Yritysten ja kuntien ilmastoyhteistyö käyntiin -webinaarin esitykset 11.2.2021Motiva
Ilmastoreivit -webinaarissa käsiteltiin kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyötä ja sen mahdollistamista monista eri näkökulmista.
Tilaisuudessa saatiin tietoa kunnan yritysyhteistyön suunnittelemiseksi ja oppeja muiden kuntien kokemuksista sekä tuotiin myös esille yritysnäkökulma ilmastoyhteistyöhön.
Webinaarissa lanseerattiin ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman rahoittamassa jatkohankkeessa tuotettu hiilineutraalisuomi.fi -sivun osio kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyöstä ja esiteltiin hankkeessa yrityksille ja kunnille tuotettuja materiaaleja.
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pdfMotiva
Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman rahoittamassa Reivin jatkohankkeessa tuotettu materiaali hiilineutraalisuomi.fi -sivuston Ilmastoreivit-osioon yrityksille kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyöstä.
Timo Järvensivu vieraili Sitra Labin HERÄÄMÖ-tapahtumassa 11.12.2019
Timo Järvensivulla on yli 15 vuoden kokemus verkostotyön ja verkostojen johtamisen tutkimuksesta, kehittämisestä, kouluttamisesta ja valmentamisesta. Hän toimii päätoimisena yrittäjänä konsultoiden erityisesti julkisen alan ja järjestösektorin valtakunnallisia ja alueellisia verkostoja. Timo on koulutukseltaan kauppatieteiden tohtori Helsingin kauppakorkeakoulusta. Timo on juuri julkaissut Verkostojen johtaminen – Opi ja etene yhdessä -kirjan.
Yritysten ja kuntien ilmastoyhteistyö käyntiin -webinaarin esitykset 11.2.2021Motiva
Ilmastoreivit -webinaarissa käsiteltiin kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyötä ja sen mahdollistamista monista eri näkökulmista.
Tilaisuudessa saatiin tietoa kunnan yritysyhteistyön suunnittelemiseksi ja oppeja muiden kuntien kokemuksista sekä tuotiin myös esille yritysnäkökulma ilmastoyhteistyöhön.
Webinaarissa lanseerattiin ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman rahoittamassa jatkohankkeessa tuotettu hiilineutraalisuomi.fi -sivun osio kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyöstä ja esiteltiin hankkeessa yrityksille ja kunnille tuotettuja materiaaleja.
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pdfMotiva
Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman rahoittamassa Reivin jatkohankkeessa tuotettu materiaali hiilineutraalisuomi.fi -sivuston Ilmastoreivit-osioon yrityksille kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyöstä.
Timo Järvensivu vieraili Sitra Labin HERÄÄMÖ-tapahtumassa 11.12.2019
Timo Järvensivulla on yli 15 vuoden kokemus verkostotyön ja verkostojen johtamisen tutkimuksesta, kehittämisestä, kouluttamisesta ja valmentamisesta. Hän toimii päätoimisena yrittäjänä konsultoiden erityisesti julkisen alan ja järjestösektorin valtakunnallisia ja alueellisia verkostoja. Timo on koulutukseltaan kauppatieteiden tohtori Helsingin kauppakorkeakoulusta. Timo on juuri julkaissut Verkostojen johtaminen – Opi ja etene yhdessä -kirjan.
Mika Niemelä vieraila Sitra LAbin HERÄÄMÖ-tapahtumassa 11.12.2019.
Mika Niemelän tutkimustyö Oulun Yliopistossa liittyy perheitä kohdanneiden elämäntilanteiden muutosten ja lasten hyvinvoinnin väliseen suhteeseen sekä lasten pärjäämistä tukevien toimintamallien kehittämiseen. Mika konsultoi useita kuntia lapsiperheiden palveluiden järjestämisessä. Konsultaatiossa hän hyödyntää nk. yhteisövaikutus -työn ideoita sekä systeemiteoreettista ajattelua.
Miten Suomi ohjataan kestävyyden rajoihin? Annukka Berg, Eija Vinnari, Michael Lettenmeier, Katriina Alhola, Matti Pihlajamaa, Jari Lyytimäki. ORSI-aamukahvit 3.12.2019.
Kaupunki digitalisaation kasvualustana 2015 11-05Paivi Sutinen
Kaupunkien uutena roolina on toimia innovaatioekosysteemin kasvualustana, mahdollistajana ja orkesteroijana. Kaupunkien liiketoimintamallin muutos asiakkuus- ja toimintaperustaiseksi mahdollistaa kokeilevan kehityskumppanuuden digitalisaation hyödyntämiseksi. Kuutoskaupunkien 6Aika yhteistyönä synnytetään uutta alustaa digitalisaatiolle: painopistealueina ovat avoimet innovaatioalustat, avoin osallisuus ja asiakkuus ja avoin data.
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pptxMotiva
Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman rahoittamassa Reivin jatkohankkeessa tuotettu materiaali hiilineutraalisuomi.fi -sivuston Ilmastoreivit-osioon yrityksille kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyöstä.
Terveydenhuollon muutostrendit, sosiaalinen media yleensä ja erityisesti liiketoiminnan näkökulmasta.
Case Palveluseteli kertoo joukkojen viisaudesta ja talkouttamisesta.
Mika Niemelä vieraila Sitra LAbin HERÄÄMÖ-tapahtumassa 11.12.2019.
Mika Niemelän tutkimustyö Oulun Yliopistossa liittyy perheitä kohdanneiden elämäntilanteiden muutosten ja lasten hyvinvoinnin väliseen suhteeseen sekä lasten pärjäämistä tukevien toimintamallien kehittämiseen. Mika konsultoi useita kuntia lapsiperheiden palveluiden järjestämisessä. Konsultaatiossa hän hyödyntää nk. yhteisövaikutus -työn ideoita sekä systeemiteoreettista ajattelua.
Miten Suomi ohjataan kestävyyden rajoihin? Annukka Berg, Eija Vinnari, Michael Lettenmeier, Katriina Alhola, Matti Pihlajamaa, Jari Lyytimäki. ORSI-aamukahvit 3.12.2019.
Kaupunki digitalisaation kasvualustana 2015 11-05Paivi Sutinen
Kaupunkien uutena roolina on toimia innovaatioekosysteemin kasvualustana, mahdollistajana ja orkesteroijana. Kaupunkien liiketoimintamallin muutos asiakkuus- ja toimintaperustaiseksi mahdollistaa kokeilevan kehityskumppanuuden digitalisaation hyödyntämiseksi. Kuutoskaupunkien 6Aika yhteistyönä synnytetään uutta alustaa digitalisaatiolle: painopistealueina ovat avoimet innovaatioalustat, avoin osallisuus ja asiakkuus ja avoin data.
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - yrityksille.pptxMotiva
Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman rahoittamassa Reivin jatkohankkeessa tuotettu materiaali hiilineutraalisuomi.fi -sivuston Ilmastoreivit-osioon yrityksille kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyöstä.
Terveydenhuollon muutostrendit, sosiaalinen media yleensä ja erityisesti liiketoiminnan näkökulmasta.
Case Palveluseteli kertoo joukkojen viisaudesta ja talkouttamisesta.
Digitaalinen Helsinki -ohjelman yhteenveto ja tuotosten esittelyä. Mitkä olivat tavoitteet, mitä tehtiin, mitä opittiin ja mitä seuraavaksi. Esitys sisältää linkkejä tuotoksiin https://digi.hel.fi
Visio:
Soteuttamo voimaannuttaa ja verkottaa innostuneet soten uudistajat, jotka haluavat ihmislähtöisempiä palveluita sekä avointa yhteistyötä yleisen hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden edistämiseksi.
Arvot:
Yhteistyö, avoimuus, ihmislähtöisyys, innostus, uteliaisuus
Missio:
Soteuttamo edistää toimijoiden verkottumista ja vuorovaikutusta yli sektori- ja toimialarajojen, tarjoamalla alustan kohtaamisille sekä viestinnälle, jotta meillä olisi entistä asiakaslähtöisempiä palveluja. Lue lisää: www.soteuttamo.fi
Similar to Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyo - kunnille.pptx (20)
Energiakatselmus kannattaa – säästöjä kunnille ja pk-yrityksilleMotiva
Motiva-mallin mukainen energiakatselmus on perusteellinen ja kattava selvitys rakennuksen tai tuotantolaitoksen energian ja veden käytöstä sekä niiden kannattavista tehostamismahdollisuuksista. Tulokset ohjaavat taloudelliseen energiankäyttöön sekä energiatehokkuuden tavoitteelliseen ja aktiiviseen parantamiseen.
Täsmäkatselmus pilotointi 2021 l EnergiakatselmuksetMotiva
Valtion energiatuki laajenee elokuussa 2021 koskemaan täysin uudenlaista energiakatselmusta, joka soveltuu pk-yrityksille, seurakunnille ja säätiöille. Vuosina 2021–2022 kokeiltava täsmäkatselmus on muita energiakatselmusmalleja vapaamuotoisempi. Täsmäkatselmuksen tavoite on löytää ja esittää energiatehokkuutta parantavia taloudellisesti kannattavia ja toteutuskelpoisia toimenpide-ehdotuksia.
Aurinkosähköjärjestelmään, kuten muihinkin sähköjärjestelmiin, liittyy kuitenkin tulipalon riski. Aurinkosähköjärjestelmistä alkaneet tulipalot ovat Suomessa hyvin harvinaisia, ja todennäköisyys järjestelmän aiheuttamalle tulipalolle on pieni.
Aurinkosähkön turvallisuusopas tarjoaa tietoa ja vinkkejä siihen, miten aurinkosähköjärjestelmän paloturvallisuutta voi parantaa suunnittelu- ja käyttövaiheessa
Motiva-mallin energiakatselmus - lisää järkeä pk-yrityksen energiakuluihin Motiva
Motiva-mallin energiakatselmus on ohjeistettu ja puolueeton tapa kartoittaa energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet. Se on ainoa virallisesti hyväksytty malli, jolle on mahdollista saada valtion energiatukea.
Helsingin Suutarilassa sijaitsevan Kaso Oy:n tuotanto-
prosessiin kuuluu runsaasti hitsausta ja maalausta sekä
paineilmalla toimivia työkaluja. Kasolla teetti energiakatselmuksen, joka paljasti lukuisia uusia energiansäästön mahdollisuuksia. Toimet toteuttamalla energiakuluja voi vähentää 13 prosenttia.
Matkustaminen maata pitkin on ilmastoystävällinen ja elämyksellinen tapa lomailla tai tehdä työmatkoja. Junat, linja-autot ja kimppa-autoilu ovat matkustusmuotoina ekologisempia kuin lentäminen. Katso, mikä on fiksuin tapa matkustaa Hampuriin tai Rovaniemelle.
Lisätietoja aiheesta motiva.fi/maatapitkin
2. 1
Ilmastotyö luo laajempaa
hyvinvointia ja elinvoimaisuutta
kunnan alueelle
2
Ilmastotyö on taloudellisesti
kannattavaa
3
Ilmastotyö lisää kunnan
kiinnostavuutta yritysten
ja asukkaiden
keskuudessa
Ilmastotyön hyödyt kunnalle
3. Ilmastotyön hyödyt kunnalle
1
Ilmastotyö luo laajempaa
hyvinvointia ja elinvoimaisuutta
kunnan alueelle
2
Ilmastotyö on taloudellisesti
kannattavaa
3
Ilmastotyö lisää kunnan
kiinnostavuutta yritysten ja
asukkaiden keskuudessa
Jos kunta viestii aktiivisesti
ilmastotyöstään, se motivoi myös
muita toimimaan ja luo positiivisen
ilmapiriin yhteistyölle ja
osallistumiselle.
Kuntien on mahdollista kehittää elinvoimaisuuttaan
ilmasto-osaamisen, puhtaan ja fiksun teknologian,
kiertotalouden sekä energia- ja
resurssitehokkaiden ratkaisujen varaan.
Yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja muita toimijoita
yhteen tuomalla, kunnat voivat luoda
houkuttelevan verkoston, joka kasvattaa myös
vientipotentiaalia.
Kunta voi vaikuttaa asukkaidensa
kulutustottumuksiin esimerkiksi erilaisten
tempausten avulla (Energiansäästöviikko,
Liikkujan viikko). Tämä voi puolestaan avata
markkinoita uusille liiketoimintamuodoille ja
palveluille.
Energian ja materiaalien säästöt
parantavat suoraan yritysten
liiketoiminnan tulosta, ja tällä on suora
vaikutus myös kunnan taloudelliseen
tilanteeseen.
4. Yritykset mukaan kunnan ilmastotyöhön
• Kunnat ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa.
• Kuntaorganisaatio pystyy vaikuttamaan omaan ja liikelaitoksiensa kulutukseen ja
toimintaan, mutta koska kuntaorganisaation aiheuttamat päästöt ovat yleensä
alle 10 % kunnan alueen päästöistä kaikkiaan, vaikuttavimmat teot saadaan
aikaan kunnan alueella toimivien yritysten ja kuntalaisten keskuudessa.
• Siirtyminen kohti vähähiilisiä yhdyskuntia vaatii muutoksia kuntien
energiantuotantoon, teollisuuteen, liikenteeseen ja asumiseen, joissa pääosa
päästöistä syntyy. Kaikilla kunnan toimialoilla tehdään joka päivä päätöksiä,
joilla on ilmastovaikutuksia.
• Yhteistyö ja kunnan alueella toimivien yritysten ilmastotyön mahdollistaminen
sekä vauhdittaminen ovat kunnan kannalta keskeisiä ilmastotyön muotoja.
• Kunnat mahdollistavat isojen kansainvälisten ilmastotavoitteiden konkretisoimisen
todellisiksi teoiksi ja osaksi kuntalaisten ja yritysten arkea.
• Kuntalaki, ilmastolaki, EU:n tavoitteet
5. Kunta mahdollistaa yhteistyön
Ilmastonmuutoksen selättäminen vaatii systeemistä muutosta, yhteistyötä sekä
tietoa päätöksenteon tueksi.
• Vähähiilisyyttä tavoiteltaessa, tarvitaan muutosta yhteiskunnan rakenteisiin,
talouteen, teknologiaan sekä elämäntapoihin. Ratkaisut ovat usein monimutkaisia,
vaativat muutosta ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä syntyvät usein
verkostoissa.
• Ilmastovaikutusten arviointi kehittyy jatkuvasti ja ajantasaisen tiedon saaminen on
haaste monelle toimijalle.
Kuntaorganisaatio pystyy sekä luomaan yhteistyöverkostoja eri yritysten ja
kuntalaisten välille että tarjoamaan keskitetysti tietoa ja hyviä käytäntöjä
ilmastotyön tueksi.
• Kunnissa tehdään paljon ilmastoon vaikuttavia päätöksiä useilla eri tasoilla ja kunta
on luonnollinen väylä yhteistyön mahdollistajana.
6. Ilmastotyö on koko kunnan asia
Ilmastotyötä tehdään kunnissa aina paikallisista
olosuhteista lähtien. Ilmastotyön painopisteisiin
vaikuttavat kunnan koon lisäksi muun muassa kunnan
yhdyskunta- ja elinkeinorakenne, kuntaorganisaation
rakenne tytäryhtiöineen ja osakkuuksineen,
mahdollisuudet kumppanuuksiin sekä poliittinen
tahtotila.
Kunta pystyy vaikuttamaan kunnan alueella
toimiviin osapuoliin laajasti:
• kuntapäättäjät, kunnanjohto, kunnan viranhaltijat,
järjestöt ja eri sektorit (kolmas ja neljäs), yritykset
sekä kuntalaiset.
Kunta pystyy vaikuttamaan mm.
• energiantuotantoon ja -kulutukseen
• liikkumiseen ja yhdyskuntarakenteeseen
• kulutukseen ja hankintoihin
• ruoantuotantoon ja kulutukseen
• ilmastokasvatukseen ja –tietouteen.
7. Kunnan eri toimijoiden roolit ilmastotyössä
Avainroolit ilmastotyössä
Kunnan eri toimijoiden roolit ilmastotyössä:
• Poliittiset päättäjät (kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, lautakunnat)
• Isot linjaukset, kunnan strategia ja kunnan ilmastotavoitteet
• Kunnan ylin virkamiesjohto (johtoryhmä)
• Isojen linjausten, strategian ja ilmastotavoitteiden toimeenpano; ilmastotoimien
suunnittelu, kehittäminen, vastuunjako ja viestintä kunnan arjen johtamisessa
sekä kuntaorganisaation sisäisen yhteistyön rakentaminen ja kunnan
ilmastokumppanuuksien edistäminen
• Toimialajohto, kaikki toimialat
• Kunnan johdon ja päättäjien tiedon saanti ilmastotyöstä ja tiedon kulku koko
kuntaorganisaatiossa.
• Viranhaltijat ja työntekijät, kaikki toimialat
• Oman toimialan mahdollisuudet vaikuttaa ilmastotavoitteiden edistämiseen.
Ilmastotyön
poikkihallinnollisuus
edellyttää
koordinaatiota, jossa
eri toimijoiden roolit ja
vastuut ovat selkeät.
8. Verkoston rakentaminen:
Suunnittelu
SUUNNITTELE Kunnan ilmastoyhteistyö voi perustua yritysten väliseen yhteistyöhön,
verkostoon, tiedon jakamiseen tai siitä viestimiseen. Verkostoa suunniteltaessa pitäisi
kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin asioihin:
• TAVOITE: Määritellään toiminnalle ja mukaan lähteville yrityksille tavoitteet.
• TOIMINTA-AJATUS: Määritellään toiminnalle raamit; miten tavoitteisiin päästään?
• RAKENNE: Päätetään, miten kunnan ja yritysten vuorovaikutteinen yhteistyö saadaan
toteutettua.
• VASTUUTAHO JA MUUT TOIMIJAT: Päätetään, kuka ottaa vastuun toiminnan
käynnistämisestä ja ylläpidosta.
• RAHOITUS: Ratkaistaan, miten toiminta rahoitetaan.
• YRITYKSELLE TARJOTTAVAT TYÖVÄLINEET: Mitä välineitä yritys pystyy yhteistyön
kautta hyödyntämään?
• TIETOPOHJA: Varmistetaan, että toimintamalli pitää sisällään riittävän
asiantuntemuksen (esim. ilmastoon ja liiketoimintaan liittyvä asiantuntemus).
REIVI-SIVUSTOLLA on tietoa yhteistyön tavoitteiden määrittelystä, yritysten kontaktoinnista ja
motivoinnista ilmastotyöhön sekä tutkimuslaitosyhteistyöhön liittyen.
9. Verkoston rakentaminen:
Olemassa olevan verkoston aktivoiminen
HAASTEET Olemassa olevan verkoston haasteet ja toiminnan pullonkaulat on
tunnistettava. Miksi haluttuihin tuloksiin ei ole päästy? Verkoston haasteet voivat liittyä
mm.
• YRITYSTEN KONTAKTOINTI; Miten saada oikeat tahot mukaan verkostoon?
• TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN; Tavoitteet eivät saa olla liian korkealentoisia, mutta silti
pitää olla kunnianhimoa.
• RESURSSIEN PUUTE JATOIMINNAN YLLÄPITÄMINEN; Työnjaon ja vastuiden
selkeys, jatkuvuuden takaaminen sekä resurssien puute kunnissa ja yrityksissä.
• YRITYSTEN SITOUTUMINEN; Yritysten sitoutuminen tavoitteisiin ja niihin aktiivinen
pyrkiminen.
• TIEDON PUUTE; Yrityksissä tai kunnassa ei ymmärretä toiminnan hyötyjä, konkretiaa,
strategista näkemystä tai tavoitteita. Eri yrityksillä on myös erilainen tiedon tarve ja
ymmärryksen taso.
• KILPAILEVAT FOORUMIT; liian useita pirstaloituneita verkostoja
• VIESTINTÄ; Viestinnän avulla pitää saada näkyvyyttä ja selkeyttä, mutta välttää
viherpesua.
• VAIKUTTAVUUS; Verkoston on kyettävä seuraamaan edistymistä, eli ettei toimijoiden
yhteistyöstä tule itseisarvoa, vaan yhteistyön tuloksesta.
10. Verkoston rakentaminen:
Olemassa olevan verkoston aktivoiminen
RATKAISUT Kovat tavoitteet eivät riitä, jos ne eivät muutu konkreettiseksi toiminnaksi.
Kuntien ilmastotyön painopiste on siirtynyt tavoitteiden asettamisesta toimeenpanon
vauhdittamiseen.
• Verkostoa ja sen tavoitteita määriteltäessä on pidettävä erityisesti mielessä toimien
toteuttaminen ja niiden vaikuttavuus. Halutaanko verkostoon paljon jäseniä vai
esimerkiksi kunnan alueen suurimmat toimijat, joilla on suurin
päästöjenvähennyspotentiaali tai ne yritykset, jotka ovat valmiita sitoutumaan
toimenpiteiden toteuttamiseen sovitussa aikataulussa?
• Verkoston rakentamisen voi aloittaa pienen mutta aktiivisen yritysjoukon kanssa ja
toimintaa voidaan kasvattaa ajan myötä.
• Aina ei ole tarkoituksenmukaista luoda uutta verkostoa. Voitaisiinko olemassa
olevia verkostoja kasvattaa ja aktivoida esim. tekemällä yhteistyötä verkostojen
välillä, laajentamalla niiden toimintaa resurssiviisauteen tai kasvattamalla
toimintaa?
REIVI-SIVUSTOLLA on tietoa mm. yrityksille suunnatuista ilmasto- ja
kiertotaloustyökalusta.
11. Verkoston rakentaminen:
Kohti tehokkaampia ilmastotoimia ja parempia tuloksia
TULOSTEN SEURANTA JA VAIKUTTAVUUDEN VARMISTAMINEN Raportointi ja
tietojen kerääminen toteutetuista ilmastotoimista on ainoa keino seurata toiminnan
vaikuttavuutta ja sitä ollaanko asetetut tavoitteet saavutettu.
• Seurantatiedon kerääminen on tärkeää toimien ohjaamisen kannalta. Mihin
kannattaa panostaa? Mistä saadaan vaikuttavimmat tulokset? Missä pitäisi vielä
parantaa?
• Seurannan tuloksia voidaan myös hyödyntää viestinnässä ja uuden toiminnan
suunnittelussa.
VIESTI Kunnan aktiivinen rooli ilmastotyössä ja sen viestimisessä kannustaa
kuntalaisia, järjestöjä ja yrityksiä osallistumaan.
• Ilmastotyöstä viestimisellä on keskeinen merkitys, sillä tiedon välittäminen kunnan
ilmastotyöstä sekä kuntaorganisaation sisällä että sen ulkopuolelle on tärkeää. Jos
kunta viestii aktiivisesti ilmastotyöstään, se motivoi myös muita toimimaan ja luo
positiivisen ilmapiriin yhteistyölle ja osallistumiselle.
REIVI-SIVUSTOLLA on tietoa näistä aiheista mm. tulosten seurannasta sekä
saavutetuista tuloksista viestimisestä.
12. Tutustu seuraavien alueiden ilmastotyöhön;
• Etelä-Karjala
• Ii
• Joensuu
• Keski-Suomi
• Kuopio
• Lahti
• Seutukaupungit
• Turku
Monissa kunnissa tehdään jo yhteistyötä ilmastoasioihin liittyen.
Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyö
13. Resurssiviisaiden yritysten ilmastoteot (Reivi) –jatkohankkeen on
rahoittanut ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut –ohjelma.
Työn ovat toteuttaneet Motiva ja Syke.