Kuluvana vuonna Suomen talouskasvu on nopeutunut ja muuttunut vientivetoiseksi. Myönteistä käännettä selittävät yhtäältä talouskasvun kiihtyminen useissa tärkeissä vientimaissa ja toisaalta toimialakohtaiset erityistekijät. PT on nostanut viimekeväisiä kasvuennusteitaan tälle vuodelle 1,7 prosenttiyksikköä ja ensi vuodelle 0,8 prosenttiyksikköä. Arvioimme, että kuluvana vuonna Suomen bkt kasvaa 3,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Ensi vuoden loivempi kasvu saattaa olla pitkäaikaista. Vakavimmat siihen kohdistuvat uhkakuvat ovat peräisin Suomen ulkopuolelta.
Talouden kasvunäkymät ovat suotuisat, mutta useat epävarmuustekijät varjostavat kehitystä. Palkansaajien tutkimuslaitos on nostanut Suomen tämän vuoden kasvuennustettaan 0,6 prosenttiyksiköllä viime syksystä 1,9 prosenttiin, josta se hidastuu ensi vuonna 1,7 prosenttiin. Vuosina 2017–2018 vienti kasvaa vientikysynnän vahvistuessa sekä parantuneen hintakilpailukyvyn ja talouden luovan uudistumisen seurauksena. Myös investointien kasvu jatkuu kohtalaisen vauhdikkaana, ja alhainen korkotaso tukee yksityistä kulutusta. Julkinen sektori pysyy alijäämäisenä nopeutuvasta kasvusta huolimatta.
Palkansaajien tutkimuslaitos ei ole muuttanut viime maaliskuun ennusteitaan Suomen bkt:n kasvusta. PT arvioi, että talouskasvu on tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Kilpailukykysopimus, joka alentaa työvoimakustannuksia työtuntia kohti noin 3,5 prosenttia ensi vuonna, voimistaa nettomääräisesti kokonaistuotantoa. Jo tämän vuoden aikana Suomen työvoimakustannukset ovat alentuneet muutaman prosenttiyksikön suhteessa kilpailijamaihimme. Kasvun painopiste onkin jatkossa viennissä, kun taas kotitalouksien ostovoiman vaatimaton kehitys rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua.
Noususuhdanne maltillistuu mutta jatkuu. Viennin kasvu jää kuluvana vuonna viime vuoden huippulukemista, mutta ensi vuonna viennin kasvu nopeutuu jälleen jonkin verran. Ripeästi alentunut työttömyysaste jatkaa pienenemistään. Pidemmän tähtäimen työllisyyskehityksen ikäryhmittäinen tarkastelu paljastaa, että myönteinen työllisyyskehitys on painottunut yhtäältä nuorimpiin ja toisaalta ikääntyneisiin työntekijöihin, sen sijaan 25–34-vuotiaiden miesten työllisyys alenee. Valtion budjettipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian elvyttävää.
On todennäköistä, että uhkaava kauppasota saadaan rajoitettua koskemaan vain yksittäisiä tavaraluokkia. Jos näin käy, kasvu jatkuu Suomessa tänä ja ensi vuonna vahvana. Nousukausi näyttää, ettei Suomella ollutkaan väitettyjä, poikkeuksellisen vakavia rakenteellisia ongelmia. Mm. tehdyistä leikkauspäätöksistä johtuen talouden vahva kehitys ei kuitenkaan paranna tasapuolisesti kaikkien väestöryhmien tilannetta. Tuloerojen kasvua pitäisi hidastaa perusturvan päivityksellä, johon kuuluisi indeksikorotusten tekeminen viimeistään ensi vuonna.
Suomen bkt kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia ja siten noin prosenttiyksikön hitaammin kuin euroalueen bkt. Kasvuero selittyy kuitenkin lähes kokonaan Suomen Venäjän-viennin jyrkästä supistumisesta ja Suomen muuta euroaluetta kireämmästä finanssipolitiikasta. Tänä vuonna Suomen bkt kasvaa 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Suomen viennin tukemiseksi todennäköisesti tehtävä kilpailukykysopimus alentaa työvoimakustannuksia tuntuvasti jo ensi vuonna. Odotukset sopimuksen työllisyysvaikutuksista ovat varsin toiveikkaita. Riskinä on, että sopimus heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa, mihin reagoidaan lisäleikkauksin.
Palkansaajien tutkimuslaitos on julkaissut uudet laskelmat muodostamiensa seitsemän esimerkkiperheen ostovoiman kehityksestä vuosina 2010–2015 ja ennustanut sitä tälle ja ensi vuodelle. Laskelmissa on huomioitu muutokset verotuksessa, sotumaksuissa, sosiaaliturvassa, asuntolainojen hoitokuluissa ja kotitalouskohtaisissa inflaatiovauhdeissa. Yhteensä aikavälillä 2010–2017 käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat vähiten palkansaajaperheillä, 0–3 prosenttia, ja eniten eläkeläisperheellä, 13 prosenttia. Kilpailukykysopimus jättää ansiotason nousun ensi vuonna liukumien varaan, mutta samalla kaikkien esimerkkiperheiden verotus kevenee. Vuonna 2016 ostovoiman muutokset asettuvat välille -2,0 ja 1,6 prosenttia ja vuonna 2017 välille -1,5 ja 0,8 prosenttia.
Palkansaajien tutkimuslaitos ei ole muuttanut viime maaliskuun ennusteitaan Suomen bkt:n kasvusta. PT arvioi, että talouskasvu on tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Kilpailukykysopimus, joka alentaa työvoimakustannuksia työtuntia kohti noin 3,5 prosenttia ensi vuonna, voimistaa nettomääräisesti kokonaistuotantoa. Jo tämän vuoden aikana Suomen työvoimakustannukset ovat alentuneet muutaman prosenttiyksikön suhteessa kilpailijamaihimme. Kasvun painopiste onkin jatkossa viennissä, kun taas kotitalouksien ostovoiman vaatimaton kehitys rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua.
Palkansaajien tutkimuslaitos on alentanut Suomen talouskasvun ennustettaan kuluvalle vuodelle viimesyksyisestä 2,3 prosentista 1,4 prosenttiin. Kansainvälisen talouden näkymien epävarmuus hidastaa Suomen talouskasvua etenkin kuluvana vuonna. Jos pahimmat uhkakuvat jäävät toteutumatta, kasvu piristyy ensi vuonna hivenen 1,5 prosenttiin. Viime vuonna pysähtynyt viennin kasvu elpyy, ja myös yksityisen kulutuksen kasvu tukee talouskasvua. Suomi on sopeutunut ammattirakenteiden murrokseen yleisesti ottaen hyvin, mutta etenkin perusasteen koulutuksen varassa olevien varttuneiden työntekijöiden työllistämiseen voi olla vaikea löytää työkaluja.
Talouden kasvunäkymät ovat suotuisat, mutta useat epävarmuustekijät varjostavat kehitystä. Palkansaajien tutkimuslaitos on nostanut Suomen tämän vuoden kasvuennustettaan 0,6 prosenttiyksiköllä viime syksystä 1,9 prosenttiin, josta se hidastuu ensi vuonna 1,7 prosenttiin. Vuosina 2017–2018 vienti kasvaa vientikysynnän vahvistuessa sekä parantuneen hintakilpailukyvyn ja talouden luovan uudistumisen seurauksena. Myös investointien kasvu jatkuu kohtalaisen vauhdikkaana, ja alhainen korkotaso tukee yksityistä kulutusta. Julkinen sektori pysyy alijäämäisenä nopeutuvasta kasvusta huolimatta.
Palkansaajien tutkimuslaitos ei ole muuttanut viime maaliskuun ennusteitaan Suomen bkt:n kasvusta. PT arvioi, että talouskasvu on tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Kilpailukykysopimus, joka alentaa työvoimakustannuksia työtuntia kohti noin 3,5 prosenttia ensi vuonna, voimistaa nettomääräisesti kokonaistuotantoa. Jo tämän vuoden aikana Suomen työvoimakustannukset ovat alentuneet muutaman prosenttiyksikön suhteessa kilpailijamaihimme. Kasvun painopiste onkin jatkossa viennissä, kun taas kotitalouksien ostovoiman vaatimaton kehitys rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua.
Noususuhdanne maltillistuu mutta jatkuu. Viennin kasvu jää kuluvana vuonna viime vuoden huippulukemista, mutta ensi vuonna viennin kasvu nopeutuu jälleen jonkin verran. Ripeästi alentunut työttömyysaste jatkaa pienenemistään. Pidemmän tähtäimen työllisyyskehityksen ikäryhmittäinen tarkastelu paljastaa, että myönteinen työllisyyskehitys on painottunut yhtäältä nuorimpiin ja toisaalta ikääntyneisiin työntekijöihin, sen sijaan 25–34-vuotiaiden miesten työllisyys alenee. Valtion budjettipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian elvyttävää.
On todennäköistä, että uhkaava kauppasota saadaan rajoitettua koskemaan vain yksittäisiä tavaraluokkia. Jos näin käy, kasvu jatkuu Suomessa tänä ja ensi vuonna vahvana. Nousukausi näyttää, ettei Suomella ollutkaan väitettyjä, poikkeuksellisen vakavia rakenteellisia ongelmia. Mm. tehdyistä leikkauspäätöksistä johtuen talouden vahva kehitys ei kuitenkaan paranna tasapuolisesti kaikkien väestöryhmien tilannetta. Tuloerojen kasvua pitäisi hidastaa perusturvan päivityksellä, johon kuuluisi indeksikorotusten tekeminen viimeistään ensi vuonna.
Suomen bkt kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia ja siten noin prosenttiyksikön hitaammin kuin euroalueen bkt. Kasvuero selittyy kuitenkin lähes kokonaan Suomen Venäjän-viennin jyrkästä supistumisesta ja Suomen muuta euroaluetta kireämmästä finanssipolitiikasta. Tänä vuonna Suomen bkt kasvaa 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Suomen viennin tukemiseksi todennäköisesti tehtävä kilpailukykysopimus alentaa työvoimakustannuksia tuntuvasti jo ensi vuonna. Odotukset sopimuksen työllisyysvaikutuksista ovat varsin toiveikkaita. Riskinä on, että sopimus heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa, mihin reagoidaan lisäleikkauksin.
Palkansaajien tutkimuslaitos on julkaissut uudet laskelmat muodostamiensa seitsemän esimerkkiperheen ostovoiman kehityksestä vuosina 2010–2015 ja ennustanut sitä tälle ja ensi vuodelle. Laskelmissa on huomioitu muutokset verotuksessa, sotumaksuissa, sosiaaliturvassa, asuntolainojen hoitokuluissa ja kotitalouskohtaisissa inflaatiovauhdeissa. Yhteensä aikavälillä 2010–2017 käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat vähiten palkansaajaperheillä, 0–3 prosenttia, ja eniten eläkeläisperheellä, 13 prosenttia. Kilpailukykysopimus jättää ansiotason nousun ensi vuonna liukumien varaan, mutta samalla kaikkien esimerkkiperheiden verotus kevenee. Vuonna 2016 ostovoiman muutokset asettuvat välille -2,0 ja 1,6 prosenttia ja vuonna 2017 välille -1,5 ja 0,8 prosenttia.
Palkansaajien tutkimuslaitos ei ole muuttanut viime maaliskuun ennusteitaan Suomen bkt:n kasvusta. PT arvioi, että talouskasvu on tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Kilpailukykysopimus, joka alentaa työvoimakustannuksia työtuntia kohti noin 3,5 prosenttia ensi vuonna, voimistaa nettomääräisesti kokonaistuotantoa. Jo tämän vuoden aikana Suomen työvoimakustannukset ovat alentuneet muutaman prosenttiyksikön suhteessa kilpailijamaihimme. Kasvun painopiste onkin jatkossa viennissä, kun taas kotitalouksien ostovoiman vaatimaton kehitys rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua.
Palkansaajien tutkimuslaitos on alentanut Suomen talouskasvun ennustettaan kuluvalle vuodelle viimesyksyisestä 2,3 prosentista 1,4 prosenttiin. Kansainvälisen talouden näkymien epävarmuus hidastaa Suomen talouskasvua etenkin kuluvana vuonna. Jos pahimmat uhkakuvat jäävät toteutumatta, kasvu piristyy ensi vuonna hivenen 1,5 prosenttiin. Viime vuonna pysähtynyt viennin kasvu elpyy, ja myös yksityisen kulutuksen kasvu tukee talouskasvua. Suomi on sopeutunut ammattirakenteiden murrokseen yleisesti ottaen hyvin, mutta etenkin perusasteen koulutuksen varassa olevien varttuneiden työntekijöiden työllistämiseen voi olla vaikea löytää työkaluja.
Suomen bkt kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia ja siten noin prosenttiyksikön hitaammin kuin euroalueen bkt. Kasvuero selittyy kuitenkin lähes kokonaan Suomen Venäjän-viennin jyrkästä supistumisesta ja Suomen muuta euroaluetta kireämmästä finanssipolitiikasta. Tänä vuonna Suomen bkt kasvaa 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Suomen viennin tukemiseksi todennäköisesti tehtävä kilpailukykysopimus alentaa työvoimakustannuksia tuntuvasti jo ensi vuonna. Odotukset sopimuksen työllisyysvaikutuksista ovat varsin toiveikkaita. Riskinä on, että sopimus heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa, mihin reagoidaan lisäleikkauksin.
Kuluvana vuonna Suomen talouskasvu on nopeutunut ja muuttunut vientivetoiseksi. Myönteistä käännettä selittävät yhtäältä talouskasvun kiihtyminen useissa tärkeissä vientimaissa ja toisaalta toimialakohtaiset erityistekijät. PT on nostanut viimekeväisiä kasvuennusteitaan tälle vuodelle 1,7 prosenttiyksikköä ja ensi vuodelle 0,8 prosenttiyksikköä. Arvioimme, että kuluvana vuonna Suomen bkt kasvaa 3,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Ensi vuoden loivempi kasvu saattaa olla pitkäaikaista. Vakavimmat siihen kohdistuvat uhkakuvat ovat peräisin Suomen ulkopuolelta.
Palkansaajien tutkimuslaitos on tehnyt ennusteen teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2017 asti. Näiden toimialojen tuotanto kasvaa tänä vuonna keskimäärin vajaan prosentin viime vuodesta. Pelkästään teollisuuden (pl. elintarviketeollisuus) tuotanto supistuu 0,6 prosenttia. Viennin vauhdittuminen vuosina 2016 ja 2017 näkyy tarkasteltavien toimialojen tuotannon lähivuosien kasvussa. Yhteen laskien kyseiset toimialat kasvavat ensi vuonna ja vuonna 2017 noin kolme prosenttia. Tehdasteollisuudessa kasvu jää tätä puoli prosenttiyksikköä hitaammaksi. Venäjän viennin jyrkkä supistuminen näyttää olevan pääsyy siihen, miksi teollisuutemme kasvu on vuodesta 2014 lähtien ollut muita Euroopan maita hitaampaa.
Suomen bruttokansantuote supistui viime vuonna 0,1 prosenttia, kun euroalue kasvoi samaan aikaan 0,9 prosenttia. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä bkt supistui edellisestä neljänneksestä 0,4 prosenttia. Talouden taantuma heikensi julkisen talouden rahoitusasemaa edelleen. Julkisyhteisöjen alijäämä nousi alustavan arvion mukaan 3,4 prosenttiin suhteessa bkt:en ja enimmäistä kertaa sitten vuoden 1996 yli Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen 3 prosentin kynnysarvon.
Tarve tasapainottaa julkinen talous on nousemassa tärkeimmäksi lähiajan tavoitteeksi. Suurin riski näissä pyrkimyksissä on liiallinen äkkijarrutus. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteessa arvioidaan, että julkiset menot – mukaan lukien sosiaalimenot – kasvavat ensi vuonna reaalisesti 0,7 prosenttia. Julkiset kulutusmenot kasvaisivat vain 0,1 prosenttia. Kokonaisveroasteen arvioimme nousevan vuoden 2015 44,2 prosentista 44,4 prosenttiin vuonna 2016. Oletettu kireähkö finanssipolitiikka ja talouskasvun voimistuminen painaisivat julkisen talouden alijäämän tänä vuonna 2,8 prosenttiin suhteessa bkt:en viime vuoden 3,4 prosentista. Ensi vuonna alijäämän bkt-suhde alenisi 2,2 prosenttiin.
Jos julkisia menoja leikattaisiin ensi vuonna lisää 2,1 miljardia euroa, noin yksi prosentti bkt:sta, bkt:n arvioitu kasvuvauhti alenisi 1,6 prosentista 0,6 prosenttiin (laskelman perustana olevasta kerroinoletuksesta ks. Liite 1). Kyseinen politiikan kiristys heijastuisi myös työmarkkinoille. Luonnehdittu leikkaus vähentäisi työllisten määrää arviolta noin 24 000 henkilöllä jo ensimmäisenä vuonna. Menojen 2,1 miljardin leikkaus vähentäisi kerroinvaikutusten jälkeen veroja niin, että julkiseen talouteen kertyisi enintään 1,3 miljardin säästöt. Tämän seurauksena julkisen alijäämän suhde bkt:en supistuisi 0,6 prosenttiyksikköä. Tällaista lisäkiristystä voidaan pitää ylireaktiona. Toimenpiteen hinta työllisyyden heikkenemisen muodossa olisi liian suuri.
Talouden kasvunäkymät ovat suotuisat, mutta useat epävarmuustekijät varjostavat kehitystä. Niitä synnyttävät ensinnäkin kansainväliset poliittiset riskit. Yhdysvalloissa riskien lähteenä on laaja epäluottamus uuden presidentin talouspolitiikan onnistumista kohtaan. Euroopassa huolenaiheena on populististen liikkeiden suosio ja samalla eurojärjestelmään kohdistuva epäluottamus. Talouden indikaattorit viittaavat kasvun kiihtymiseen Suomessa ja muualla, mutta ”pehmeiden” ja ”kovien” kasvuindikaattorien välillä on vielä ainakin toistaiseksi selvä epäsuhta. Ennusteemme mukaan Suomen talous silti elpyy. Vuosina 2017–2018 vienti kasvaa vientikysynnän vahvistuessa sekä parantuneen hintakilpailukyvyn ja talouden luovan uudistumisen seurauksena. Myös investointien kasvu jatkuu kohtalaisen vauhdikkaana, ja alhainen korkotaso tukee yksityistä kulutusta. Kuitenkin myös kotimaassa talouspolitiikkaan liittyy riskejä. Ennustejakson aikana testataan ensinnäkin hallituksen kykyä yhtenäisyyteen keskeisissä rakenteellisissa uudistuksissaan. Työmarkkinoilla haasteena on saada aikaiseksi hallittu liittokierros tilanteessa, jossa vientivetoinen palkkamalli ja tarvittava palkkakoordinaation muoto ovat vielä avoinna.
Matkailu- ja ravintola-ala hyvässä kasvuvireessä – yritysten kannattavuus on ...wwwMaRafi
Matkailu- ja ravintola-alan yritysten myynnin kasvu jatkui kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa vahvana. Koko mara-alan liikevaihto kasvoi 8,5 prosenttia. Kasvu oli majoitusliikkeissä ravintoloita ripeämpää. Matkailu ulkomailta Suomeen ja hyvä kotimaan talousvire tukevat toimialan näkymiä: matkailu- ja ravintola-alan liikevaihdon odotetaan kasvavan vuoden ensimmäisellä puoliskolla lähes 8 prosenttia. Alan yritysten ongelmana on kuitenkin heikko kannattavuus. Mara-alan palvelujen kysyntä on vasta saavuttamassa finanssikriisiä edeltävän tason.
Matkailu- ja ravintola alan yritysten liikevaihto kasvoi 4,9 prosenttia vuonna 2016. Kasvu jatkuu 6-8 prosenttia vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla.
Palkansaajien tutkimuslaitos on julkaissut uudet laskelmat muodostamiensa 7 esimerkkiperheen ostovoiman kehityksestä vuosina 2011–2016 sekä ennustanut sitä tälle ja ensi vuodelle. Laskelmissa on huomioitu muutokset verotuksessa, sotumaksuissa, sosiaaliturvassa, asuntolainojen hoitokuluissa ja kotitalouskohtaisissa inflaatiovauhdeissa. Työssäkäyvien esimerkkiperheiden ostovoiman kehitys on ollut niukkaa edeltävinä vuosina eikä tähän ole tulossa merkittävää muutosta vuosina 2017 ja 2018. Poikkeuksena palkansaajaperheissä on ollut yksinhuoltajaperhe, jonka ostovoima on kasvanut nousseiden asumistukien seurauksena. Etuustuloja ja/tai tulonsiirtoja saavien esimerkkiperheiden ostovoiman kehitys on ollut aiempina vuosina muita parempaa, mutta kehitys on kääntynyt nykyisen vaalikauden aikana heidän kannaltaan huonompaan suuntaan. Heidän käytettävissä olevat reaalitulonsa jopa laskevat ennustevuosina. Omistusasujat ovat hyötyneet vuokra-asujiin nähden matalammasta inflaatiosta.
Suomen bruttokansantuote on pysynyt alkuvuoden keskimäärin viime vuoden tasolla. Toisella vuosineljänneksellä bkt kasvoi 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Muualla Euroopassa kokonaistuotanto kasvaa selvästi nopeammin. Muuhun Eurooppaan nähden heikompi talouskehitys Suomessa selittyy pitkälti Venäjälle suuntautuvan viennin rajusta supistumisesta. Tämän vuoden jälkipuoliskolla kansantalous jo kasvaa, mutta kovin hitaasti. Kasvua tukee rakentamisen ja palvelutuotannon vauhdittuminen. Teollisuudessa huoltoseisokkien päättyminen ja uuden kapasiteetin käyttöönotto tukevat kasvua.
Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että Suomen bkt kasvaa tänä vuonna 0,4 prosenttia ja ensi vuonna 1,2 prosenttia edellisvuodesta. Ensi vuonna myös teollisuus ja vienti tukevat talouskasvua. Euroopan talouskasvun vauhdittuminen vaikuttaa tuolloin myönteisesti Suomenkin talouteen. Tiukka finanssipolitiikka ei juuri tee tilaa kulutuksen merkittävälle kasvulle Suomessa, mutta investoinnit vilkastuvat, kun rakentaminen kääntyy nousuun. Kansainvälisessä taloudessa Kiinan orastavat talousongelmat sekä Venäjän vaikeuksissa oleva kansantalous ja ruplan kurssi ovat merkittävimmät epävarmuuden lähteet.
Palkansaajien tutkimuslaitos on tehnyt ennusteen teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2016 asti. Näiden toimialojen tuotanto pysyy tänä vuonna keskimäärin viime vuoden tasolla. Pelkästään teollisuuden (pl. elintarviketeollisuus) tuotanto supistuu 0,6 prosenttia. Viennin vauhdittuminen vuosina 2015 ja 2016 näkyy näiden toimialojen tuotannon lähivuosien kasvussa. Yhteen laskien kyseiset toimialat kasvavat ensi vuonna vajaat neljä
prosenttia ja vuonna 2016 noin neljä prosenttia.
Palkansaajien tutkimuslaitos alentaa Suomen tämän vuoden kasvuennusteen -0,3 prosenttiin viime maaliskuun 0,9 prosentista. Ensi vuonna bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan yhden prosentin, kun maaliskuussa ennustimme kasvun olevan 2,2 prosenttia. Ennusteen korjaukset johtuvat pitkälti Ukrainan kriisin kärjistymisestä. Ukrainan kriisin negatiivinen vaikutus Suomen talouskasvuun on muodostumassa ennakoitua suuremmaksi. Tämä konflikti, joka vaikuttaa talouspakotteiden kautta, on näillä näkymin supistamassa Suomen kokonaistuotantoa noin puolitoista prosenttia. Tästä puoli prosenttia realisoituu tänä vuonna ja yksi prosentti ensi vuonna. Teollisuuden alkuvuonna vahvistunut tilauskertymä osoittaa, että edellytykset kasvun liikkeelle lähdölle ja sen nopeutumiselle olivat olemassa. Pakotteiden ja vastapakotteiden suorat ja epäsuorat vaikutukset alkavat kuitenkin voimistua loppuvuodesta. Suomen vienti Venäjälle supistuu tänä vuonna noin 20 prosenttia viime vuodesta. Tilanne pysyy tältä osin huonona pitkälle ensi vuoteenkin. Vaikka Ukrainan konflikti lientyy, pakotteita puretaan hyvin hitaassa aikataulussa.
Pääjohtaja Erkki Liikanen: Katsaus rahapolitiikkaan ja rahoitusjärjestelmän v...Suomen Pankki
Pääjohtaja Erkki Liikanen
Suomen Pankki
Katsaus rahapolitiikkaan ja rahoitusjärjestelmän vakauteen
Eduskunnan talousvaliokunnan julkinen kuuleminen
Helsinki, 8.9.2017
Johtokunnan varapuheenjohtaja Seppo Honkapohja: Suomen talous – Kohti laaja-a...Suomen Pankki
Suomen talous – Kohti laaja-alaisempaa kasvua, vienti kirittää investointeja, Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Seppo Honkapohjan esitys Suomen Tukkukauppiaiden Liiton Suhdanteet 2018 -tilaisuudessa 20.9.2017
Suomen kokonaistuotanto kasvoi viime vuonna 5,5 prosenttia. Kasvuluku oli poikkeuksellisen korkea huolimatta siitä, että toissa vuoden paperialan työseisaus selittää siitä lähes prosenttiyksikön. Hyvästä suhdanteesta kertoo myös se, että työllisten määrä kasvoi viime vuonna 42 000 henkilöllä edellisvuodesta ja että työttömyysaste aleni 0,7 prosenttiyksikköä keskimäärin 7,7 prosenttiin. Suotuisaa taloudellista kehitystä selittää finanssipolitiikan keventäminen sekä maailmantalouden ja Suomen lähimarkkinoiden hyvä suhdannetilanne. Suurin yllätys suhteessa konsensusennusteisiin oli Suomen ja Euroopan kasvunäkymien säilyminen kohtuullisen hyvinä huolimatta USA:n talouskasvun selvästä hidastumisesta. Palkansaajien tutkimuslaitos arvioi, että suhdannetilanne pysyy jatkossakin verraten hyvänä. Tämän mukaan Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,2 prosenttia.
Matkailu- ja ravintola-alan loppuvuoden näkymät myönteisiäwwwMaRafi
Matkailu- ja ravintola-alan yritysten myynnin kasvu jatkui kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa kohtalaisena. Koko toimialan myynti kasvoi vajaat kolme prosenttia. Kevään suhdannetiedustelussa alan yritykset kuvaavat suhdannetilanteensa olevan keskimääräisellä tasolla. MaRan suppean tiedustelun mukaan ravintoloiden myynti kasvoi touko-kesäkuussa 5–10 prosenttia.
Suomen bkt kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia ja siten noin prosenttiyksikön hitaammin kuin euroalueen bkt. Kasvuero selittyy kuitenkin lähes kokonaan Suomen Venäjän-viennin jyrkästä supistumisesta ja Suomen muuta euroaluetta kireämmästä finanssipolitiikasta. Tänä vuonna Suomen bkt kasvaa 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Suomen viennin tukemiseksi todennäköisesti tehtävä kilpailukykysopimus alentaa työvoimakustannuksia tuntuvasti jo ensi vuonna. Odotukset sopimuksen työllisyysvaikutuksista ovat varsin toiveikkaita. Riskinä on, että sopimus heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa, mihin reagoidaan lisäleikkauksin.
Kuluvana vuonna Suomen talouskasvu on nopeutunut ja muuttunut vientivetoiseksi. Myönteistä käännettä selittävät yhtäältä talouskasvun kiihtyminen useissa tärkeissä vientimaissa ja toisaalta toimialakohtaiset erityistekijät. PT on nostanut viimekeväisiä kasvuennusteitaan tälle vuodelle 1,7 prosenttiyksikköä ja ensi vuodelle 0,8 prosenttiyksikköä. Arvioimme, että kuluvana vuonna Suomen bkt kasvaa 3,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Ensi vuoden loivempi kasvu saattaa olla pitkäaikaista. Vakavimmat siihen kohdistuvat uhkakuvat ovat peräisin Suomen ulkopuolelta.
Palkansaajien tutkimuslaitos on tehnyt ennusteen teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2017 asti. Näiden toimialojen tuotanto kasvaa tänä vuonna keskimäärin vajaan prosentin viime vuodesta. Pelkästään teollisuuden (pl. elintarviketeollisuus) tuotanto supistuu 0,6 prosenttia. Viennin vauhdittuminen vuosina 2016 ja 2017 näkyy tarkasteltavien toimialojen tuotannon lähivuosien kasvussa. Yhteen laskien kyseiset toimialat kasvavat ensi vuonna ja vuonna 2017 noin kolme prosenttia. Tehdasteollisuudessa kasvu jää tätä puoli prosenttiyksikköä hitaammaksi. Venäjän viennin jyrkkä supistuminen näyttää olevan pääsyy siihen, miksi teollisuutemme kasvu on vuodesta 2014 lähtien ollut muita Euroopan maita hitaampaa.
Suomen bruttokansantuote supistui viime vuonna 0,1 prosenttia, kun euroalue kasvoi samaan aikaan 0,9 prosenttia. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä bkt supistui edellisestä neljänneksestä 0,4 prosenttia. Talouden taantuma heikensi julkisen talouden rahoitusasemaa edelleen. Julkisyhteisöjen alijäämä nousi alustavan arvion mukaan 3,4 prosenttiin suhteessa bkt:en ja enimmäistä kertaa sitten vuoden 1996 yli Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen 3 prosentin kynnysarvon.
Tarve tasapainottaa julkinen talous on nousemassa tärkeimmäksi lähiajan tavoitteeksi. Suurin riski näissä pyrkimyksissä on liiallinen äkkijarrutus. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteessa arvioidaan, että julkiset menot – mukaan lukien sosiaalimenot – kasvavat ensi vuonna reaalisesti 0,7 prosenttia. Julkiset kulutusmenot kasvaisivat vain 0,1 prosenttia. Kokonaisveroasteen arvioimme nousevan vuoden 2015 44,2 prosentista 44,4 prosenttiin vuonna 2016. Oletettu kireähkö finanssipolitiikka ja talouskasvun voimistuminen painaisivat julkisen talouden alijäämän tänä vuonna 2,8 prosenttiin suhteessa bkt:en viime vuoden 3,4 prosentista. Ensi vuonna alijäämän bkt-suhde alenisi 2,2 prosenttiin.
Jos julkisia menoja leikattaisiin ensi vuonna lisää 2,1 miljardia euroa, noin yksi prosentti bkt:sta, bkt:n arvioitu kasvuvauhti alenisi 1,6 prosentista 0,6 prosenttiin (laskelman perustana olevasta kerroinoletuksesta ks. Liite 1). Kyseinen politiikan kiristys heijastuisi myös työmarkkinoille. Luonnehdittu leikkaus vähentäisi työllisten määrää arviolta noin 24 000 henkilöllä jo ensimmäisenä vuonna. Menojen 2,1 miljardin leikkaus vähentäisi kerroinvaikutusten jälkeen veroja niin, että julkiseen talouteen kertyisi enintään 1,3 miljardin säästöt. Tämän seurauksena julkisen alijäämän suhde bkt:en supistuisi 0,6 prosenttiyksikköä. Tällaista lisäkiristystä voidaan pitää ylireaktiona. Toimenpiteen hinta työllisyyden heikkenemisen muodossa olisi liian suuri.
Talouden kasvunäkymät ovat suotuisat, mutta useat epävarmuustekijät varjostavat kehitystä. Niitä synnyttävät ensinnäkin kansainväliset poliittiset riskit. Yhdysvalloissa riskien lähteenä on laaja epäluottamus uuden presidentin talouspolitiikan onnistumista kohtaan. Euroopassa huolenaiheena on populististen liikkeiden suosio ja samalla eurojärjestelmään kohdistuva epäluottamus. Talouden indikaattorit viittaavat kasvun kiihtymiseen Suomessa ja muualla, mutta ”pehmeiden” ja ”kovien” kasvuindikaattorien välillä on vielä ainakin toistaiseksi selvä epäsuhta. Ennusteemme mukaan Suomen talous silti elpyy. Vuosina 2017–2018 vienti kasvaa vientikysynnän vahvistuessa sekä parantuneen hintakilpailukyvyn ja talouden luovan uudistumisen seurauksena. Myös investointien kasvu jatkuu kohtalaisen vauhdikkaana, ja alhainen korkotaso tukee yksityistä kulutusta. Kuitenkin myös kotimaassa talouspolitiikkaan liittyy riskejä. Ennustejakson aikana testataan ensinnäkin hallituksen kykyä yhtenäisyyteen keskeisissä rakenteellisissa uudistuksissaan. Työmarkkinoilla haasteena on saada aikaiseksi hallittu liittokierros tilanteessa, jossa vientivetoinen palkkamalli ja tarvittava palkkakoordinaation muoto ovat vielä avoinna.
Matkailu- ja ravintola-ala hyvässä kasvuvireessä – yritysten kannattavuus on ...wwwMaRafi
Matkailu- ja ravintola-alan yritysten myynnin kasvu jatkui kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa vahvana. Koko mara-alan liikevaihto kasvoi 8,5 prosenttia. Kasvu oli majoitusliikkeissä ravintoloita ripeämpää. Matkailu ulkomailta Suomeen ja hyvä kotimaan talousvire tukevat toimialan näkymiä: matkailu- ja ravintola-alan liikevaihdon odotetaan kasvavan vuoden ensimmäisellä puoliskolla lähes 8 prosenttia. Alan yritysten ongelmana on kuitenkin heikko kannattavuus. Mara-alan palvelujen kysyntä on vasta saavuttamassa finanssikriisiä edeltävän tason.
Matkailu- ja ravintola alan yritysten liikevaihto kasvoi 4,9 prosenttia vuonna 2016. Kasvu jatkuu 6-8 prosenttia vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla.
Palkansaajien tutkimuslaitos on julkaissut uudet laskelmat muodostamiensa 7 esimerkkiperheen ostovoiman kehityksestä vuosina 2011–2016 sekä ennustanut sitä tälle ja ensi vuodelle. Laskelmissa on huomioitu muutokset verotuksessa, sotumaksuissa, sosiaaliturvassa, asuntolainojen hoitokuluissa ja kotitalouskohtaisissa inflaatiovauhdeissa. Työssäkäyvien esimerkkiperheiden ostovoiman kehitys on ollut niukkaa edeltävinä vuosina eikä tähän ole tulossa merkittävää muutosta vuosina 2017 ja 2018. Poikkeuksena palkansaajaperheissä on ollut yksinhuoltajaperhe, jonka ostovoima on kasvanut nousseiden asumistukien seurauksena. Etuustuloja ja/tai tulonsiirtoja saavien esimerkkiperheiden ostovoiman kehitys on ollut aiempina vuosina muita parempaa, mutta kehitys on kääntynyt nykyisen vaalikauden aikana heidän kannaltaan huonompaan suuntaan. Heidän käytettävissä olevat reaalitulonsa jopa laskevat ennustevuosina. Omistusasujat ovat hyötyneet vuokra-asujiin nähden matalammasta inflaatiosta.
Suomen bruttokansantuote on pysynyt alkuvuoden keskimäärin viime vuoden tasolla. Toisella vuosineljänneksellä bkt kasvoi 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Muualla Euroopassa kokonaistuotanto kasvaa selvästi nopeammin. Muuhun Eurooppaan nähden heikompi talouskehitys Suomessa selittyy pitkälti Venäjälle suuntautuvan viennin rajusta supistumisesta. Tämän vuoden jälkipuoliskolla kansantalous jo kasvaa, mutta kovin hitaasti. Kasvua tukee rakentamisen ja palvelutuotannon vauhdittuminen. Teollisuudessa huoltoseisokkien päättyminen ja uuden kapasiteetin käyttöönotto tukevat kasvua.
Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että Suomen bkt kasvaa tänä vuonna 0,4 prosenttia ja ensi vuonna 1,2 prosenttia edellisvuodesta. Ensi vuonna myös teollisuus ja vienti tukevat talouskasvua. Euroopan talouskasvun vauhdittuminen vaikuttaa tuolloin myönteisesti Suomenkin talouteen. Tiukka finanssipolitiikka ei juuri tee tilaa kulutuksen merkittävälle kasvulle Suomessa, mutta investoinnit vilkastuvat, kun rakentaminen kääntyy nousuun. Kansainvälisessä taloudessa Kiinan orastavat talousongelmat sekä Venäjän vaikeuksissa oleva kansantalous ja ruplan kurssi ovat merkittävimmät epävarmuuden lähteet.
Palkansaajien tutkimuslaitos on tehnyt ennusteen teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2016 asti. Näiden toimialojen tuotanto pysyy tänä vuonna keskimäärin viime vuoden tasolla. Pelkästään teollisuuden (pl. elintarviketeollisuus) tuotanto supistuu 0,6 prosenttia. Viennin vauhdittuminen vuosina 2015 ja 2016 näkyy näiden toimialojen tuotannon lähivuosien kasvussa. Yhteen laskien kyseiset toimialat kasvavat ensi vuonna vajaat neljä
prosenttia ja vuonna 2016 noin neljä prosenttia.
Palkansaajien tutkimuslaitos alentaa Suomen tämän vuoden kasvuennusteen -0,3 prosenttiin viime maaliskuun 0,9 prosentista. Ensi vuonna bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan yhden prosentin, kun maaliskuussa ennustimme kasvun olevan 2,2 prosenttia. Ennusteen korjaukset johtuvat pitkälti Ukrainan kriisin kärjistymisestä. Ukrainan kriisin negatiivinen vaikutus Suomen talouskasvuun on muodostumassa ennakoitua suuremmaksi. Tämä konflikti, joka vaikuttaa talouspakotteiden kautta, on näillä näkymin supistamassa Suomen kokonaistuotantoa noin puolitoista prosenttia. Tästä puoli prosenttia realisoituu tänä vuonna ja yksi prosentti ensi vuonna. Teollisuuden alkuvuonna vahvistunut tilauskertymä osoittaa, että edellytykset kasvun liikkeelle lähdölle ja sen nopeutumiselle olivat olemassa. Pakotteiden ja vastapakotteiden suorat ja epäsuorat vaikutukset alkavat kuitenkin voimistua loppuvuodesta. Suomen vienti Venäjälle supistuu tänä vuonna noin 20 prosenttia viime vuodesta. Tilanne pysyy tältä osin huonona pitkälle ensi vuoteenkin. Vaikka Ukrainan konflikti lientyy, pakotteita puretaan hyvin hitaassa aikataulussa.
Pääjohtaja Erkki Liikanen: Katsaus rahapolitiikkaan ja rahoitusjärjestelmän v...Suomen Pankki
Pääjohtaja Erkki Liikanen
Suomen Pankki
Katsaus rahapolitiikkaan ja rahoitusjärjestelmän vakauteen
Eduskunnan talousvaliokunnan julkinen kuuleminen
Helsinki, 8.9.2017
Johtokunnan varapuheenjohtaja Seppo Honkapohja: Suomen talous – Kohti laaja-a...Suomen Pankki
Suomen talous – Kohti laaja-alaisempaa kasvua, vienti kirittää investointeja, Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Seppo Honkapohjan esitys Suomen Tukkukauppiaiden Liiton Suhdanteet 2018 -tilaisuudessa 20.9.2017
Suomen kokonaistuotanto kasvoi viime vuonna 5,5 prosenttia. Kasvuluku oli poikkeuksellisen korkea huolimatta siitä, että toissa vuoden paperialan työseisaus selittää siitä lähes prosenttiyksikön. Hyvästä suhdanteesta kertoo myös se, että työllisten määrä kasvoi viime vuonna 42 000 henkilöllä edellisvuodesta ja että työttömyysaste aleni 0,7 prosenttiyksikköä keskimäärin 7,7 prosenttiin. Suotuisaa taloudellista kehitystä selittää finanssipolitiikan keventäminen sekä maailmantalouden ja Suomen lähimarkkinoiden hyvä suhdannetilanne. Suurin yllätys suhteessa konsensusennusteisiin oli Suomen ja Euroopan kasvunäkymien säilyminen kohtuullisen hyvinä huolimatta USA:n talouskasvun selvästä hidastumisesta. Palkansaajien tutkimuslaitos arvioi, että suhdannetilanne pysyy jatkossakin verraten hyvänä. Tämän mukaan Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,2 prosenttia.
Matkailu- ja ravintola-alan loppuvuoden näkymät myönteisiäwwwMaRafi
Matkailu- ja ravintola-alan yritysten myynnin kasvu jatkui kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa kohtalaisena. Koko toimialan myynti kasvoi vajaat kolme prosenttia. Kevään suhdannetiedustelussa alan yritykset kuvaavat suhdannetilanteensa olevan keskimääräisellä tasolla. MaRan suppean tiedustelun mukaan ravintoloiden myynti kasvoi touko-kesäkuussa 5–10 prosenttia.
"Ikääntyvät ovat Suomen iso potentiaalinen voimavara – myös siksi, että julkisen talouden haasteista selvittäisiin", valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäki avasi Sitran Voimaa-foorumin. Hetemäki puhui foorumissa otsikolla Mitä ripeitä korjaustoimenpiteitä kestävästä ikääntyvä Suomi vaatii?
Pääekonomisti Olli Koski kokosi kuusi keinoa kohentaa Suomen taloutta. Työllisyyttä parantaisi esimerkiksi asuntotuotannon sekä perustutkimuksen ja innovaatiotukien lisääminen. Työpaketti esiteltiin SAK:n työmarkkinaseminaarissa 16. elokuuta 2016.
Talous & Yhteiskunta -lehden numero 4/2019 sisältää artikkeleita ja haastattelun, jotka kertovat alueellista keskittymistä käsitelleistä tutkimuksista. Suomen seitsemän suurimman kaupunkiseudun väestö kasvaa nopeimmin, kun taas pienempien kaupunkien ja maaseudun väestöosuus supistuu. Muutos on kuitenkin verrattain hidasta, ja sille on myös vastavoimia.
Talous & Yhteiskunta -lehden numeron 3/2019 teemana on työ ja terveys. Artikkeleissa tarkastellaan Suomen terveydenhuoltojärjestelmän toimivuutta ja pohditaan mitä voitaisiin oppia Ruotsissa jo tehdyistä terveydenhuollon uudistuksista. Muissa artikkeleissa käsitellään terveyskäyttäytymisen ja työmarkkinamenestyksen yhteyttä, työttömien aktivointia, työikäisten eritasoisia terveyspalveluja, työaikajoustojen vaikutusta terveyteen sekä informaatioteknologian ja tekoälyn käyttöä mielenterveyspalvelujen tukena. Haastateltavana on THL:n tutkimusprofessori Unto Häkkinen. Hänen mielestään sote-uudistus on tehtävä, vaikka se vaatiikin vielä monen yksityiskohdan ratkaisemista.
Opiskelijavalinta ylioppilaskirjoitusten nykyarvosanojen perusteella ei ole täysin perusteltua, todetaan Aalto-ylipiston ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen uudessa tutkimuksessa. Ylioppilaskirjoitusten arvosanoilla on pitkän ajan vaikutuksia. Hienojakoisempi arvosteluasteikko tekisi opiskelijavalinnasta nykyistä reilumman.
Esimerkkiperhelaskelmissa tarkastellaan seitsemää kotitaloutta. Laskelmat kuvaavat ansiotulojen, tulonsiirtojen sekä verojen ja veronluonteisten maksujen kehityksen vaikutusta perheiden ostovoimaan. Perheille lasketaan Tilastokeskuksen tietoihin perustuvat perhekohtaiset kulutuskorit, jotka mahdollistavat perhekohtaisten inflaatiovauhtien ja reaalitulokehitysten arvioinnin. Ensi vuonna eläkeläispariskunnan ostovoima kasvaa eniten ja työttömien vähiten. Esimerkkiperhelaskelmia on tehty Palkansaajien tutkimuslaitoksella vuodesta 2009 lähtien.
Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa Suomen talouskasvuksi tänä vuonna 1,3 prosenttia ja ensi vuonna 1,1 prosenttia. Kasvua hidastaa eniten yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen. Toisaalta vienti kasvaa tänä vuonna hieman ennakoitua nopeammin, neljä prosenttia, ja ensi vuonnakin vielä kaksi prosenttia. Tuotannollisten investointien kasvu jatkuu maltillisena, mutta rakentamisen vähentyminen kääntää yksityiset investoinnit kokonaisuutena pieneen laskuun ensi vuonna. Hallituksen vuoteen 2023 mennessä tavoittelemien 75 prosentin työllisyysasteen ja julkisen talouden tasapainon toteutumista on vaikea arvioida, koska nämä tavoitteet on määritelty rakenteellisina ja niiden eri arviointimenetelmät saattavat tuottaa hyvin erilaisia tuloksia.
Suomen palkkataso oli 2015 ylempää eurooppalaista keskitasoa. Suomen suhteellinen asema ei ole juurikaan muuttunut 2010-luvun alun tilanteesta. Hintatason huomioiminen kuitenkin heikentää asemaamme palkkavertailussa. Palkkaerot meillä olivat vertailumaiden pienimpiä ja pysyivät melko samalla tasolla koko tarkastelujakson 2007–2015 ajan. EU-maissa havaittiin erisuuntaista kehitystä palkkaeroissa. Suurin osa palkkojen kokonaisvaihteluista selittyi taustaryhmien sisäisillä palkkaeroilla.
Suomessa toteutettiin vuonna 2005 laaja eläkeuudistus, jossa vanhuuseläkkeen alaikärajaa laskettiin. Tutkimuksessa havaitaan, että ikärajan lasku aikaisti eläkkeelle jäämistä. Kun alaraja laskettiin 65:stä 63:een, myös yleinen eläköitymisikä laski. Taloudellisten kannustimien muutosten vaikutukset eläköitymiseen jäivät paljon heikommiksi alaikärajan muuttamiseen verrattuna. Eläköitymisikään voidaan siis vaikuttaa tehokkaasti ja vähäisin kustannuksin lakisääteistä eläkeikää muuttamalla.
Talous & Yhteiskunta -lehden numeron 2/2019 artikkelit ja haastattelu kertovat tutkimuksista, joita on tehty Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston hankkeessa "Osaavat työntekijät - menestyvät työmarkkinat". Keskeinen kysymys on, miten sopeudutaan teknologisen kehityksen mukanaan tuomaan työn murrokseen.
Tutkimuksessa tarkastellaan ammattirakenteiden polarisaatiota sekä sitä, että mihin supistuvissa ja rutiininomaisissa ammateissa olevat työntekijät päätyvät hyödyntämällä kokonaisaineistoa vuosille 1970-2014. Ammattirakenteiden polarisaatio on jatkunut Suomessa jo vuosikymmeniä. Ammattirakennemuutoksen kehityskulku on pääosin tapahtunut siten, että keskitason tuotanto- ja toimistotyöntekijät ovat nousseet urapolkuja pitkin asiantuntijatöihin. Viimeaikaista palveluammattien osuutta on puolestaan kasvattanut se, että nuoret siirtyvät työmarkkinoille palvelutöihin. Rutiininomaisia ja kognitiivisia taitoja vaativien ammattien työntekijöillä on kuitenkin suurempi todennäköisyys nousta korkeammille palkkaluokille rutiininomaista ja fyysistä työtä tekeviin työntekijöihin verrattuna. Rutiininomaista ja fyysistä työtä tekevät tippuvat puolestaan suuremmalla todennäköisyydellä matalapalkka-aloille, ja heidän ansiotason kehitys on myös heikompaa.
The Labour Institute for Economic Research has lowered its forecast of Finland’s economic growth for the current year from last autumn’s 2.4 per cent to 1.4 per cent. Uncertainty in the international economic outlook will slow Finland’s economic growth, particularly this year. If the worst threats do not materialise, growth will pick up slightly next year to 1.5 per cent. Export growth, which came to a halt last year, will recover and growth in private consumption growth will also provide support to economic growth. In general, Finland has adjusted well to occupational restructuring, but it may be difficult to find means to employ older workers who only have basic education.
Palkansaajien tutkimuslaitos on alentanut Suomen talouskasvun ennustettaan kuluvalle vuodelle vii-mesyksyisestä 2,3 prosentista 1,4 prosenttiin. Kansainvälisen talouden näkymien epävarmuus hidastaa Suomen talouskasvua etenkin kuluvana vuonna. Jos pahimmat uhkakuvat jäävät toteutumatta, kasvu piristyy ensi vuonna hivenen 1,5 prosenttiin. Viime vuonna pysähtynyt viennin kasvu elpyy, ja myös yksityisen kulutuksen kasvu tukee talouskasvua. Suomi on sopeutunut ammattirakenteiden murrokseen yleisesti ottaen hyvin, mutta etenkin perusasteen koulutuksen varassa olevien varttuneiden työntekijöiden työllistämiseen voi olla vaikea löytää työkaluja.
Tämä PT Policy Brief tuo esiin havaintoja Suomen tuloerojen kehityksestä 1990-luvun puolivälin jälkeen. Tällä ajanjaksolla tuloerot ovat kasvaneet. Aluksi kasvu oli hyvin nopeaa, kunnes kehitys tasaantui finanssikriisin myötä. Tämä näkyy tarkasteltaessa kehitystä viiden vuoden ajalta lasketuissa keskituloissa. Taloudessa on tuloliikkuvuutta, ts. tulot vaihtelevat vuodesta toiseen. Havaitsemme, että liikkuvuus tuloportaikossa on vähentynyt. Samalla kun tuloerot ovat kääntyneet kasvuun, on tuloverotuksen progressiivisuus alentunut. Valtion tuloveron alennusten ohella tähän on erityisesti tulojakauman huipulla vaikuttanut pääomatulojen voimakas kasvu.
Julkisen budjetin sopeuttamistoimia toteutetaan usein etuuksien indeksileikkauksina tai tuloverojen korotuksina. Näillä toimenpiteillä on tulonjako- ja työllisyysvaikutuksia. Tämä PT Policy Brief esittää SISU-mallilla lasketut vaikutukset käytettävissä oleviin tuloihin tuloluokittain, jos valtion tuloveroasteikkoa korotettaisiin 0,4 prosenttiyksiköllä tai jos kansaneläkeindeksiä leikattaisiin. Molemmissa toimenpiteissä budjetti vahvistuisi 180 miljoonalla eurolla mutta tulonjakovaikutukset ovat huomattavan erilaiset. Oheisen kuvion mukaisesti indeksileikkaukset kohdistuvat voimakkaasti alempiin tulonsaajakymmenyksiin, kun taas tuloveron korotukset kohdistuvat ylempiin kymmenyksiin. Kun huomioidaan muutosten aiheuttamat työllisyysvaikutukset, kokonaiskuva muuttuu vain hieman.
Makeisvero otettiin käyttöön makeisille ja jäätelölle vuoden 2011 alusta. Virallinen perustelu oli kerätä verotuloja, mutta poliittisessa keskustelussa selvä tavoite oli ohjata kulutusta terveellisempään suuntaan. Makeisvero nosti selvästi makeisten kuluttajahintoja, mutta se ei vaikuttanut makeisten kysyntään. Toisaalta vuonna 2014 virvoitusjuomavero nousi sokerillisille juomille, mutta sokerittomat juomat jäivät alemmalle verotasolle. Tämä muutos alensi sokerillisten juomien kulutusta ja ohjasi kulutusta sokerittomiin juomiin. Onnistunut terveellisiin tuotteisiin ohjailu näyttääkin vaativan riittävän läheisen terveellisempien tuotteiden ryhmän olemassaolon.
Talous & Yhteiskunta-lehden "Suuren vaalinumeron" 1/2019 jutut käsittelevät aiheita, jotka voivat nousta esille kevään vaalikeskusteluissa. Pääpaino on ilmastonmuutoksessa: haastateltavana on Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas, ja kahdessa eri artikkelissa pohditaan metsien hiilinielujen ja yhdyskuntarakenteen merkitystä pyrittäessä hillitsemään ilmaston lämpenemistä. Muut artikkelit käsittelevät tuloerojen kasvua, sotea, eläkkeiden riittävyyttä, maahanmuuttajien työllistymistä, EMUn uudistamista, eurooppalaista palkkavertailua ja kestävyysvajeen sopimattomuutta talouspolitiikan suunnitteluun.
Raportissa tehdään laskelmia korkeakouluopiskelijoille suunnatun opintotuen tulorajojen muutosten vaikutuksista. Opintotuen tulorajojen tavoite on, että suurituloisille opiskelijoille ei makseta opintotukea. Samalla nykyiset tulorajat kuitenkin estävät opiskelijoita tienaamasta niin paljon kuin he haluaisivat. Laskelmissa hyödynnetään simulaatiomallia, jonka avulla voidaan arvioida miten opiskelijoiden tulojakauma muuttuisi eri vaihtoehtoisissa opintotuen tulorajojen muutoksissa. Tulosten mukaan nykyisiä tulorajaoja voisi nostaa esimerkiksi 50 prosentilla, jolloin yhdeksän kuukauden ajan opintotukea nostavan opiskelijan vuosituloraja olisi 18 000 euroa nykyisen noin 12 000 euron sijaan. Laskelmien mukaan tällöin päästäisiin opintotuen nykyisten tulorajojen haitallisista tulovaikutuksista laajasti ottaen eroon, koska vain harva opiskelija tienaisi tätä tulorajaa enempää. Ottaen huomioon verotulot ja tulonsiirrot tämä vaihtoehto lisäisi julkisyhteisöjen nettotuloja arviolta 5,9 miljoonaa euroa vuodessa.
Tässä tutkimuksessa tutkitaan diskreettien valintajoukkojen vaikutusta palkansaajien työn tarjonnan reagoimiseen tuloveroihin. Artikkelin empiirisessä osiossa hyödynnetään opintotuen tulorajojen aiheuttamaa tuloveroissa tapahtuvaa äkillistä nousua, ja reformia, jossa tulorajoja nostettiin. Tulosten mukaan vuoden 2008 reformi, jossa tulorajaa nostettiin 9 opintotukikuukautta nostaneille 9000 eurosta 12000 euroon, aiheutti merkittäviä muutoksia opiskelijoiden tulojakaumassa. Tulojakauma siirtyi korkeammalle tasolle lähtien noin 2000 euron tuloista. Koska opiskelijoiden verojärjestelmässä ei tapahtunut muutoksia näin alhaisella tasolla vuoden 2008 reformissa, eivät työn taloustieteen normaalit mallit pysty selittämään tätä siirtymää. Artikkelissa esitetään empiirisiä lisätuloksia, teoreettisia argumentteja ja simulaatiomalli, jotka kaikki viittaavat siihen, että tuloksen pystyy selittämään diskreettien valintajoukkojen mallilla. Lisäksi artikkelissa esitetään, että verotuksen hyvinvointitappiot voivat olla suuremmat kuin empiirisesti estimoidut, jos valintajoukot ovat diskreettejä, mutta niiden ajatellaan olevan jatkuvia.
Talous & Yhteiskunta -lehden uuteen numeroon sisältyy artikkeleita veropohjasta ja -vajeesta, liikenteen veroista, naisista tulojakauman huipulla, työllisyyden kasvusta, mikrosimulaatiomalleista ja digitalisaatiosta. Lehdessä on myös Helsingin yliopiston professori Uskali Mäen haastattelu, jossa käsitellään tieteenfilosofista näkökulmaa taloustieteeseen.
Tutkimuksessa rakennettiin uusia makrotaloudellisia malleja PT:n ennustetyötä varten. Malleilla tehtiin ennusteita vuosille 2017 ja 2018. Mallien BKT-ennuste vuodelle 2017 on 3,1 prosenttia (vrt. toteutunut 2,8 prosenttia) ja vuodelle 2018 1,8 prosenttia (vrt. PT:n 11.9 ennuste 2,7 prosenttia).
The boom becomes less pronounced but continues. This year, the growth of exports will not reach the peak figures of last year but the growth will to some extent pick up speed again in next year. The quickly decreased unemployment rate will continue to drop. An analysis of long-term employment growth by age group shows that positive employment growth is concentrated on the one hand on younger employees and, on the other hand, older employees, whereas the employment rate of men aged 25–34 is growing smaller. The government budget policy is too expansive, given the economic situation.
SAK:n uusi strategia täsmentää keskusjärjestön roolia ja uudistaa sen toimintatapoja vastamaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Strategiakausi ulottuu vuoteen 2028.
SAK:n keinovalikoimassa on jatkossakin neuvotteleminen niin työnantajien kuin kolmikantaisesti yhdessä työnantajien ja kulloisenkin hallituksen kanssa. Aiempaa tärkeämpään rooliin strategiassa nostetaan vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan unionissa. Myös asiantuntijuuden ja viestinnän rooli korostuu.
Strategiassa huomioidaan myös digitalisaation ja ilmastonmuutoksen työntekijöille aiheuttamat haasteet. Muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta on toteutettava oikeudenmukaisesti.
Talousennuste vuosille 2017–2018 | Kuvio- ja taulukkopaketti
1. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
TALOUSENNUSTE
2017–2018
20.9.2017
Ennustepäällikkö Ilkka Kiema
Muut ennusteryhmän jäsenet Seija Ilmakunnas
Hannu Karhunen
Henri Keränen
Sakari Lähdemäki
Terhi Maczulskij
Aila Mustonen
Heikki Taimio
2. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
KYSYNNÄN JA TARJONNAN TASE
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
2016 2016 2017e 2018e
Mrd. € Määrän muutos prosentteina (%)
Bruttokansantuote 215,6 1,9 3,6 2,5
Tuonti 78,6 4,4 5,7 4,6
Kokonaistarjonta 294,2 2,6 4,1 3,1
Vienti 76,0 1,3 9,0 6,0
Kulutus 170,8 1,6 1,4 1,1
yksityinen 119,1 1,8 2,0 1,5
julkinen 51,7 1,2 0,0 0,3
Investoinnit 46,4 7,2 7,6 4,0
yksityiset 37,9 7,9 9,0 4,5
julkiset 8,6 3,9 1,4 1,7
Varastojen muutos ja
hankinta (ml. tilastollinen ero)1 1,1 0,0 -0,3 0,2
Kokonaiskysyntä 294,2 2,6 4,1 3,1
3. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
KANSAINVÄLINEN TALOUS
Lähde: BEA, BOFIT, Eurostat, IMF, Palkansaajien tutkimuslaitos
2016 2017e 2018e
Yhdysvallat 15,3 1,5 2,1 2,4
Eur-19 11,6 1,8 2,3 2,2
Saksa 3,3 1,9 2,1 2,3
Ranska 2,2 1,2 1,6 1,8
Italia 1,8 0,9 1,5 1,6
EU28 16,5 1,9 2,3 2,3
Ruotsi 0,4 3,2 3,0 3,0
Iso-Britannia 2,3 1,8 1,5 1,2
Kiina 18,3 6,7 6,9 6,6
Intia 7,5 7,1 6,2 7,0
Japani 4,3 1,0 1,5 1,2
Venäjä 3,1 -0,2 1,7 2,0
Brasilia 2,5 -3,6 0,5 2,0
Kokonaistuotannon
määrän kasvu (%)
Osuus
maailman
BKT:sta (%)
4. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
ENNUSTEEN KESKEISIÄ LUKUJA
Lähde: Suomen Pankki, Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
2016 2017e 2018e
Työttömyysaste (%) 8,8 8,6 8,3
Työttömät (1 000) 237 233 225
Työlliset (1 000) 2448 2468 2488
Työllisyysaste (%) 68,7 69,4 69,8
Inflaatio, kuluttajahintaindeksi (%) 0,3 0,8 1,4
Ansiotaso, ansiotasoindeksi (%) 1,2 0,2 1,9
Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot (%) 0,9 2,0 1,0
Vaihtotaseen ylijäämä (mrd. €) -3,0 -1,8 0,0
Kauppataseen ylijäämä (mrd. €) 0,2 1,3 2,7
Valtiontalouden rahoitusjäämä
mrd. € -5,8 -5,2 -4,0
% bkt:sta -2,7 -2,3 -1,7
Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä
mrd. € -3,8 -3,9 -2,8
% bkt:sta -1,8 -1,7 -1,2
Velkaantumisaste (EDP-velka)
% bkt:sta 63,1 63,6 63,3
Veroaste, % 44,1 42,8 42,2
Lyhyet korot (3 kk:n euribor) -0,3 -0,3 -0,2
Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v.) 0,4 0,4 0,6
5. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
VALUUTTAKURSSIT 2.1.2014–15.9.2017
Lähde: EKP
6. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
VALUUTTAKURSSIT 2.1.2014–15.9.2017
Lähde: EKP
7. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
VENÄJÄN RUPLAN KURSSI 2.1.2014–15.9.2017
Lähde: EKP
8. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
VALUUTTAKURSSIT 2.1.2014–15.9.2017
Lähde: EKP
9. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
VALUUTTAKURSSIT 2.1.2014–15.9.2017
Lähde: EKP
10. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
VALUUTTAKURSSIT
4.1.2010–15.9.2017
Lähde: Euroopan keskuspankki
11. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
TYÖVOIMAKUSTANNUKSET TUNNILTA
TEOLLISUUDESSA 2011:1–2017:2
Lähde: Eurostat
12. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
TEOLLISUUDEN LUOTTAMUS JA TEOLLISUUS-
TUOTANTO EUROALUEELLA 2007:01–2017:08
Lähde: Eurostat
13. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
EUROALUEEN TEOLLISUUSTUOTANTO JA EURON
DOLLARIKURSSI 2007:01–2017:08
Lähde: EKP, Eurostat
14. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
KULUTTAJALUOTTAMUS JA VÄHITTÄISKAUPAN
MYYNTI EUROALUEELLA 2007:01–2017:08
Lähde: Eurostat
15. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
OHJAUSKOROT JA LYHYT MARKKINAKORKO
1.1.2007–15.9.2017
Lähde: Euroopan keskuspankki, Suomen Pankki
16. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
VALTION 10 VUODEN LAINOJEN KORKOJA
1.1.2014–15.9.2017
Lähde: Nordea
17. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
BKT:N KASVUPROSENTIT
2016, 2017 JA 2018
Lähde: Eurostat, Palkansaajien tutkimuslaitos
18. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
TYÖTTÖMYYSASTE ERI MAISSA
2007:01–2017:07
Lähde: Eurostat
19. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
RAAKAÖLJYN MAAILMANMARKKINAHINTA (BRENT)
2007:01–2017:08
Lähde: Energy Information Administration
20. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
INFLAATIO ERI MAISSA
2007:01–2017:08
Lähde: OECD
21. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
USA:N TALOUDEN INDIKAATTOREITA
2007:01–2017:08
Lähde: ISM, University of Michigan
22. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
TEOLLISUUDEN LUOTTAMUS JA TEOLLISUUS-
TUOTANTO SUOMESSA 2007:01–2017:08
Lähde: Eurostat
23. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
INVESTOINTITAVAROIDEN KYSYNTÄ JA
SUOMEN VIENTI 2008:1–2017:2
Lähde: Eurostat
24. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
SUOMEN TAVARAVIENTI
TAMMI–KESÄKUUSSA 2017
Lähde: Tulli
25. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
VAIHTOTASEEN JÄÄMÄ KOMPONENTEITTAIN
SUHTEESSA BKT:EEN 2007–2018
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
26. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
TUOTANNON SUHDANNEKUVAAJA
2007:01–2017:07
Lähde: Tilastokeskus
27. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
INVESTOINNIT
2007–2018
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
28. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
TYÖVOIMAN TARJONTA JA TYÖLLISYYS
2007–2018
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
29. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
TYÖTTÖMYYSASTE
2007–2018
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
30. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
TYÖN TUOTTAVUUDEN JA TEHTYJEN TYÖTUNTIEN
MUUTOS 2007–2018
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
31. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
ANSIOTASOINDEKSIN MUUTOS
2007–2018
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
32. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
REAALIANSIOIDEN MUUTOS
2007–2018
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
33. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
KOTITALOUKSIEN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIEN
REAALITULOJEN MUUTOS 2007–2018
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
34. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
KULUTTAJALUOTTAMUS JA VÄHITTÄISKAUPAN
MYYNTI SUOMESSA 2007:01–2017:08
Lähde: Eurostat
35. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
YKSITYISET KULUTUSMENOT JA SÄÄSTÄMISASTE
2007–2018
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
36. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
KOTITALOUKSIEN VELKAANTUMISASTE
2007–2016
Lähde: Tilastokeskus
37. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
KULUTTAJAHINTOJEN MUUTOKSET
2007–2018
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
38. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
JULKISYHTEISÖJEN RAHOITUSYLIJÄÄMÄ
% BKT:STA 2007–2018
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
39. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
VALTION BRUTTOVELKA JA JULKISYHTEISÖJEN
EDP-VELKA % BKT:STA 2007–2018
Lähde: Tilastokeskus, VM, Palkansaajien tutkimuslaitos
40. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
JULKISTEN MENOJEN SUHDE KOKONAISTUOTANNON
ARVOON 2007–2018
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
41. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
JULKISEN SEKTORIN RAHOITUSJÄÄMÄN
SUHDE BKT:HEN 2015 JA 2016
Lähde: OECD
42. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
JULKINEN VELKA
SUHTEESSA BKT:HEN 2015 JA 2016
Lähde: OECD
43. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
JULKINEN RAHOITUSJÄÄMÄ SUHTEESSA BKT:HEN
2015 JA 2016
Lähde: OECD
44. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
ULKOMAANKAUPAN VAIHTOSUHDE JA KAUPPATASE
2007–2018
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
45. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
VAIHTOTASEEN ALIJÄÄMÄ
SUHTEESSA BKT:HEN 2016
Lähde: IMF
46. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
SUOMEN TUOTANTO JA TYÖLLISYYS
2007:01–2017:07
Lähde: Tilastokeskus
47. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
FUNKTIONAALINEN TULONJAKO YRITYSTOIMINNASSA
2007–2016
Lähde: Tilastokeskus
48. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
KOKONAISTUOTANTO JA TYÖLLISYYS
2007–2018
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
49. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
RAAKA-AINEIDEN MAAILMANMARKKINAHINTAINDEKSI
2007:01–2017:06
Lähde: IMF
50. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
REAALIANSIOIDEN SEKÄ ANSIOTASO- JA
KULUTTAJAHINTAINDEKSIN MUUTOKSET 2007–2018
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
51. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
TEHDASTEOLLISUUDEN YKSIKKÖTYÖKUSTANNUKSET
2007–2016
Lähde: EKP
52. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
TYÖVOIMAKUSTANNUSINDEKSI, TEHDASTEOLLISUUS
2007:1–2017:2
Lähde: Eurostat
53. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
TYÖTTÖMYYSASTE ERI MAISSA
2008:01–2017:08
Lähde: Eurostat
54. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
TEOLLISUUSTUOTANTO 2015:01–2017:07
Lähde: Eurostat
55. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
EUROALUEEN JA EU:N RAKENNUSTUOTANTO
2007:01–2017:06
Lähde: Eurostat
56. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
ERI MAIDEN VENÄJÄVIENNIN OSUUDET
KOKO BKT:STA 2016
Lähde: Eurostat, International Trade Centre
57. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
TEOLLISUUSTUOTANNON MUUTOS
2015:01–2017:08
Lähde: Eurostat, Trading Economics
58. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
SUOMEN TEHDASTEOLLISUUS
2012:01–2017:07
Lähde: Tilastokeskus
59. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
KOTITALOUKSIEN KESKEISET ENNUSTELUVUT
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
2016
Milj. € 2016 2017e 2018e
Inflaatio (KHI) 0,3 0,8 1,4
Palkat ja palkkiot 84476 1,5 2,0 3,1
Ensitulo 129449 1,9 1,0 2,6
Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot 0,9 2,0 1,0
Yksityisen kulutuksen määrä 119056 1,8 2,0 1,5
Säästämisaste -0,9 -0,9 -1,2
Muutos (%)
60. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
JULKISEN TALOUDEN KESKEISIÄ LUKUJA
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
2016 2017e 2018e
Veroaste (%) 44,1 42,8 42,2
Menoaste (%) 55,8 54,5 52,9
Julkisyhteisöjen rahoitusylijäämä (Mrd. €) -3,8 -3,9 -2,8
Valtio -5,8 -5,2 -4,0
Kunnat -0,9 -0,9 -0,9
Soturahastot 2,9 2,2 2,1
Julkinen bruttovelka – EDP-velka (Mrd. €) 136,1 142,4 147,6
% bkt:sta 63,1 63,6 63,3
Valtion velka (Mrd. €) 102,4 107,2 110,9
% bkt:sta 47,5 47,9 47,6
61. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
VALTION 10 VUODEN LAINOJEN KORKOEROT
SUHTEESSA SAKSAAN 1.1.2014–15.9.2017
Lähde: Nordea
62. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
TYÖLLISTEN, TYÖTTÖMIEN JA TYÖVOIMAN MÄÄRÄN
MUUTOS 2000–2018
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
63. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
TYÖMARKKINOIDEN KESKEISET LUVUT
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
2015 2016 2017e 2018e
Työttömyysaste (%) 9,4 8,8 8,6 8,3
Työllisyysaste (%) 68,1 68,7 69,4 69,8
Työikäinen väestö (1 000) 4102 4109 4127 4135
Työvoima (1 000) 2689 2685 2701 2713
Työlliset (1 000) 2437 2448 2468 2488
Työttömät (1 000) 252 237 233 225
Ansiotasoindeksi (%) 1,4 1,2 0,2 1,9
Keskituntiansiot (%) 1,3 0,7 0,5 1,9
64. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
TYÖMARKKINA-ASEMA VUODEN 2017 TAMMI–
HEINÄKUULTA VUODEN TAKAISEEN VERRATTUNA
Lähde: Tilastokeskus
15–64-vuotiaat 15–74-vuotiaat
Väestö -9000 1000,0
Työvoiman ulkopuolella olevat -20000 -11000,0
Työvoima 11000 12000
Työlliset 15000 16000
Työttömät -4000 -4000,0
65. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT AMMATTIRYHMITTÄIN
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto
Työttömät
työnhakijat,
heinäkuu
2016
Työttömät
työnhakijat,
heinäkuu
2017 Muutos (%)
Johtajat 4306 3717 -14 %
Erityisasiantuntijat 57540 50688 -12 %
Asiantuntijat 36273 31568 -13 %
Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 22123 19505 -12 %
Palvelu- ja myyntityöntekijät 70575 64295 -9 %
Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 6627 5713 -14 %
Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 63924 50933 -20 %
Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 26208 21293 -19 %
Muut työntekijät 28507 24534 -14 %
Ammatteihin luokittelemattomat ryhmät 62147 56644 -9 %
66. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
BRUTTOKANSANTUOTTEEN MÄÄRÄ
2007–2018
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
67. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
TAVAROIDEN JA PALVELUIDEN VIENTI
2008:1–2017:2
Lähde: Tilastokeskus
68. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
TAVAROIDEN JA PALVELUIDEN TUONTI
2008:1–2017:2
Lähde: Tilastokeskus
69. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
INVESTOINNIT 2007:1–2017:2
Lähde: Tilastokeskus
70. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
EUROALUEEN YHDENMUKAISTETTU KULUTTAJAHINTA-
INDEKSI (YKHI) JA SAMA ILMAN ENERGIAA JA
KÄSITTELEMÄTÖNTÄ RUOKAA 2015:01–2017:08
Lähde: Eurostat
71. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
EUROALUEEN ECONOMIC SENTIMENT INDICATOR
KUUKAUSITTAIN 2010:01–2017:08 JA BKT:N
MUUTOKSET NELJÄNNESVUOSITTAIN 2010:1–2017:2
Lähde: Eurostat
72. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
TEOLLISUUDEN LUOTTAMUS JA TEOLLISUUSTUOTANTO
SAKSASSA 2005:01–2017:08
Lähde: Eurostat
73. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
EUROALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS 2016–2018
Lähde: Eurostat, Palkansaajien tutkimuslaitos
74. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
INFLAATIO ERI MAISSA 2007:01–2017:08
Lähde: OECD
75. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
ANSIOTASOINDEKSIN MUUTOS SEKTOREITTAIN
2001–2018
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
76. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
BRUTTOKANSANTUOTTEEN ERÄT 2017:2
Lähde: Tilastokeskus
77. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
FINANSSIPOLITIIKAN MITOITUS PÄÄTÖSPERÄISTEN
MENO- JA TULOMUUTOSTEN* AVULLA ARVIOITUNA
Lähde: Julkisen talouden suunnitelma 2016–2019 (kevät 2015) ja 2018–2020 (kevät 2017), TK, PT
* Meno- ja tulopuolen päätösperäiset toimet (netto) suhteessa bruttokansantuotteeseen (%);
positiivinen luku ilmaisee kiristystä, negatiiviinen elvytystä
78. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
FINANSSIPOLITIIKAN MITOITUS OECD:N RAKENTEELLISEN
ALIJÄÄMÄN MUUTOKSEN AVULLA ARVIOITUNA
Lähde: OECD, Tilastokeskus
* Johdonmukaisuuden vuoksi bruttokansantuotteen ennusteet vuosille 2017 ja 2018 ovat
OECD:n tuoreimmat ennusteet.
79. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
JULKISEN TALOUDEN SOPEUTUSTOIMET KAHDELLA
VAALIKAUDELLA
Lähde: Julkisen talouden suunnitelma 2016–2019 (kevät 2015) ja 2018–2020 (kevät 2017)
Menoihin ja tuloihin vaikuttavat vuotuiset muutokset julkisen
talouden suunnitelmien mukaan.
Menot
(netto)
Tulot (netto)
Mrd. €
Yhteensä
Mrd. €
Katainen-Stubb
2012 -0,4 0,4 0,0
2013 0,5 1,8 2,3
2014 0,3 0,7 1,0
2015 1,3 0,8 2,1
Yhteensä 2012–2015 1,7 3,7 5,4
Sipilä
2016 0,8 0,6 1,4
2017 1,1 -1,6 -0,5
2018 0,8 -0,4 0,4
2019 0,8 -0,4 0,4
Yhteensä 2016–2019 3,5 -1,8 1,7
Kaudet yhteensä 5,2 1,9 7,1
80. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
KULUTTAJIEN LUOTTAMUS SUOMEN TALOUTEEN JA
OMAAN TALOUTEEN 2007:01–2017:08
Lähde: Tilastokeskus
81. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
ESIMERKKIPERHELASKELMAT
2017–2018
20.9.2017
Projektitutkija Henri Keränen
82. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
YLEISTÄ
Tarkastellaan talouskehityksen ja politiikkamuutosten vaikutusta
esimerkkiperheiden ostovoimaan
Laskelmat on toteutettu SISU-mikrosimulointimallilla
Tarkastelujaksona 2011–2018
Esimerkkiperheet on valittu kuvaamaan monipuolisesti suomalaisia
kotitalouksia
Palkansaajat ovat ammattinsa mediaanituloisia
Lapsiperheitä, pariskuntia ja yksinasujia
Vuokra- ja omistusasujia
Tarkastelussa on huomioitu myös kotitalouskohtaiset inflaatiot
83. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
ESIMERKKIKOTITALOUDET
Hyvätuloinen pariskunta
Toimihenkilöperhe, 2 lasta
Työntekijäperhe, 2 lasta
Pienipalkkainen yksinhuoltajaperhe, 1 lapsi
Yksinasuva työtön, työmarkkinatuki
Yksinasuva työtön, ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha
Eläkeläispariskunta
84. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
Hyvätuloinen pariskunta
• Lapseton pariskunta
• Pariskunnalla ainoastaan palkkatuloja
• Miehellä ekonomin koulutus ja naisella
oikeustieteellinen koulutus
• Asuvat velattomassa omistusasunnossa
Toimihenkilöperhe, 2 lasta
• Perheen vanhemmat ovat insinööri ja sairaanhoitaja
• Lapset alle 17-vuotiaita
• Perheellä on 150 000 euroa asuntolainaa
85. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
Työntekijäperhe, 2 lasta
• Perheen vanhemmat ovat
varastotyöntekijä ja myyjä
• Lapset alle 17-vuotiaita
• Perhe asuu 80 neliöisessä vuokra-
asunnossa
Pienipalkkainen yksinhuoltajaperhe, 1 lapsi
• Vanhempi on ammatiltaan siivooja
• Palkkatulojen lisäksi perhe saa asumistukea ja
elatustukea
• Perhe asuu 60 neliöisessä vuokra-asunnossa
86. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
Yksinasuva työtön, työmarkkinatuki ja ansiosidonnainen
• Ei muita perheenjäseniä
• Asuu 40 neliöisessä vuokra-asunnossa
• Toinen esimerkeistä saa työmarkkinatukea,
asumistukea ja toimeentulotukea
• Toinen on ansiosidonnaisella päivärahalla jäätyään
työttömäksi konepajateollisuudesta
Eläkeläispariskunta
• Asuvat velattomassa omistusasunnossa
• Toinen henkilöistä saa keskimääräistä työeläkettä
ja toinen saa kansaneläkettä sekä takuueläkettä.
87. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
PALKKOJEN JA ETUUKSIEN KEHITYS VUOSINA
2017–2018
Vuonna 2017 yksityisen sektorin ansioiden odotetaan kasvavan 0,55 %
kun taas julkisella sektorilla muutos on -1,1 %. Vuonna 2018 ansioiden
oletetaan kasvavan 1,9 % molemmilla sektoreilla.
Indeksijäädytys tarkoittaa, että suurin osa etuuksista pysyy ennallaan
Takuueläkkeeseen tehdään 15 euron korotus ensi vuonna
Toimeentulotuen perusosaan 5 euron korotus ensi vuonna
Työeläkeindeksin nousu maltillista: 0,6 % tänä vuonna ja 0,7 % vuonna
2018
88. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
MUUTOKSET VEROTUKSEEN VUONNA 2018
Tuloverotukseen tehdään n. 270 milj. veronkevennys sekä inflaatiotarkistukset
Työtulovähennyksen enimmäismäärän korotus: 1 420 € 1 540 €
Ns. solidaarisuusvero säilyy
Kunnallisveron perusvähennyksen enimmäismäärän korotus: 3060 € 3100 €
Lapsivähennys poistuu
Yle-veroon budjettineutraali uudistus: entistä useampi pienituloinen vapautuu Yle-
veron maksusta kokonaan, mutta parempituloiset maksavat 20 €/vuosi enemmän
Asuntolainojen korkovähennysoikeus laskee edelleen: 45 % 35 %
Keskimääräinen kunnallisveroprosentti ei nouse ensi vuonna (oletus)
89. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT VUONNA 2018
Sairaanhoitomaksu työtuloista: 0 % 0 %
Sairaanhoitomaksu muista tuloista: 1,45 % 1,53 %
Palkansaajan sairausvakuutuksen päivärahamaksu: 1,58 % 1,58 %
Työttömyysvakuutusmaksu: 1,6 % 1,9 %
Työeläkemaksu, alle 53-vuotiaat: 6,15 % 6,35 %
Työeläkemaksu, 53 v. lähtien: 7,65% 7,85 %
90. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
ESIMERKKIPERHEIDEN ASUMINEN
• Perheistä hyvätuloinen pariskunta, toimihenkilöperhe sekä
eläkeläispariskunta asuvat omistusasunnossa.
• Muut eli työntekijäperhe, yksinhuoltajaperhe sekä työttömät kotitaloudet
asuvat vuokralla
• Oletus vuokraindeksistä: Vuokrat jatkavat kasvuaan, vuokrat nousevat
2,1% tänä ja ensi vuonna
• Omistusasumisen hintaindeksin muutos on ollut useana peräkkäisenä
vuotena negatiivista
• Alentuneet korkokustannukset ovat omalta osaltaan painaneet indeksiä
alaspäin
• Erot asumiskustannusten kehityksessä selittävät suuren osan eroista
esimerkkiperheiden kotitalouskohtaisissa inflaatioissa
91. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIEN TULOJEN NIMELLINEN
MUUTOS (%) 2012–2016, 2017 JA 2018
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
92. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
KOTITALOUSKOHTAISET INFLAATIOT
2012–2016, 2017 JA 2018
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
93. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIEN TULOJEN REAALINEN
MUUTOS 2012–2016, 2017 JA 2018
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
94. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIEN TULOJEN NIMELLINEN
KEHITYS 2011–2018
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
95. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
KOTITALOUSKOHTAISTEN INFLAATIOIDEN
KEHITYS 2011–2018
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
96. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIEN TULOJEN REAALINEN
KEHITYS 2011–2018
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
97. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
VEROJEN JA VERONLUONTEISTEN MAKSUJEN OSUUS
BRUTTOTULOISTA 2011–2018
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
98. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIEN TULOJEN NIMELLINEN
MUUTOS (€/KK) 2012–2016, 2017 JA 2018
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
99. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
Hyvätuloinen pariskunta
Toimihenkilöperhe, 2 lasta
Hyvätuloinen pariskunta 2016 2017 2018
Bruttotulot €/kk 12654 12724 12966
Saadut tulonsiirrot €/kk 0 0 0
Verot ja veroluonteiset maksut €/kk 4904 4855 4965
Käytettävissä olevat tulot €/kk 7751 7869 8001
Verojen osuus bruttotuloista (%) 38,75 38,16 38,29
Toimihenkilöperhe (2 lasta) 2016 2017 2018
Bruttotulot €/kk 6939 6926 7057
Saadut tulonsiirrot €/kk 202 200 200
Verot ja veroluonteiset maksut €/kk 2019 1969 2029
Käytettävissä olevat tulot €/kk 5121 5156 5227
Verojen osuus bruttotuloista (%) 29,10 28,43 28,76
100. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
Työntekijäperhe, 2 lasta
Työntekijäperhe (2 lasta) 2016 2017 2018
Bruttotulot €/kk 4773 4799 4890
Saadut tulonsiirrot €/kk 202 200 200
Verot ja veroluonteiset maksut €/kk 1057 1033 1075
Käytettävissä olevat tulot €/kk 3917 3980 4016
Verojen osuus bruttotuloista (%) 22,16 21,52 21,97
Pienipalkkainen yksinhuoltajaperhe, 1 lapsi
Yksinhuoltajaperhe (1 lapsi) 2016 2017 2018
Bruttotulot €/kk 2067 2078 2118
Saadut tulonsiirrot €/kk 605 598 591
Verot ja veroluonteiset maksut €/kk 414 403 422
Käytettävissä olevat tulot €/kk 2257 2272 2287
Verojen osuus bruttotuloista (%) 20,02 19,40 19,92
101. P A L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S
Yksinasuvat työttömät sekä eläkeläispariskunta
Eläkeläispariskunta
Työtön, työmarkkinatuki 2016 2017 2018
Bruttotulot €/kk 703 697 697
Saadut tulonsiirrot €/kk 393 404 419
Verot ja veroluonteiset maksut €/kk 114 111 111
Käytettävissä olevat tulot €/kk 982 989 1004
Verojen osuus bruttotuloista (%) 16,15 15,98 15,92
Työtön, ansiosidonnainen 2016 2017 2018
Bruttotulot €/kk 1663 1666 1690
Saadut tulonsiirrot €/kk 70 75 72
Verot ja veroluonteiset maksut €/kk 384 384 391
Käytettävissä olevat tulot €/kk 1349 1357 1371
Verojen osuus bruttotuloista (%) 23,11 23,03 23,16
Eläkeläispariskunta 2016 2017 2018
Bruttotulot €/kk 2821 2826 2855
Saadut tulonsiirrot €/kk 0 0 0
Verot ja veroluonteiset maksut €/kk 444 441 450
Käytettävissä olevat tulot €/kk 2377 2386 2405
Verojen osuus bruttotuloista (%) 15,75 15,60 15,77