Yritysten ja kuntien ilmastoyhteistyö käyntiin -webinaarin esitykset 11.2.2021Motiva
Ilmastoreivit -webinaarissa käsiteltiin kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyötä ja sen mahdollistamista monista eri näkökulmista.
Tilaisuudessa saatiin tietoa kunnan yritysyhteistyön suunnittelemiseksi ja oppeja muiden kuntien kokemuksista sekä tuotiin myös esille yritysnäkökulma ilmastoyhteistyöhön.
Webinaarissa lanseerattiin ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman rahoittamassa jatkohankkeessa tuotettu hiilineutraalisuomi.fi -sivun osio kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyöstä ja esiteltiin hankkeessa yrityksille ja kunnille tuotettuja materiaaleja.
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pdfMotiva
Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman rahoittamassa Reivin jatkohankkeessa tuotettu materiaali hiilineutraalisuomi.fi -sivuston Ilmastoreivit-osioon yrityksille kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyöstä.
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pptxMotiva
Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman rahoittamassa Reivin jatkohankkeessa tuotettu materiaali hiilineutraalisuomi.fi -sivuston Ilmastoreivit-osioon yrityksille kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyöstä.
Timo Järvensivu vieraili Sitra Labin HERÄÄMÖ-tapahtumassa 11.12.2019
Timo Järvensivulla on yli 15 vuoden kokemus verkostotyön ja verkostojen johtamisen tutkimuksesta, kehittämisestä, kouluttamisesta ja valmentamisesta. Hän toimii päätoimisena yrittäjänä konsultoiden erityisesti julkisen alan ja järjestösektorin valtakunnallisia ja alueellisia verkostoja. Timo on koulutukseltaan kauppatieteiden tohtori Helsingin kauppakorkeakoulusta. Timo on juuri julkaissut Verkostojen johtaminen – Opi ja etene yhdessä -kirjan.
Yritysten ja kuntien ilmastoyhteistyö käyntiin -webinaarin esitykset 11.2.2021Motiva
Ilmastoreivit -webinaarissa käsiteltiin kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyötä ja sen mahdollistamista monista eri näkökulmista.
Tilaisuudessa saatiin tietoa kunnan yritysyhteistyön suunnittelemiseksi ja oppeja muiden kuntien kokemuksista sekä tuotiin myös esille yritysnäkökulma ilmastoyhteistyöhön.
Webinaarissa lanseerattiin ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman rahoittamassa jatkohankkeessa tuotettu hiilineutraalisuomi.fi -sivun osio kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyöstä ja esiteltiin hankkeessa yrityksille ja kunnille tuotettuja materiaaleja.
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pdfMotiva
Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman rahoittamassa Reivin jatkohankkeessa tuotettu materiaali hiilineutraalisuomi.fi -sivuston Ilmastoreivit-osioon yrityksille kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyöstä.
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pptxMotiva
Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman rahoittamassa Reivin jatkohankkeessa tuotettu materiaali hiilineutraalisuomi.fi -sivuston Ilmastoreivit-osioon yrityksille kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyöstä.
Timo Järvensivu vieraili Sitra Labin HERÄÄMÖ-tapahtumassa 11.12.2019
Timo Järvensivulla on yli 15 vuoden kokemus verkostotyön ja verkostojen johtamisen tutkimuksesta, kehittämisestä, kouluttamisesta ja valmentamisesta. Hän toimii päätoimisena yrittäjänä konsultoiden erityisesti julkisen alan ja järjestösektorin valtakunnallisia ja alueellisia verkostoja. Timo on koulutukseltaan kauppatieteiden tohtori Helsingin kauppakorkeakoulusta. Timo on juuri julkaissut Verkostojen johtaminen – Opi ja etene yhdessä -kirjan.
Mika Niemelä vieraila Sitra LAbin HERÄÄMÖ-tapahtumassa 11.12.2019.
Mika Niemelän tutkimustyö Oulun Yliopistossa liittyy perheitä kohdanneiden elämäntilanteiden muutosten ja lasten hyvinvoinnin väliseen suhteeseen sekä lasten pärjäämistä tukevien toimintamallien kehittämiseen. Mika konsultoi useita kuntia lapsiperheiden palveluiden järjestämisessä. Konsultaatiossa hän hyödyntää nk. yhteisövaikutus -työn ideoita sekä systeemiteoreettista ajattelua.
ORSI-hankkeen ratkaisukortit USO 6 -verkoston webinaarista 11.5.ORSI
USO 6 -verkoston kuntien johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille suunnattu toinen webinaari järjestettiin tiistaina 11.5. klo 9-12. Seminaarissa esitellyt ORSI-hankkeen Sosiaalisen kestävyyden ratkaisukortit on nyt julkaistu.
Aktiivinen avoimuus nousee keskeiseksi toimintatavaksi digitaalisessa ja verkottuneessa viestintäympäristössä. Työelämän verkkoviestintätaitojen kehittämisen tarve koskee kaikkia toimijoita. Miten yksilöt ja organisaatiot voivat vastata käsillä olevaan haasteeseen?
Mika Niemelä vieraila Sitra LAbin HERÄÄMÖ-tapahtumassa 11.12.2019.
Mika Niemelän tutkimustyö Oulun Yliopistossa liittyy perheitä kohdanneiden elämäntilanteiden muutosten ja lasten hyvinvoinnin väliseen suhteeseen sekä lasten pärjäämistä tukevien toimintamallien kehittämiseen. Mika konsultoi useita kuntia lapsiperheiden palveluiden järjestämisessä. Konsultaatiossa hän hyödyntää nk. yhteisövaikutus -työn ideoita sekä systeemiteoreettista ajattelua.
ORSI-hankkeen ratkaisukortit USO 6 -verkoston webinaarista 11.5.ORSI
USO 6 -verkoston kuntien johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille suunnattu toinen webinaari järjestettiin tiistaina 11.5. klo 9-12. Seminaarissa esitellyt ORSI-hankkeen Sosiaalisen kestävyyden ratkaisukortit on nyt julkaistu.
Aktiivinen avoimuus nousee keskeiseksi toimintatavaksi digitaalisessa ja verkottuneessa viestintäympäristössä. Työelämän verkkoviestintätaitojen kehittämisen tarve koskee kaikkia toimijoita. Miten yksilöt ja organisaatiot voivat vastata käsillä olevaan haasteeseen?
Espoon digiagendan toimet kesästä 2014 lähtien, millaisia johtopäätöksiä ja suosituksia sen pohjalta todettiin.
Esitys on Hannes Rauhalan, joka toimi Espoon digiagendan laatijana ja toteuttajana syksyllä 2015. Esitys on pidetty Digiryhmän tapaamisessa 16.11.2016. Katso esityksen videotallenne Helsinki-kanavalta: http://www.helsinkikanava.fi/www/kanava/fi/videot/video?id=3233 .
WasteLess Karelias -hankkeessa kehitettiin kylien lajittelua ja jätehuoltoa. Tässä esityksessä esitellään Juuan Timanttikylien jätepisteen kierrätyshyödyt vuonna 2021 ilmastonäkökulmasta.
WasteLess Karelias -hankkeessa kehitettiin jätteiden lajittelua maaseudulla. Tässä diaesityksessä esitellään kohdekyliin tehtyjen kyselyjen tulokset koskien jätteiden lajittelua.
Tällä esityksellä pyritään vastaamaan kysymykseen, ”Minne jäte päätyy Suomessa?” Yksiselitteistä vastausta tähän ei ole, sillä lainsäädäntö, tilanteet ja toimijat muuttuvat jätealalla tiuhaan. Siksi tämä kooste kertoo vain yhden kylän kierrätyskelpoisten jätteiden kulkureiteistä vuonna 2021. Muualla Suomessa tuotettu jäte saattaa siis päätyä osin eri paikkoihin eri reittejä pitkin. Tekijät: Anne Holma, Kati Pitkänen, Taru Peltola ja Luukas Myller / WasteLess Karelias -hanke
2. Ilmastoimago
kehittyy & muotoutuu
jatkuvasti… Ilmastoteot
• Rohkeita &
innovatiivisia
Viestintä
• Kohderyhmät, viestintä
tyyli, kanavat
Strategia
• Näin ilmastoteot osaksi
kaikkea toimintaa
Osallistaminen
• Yritykset, kuntalaiset,
päättäjät
Ilmastotyön
edelläkävijä -brändi
…viestinnän
kolmella
tasolla
Teot kertovat
kunnan arvoista
Rohkea ja
monipuolinen
viestintä perustuu
faktoihin
Kuntalaiset ja
verkostot
viestinviejinä
Teot
Viestintä
Suullisesti
leviävä tieto
2
3. Yli 70% Hinku-kunnista osallistui tutkimukseen
3
► 12 kuntaa haastateltiin
► 12 ilmastotyön tekijää
► 11 viestijää
► 53 kuntaa vastasi kyselyyn
► 51 ilmastotyön tekijää
► 21 viestijää
Iso
kiitos
kaikille
osallistuneille!
(tilanne 16.4.2021)
5. Ilmastoasioiden rooli osana kuntien…
5
Ilmastoasioiden
näkyvyys imagossa
lisääntynyt
79%
Viestijät käytännön
ilmastotyön tekijöitä
’optimistisempia’
joka
saralla
6. Itsearviointi kunnan ilmastotyön
ja ilmastoviestinnän tilasta
6
5v sitten
Nyt
5v päästä
0,0 = Ei
laisinkaan
10, 10 =
Molemmat
erittäin
vahvoja
2; 3
4; 6
7; 7
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Ilmastotyö
Ilmastoviestintä
Ilmastotyö arvioitiin
ilmastoviestintää
paremmalle tasolle
Kehitykseen on
uskoa
7. Koetut haasteet
1/2
Eri kohderyhmittäin
Kuntalaiset
• Kuinka tavoittaa, kun kaikki eivät
halua osallistua
• Informaation paljous
• Mitkä teot vaikuttavia?
• Mistä tietää, että omilla teoilla
merkitystä
Yritykset
• Kuinka saada mukaan
• Mistä aikaa yhteistyölle ja
keskustelulle
• Kuinka kertoa yrityksille
pitkäaikaisista hyödyistä vaikka
investoinnit suuria aluksi
Nuoret
• Ilmastotietoisuus ja ilmastoahdistus voi olla muita
ikäluokkia suurempaa
• Kuinka löytää oikeat kanavat
• Kuinka puhua ”nuorten kielellä”
Matkailu
• Kuinka kaikki toimijat mukaan
• Tavoitteiden ristiriita: tasapainottelu kestävyyden
(luonnon kantokyvyn) ja talouden (kävijämäärien)
kesken
7
”Täytyy sanoa, et koko tää vuosi
on mennyt tässä selviytymisessä
ja Koronaviestinnän
kohdentamisessa valitettavasti.”
8. Koetut haasteet
2/2
Eri kohderyhmittäin
Päättäjät & kunnan
sisäinen
• Viestit eivät kulje sisäisesti
tai päättäjille asti
• Ei hahmoteta kokonaisuutta
ja omaa roolia
ilmastotyössä
• Ei tunnisteta että tehdyt
teot ovat ilmastotekoja
Muut
•Korkeakoulut: minkälaista
yhteistyötä, mitä jos lähellä ei
korkeakouluja,
aikaresurssipula
•Järjestöt: voi olla oma
agenda & ei nähdä yhteistyön
hyötyjä
Asiantuntijat/verkostot
• Resursseja osallistumiseen rajallisesti
• Kuinka erottua massasta?
8
81%
Ajan puute
79%
Hlö-resurssivaje
70%
Rahan puute
9. Löydetyt ratkaisut
Eri kohderyhmittäin
9
Kuntalaiset
• Esimerkeistä voimaa: kokeile esim.
ilmastolähettiläitä & vaikuttajia
• Anna mahdollisuuksia vaikuttaa ja
tehdä - tapahtumat
• Tarjoa tietoa (visuaalisesti), lisää
konkretiaa mutta arkikielellä - vältä
jargonia
• Vuorovaikutteista viestintää –
kuuntele! Esim. kyselyt
• Kaupunki tukee arjen teoissa
Yritykset
• Nosta rahoitus ja kustannushyötyjä
sekä mainehyötyjä
• Yhteistyöstä voimaa kehitykseen &
innovaatioihin
• Tehdä yritysverkostoon liittyminen
helpoksi
• Tarjota tietoa ja tukea tekoihin
• Kunnan omilla teoilla viestimistä että
kunta on hyvä yhteistyökumppani-
ollaan joustavia, intohimoisia ja
lähestyttäviä
Nuoret
• Kysyä nuorilta mitä heidän mielestään tulisi tehdä, ottaa huoli
tosissaan
• Kannustaa tekemään, esimerkiksi kerho/ryhmäytymistoimintaa
ilmastoteemoista, kunta järjestää puitteet & tukea koulujen
kanssa – nuoret ideoivat tempauksia ja tapahtumia joihin
haluaisivat osallistua
Matkailuyritykset
• Hankitaan sustainable travel -sertifikaatteja & koulutetaan
yrityksiä miten voi toimia vastuullisemmin
• Yhteistyötä kansallispuistojen, luontokeskusten ja lähikuntien
kanssa
77%
ilmastoviestintä
ON ARKISTA
73%
ilmastoviestintä
tarjoaa vinkkejä
ASUKKAILLE
57%
ilmastoviestintä
tarjoaa vinkkejä
YRITYKSILLE
Ilmastoviestintä
tuo esille muitakin
HYÖTYJÄ
75%
35%
Ilmastoimago vaikuttaa
ASUKKAIDEN TOIMIIN
10. Ratkaisut
Eri kohderyhmien saavuttaminen
10
Päättäjät & sisäinen
• Lisätä sisäistä viestintää &
yhteistyötä aiheesta
• Tarjota kattava kokonaiskuva ja
tiedot kunnan tilanteesta päättäjille
• Kutsua myös paikanpäälle
tilaisuuksiin
• Kaikilla päätöksillä on
ilmastovaikutus
• Muistuttaa että ilmastotyö tuo
elinvoimaa
• Osallistetaan myös sisäisesti
Muut
•Korkeakoulut: Ympäristökasvatusta
ja yhteisiä projekteja
ilmastokysymysten ratkaisuiksi.
Moninaiset näkökulmat tuovat
rikkautta - akateeminen tietotaito
käyttöön
•Järjestöt: Tarjota tietoa ja tukea
tekoihin
Asiantuntijat/verkostot
• Jaetaan kokemuksia muille ja opitaan yhdessä
• Yhteistyötä & apua asiantuntijoilta, tarjotaan myös esimerkkejä ja osallistutaan tutkimuksiin sekä
tapahtumiin myös puhujina
• Vierailuja kohteisiin-koulutusmatkailu
” Ilmastotyön vaikuttavuus ja viestintä ovat erottamaton
osa toisiaan. Viestinnän avulla ilmastotyöhön saadaan
paljon lisäpontta ja aktivoidaan kohderyhmiä, joiden panos
kunnan päästövähennysten aikaansaamiseksi on ehdoton.”
50%
yhteistyö toimii
SAUMATTOMASTI
57%
ilmastoimago
on enimmäkseen
KUNNAN RAKENTAMA
55%
Ilmastoimago vaikuttaa
PÄÄTÖKSENTEKOON
11. 55%
teot joskus
RISTIRIIDASSA
imagon kanssa
75%
ilmastoviestintään
tarvittaisiin lisää
RESURSSEJA
Nostoja kyselystä
11
Se ei
juuri…
Käsittele tulevai-
suuden ääri-ilmiöitä.
Tuo esiin muualla kuin
Suomessa tehtyjä tekoja.
Sisällä huumoria.
Ilmastoviestintä…
On enemmän positiivista
kuin negatiivista.
Se tuo esiin
ilmastotekoja.
On maltillista &
käytännön-
läheis-
tä
KAIPAA TUKEA
ilmastotyöhön &
-viestintään
81%
VERKOSTOT
helpottavat
ilmastoviestintää
61%
65%
HANKKEET
tukevat kuntien
ilmastoviestintää
HINKU-JÄSENYYS
parantaa kunnan
imagoa
71%
12. käytetyin some
82% 43% 42% 24%
Viestinnän kanavat
12
Facebook
• Oma sivusto
• Paikalliset
sivustot(joka on siis
ihan kuntalaisten oma
perustama, niin
sanottu puskaradio.
• Lähinnä
suomenkielistä
sisältöä
• Työikäinen
aikuisväestö
• Osalle kuntalaisille
kohdistetun viestinnän
pääkanava
• Dialogia varsikin
ryhmissä
Twitter
• Asiantuntijoiden,
viranomaisten &
muiden kuntien
tavoittamiseen
• Valtakunnalliseen
näkyvyyteen
• Mediatalojen
tavoittamiseen
• Kunnan työntekijät
(esim kunnanjohtaja)
itse aktiivisia-
retweettaukset
• KV kanava
• Twiitit saa paljon
positiivisia
kommentteja &
dialogia
Instagram
• Visuaalinen
• Usein kulttuuri- tai
matkalupuolen
• Nuoret aikuiset
käyttäjäkunta
• Kasvava kanava
kuntaviestinnässä
• Helposti jaettava
informaatiota
sisältävät visuaaliset
viestit menestyvät
• Muista myös storyt &
reelsit
• Esimerkiksi kunnan
esittelyvideo
• Opastusvideoita
esimerkiksi
ilmastotekojen
tekemiseen,
kaupunkipyörien
käyttämiseen jne.
• Videoita tapahtumista
• Videosarjoja/blogeja-
päivä
ilmastotyöntekijän
elämässä…
• Tänne pidemmät
videot joista voi
nostaa klippejä muihin
kanaviin
(sosiaalinen media)
YouTube
Muita: LinkedIn 15% (esim rekryt), TikTok 1% (nuoret)
Kuntien käytetyin (96%) ja yksi tärkeimmistä kanavista
on kuitenkin kunnan verkkosivut / oma ilmastoverkkosivu