WasteLess Karelias -hankkeessa kehitettiin jätteiden lajittelua maaseudulla. Tässä diaesityksessä esitellään kohdekyliin tehtyjen kyselyjen tulokset koskien jätteiden lajittelua.
What can sustainability science offer for transformative policymaking
WasteLess Karelias -hankkeen kyläkyselyjen tulokset
1. WasteLess Karelias kyläkysely Suomi 2021
Elli Schubin, Suomen ympäristökeskus (SYKE), 2022
& WasteLess-työryhmä:
SYKE: Elli Schubin, Kati Pitkänen, Taru Peltola, Johanna Niemistö, Anne Holma, Hannele Ahponen
MSL: Reeta Rönkkö
UEF: Moritz Albrecht, Anssi Huoponen, Gleb Yarovoi
2. Hanketta toteutettiin vuosina 2018–2022
▼ Tavoitteena maaseudun jätehuollon ja kotitalouksien lajittelun kehittäminen sekä roskaantumisen
ehkäisy
Hankkeessa oli mukana kaksi kohdekylää Pohjois-Karjalasta (Timanttikylät/Juuka
ja Mekrijärvi/Ilomantsi)
▼ Hankkeessa parannettiin jätteisiin liittyvää infrastruktuuria sekä järjestettiin kyläiltoja, tapahtumia ja
siivoustalkoita, joissa kyläläisten kanssa yhdessä kehitettiin keinoja lajittelun edistämiseksi ja
roskaantumisen ehkäisyyn
▼ Hankkeen toimenpiteiden vaikutuksia mitattiin kyläkyselyillä, jotka toteutettiin hankkeen alussa ja
lopussa ovensuukyselynä
▼ Tässä diasetissä esitetään ovensuukyselyiden tulokset
WasteLess-hankkeessa kehitettiin jätteiden
lajittelua maaseudulla
3. ▼ Mekrijärvi on noin 250 asukkaan kylä, joka sijaitsee n. 10 km pohjoiseen
Ilomantsin keskustasta
▼ Hankkeessa järjestettiin kolme kaikille avointa kyläiltaa, joissa keskusteltiin
jätehuollon nykytilasta, kehittämisideoista ja annettiin lajitteluneuvontaa
▼ Kaikkiin kotitalouksiin jaetulla kirjeellä kannustettiin kyläläisiä perustamaan yhteisiä
sekajätekimppoja
▼ Viisi kotitaloutta päätti perustaa yhteisen kimpan ja hanke tuki jätekatoksen
rakennuskuluissa, katos rakennettiin talkoilla
▼ Kylälle tuotiin metallin ja lasin keräysastiat, jotka aiemmin sijaitsivat huonommin
saavutettavissa olevalla naapurikylällä
▼ Hankkeen aikana jäteyhtiö uusi kylän aluekeräyspisteen vanhat säiliöt lukollisiksi
syväkeräyssäiliöiksi, mikä vähensi pisteen roskaisuutta ja esti väärinkäyttöä
▼ Laajemman lajittelupisteen saamisesta kylälle neuvoteltiin jäteyhtiön kanssa, mutta
se ei lopulta ollut mahdollista sillä kylä ei sijaitse jätteenkuljetuksen kannalta
riittävän keskeisellä paikalla
▼ Hankkeen aikana Ilomantsin keskustan Rinki-pisteellä alkoi muovinkeräys
Mitä Mekrijärvellä tehtiin?
4. Mitä Timanttikylillä tehtiin?
▼ Timanttikylät on noin 400 asukkaan kylä, joka sijaitsee n. 20-30 km Juuan keskustasta
▼ Hankkeessa järjestettiin neljä kaikille avointa kyläiltaa, joissa keskusteltiin jätehuollon
nykytilasta, kehittämisideoista, suunniteltiin yhteistä lajittelupistettä ja annettiin
lajitteluneuvontaa
▼ Jäteyhtiön lajitteluneuvoja oli mukana kaikissa illoissa vastaamassa asukkaiden
kysymyksiin
▼ Kylälle rakennettiin talkoilla oma jätteiden lajittelupiste, jonka rakennuskuluissa hanke
tuki.
▼ Lajittelupisteen kunniaksi järjestettiin avajaiset, jonka yhteydessä pidettiin siivoustalkoot
▼ Kylätalon pihapiirissä sijaitsevaan lajittelupisteeseen voi tuoda paperia, pahvia, lasia,
metallia ja muovia
▼ Pisteen yhteyteen sijoitettiin myös sekajätteen aluekeräyspiste, millä pyrittiin
vähentämään roskaantumista ja aluekeräyspisteen väärinkäyttöä
▼ Lisäksi neljä lähialueen taloutta perusti sekajätekimpan, joka on sijoitettu jätepisteen
yhteyteen omaan lukolliseen tilaan
▼ Kaikkiin kotitalouksiin jaetuilla kyläkirjeillä kannustettiin asukkaita sekajätekimppojen
perustamiseen sekä opastettiin uuden lajittelupisteen käytössä
5. Ensimmäiset kyläkyselyt suoritettiin 2019 ja
toiset 2021
▼ Mekrijärvi, Ilomantsi: 2019 vastaajia 36 ja 2021
vastaajia 30
▼ Timanttikylät, Juuka: 2019 vastaajia 20 ja 2021
vastaajia 19
▼ Yhteensä: 2019 vastaajia 56 ja 2021 vastaajia 49
Vuonna 2021 koronaviruspandemia
oletettavasti hieman vaikutti vastaajamääriin
Kysely toteutettiin ovensuukyselynä
▼ Itä-Suomen yliopiston opiskelijat auttoivat toteutuksessa
Mekrijärvellä
Tavoitteena kartoittaa maaseudun asukkaiden
jätteiden lajittelukäytäntöjen muutosta sekä
muutoksia kylän jätehuollossa sekä hankkeen
vaikutuksia
Kyselyn tausta
6. Vastaajat:
▼ Yhtä paljon nais- ja miesvastaajia
▼ Vastaajina mukana myös perheitä ja pariskuntia
▼ Noin puolet vastaajista oli eläkeläisiä ja yli kolmasosa
työssäkäyviä
Kotitaloudessa keskimäärin hieman yli 2
henkilöä ja n. 20 % lapsiperhetalouksia
Taustatiedot olivat hyvin samankaltaisia
molempina toteutuskertoina
Perustiedot 2021 kyselyssä
12,2 %
14,3 %
12,2 %
49,0 %
2,0 %
10,2 %
Vastaajan elämäntilanne
Mekrijärvi ja Timanttikylät 2021
(49 vastaajaa)
Yrittäjä
Julkisen sektorin palkansaaja
Yksityisen sektorin palkansaaja
Eläkeläinen
Työtön
Muu, mikä?
7. Ympäristötietoisuus kasvoi
▼ 2019 vain 80 % ja 2021 jopa 94 % vastaajista
piti itseään melko tai erittäin ympäristötietoisena
Suurimmat ympäristöuhat: muovit
luonnossa, ilmastonmuutos ja luonnon
monimuotoisuuden häviäminen
▼ Muovit luonnossa edelleen suurin uhka
▼ Luonnon monimuotoisuuden häviäminen nähdään
aiempaa suurempana uhkana
Ympäristötietoisuus ja kiinnostus
ympäristöasioihin kasvoivat hankkeen aikana
0% 20% 40% 60% 80%
Mikromuovit ja muovit
luonnossa
Ilmastonmuutos
Luonnon
monimuotoisuuden /
biodiversiteetin häviäminen
Vesien saastuminen
Roskaantuminen ja
laittomat kaatopaikat
Ilmansaasteet
Mitkä ovat mielestäsi suurimmat
ympäristöuhat?
Mekrijärvi ja Timanttikylät 2021
(48 vastaajaa)
8. Roskaantumista kylissä pidettiin
edelleen suhteellisen vähäisenä
ongelmana
▼ Melko paljon osuus hieman kasvoi
aiemmasta
Roskaantumista ei pidetä
suurena ongelmana
0%
20%
40%
60%
80%
Ei ollenkaan Vähän Melko paljon Erittäin
paljon
En osaa
sanoa
Kuinka suurena ongelmana pidät
roskaantumista kotikylässäsi?
Mekrijärvi ja Timanttikylät 2021 (49 vastaajaa)
Mekrijärvi Timanttikylät
9. Kierrätyspisteiden saavutettavuus parantui
Kierrätyspisteiden saatavuus ja
saavutettavuus on kasvanut merkittävästi
▼ Aiemmin vain 52 % piti hyvänä, nyt 90 %
Kierrätyspisteiden kuntoa ja jätemaksuja
pidetään nyt aiempaa parempana
▼ Aiemmin 59 % piti hyvänä kierrätyspisteiden
kuntoa, nyt 79 %
▼ Aiemmin vain 20 % piti jätemaksuja hyvänä, nyt
49 %
Jätteiden vienti tapahtuu pääosin autolla ja
matkan kesto on muutamasta minuutista
jopa puoleen tuntiin
▼ Käytetty aika on laskenut n. 7 minuutilla
▼ Erityisen merkittävästi Timanttikylillä
laskenut 10 min vuoden 2019 kyselystä
19%
17%
32%
90%
79%
49%
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Kierrätyspisteiden saatavuus
ja saavutettavuus
Kierrätyspisteiden kunto
(esim. siisteys ja rakenteiden
kunto)
Jätemaksujen kustannukset
Miten sopivalla tasolla seuraavat jätteiden
kierrätykseen liittyvät asiat ovat kylässäsi?
Mekrijärvi ja Timanttikylät (48 vastaajaa)
huono ei huono eikä hyvä hyvä
10. 63% kyläläisistä on
havainnut muutoksia
kierrätyspisteissä viime
aikoina
▼ Uusi kierrätyspiste, jossa
kartonki- ja
muovinkeräysmahdollisuudet
Timanttikylälle
▼ Lukolliset astiat poltettavalle
jätteelle, metallin ja lasin keräys
Mekrijärvelle
▼ Jätekimpat
▼ Joitain ongelmia: astiat täysiä,
ympäristön roskaantuminen,
jätteet väärissä astioissa
Muutokset kylän jätepisteissä
Kyllä
63%
Ei 37%
Onko alueesi
kierrätyspisteissä tapahtunut
muutoksia viime aikoina?
Mekrijärvi ja Timanttikylät 2021 (49
vastaajaa)
Kyllä Ei
11. Vuoden 2021 kyselyssä vastaajista 77 %
ilmoitti käyttävänsä kylän omaa
kierrätyspistettä
Käytön syyt:
▼ Sijainti (lähellä, matkan varrella)
▼ Helppokäyttöisyys
▼ Ekologisuus
▼ Kun sellainen ylipäätään on olemassa
Käytön esteet:
▼ Ei sijaitse matkan varrella
▼ Jätteiden vienti kirkonkylälle kauppareissun
yhteydessä
▼ Oma sekajäteastia tai jätekimppa
▼ Ei mahdollista kierrättää kaikkia jätteitä
Oman kylän kierrätyspiste otettiin käyttöön
Kyllä
77%
Ei 23%
Käytätkö oman kyläsi
kierrätyspistettä?
Mekrijärvi ja Timanttikylät 2021
(48 vastausta)
Kyllä Ei
12. Sekajätteen määrä väheni
▼ Eritysesti Timanttikylillä hankkeen lopussa syntyi
sekajätettä n. 1 muovikassi/vko/kotitalous vähemmän
kuin aiemmin
▼ Keskimäärin kotitalouksissa syntyy sekajätettä n. 2
muovikassia/vko
Jätteitä kierrättävien kotitalouksien osuus
nousi 89 %:sta 94 %:iin
▼ Biojätteen kompostointi lisääntyi erityisesti Timanttikylillä
▼ Paperia ja kartonkia ei päädy enää laisinkaan
sekajätteisiin
▼ Muovia kierrättävien kotitalouksien osuus kasvoi
merkittävästi: aiemmin 43% laittoi sekajätteisiin ja nyt
vain 24%
Jätteiden lajittelu lisääntyi
15
24
23
14
69
69
94
92
73
52
92
82
86
73
31
31
19
14
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Biojäte
Paperi
Kartonki
Metalli
Lasi
Muovi
Tekstiili
Paristot
Lamput
Lääkkeet
Jos kotitaloudessasi syntyy seuraavia jätteitä,
mitä teet niille?
Mekrijärvi ja Timanttikylät 2021 (49 vastausta, %)
Laitan sekajätteeseen Vien kierrätyspisteeseen
Kompostoin Poltan uunissa tai pihalla
Käytän uudelleen tai myyn Heitän metsään tai puutarhaan
Muu tai en osaa sanoa
13. Jätteen synnyn ehkäisy on monien mielestä
mahdollista
Yhä suurempi osa kokee mahdolliseksi vähentää
syntyvän jätteen määrää (aiemmin 54 %, nyt 61 %)
▼ Erityisesti Timanttikylissä suurta kasvua (aiemmin 55 %, nyt 84
%)
Nyt aiempaa pienempi joukko ei kokenut
mahdollisuutta jätteen synnyn ehkäisyyn
▼ Osuus kuitenkin kasvoi Mekrijärvellä (aiemmin 47 %, nyt 53 %)
2021 mainittuja keinoja vähentää jätettä: Tarkempi
lajittelu, kuluttamisen vähentäminen, kestotuotteet,
omavaraisuus, pidempi tuotteiden käyttöikä, jne.
▼ Esteitä puolestaan elintarvikepakkaukset, jo pitkälle viety kierrätys
ja totutut tavat
38,8 %
59,2 %
2,0 %
Olisiko kotitaloudessasi
mahdollisuuksia vähentää
syntyvän jätteen määrää?
Mekrijärvi ja Timanttikylät 2021
(49 vastaajaa)
Ei Kyllä, jonkin verran Kyllä, paljon
14. ▼ Rahallinen hyöty merkittävin lajittelun
kannustin, mutta merkitys väheni hankkeen
aikana
▼ Tieto siitä, minne lajitellut jätteet päätyy on
tärkeää
▼ Kohdekylien asukkaat lajittelevat jo niin
aktiivisesti että lajittelun tehostaminen koettiin
vaikeana
▼ Jos lajittelusta saadaan rutiini, siitä ei helposti
luovuta
Rahallinen hyöty ja tieto kannustaisivat
lajittelemaan
26%
40%
47%
45%
47%
47%
63%
53%
64%
28%
16%
18%
25%
29%
38%
21%
31%
30%
46%
44%
36%
30%
24%
16%
16%
16%
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Jos lajittelusta saisi rahallista
hyötyä
Jos olisi varma, että kierrätetyt
jätteet päätyvät oikeasti
hyötykäyttöön
Jos kotona olisi enemmän tilaa
lajitelluille jätteille
Jos jätteiden kierrätyspiste olisi
lähempänä ja paremmin
saavutettavissa
Jos laki velvoittaisi tiukemmin
lajittelemaan tai ei-lajittelusta
saisi sakkoja
Jos minulla olisi enemmän aikaa
Jos tietäisin miten jätteitä tulee
lajitella ja minne lajitellut jätteet
tulee viedä
Jos kierrätyspiste olisi siistimpi ja
paremmassa kunnossa
Jos naapurit ja tuttavat
lajittelisivat jätteensä
Lajittelisin aktiivisemmin...
Mekrijärvi ja Timanttikylät 2021 (46 vastausta, %)
Eri mieltä Ei eri eikä samaa mieltä Samaa mieltä
15. Noin 2/3 oli kuullut WasteLess Karelias
-hankkeesta
60 % vastaajista näki hankkeella olleen
vaikutusta kylän jätehuoltoon
▼ Timanttikylillä kaikki vastanneet olivat
havainneet hankkeen vaikutuksen kylän
jätehuoltoon
Kyläläisten mainitsemat hankkeen
aikaansaamat muutokset:
▼ Timanttikylät: Uusi kierrätyspiste, syntynyt
jätekimppa, lisääntynyt tietoisuus, lajitteluun
opastusta
▼ Mekrijärvi: Lisääntyneet
kierrätysmahdollisuudet, uusia kierrätysastioita,
lisääntynyt tietoisuus, siistimmät
kierrätyspisteet, jätekimpan synty
WasteLess-hankkeen koettiin vaikuttaneen
kylän jätehuoltoon
Kyllä
65%
Ei 35%
Oletko kuullut WasteLess
hankkeesta?
Mekrijärvi ja Timanttikylät 2021
(48 vastaajaa)
Kyllä Ei
Kyllä
60%
Ei 40%
Onko hankkeella ollut
vaikutusta kyläsi jätehuoltoon
tai kierrätykseen?
Mekrijärvi ja Timanttikylät 2021
(45 vastaajaa)
Kyllä Ei
16. Kylien lajittelua ja kierrätystä voisi
parantaa mm.:
▼ Monipuolistamalla kierrätyspisteitä (mm.
muovi, tekstiilit, biojäte)
▼ Lisäämällä tietoisuutta jätepisteiden
käytöstä ja kierrättämisestä (mm.
muovilaadut)
▼ Keräysastioiden käyttäjäystävällisyyttä
parantamalla (tyhjennysväli, suuremmat
suuaukot)
▼ Roskaamisen valvonta
▼ Kiertävällä ongelmajätteiden
keräyspalvelulla
Muita esille nostettuja teemoja:
▼ Kierrätyksen kannustusmekanismit
▼ Jätemaksujen suuruus
▼ Kierrätetyn jätteen laatu
▼ Tienvarsien ja levähdyspaikkojen
roskaantuminen, yleinen roskaaminen
Kyläläisten kehittämisehdotukset
17. Lisätietoa selvityksestä:
Elli Schubin (elli.schubin@syke.fi)
Kati Pitkänen (kati.pitkanen@syke.fi)
https://kareliacbc.fi/fi/projects/wasteless-karelias
WasteLess Karelias –hanketta on rahoittanut CBC
Karelia –ohjelma, jota rahoittavat EU ja Suomi
Kuvat: Elli Schubin, Kati Pitkänen, Reeta Rönkkö, Moritz Albrecht