RUOKA&MATKAILU-päivä: Lähiruoka on kestävää kehitystä
Maa- ja metsätalousministeriön lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen puhui RUOKA&MATKAILU-seminaarin yleisölle lähiruoasta.
Keski-Suomen muutosagentti Tuija Koiviston esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen maakuntatilaisuudessa Jyväskylässä 18.10.2016
Rahapolitiikka ja tulonjako, Juha KilponenSuomen Pankki
Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston osastopäällikkö Juha Kilponen käsittelee puheenvuorossaan rahapolitiikkaa ja tulonjakoa. Esitys on osa Suomen Pankin rahamuseon Tieteiden yön ohjelmaa 2022.
Great power rivalry is accelerating in the economic domain as states view economic interdependencies as vulnerabilities and gear up for competition through new means of economic intervention. This is shifting the global economy from market capitalism toward more strategic and state-directed capitalism. States are increasingly using their economies as strategic weapons through sanctions and other policies. The global economy is becoming fragmented as economic networks decouple and competing spheres of influence emerge, potentially leading to a new Cold War dynamic or "balkanization" of the global economy. Western sanctions against Russia over Ukraine are having significant economic effects on both Russia and the global economy through commodity market disruptions and inflationary pressures.
The document discusses the economic impacts of the war in Ukraine. It notes that while global activity was picking up, confidence has declined due to the war. Russia is facing high inflation and a sharp drop in commercial links. Commodity prices have surged since the war began. Inflationary pressures are broadening in many countries. The war is weakening global growth and increasing inflation. A large refugee crisis is also underway in Eastern Europe as many Ukrainians flee the war.
The document discusses the impact of the Russian war in Ukraine on the Finnish forest sector. It finds that Russian wood imports, which previously made up 75% of Finland's imported wood, have been cut off due to sanctions and export bans. This has increased demand for domestic Finnish wood and prompted companies to seek alternative wood sources from countries like Lithuania and Sweden. Rising energy and material costs also threaten to reduce profits for some forest industry producers in the coming years. The document analyzes trends in wood prices, exports, and the substitution of fossil materials with wood to meet growing demand.
This document outlines a 10 point presentation on using the bioeconomy to achieve sustainability goals. The presentation covers: 1) an overview of current consumer behavior, 2) SOME vs media, 3) new business models and innovation, 4) greenwashing, 5) Green Finland, 6) the role of governmental organizations, 7) citizens as promoters and export, 8) start-up frequency and export, 9) content as currency, and 10) the bioeconomy as a tool. The presentation includes photographs and is addressed to the Finnish Ministry of Agriculture and Forestry.
Sdg 15 niina ihalainen biotalousseminaari mmm esitys 3.3.2020
Viljelijätukien merkitys suomalaisessa ruuantuotannossa, yksikön päällikkö Arja-Leena Kirvesniemi
1. Ruoka- ja luonnonvarasektorin maakuntakierros (tammi-helmikuu 2017)
Viljelijätukien merkitys suomalaisessa
ruuantuotannossa
- EU:n yhteisen maatalouspolitiikan sääntöjen
noudattaminen rahoituksen ehtona
Arja-Leena Kirvesniemi
maatalousneuvos, yksikön päällikkö
MMM/ruokaosasto/maatalousyksikkö
2. • Maatalouden ja maaseudun EU-rahoituksen säilyttäminen on
olennaisen tärkeää Suomen EU-politiikalle ja
nettomaksuasemalle (= tulot EU:sta - EU-jäsenmaksut)
=> CAP:n osuus Suomen EU-tuloista vuonna 2015 oli 960 milj. € eli 72 %
• Erityisen tärkeää EU-rahoituksen varmistaminen on
suomalaiselle ruuantuotannolle ja koko Suomen
elintarviketeollisuudelle.
2
Miksi maatalouden EU-rahoitus ja sitä täydentävä
kansallinen rahoitus on tärkeää?
3. Miksi maataloustukia maksetaan 1/2?
• Ruokahuoltoa ei voi jättää vain markkinoiden hoidettavaksi.
”Vallankumous on muutaman aterian päässä”; huoltovarmuus
pitää taata.
• EU-vaikuttamisen ja tukirahoituksen kautta voimme
Suomessakin tehdä linjauksia ja ratkaisuja ympäristön
kestävyyden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja maaseudun
eduksi.
• Maailman väestö kasvaa yli yhdeksään miljardiin vuoteen 2050
mennessä – ruokaa tarvitaan.
4. Miksi maataloustukia maksetaan 2/2?
• Tuilla turvataan kotimaisten elintarvikkeiden saatavuus.
• Suomalaiset kuluttajat haluavat ostaa vapaista markkinoista
huolimatta suomalaista ruokaa.
• Koko elintarvikeketju työllistää Suomessa lähes 300 000
henkilöä.
• Maatalouden nopea rakennekehitys koskettaa erityisen
voimakkaasti Itä- ja Pohjois-Suomea > Maatalous on merkittävä
työllistäjä.
• Lajien ja luontotyyppien kannalta maaseudun perinnemaisemat
ovat lähes yhtä uhanalaisia kuin metsät.
• Maaseudusta hyötyvät myös kaupunkilaiset; ilman vakituisia
asukkaita ei ole esim. matkailijoiden, retkeilijöiden ja
mökkiläisten palveluja tarjolla.
5. Mikä tapahtuisi, jos maataloustukia ei maksettaisi?
• Suomalaisen maatalouden kannattavuus romahtaisi.
> Merkittävä osa esim. leipä- ja rehuviljasta tuotaisiin
ulkomailta ja ruoka tuotaisiin Suomeen
maailmanmarkkinoilta.
• Lisääntyvä kysyntä kiihdyttäisi uusien viljelymaiden
raivaamista kehittyvissä maissa, mikä
todennäköisesti tapahtuisi luonnon kustannuksella.
6. 6
”KUN MAATALOUSTUOTTAJA SAA YHDEN EURON MARKKINOILTA,
KUINKA PALJON RUUAN TUOTTAMINEN MAATILALLA MAKSAA?”
(EU-maat keskimäärin ja Pohjois-Euroopan jäsenmaat)
Onko ruuantuotannon tukeminen Suomessa niin
välttämätöntä?
7. Miksi tukijärjestelmä on niin monimutkainen?
• Nykyinen järjestelmä on pitkän prosessin tulos, johon
ovat vaikuttaneet eri eturyhmien vaatimukset ja
paineet. Alueellinen ja tuotantosuuntien tasapaino on
haluttu säilyttää.
• Päätökset ovat ristiriitaisten tavoitteiden ja toiveiden
kompromisseja.
• Merkittävä osa tukijärjestelmien yksityiskohdista ja
ehdoista perustuu suoraan EU-lainsäädäntöön.
8. • Sääntöjen noudattamisella voidaan turvata Suomen saama EU-
rahoitusosuus ja EU-sääntöihin perustuva kansallinen rahoitus.
• EU-säännöt edellyttävät yhdenmukaista ja keskitettyä
hallinto- ja valvontajärjestelmää (IACS) ja kerroksellista
valvontaa.
• Sääntöjen vähäinenkin laiminlyönti voi johtaa
takaisinperintään, maksujen keskeytykseen tai vähennykseen
ja/tai rahoituskorjaukseen.
• Suomen maksajavirastokokonaisuuteen kuuluvien
hallintotehtävien hoitaminen varmistetaan maakuntien kanssa
tehtävällä maksajavirastosopimuksella.
8
Miksi hyvin monimutkaisten sääntöjen noudattaminen
yhdenmukaisella ja tarkalla tavalla on tärkeää?
9. Yhteisen hallinnoinnin varmennus- ja vakuutusmalli
26.01.17 9
Tuen saaja
EU komissio (DG AGRI)
•Maksajaviraston lähettämien menoilmoitusten tarkastus ja maksu niiden perusteella
•Vuosittaisten tilien tarkastaminen ja hyväksyminen
•Komission systeemitarkastukset ja sääntöjenmukaisuuden tarkastmainen
•Rahoitusoikaisut
Todentamisviranomainen
Lausunto maksajaviraston:
-tilinpäätöstiedoista
-sisäisen tarkastuksen asianmukaises-ta
toiminnasta
-menojen laillisuudesta ja sääntöjen-
mukaisuudesta
-johtajan antaman lausunnon
luotettavuuteen kohdistuvasta epäilystä
Raportti ja
lausunto
Todentaa ja
suorittaa
uudelleen
otoksen
hallinnolli-sia
ja paikan
päällä tehtyjä
valvontoja
Akkreditoitu maksajavirasto (MV)
•hallinnolliset tarkastukset kaikkiin tukihakemuksiin 15.5. (N-1)
mennessä
•paikan päällä tehtävien valvontakohteiden valinta riski- ja
satunnaisotannalla
•paikan päällä tehtävän valvonnan suorittaminen
•tuen vahvistus ja maksu (12 (N-1) – 6(N))
Tukihake-
mus
Paikan pääl-lä
tehtävä valvonta
Tuen maksu (12 (N-1)
– 6(N))
Menoilmoitus
tukimaksuista
(12 x v/4 x v ),
Vuositilit,
Valvontatilas-
tot
Vahvistuslau-
suma
Sään-
töjen-
mukai-
suus
tarkas
tukset
Maksujen
palautus,
Tilien hyväksymi-
nen,
Sääntöjenmukais
uutta koskevat
päätökset,
Rahoitusoikaisut
Mielipi-
de MV:n
lausun-
nosta
10. Tarkastusten kerroksellisuus
26.01.17 10
Maksajavirasto
Yksityiskohtaiset ennalta suoritettavat hallinnolliset ja
paikan päällä tehtävät tarkastukset -> Johtajan
vahvistuslausuma
Maksajavirasto
Akkreditointikriteerien täyttyminen
Tilitietojen täydellisyys, täsmällisyys ja todenperäisyys.
Komissio
Tilien
tarkastaminen
ja
hyväksyminen
Vuosiselvitys
Todentamisviranomainen
Tilien ja menojen laillisuuden ja
sääntöjenmukaisuuden
tarkastus
Euroopan
tilintarkastustuomiois
-tuin (vuosi- ja
erityiskertomukset)
Euroopan parlamentti
vastuuvapaus
12. 12
Maatalouspolitiikan lähtökohdat Suomessa
– viljelijätuet tuotannon jatkumisen turvana
Ydintavoite: maatalouspolitiikan
ratkaisut turvaavat kotimaisen,
vastuullisen ruuantuotannon
- nyt ja tulevaisuudessa
Ydintavoite: maatalouspolitiikan
ratkaisut turvaavat kotimaisen,
vastuullisen ruuantuotannon
- nyt ja tulevaisuudessa