Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan ravitsemussuositukset täyttävällä ruokavaliomuutoksella voidaan saavuttaa noin 40 prosenttia pienemmät ilmastovaikutukset ruoankulutuksessa. Peltomaiden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen pienentää erityisesti eläinperäisiä tuotteita sisältävien ruokavalioiden ilmastovaikutusta. Muutos vaatii selkeää ohjausta sekä merkittäviä rakenteellisia muutoksia maa- ja elintarviketaloudessa.
2. Maakuntien työllä kestävää kasvua ja
hyvinvointia
Tavoitteet:
– Maaseutu on elinvoimainen paikka yrittää ja asua
– Luomme hyviä edellytyksiä biotalouteen ja
ruokaan perustuvien liiketoimintojen
kilpailukykyiselle kasvulle
– Käytämme luonnonvaroja kestävästi
– Ihmisten, eläinten ja kasvien terveys, hyvinvointi ja
turvallisuus on varmistettu vastuullisesti
3. Maakunnan tehtävät maa- ja
elintarviketaloudessa sekä maaseudun
kehittämisessä
Maakuntalakiehdotus:
6 § Maakunnan tehtäväalat
5)terveydensuojelu, tupakkavalvonta, elintarvikevalvonta sekä
eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja eläinlääkäripalvelut
6)maatalous ja maaseudun kehittäminen;
7)maataloustuotteiden markkinajärjestelyt, maatalouden
tuotantopanosten turvallisuus, laatu ja käyttö sekä kasvinterveyden
valvonta;
6. Tukimuodot maakuntien työkaluna
– EU:n suorat viljelijätuet, kansalliset viljelijätuet
– osarahoitteiset viljelijätuet (sis. maaseutuohjelmaan)
– täydentävät ehdot
– rakennetuet (sis. maaseutuohjelmaan)
– yritys- ja hanketuet, sisältäen Leader-toiminnan (sis.
maaseutuohjelmaan)
– maataloustuotteiden markkinajärjestelyt
– elintarvike- ja rehuturvallisuus
– eläinten terveys ja hyvinvointi (eläinten hyvinvointikorvaukset
sis. maaseutuohjelmaan)
– eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta
– EU-tuissa maksajavirastovaatimukset. Sovelletaan myös
kansallisiin tukiin.
7. Mikä maksajavirasto?
• Maksajavirastot ovat EU:n jäsenvaltioiden viranomaisia tai
elimiä, jotka vastaavat maataloustuki- ja maaseuturahaston
menojen hallinnoinnista ja valvonnasta
• Suomessa Maaseutuvirasto on hyväksytty maksajavirasto
• MMM on määritellyt EU-säädösten perusteella hyväksymisen
edellytykset
• Riippumaton elin tarkistaa, että hyväksymisen edellytykset
täyttyvät
• Maksajaviraston vastuulla on tarkistaa, että tukihakemukset
oikeuttavat tukeen = EU-varojen moitteeton hallinnointi
8. Maakunnat kokoavat uuden
ympäristöterveydenhuollon kokonaisuuden
• Uusi toimintojen kokonaisuus kunnista ja Aveista siirtyvistä
tehtävistä
• Yhteistyöstä on sovittava ja huolehdittava hallinnollisissa
rajapinnoissa
9. Ympäristöterveydenhuollon tehtävät
• Ympäristöterveydenhuollon tehtävistä pääosa (3/4) on MMM:n
toimialaa
– elintarviketurvallisuus ja elintarvikevalvonta,
– eläinlääkäripalvelut
– eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta,
– eläintautivalvonta, eläinsuojeluvalvonta, eläinten
lääkitsemisen valvonta, eläinten rekisteröinti ja
merkitseminen, eläinten ja eläinperäisten tuotteiden
sisämarkkinakauppa ja vienti
– sivutuotevalvonta
– maataloustukiin liittyvien täydentävien ehtojen valvonta
11. Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen
valvontasuunnitelma (VASU) ohjaa
valtakunnallista kokonaisuutta
• suunnittelu (valtakunnallinen – maakunnallinen)
• toimeenpano
• raportointi (kansallinen, komissiolle)
• arviointi
• korjaavat toimenpiteet suunnitelmaan
12. Haasteita
- maksajavirastotehtäviä ei muissa EU-rahastoissa
- digitalisaation haasteet (EU ja kansallinen ulottuvuus)
- EU:n rahoittamien maatalous- ja maaseudun kehittämistukien
kiristyvät velvoitteet -> mahdolliset lisäresurssitarpeet esim.
valvontaan
- rakennerahastojen ja maaseuturahaston säädösten erilaisuus
esim. yksinkertaistetut kustannusmenettelyt
- maaseutuohjelma on raportoiva maakunnista yhtenä
kokonaisuutena yhden luukun periaatteella
- käsitteiden selkeys/epäselvyys: valmisteilla oleva
kasvupalvelusäädöstö ei koske MMM:n hallinnonalaa
- elintarvikeketjun valvonnan toimeenpanon ja sen
vaikuttavuuden varmistaminen
- eläinlääkäripalveluiden saatavuus koko maassa
(peruseläinlääkäripalvelut ja päivistys)
13. Kaikkia maakuntia tarvitaan maa- ja
elintarviketalouden ja maaseudun
kehittämisen tehtävissä
• tehtävien hoito pääsääntöisesti jokaisessa maakunnassa
– maaseutuohjelman valtakunnalliset ja koordinaatiohankkeet
hoidetaan jatkossakin keskitettynä tehtävänä yhdessä
maakunnassa (Artjoen ryhmän päätös 5.9.2016)
– porotaloustehtävien keskittäminen Lappiin
• osallistaminen ja osallisuus tärkeää
– hyödynnettäväksi: Leader-ryhmät osallistamisen
asiantuntijoita
• yhteistyötä ja yhteistoimintaa kehitettävä edelleen maakuntien
välillä