Heidi Hagman: Hyvinvointitiedon hyödyntäminen - käytännön esimerkki pienestä kunnasta
•
0 likes•124 views
Heidi Hagman Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päivä 7.11.2019
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Similar to Heidi Hagman: Hyvinvointitiedon hyödyntäminen - käytännön esimerkki pienestä kunnasta
Similar to Heidi Hagman: Hyvinvointitiedon hyödyntäminen - käytännön esimerkki pienestä kunnasta (20)
More from THL
More from THL (20)
Heidi Hagman: Hyvinvointitiedon hyödyntäminen - käytännön esimerkki pienestä kunnasta
- 1. 7.11.2019 Heidi Hagman kehittämispäällikkö Hyvinvointitiedon hyödyntäminen – käytännön esimerkki pienestä kunnasta
- 2. Tuusula • 39 000 asukkaan kasvava kunta Helsingin lentokentän pohjoispuolella - 29/311 kunnasta • Päätaajama Hyrylä 28 km/30 min Helsingin keskustasta • Tuusulan Rantatie kokosi Suomen kultakauden taiteilijat 1800–1900-lukujen vaihteessa – Sibelius, Halonen, Järnefelt, Soldan, Kivi… • 375-vuotissynttärit viime vuonna! • Asuntomessut vuonna 2020 (ja 1970 sekä 2000) – tervetuloa 10.7.-9.8.2020 #meteemmeyhdessäuutta #uuttatuusulaa #tuusulove #tuusula
- 3. Tuusulan kuntaorganisaatio 1.1.2019 → Sote-palvelut tuottaa ja järjestää Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä Keusote 1.1.2019 alkaen Tuusulan kunnassa noin 1400 työntekijää
- 4. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta ohjaa HYTE-työtä ja yhteistyötä Hallintosääntö: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta vastaa kuntatasoisesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja yhteistyön ohjauksesta, kunnan päätöksenteon vaikutusten ennakkoarviointimenettelyn (EVA) ohjauksesta ja ohjeistuksesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmista sekä kuntalaisvaikuttamisen ohjauksesta.
- 5. Osallisuus ja -hyvinvointitiimi Yhteisömanageri Katja Repo • Asukkaiden omaehtoisen tekemisen mahdollistaminen • Alueelliset ja kaikille avoimet kehittämisverkostot • Yhteisötilat • Osallistuva budjetointi 040 314 3048 Osallisuus- ja hyvinvointikoordinaattori Marjo-Kaisa Konttinen • Neuvostot (LAPE, VANE, IKNE) • HYTE-lautakunnan ja – ryhmän sihteeri • Järjestöyhteistyö ja vapaa- ehtoistoiminnan koordinointi • Sisäisen osallisuustyön tukeminen 040 314 3035 Kehittämispäällikkö Heidi Hagman • Osallisuustyön kehittäminen ja ohjaus, tiiminvetäjä • kuntatasoinen HYTE-työ ja HYTE-lautakunnan esittelijä • Strategia ja kuntatasoinen kehittäminen 040 314 3052
- 6. HYTE-ryhmä vuonna 2019 • Kuntatoimiala • Kehittämispäällikkö Heidi Hagman (puheenjohtaja) • Osallisuus- ja hyvinvointikoordinaattori Marjo-Kaisa Konttinen (sihteeri) • HYTE-lautakunta • puheenjohtaja Aarno Järvinen • Sivistyksen toimialue • Kehittämispäällikkö Tiina Simons • Kasvu ja ympäristö • Talous- ja asiakaspalvelupäällikkö Jussi Rantala • Yhteiset palvelut • Työllisyys- ja maahanmuuttopalveluiden päällikkö Laura Smolander • Ohjaamo-palveluiden päällikkö Jaana Kellosalmi • 3. sektori • Keski-Uudenmaan yhdistysverkosto Saana Sandberg • Keusote • Erityisasiantuntija Tero Seitsonen HYTE-ohjausryhmänä toimii kunnan johtoryhmä HYTE-ryhmällä on useita alatyöryhmiä, mm. LANUPE
- 7. Me teemme yhdessä uutta Tuusulaa! Me Me olemme asukkaita, kuntalaisia, yhteisöjä, luottamushenkilöitä ja kunnan työntekijöitä. Me teemme Tuusulan tarinan ja tulevaisuuden. Olemme ylpeitä Tuusulasta ja viestiminen kuuluu meille kaikille! Teemme Suunnittelemme asiat huolella ja ketterästi. Saamme tuloksia aikaan ja arvostamme onnistumisia. Voimme vaikuttaa ja tehdä pieniä asioita joka päivä. Autamme ja kannustamme toisiamme sekä kerromme myönteisiä tarinoita Tuusulasta. Yhdessä Saamme voimaa yhteistyöstä, jota rakennamme jokaisessa kohtaamisessa. Luomme sallivuuden kulttuuria, jossa kunnioitetaan erilaisuutta. Tarvitsemme kaikkien ideat käyttöön. Yhdessä olemme enemmän. Uutta Uutta syntyy luovasti ja rohkeasti ideoiden. Uutta syntyy rohkeudesta yrittää ja erehtyä. Olemme edelläkävijöitä ja suuntaamme tulevaisuuteen. Iloitsemme yhdessä pienistäkin onnistumisista!
- 9. Tiedolla johtaminen – datan keräämisestä ennakointiin ja vaikuttavuuteen Cartoon by David Somerville based on a two pane version by Hugh McLeod
- 10. Hyvinvointitiedon lähteitä Dataa, indikaattoreita, esim. • TeaViisari • FinSote ja lisäotos • Kouluterveyskysely • Talous- ja toiminnallinen tieto ja sen yhdistäminen • Kuntapalvelututkimus • Johtamisjärjestelmän ja osallisuustyön arviointi • Muuttoliike-tutkimus Kokemuspohjaista tietoa, esim. • Asiakaspalautteet • Kyselytutkimukset • Asukas- ja asiakasraadit • Erätauko-dialogit Hiljaista tietoa (näkemyksellistä), esim. • Focusryhmät • Pienryhmätyöskentely • Teemahaastattelut Valta- kunnalliset lähteet Kunnan tilaamat tutkimuk- set
- 11. Tuusulan hyvinvointikertomus ja –suunnitelma Alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma Esimerkkejä hyvinvointitiedon hyödyntämisestä Tuusulassa
- 12. Laki ja kuntastrategia hyvinvointikertomuksen ja –suunnitelman pohjana • Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus laatia laaja hyvinvointikertomus ja –suunnitelma valtuustokausittain – Tuusulassa työ käynnistyi tammikuussa 2019 • Pormestariohjelma – kevät 2017 • Hyvinvointikertomus 2013-2017 – kevät 2017 • Kuntastrategiatyö syksy 2017 – kevät 2018 • Organisaatiouudistus, sote-toimialan siirtoa Keusoteen valmisteltiin vuosi 2018. Voimaan 1.1.2019 • Hyvinvointikertomus- ja suunnitelmatyö käynnistyi tammikuussa 2019 • Hyvinvointikertomuksen ja –suunnitelman valmistelu jaettiin kahteen osaan • Hyvinvointikertomus vuosilta 2017-2018 laadittiin keväällä 2019 • Hyvinvointisuunnitelma vuosille 2020-2021 laadittiin syksyllä 2019 • Nämä muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. • Pormestariohjelmaa toteuttava kuntastrategia toimii hyvinvointikertomuksen ja – suunnitelman pohjana
- 13. Hyvinvointikertomus perustuu THLn suositukseen minimitietosisällöstä Hyvinvointikertomus kertoo tuusulalaisten hyvinvoinnista ja sen menneestä kehityksestä useiden eri indikaattoreiden valossa • Pohjana THLn suositus hyvinvointikertomusten minimitietosisällöstä – 67 indikaattoria • Hyvinvointikertomukseen nostettiin myös FinSote- tutkimuksen lisäotoksen indikaattoreita
- 14. FinSote lisäotos – keski-uusmaalaisten hyvinvointi ja vertailu koko maan tuloksiin Myönteistä • Hyvä elämänlaatu • Sairastavuus vähäisempää kuin koko maassa • Lääkäripalvelujen saatavuus parempi kuin koko maassa keskimäärin Haasteita • Keski-Uudenmaan kuntien välillä selkeitä eroja, esim. toimeentulon niukkuudessa • Lihavuuden kehitystä tulee seurata • Työkyvyn tukemiseen tulisi kiinnittää huomiota Tuloksia hyödynnetään sekä kunnissa että Keusotessa
- 15. Hyvinvointisuunnitelma katsoo tulevaisuuteen Hyvinvointisuunnitelmassa asetetaan hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet tuleville vuosille – jäljellä oleva valtuustokausi 2020-2021 ja seuraavan valtuustokauden alku • Hyvinvointisuunnitelman painopisteitä, tavoitteita ja toimenpiteitä tarkennetaan aina vuosisuunnittelun ja talousarvion laadinnan yhteydessä. • Tavoitteiden toteutumista seurataan osavuosikatsausten yhteydessä sekä vuosittain.
- 16. Hyvinvointikertomusta ja –suunnitelmaa toteuttaa koko organisaatio ja yhteisö • Hyvinvointikertomus- ja suunnitelma on yksi kunnan strategisista asiakirjoista, joka syventää, täsmentää ja toteuttaa kuntastrategian tavoitteita tuusulalaisten hyvinvoinnin edistämisen osalta • Kuntastrategian 32 valtuustokauden tavoitteesta 22 on hyvinvointia edistäviä tavoitteita, kaikille tavoitteille on määritetty indikaattorit lähtö- ja tavoitetasoineen • Hyvinvointisuunnitelma toimii jatkossa kokoavana asiakirjana erillisille hyvinvointia edistäville strategisille asiakirjoille • Hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuuteen kuuluvista erillisistä asiakirjoista on tarkoitus luopua. • Hyvinvointisuunnitelmaa toteuttaa koko kuntaorganisaatio • Hyvinvointisuunnitelman tavoitteita seurataan kunnan strategia- ja kehittämissalkussa • Thinking Portfolion käyttöönotto käynnissä
- 17. Hyvinvointisuunnitelma laadittiin osallistuvassa prosessissa • Kunnan HYTE-ryhmä koordinoi • Kesällä Tuusula-viikon tapahtumissa ja somessa – Mikä tuo sinulle hyvinvointia? • Erätauko-dialogi tuusulalaisten hyvinvoinnista 10.9.2019 klo 17.30 pääkirjastolla • Syksyllä yhteistä työskentelyä järjestötreffeillä ja -foorumissa, kouluissa, toimialueiden johtoryhmissä, neuvostoissa, lautakunnissa ja nuorisovaltuustossa • Lautakunnat lokakuussa – lausunnot luonnoksesta • HYTE-lautakunta hyväksymiskäsittely marraskuussa • Kunnanhallitus 25.11. ja valtuusto 9.12.
- 18. Mikä tuo Sinulle hyvinvointia? Kerätty Tuusula-viikon tapahtumissa 20.-28.7.2019
- 19. Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja – suunnitelman valmistelu • Kuntatasoisen hyvinvointikertomuksen- ja suunnitelman lisäksi Tuusula on tänä vuonna osallistunut alueellisen hyvinvointikertomuksen- ja suunnitelman laadintaan • Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja –suunnitelman laadinta käynnistyi kesällä Keusote-kuntayhtymän koordinoimana ja sen on määrä valmistua loppuvuodesta 2019. • Alueellinen kertomus ja suunnitelma laaditaan Keusoten ja Keusote-kuntien yhteistyönä • Perustuu THLn suositukseen alueellisen hyvinvointikertomuksen minimitietosisällöstä – 88 indikaattoria • Alueellinen hyvinvointisuunnitelma määrittelee, mitä alueellinen toimija, kuten maakunnan liitto tai sairaanhoitopiiri tekee yhdessä muiden toimijoiden kanssa asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä eriarvoisuuden vähentämiseksi. • Alueellinen hyvinvointikertomus kuvaa kuntien ja alueen välistä yhteistyötä ja on tärkeä strategisen johtamisen väline.
- 20. puheenjohtaja Kristiina Kariniemi-Örmälä, integraatiojohtaja, Keusote Laura Busi, sihteeri, Keusote Marjut Suo, erikoissuunnittelija, Keusote Tero Seitsonen erityisasiantuntija, Keusote Heidi Hagman, kehittämispäällikkö Tuusula Kirsi-Marja Karjalainen, Hyte-johtaja, Järvenpää Marjo-Kaisa Konttinen, hyvinvointikoordinaattori, Nurmijärvi Vuokko Leirimaa, hyvinvointikoordinaattori, Mäntsälä Panu Isotalo, hyvinvointipäällikkö, Hyvinkää Jari Wäre, sivistysjohtaja, Pornainen Keusoten edustaja kuntien omissa Hyte- ryhmissä Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Pornainen, Tuusula Marjut Suo, erikoissuunnittelija, Keusote Tero Seitsonen, erityisasiantuntija, Keusote Nurmijärvi, jossa erilainen Hyte- rakenne Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmässä Minna Makkonen, perhesosiaalityön esimies, Keusote Jenni Nissilä, neuvolapalvelujen esimies, Keusote Aikuisten hyvinvoinnin ohjausryhmä Tero Seitsonen, erityisasiantuntija, Keusote Marjut Suo, erikoissuunnittelija, Keusote Alueellisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ryhmän jäsenet Hyödyntää jatkuvasti myös muita asiantuntijoita, ja kumppanuuksia työskentelyssään 2019 Alueellinen Hyte-työ on aktiivista ja verkottuvaa! Keusoten Hyte -työ esittäytyy kuntien Hyte-lautakunnissa v. 2019 aikana. Keusoten edustajat tapaavat vuoden mittaan kuntien neuvostojen puheenjohtajia. Useita yhdyspintaprosesseja kuntien ja Keusoten välillä tunnistetaan, vahvistetaan ja uudistetaan. Myös Keusoten osallisuusohjelman valmistelu on ollut tiivistä yhteistyötä ja –toimintaa, Keusote on ollut mukana kuntien asukasilloissa ja järjestänyt omia asukastapaamisia. Hyvinvointiseminaarissa 13.9.2019 klo 13-16 keskustelua Alueellisesta hyvinvointisuunnitelmasta
- 21. Keusoten alueen hyvinvointikortti kertoo eri indikaattorein alueen hyvinvoinnin tilan. Hyvinvointikortin avulla myös kunnat voivat koota hyvinvointia kuvaavat indikaattorit oman kuntansa käyttöön.
- 22. PYLL –ANALYYSI 2012-2016 - POTENTIAL YEARS OF LIVES LOST (LÄHDE: FCG) ▪ Indikaattori ilmaisee ennen 70 ikävuotta tapahtuneiden kuolemien takia menetettyjen elinvuosien lukumäärää väestössä 100 000 asukasta kohti. ▪ PYLL-indeksi on kansainvälisesti laajalti käytetty mittari, joka mittaa ennenaikaista kuolleisuutta korostaen nuorella iällä tapahtuvien kuolemantapausten merkitystä. ▪ PYLL-indeksissä painottuvat erityisesti sellaiset terveyden ja hyvinvoinnin ongelmat, jotka lisäävät kuoleman riskiä nuoremmissa ikäryhmissä ja olisivat ennaltaehkäistävissä. Kansanterveyden kehittyminen 1992 – 2016 Keusoten alueella, verrattuna koko maahan ▪ Keski-Uudenmaan (laajempi alue, ml Porvoo, Sipoo, Vihti, Vantaa, Karkkila ja Lohja) alueella PYLL -arvot ovat hyviä ja vähintään maamme keskitasoa ja kehitys on pääsääntöisesti hyvä. ▪ Hyvinkää: Kehittynyt hyvään suuntaan, ja kehitys hieman nopeampaa ▪ Järvenpää: Kehittynyt hyvään suuntaan ja koko maan tasolla ▪ Mäntsälä: Kehittynyt erittäin hyvään suuntaan ja muutos on hieman nopeampaa ▪ Nurmijärvi: Kehitys hidastunut ▪ Pornainen: Kehitys ei ole jatkunut samalla tavalla ▪ Tuusula: Kehittynyt hyvään suuntaan ja muutos on suhteellisesti hieman nopeampaa
- 23. TEAVIISARI – KUNNAN TOIMINTA ASUKKAIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEKSI
- 24. Oppimisen palvelut - tiedolla johtaminen ja analyysien tekeminen toiminnan kehittämisen ytimessä Askeleet: • Mitä tietoa tarvitaan? • Mitä tietoa on saatavilla? • Mitä tietoa tarvitaan lisää? • Tiedon arviointi ja analyysi: • Mikä on olennaista kehittämisen näkökulmasta? • Mitä tavoitetta edistetään? • Mihin tiedolla halutaan vaikuttaa? • Kuinka tieto vaikuttaa toiminnan kehittämiseen? • Tulosten arviointi • https://docs.google.com/spreadsheets/d/1 R1I8URWRH3gmVzZsRBDgmr0gfOpMJZaev q7TGldPA6c/edit?usp=sharing Tasot: oppilas, opettaja, koulu/rehtori, hallinnon asiantuntijat, johtoryhmä
- 25. Kouluterveyskyselyn hyödyntäminen Kohderyhmät • Perusopetuksen 4. ja 5. vuosiluokkien oppilaat ja vanhemmat • Perusopetuksen 8. ja 9. vuosiluokkien oppilaat • Lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijat • Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat Tuusulassa kyselyyn vastasi 2019 1826 opiskelijaa • 901 oli perusopetuksen 4.–5.-luokkalaista lasta, • 853 perusopetuksen 8.-9.-luokkalaista nuorta, • 97 lukion 1.–2.-vuosikurssin opiskelijaa ja • 245 ammatillisen koulutuksen opiskelijaa.
- 27. Osallistuva budjetointi nostaa esiin asukkaiden tarpeita ja toiveita