt 2014 -seminaari, Kuopio
Kaksipäiväinen Tästä saa puhua-seminaari järjestettiin 1.-2.12.2016. Seminaarissa keskusteltiin vihapuheesta, sitä lietsovasta disinformaatiosta ja rakenteista näiden ilmiöiden takana. Seminaarissa etsittiin kahden päivän ajan vastauksia ja erilaisia ratkaisuja asiantuntijapuheenvuoroja kuullen ja käytännön työvälineitä toiminnallisesti kehittäen. Esityksestä löytyvät toisen seminaaripäivän ohjelma- ja puheenvuorotiedot.
Seksiin liittyvät viestit sosiaalisessa mediassa
Head of Community and Safety Silja Nielsen, watAgame. Esitys Mediakasvatusseuran Mediakasvatus <3 seksuaalikasvatus -seminaarissa, 1.11.2016 / Tieteiden talo, Helsinki.
Lastentarhanopettajapäivät 26.9.2015, Turku
Isabella Holm
Media- ja monilukutaitojen tukeminen sekä oma mediakasvattajuus
Agenda:
1. Miksi tämän pitäisi kiinnostaa minua?
2. Lasten mediakulttuuri
3. Monilukutaito & mediakasvatus
4. Lelujen yö ja muita vinkkejä varhaiskasvattajille
Monikielisyys ja monilukutaito kansainvälisestä näkökulmasta
Annamari Kajaston esitys Monilukutaidon perusteet -seminaarissa 26.2.2015 Helsingissä.
(Järjestäjät: Helsingin kaupungin opetusviraston Mediakeskus yhteistyössä Mediakasvatusseuran kanssa).
Miltä lasten digitaalinen arki näyttää, varsinkin nuorimpien? Ja miten varhaiskasvattaja tai lähiaikuinen voi tukea lapsen mediataitojen vahvistumista?
Föreläsningen hölls i Helsingfors på finska och svenska under Regionförvaltningsverkets IT-pedagogiska fortbildningsdag för personal inom småbarnspedagogik. Luento järjestettiin osana Aluehallintoviraston IT-pedagogista jatkokoulutuspäivää varhaiskasvattajille Helsingissä.
MONILUKUTAITO & MEDIASIVISTYS
Monilukutaidon perusteet -seminaari
Helsinki 26.2.2015
Ritva-Sini Merilampi, KT
(Järjestäjät: Helsingin kaupungin opetusviraston Mediakeskus yhteistyössä Mediakasvatusseuran kanssa).
Opetusneuvos Mikko Hartikaisen (OPH) esitys Monilukutaidon perusteet -seminaarissa 26.2.2015 Helsingissä.
(Järjestäjinä: Helsingin opetusviraston Mediakeskus yhteistyössä Mediakasvatusseuran kanssa.)
Ruutuaika-käsite nousee säännöllisesti esiin lasten ja nuorten mediankäyttöä koskevassa keskustelussa. Ruutuajalla viitataan erilaisten näyttölaitteiden (esim. tietokone, älypuhelin, tabletti, televisio…) äärellä vietettyyn aikaan. Käsite on lähtöisin Nuoren Suomen liikuntakasvatuksen asiantuntijaryhmän vuonna 2008 antamasta suosituksesta, jonka mukaan päivittäinen viihdemedian äärellä vietetty aika tulisi lapsilla ja nuorilla olla maksimissaan kaksi tuntia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on viitannut suositukseen myös omissa julkaisuissaan ja monet lasten ja nuorten parissa työskentelevät asiantuntijat ovat omaksuneet ruutuaika-suosituksen.
Mediakasvatusseura (www.mediakasvatus.fi/seura) halusi selvittää mediakasvatuksen parissa toimivien ammattilaisten näkemyksiä ruutuaika-käsitteestä toteuttamalla avoimen Ruudulla-kyselyn, joka suunnattiin erityisesti mediakasvatuksen parissa toimiville ammattilaisille ja opiskelijoille.
Osallistujia pyydettiin vastaamaan viiteen kysymykseen, jotka käsittelivät ruutuaikaa sekä lasten ja nuorten mediankäyttöä. Valmiiden vastausvaihtoehtojen (kyllä, ei, en osaa sanoa) lisäksi kysymysten yhteydessä oli mahdollisuus jättää avoimia vastauksia. Saadut vastaukset on tiivistetty alla kysymyskohtaisesti. Voit tutustua raporttiin täällä: http://www.mediakasvatus.fi/wp-content/uploads/2016/10/Ruudulla-Mediakasvattajien-na%CC%88kemyksia%CC%88-ruutuajasta_2016.pdf
Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa -esityksessä herätellään varhaiskasvattajan mediakasvatuksellista ajattelua ja vahvistetaan omaa mediasuhdetta. Lisäksi käydään läpi mediakasvatuksen perusteita ja uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa.
Mediakasvatusseura ja Pelastakaa Lapset ry pitivät yhteisen puheenvuoron NUORI2017 -tapahtumassa. Esityksen aiheena olivat seksisisällöt mediassa ja seksuaaliset ilmiöt verkossa sekä lasten ja nuorten mediakasvatus.
Esitys on suunnattu lasten ja nuorten parissa työskenteleville aikuisille. Esityksen tavoitteena on lisätä näiden ammattilaisten tietoa lasta ja nuorta seksualisoivasta ja laittomasta kuvamateriaalista, sekä selkeyttää toimintaohjeita materiaalin osalta.
Ungas medievardag är allt med mångsidig och medieinnehåll är en byggsten för ungas identitetsbyggande.
Men hur står det till med mediekritiken - finns den där när falska nyheter, manipulerade bilder och odaterade videosnuttar knackar på? Och hur kan vi som jobbar med unga stöda dem i att upptäcka det roliga i att tänka mediekritiskt?
Föreläsning av Isabella Holm på NUORI2017, 28.3.2017.
Mediakasvatusseura on julkaissut lisäraportin VERKEn kuntakyselyyn. Lisäraportissa selvitetään Verken kuntakyselyn pohjalta, mitä nuorisotyöntekijät kertovat mediakasvatuksesta, mitä digitaalinen maailma antaa nuorisotyölle, sekä miten sujuvaa verkkonuorisotyötä voi edistää.
Monilukutaito ja äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaine
Opetusneuvos Minna Harmasen (Opetushallitus) esitys
Monilukutaidon perusteet -seminaarissa 26.2.2015 Helsingissä. (Järjestäjät: Helsingin kaupungin opetusviraston Mediakeskus yhteistyössä Mediakasvatusseuran kanssa).
Mediakasvatus ja yhteiskunnallinen osallistaminen (Juha Herkman)
1. 1
Mediakasvatus ja
yhteiskunnallinen
osallistaminen
Juha Herkman, 1.4.2014
Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos, viestinnän tutkimus
Mitä on mediakasvatus?
Teknologiakasvatus, viestintäkasvatus, taidekasvatus,
eettinen kasvatus, kriittinen kasvatus,
yhteiskuntakasvatus, radikaali kasvatus
Tekniset taidot, käyttötaidot, itseilmaisu, estetiikka,
lukutaidot, analyysi, kritiikki, osallistuminen
Kriittinen mediakasvatus: analyysi, reflektio, itse
tekeminen, yhteiskunnallinenosallistuminen
Mihin tarvitaan mediakasvatusta?
1.4.2014Juha Herkman, Mediakasvatus.nyt 2
Poliittinen järjestelmä ja
mediakulttuuri Herkman (2011):Politiikkaja mediajulkisuus
1.4.2014Juha Herkman, Mediakasvatus.nyt 3
Puoluedemokratia
(Kekkosen aika)
Yleisödemokratia
(1980->)
Konvergenssikulttuuri
(2008->)
Mediasukupolvi Sanomalehti- Televisio- Netti-
Identiteetit kansallisia
luokkapohjaisia
moninaisia
epäselviä
kansainvälisiä
yhteisöllisiä
Viestimet puolueiden sanomalehdet
radio ja televisio
(Yleisradio)
sitoutumattomat lehdet
aikakauslehdet
kaupallinen radio ja
televisio
internet
sosiaalinen media
Politiikan
lähtökohta
luokkapohjainen
ideologinen
puoluepohjainen
mediajulkisuus
imagot
henkilöt
asiakysymykset
avoimuus
vuorovaikutus
Poliittiset
päätökset
politiikan instituutiot
eliitti, valtio
johtavat poliitikot, eliitti
hallitus
sosiaalisuus
”joukkoäly”
2. 2
Yhteiskunnallisen osallistumisen
muodot Joakim Ekman & Erik Amnå (2010)
1.4.2014Juha Herkman, Mediakasvatus.nyt 4
Ei
osallistuminen
Epävirallinen
osallistuminen
Poliittinen
osallistuminen
Politiikan
vastaisuus
Epäpoliittisuus Yhteiskunnallinen
tarkkaavaisuus
Yhteiskunnallinen
osallistuminen
Muodollinen
osallistuminen
Aktivismi (laillinen
vs. laiton)
Yksi-
lölli-
nen
Äänestämättö-
myys
Seuraa
politiikkaa,
mutta pitää sitä
vastenmielisenä
Äänestämättö-
myys
Poliittinen
passiivisuus
Politiikka ei
kiinnosta tai
”ole tärkeää”
Politiikka ja
yhteiskunnalliset
kysymykset
kiinnostavat ja
tuntuvat tärkeiltä
Yleisönosasto- tai
blogikirjoitusten
tekeminen
Politiikan uutisten
seuraaminen
Politiikasta
keskustelu
Kulutuspäätökset
Äänestäminen
Yhteydenotot
poliitikkoihin ja
virkamiehiin
Luottamusteh-
tävät
Rahan
lahjoittaminen
poliittisille
toimijoille
Boikotointi vs.
sabotointi
Nimilistojen
kerääminen vs.
poliittinen
väkivalta
Yhtei-
sölli-
nen
Tietoisen
epäpoliittinen
elämäntapa
Äärimmillään
yhteiskunnan
ulkopuolelle
jättäytyminen
Harkitsematon
epäpoliittinen
elämäntapa
Puoluesamastu-
minen
Samastuminen
tiettyyn
yhteiskunnalliseen
ryhmään ja sen
piirteiden
omaksuminen
Vapaaehtoistyö
avustusjärjestöis-
sä tms.
Aloitteiden
tekeminen
Ideologiset
valinnat
yhteisöissä
Puolueen tai
muun poliittisen
yhdistyksen
jäsenyys
Puolueaktiivi-
suus
Neuvottelueli-
missä istuminen
Laillisiin tai
laittomiin ryhmiin
ja aktiviteetteihin
osallistuminen
(lakot,
mielenosoitukset,
talonvaltaukset,
iskut)
Mediakasvatuksen tutkimus
Kuinka mediakasvatus ymmärretään: mediakasvatuksen
eri osa-alueiden suhde yhteiskunnalliseen
osallistumiseen?
Kuinka yhteiskunnallinen osallistuminen ymmärretään
yksilötasolla, kaveriporukoissa, koulussa,
opettajankoulutuksessa?
Tarvitaan lisää empiiristä tutkimusta nuorten
yhteiskunnallisesta osallistumisesta (vrt.
Nuorisobarometri) ja sen suhteesta mediakasvatuksen eri
osa-alueisiin
Miten konvergenssikulttuuri ja poliittinen järjestelmä
saataisiin kohtaamaan toisensa?
1.4.2014Juha Herkman, Mediakasvatus.nyt 5
Kirjallisuus
Ekman, Joakim & Erik Amnå (2010): Politiskt deltagande och andra
former av samhällsengagemang: en typologi. Teoksessa Joakim Ekman
& Jonas Linde (red), Politik, protest, populism – deltagande på nya villkor.
Malmö: Liber, 34 –60.
Herkman, Juha (2007): Kriittinen mediakasvatus. Tampere: Vastapaino.
Herkman, Juha (2011): Politiikka ja mediajulkisuus. Tampere: Vastapaino.
Kupiainen, Reijo & Sara Sintonen (2009): Medialukutaidot, osallisuus,
mediakasvatus. Helsinki: Palmenia / Helsinki University Press.
Myllyniemi, Sami (2013): Vaikuttava osa. Nuorisobarometri 2013.
Helsinki: OPM / Nuorisoasiain neuvottelukunta / Nuorisotutkimusverkosto.
Suoranta, Juha (2005): Radikaali kasvatus. Helsinki: Gaudeamus.
1.4.2014Juha Herkman, Mediakasvatus.nyt 6