4. 17-01-27Esityksen nimi4
Maksajavirastot ovat jäsenvaltioiden viranomaisia tai elimiä, jotka vastaavat maataloustukirahaston
(MTR) ja maaseuturahaston (MSR) menojen hallinnoinnista ja valvonnasta.
Kyseisten tehtävien täytäntöönpano voidaan tukien maksua lukuun ottamatta siirtää toiselle. 1
1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013 7 artikla 1 kohta
2) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 907/2014 liite 1
Maksajavirasto
Maksujen suorittaminen
Kirjanpito
Siirretyt tehtävät:
Maksujen hyväksyntä ja tarkastus (ml.
paikalla tehtävät tarkastukset)
Maksajavirasto-
sopimus
Riittävä ja asiantunteva henkilöstö ja
sitoutuminen henkilöstön koulutukseen
ISO27001
tietoturvastandardin
noudattaminen
Tehtävien eriyttäminen (tukien
myöntö, maksu, paikalla tehtävä
valvonta, takaisinperintä)
Maksajaviraston ohjeiden
noudattaminen maksujen
hyväksymisessä ja paikalla
tehtävissä valvonnoissa
Vuosittainen
vakuutus
maksajavirastolle
Maksajavirastovaatimukset2
(ei tyhjentävä lista)
Aukoton kirjausketju
(audit trail)
tukihakemusten
käsittelyssä
Ei voida siirtää edelleen kolmannelle
osapuolelle
Maksajaviraston
osoittamien
tietojärjestelmien
käyttäminen
5. EU-toimielinten Suomeen kohdistuneita
tarkastuksia 2007 – 2016
27.01.17Esityksen nimi5
KOMISSIO EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN (ECA)
Vuoden 2007 pinta-alatarkastus (10.–14.9.2007) Maataloustukirahaston DAS-tarkastus 28.-30.3.2007
Vuoden 2008 tukioikeuksia koskeva tarkastus (20.–24.10.2008) Järjestelmätarkastus 16.4.-18.4.2007 ja 7.5.-11.5.2007
Vuoden 2008 maaseutuohjelman linjan 2 tarkastus (21.–25.4.2008) Maataloustukirahaston DAS-tarkastus 1.-4.10.2007
Vuoden 2008 täydentävien ehtojen tarkastus (27.–31.10.2008) Maataloustukirahaston DAS-tarkastus 8.-12.9.2008
Vuoden 2009 pinta-alatarkastus (28.9.–2.10.2009) Maataloustukirahaston DAS-tarkastus 7.–11.9.2009
Vuoden 2010 maaseutuohjelman linjan 2 tarkastus (5.–9.7.2010) Maataloustukirahaston DAS-tarkastus 18.–22.10.2010
Vuoden 2010 EU-eläinpalkkiotarkastus (14.–18.6.2010) Järjestelmä- ja DAS-tarkastus 12.–22.9. ja 3.–7.10.2011
Vuoden 2010 koulumaito- ja sokeritarkastus (27.9.–2.10.2010) Maaseuturahastoa koskeva DAS-tarkastus 25.2.–1.3.2013
Vuoden 2011 maaseutuohjelman linjan 2 tarkastus (16.–20.5.2011) Maaseuturahastoa koskeva DAS-tarkastus 2.–8.5.2013
Vuoden 2011 interventioviljaa koskeva tarkastus (4.–8.4.2011) Maaseuturahastoa koskeva DAS-tarkastus 16.–20.9.2013
Vuoden 2011 maaseutuohjelman linjan 3 tarkastus (23.–27.5.2011) Maataloustukirahastoa koskeva DAS-tarkastus 21.–25.10.2013
Vuoden 2011 pinta-alatarkastus (29.8.–2.9.2011) Maataloustukirahastoa koskeva DAS-tarkastus 9.–13.6.2014
Vuoden 2012 täydentävien ehtojen tarkastus (11.–15.6.2012) Maataloustukirahaston DAS-tarkastus 8.-14.9.2015
Vuoden 2012 takaisinperintöjä ja liitettä III koskeva tarkastus (4.–6.9.2012) Maaseuturahaston DAS-tarkastus 19.-23.10.2015
Vuoden 2013 Leader-tarkastus (23.–27.9.2013) Järjestelmätarkastus 30.11.-4.12.2015
Vuoden 2014 akkreditointitarkastus (2.–6.6.2014)
Vuoden 2014 komission tarkastus vuoden 2013 DAS-tarkastushavainnoista
Vuoden 2015 maaseutuohjelman linjan 2 tarkastus (25.-29.5.2015)
Vuoden 2014 maksajaviraston vuoden 2013 tilien tarkastaminen ja
hyväksyminen
Vuoden 2015 EU-eläinpalkkiotarkastus (1.-5.6.2015)
Vuoden 2015 täydentävien ehtojen tarkastus (31.8.– 4.9.2015)
Vuoden 2015 pinta-alatarkastus (5.-9.10.2015)
Vuoden 2016 tarkastus nuoren viljelijän aloitustukeen
Vuoden 2016 tarkastus maaseudun kehittämistukiin ja tekniseen tukeen
Yhteensä 39 tarkastusta
6. 17-01-27Esityksen nimi6
Mahdollisia synergiaetuja maaseutuasioissa
Kuntien yhteistoiminta-alueet:
61 kpl
Tukihakemusten vastaanotto
Hallinnolliset tarkastukset
Tukipäätökset
ELY-keskukset:
15 kpl
Tukihakemukset ja –päätökset
Maksuhakemukset ja -päätökset
Paikalla tehtävät valvonnat
Täydentävien ehtojen valvonnat
Peltolohkorekisterin ristiintarkastukset
AVIt:
6 kpl
Täydentävien ehtojen
valvonnat
Maakunta
18 kpl
•Nykyinen kuntien ja ELY-keskusten (+AVIen) hoitama viljelijätukien hallintoprosessi hoidetaan
yhdestä organisaatiosta
•Henkilöresurssien joustava käyttö (tehtävien eriyttäminen huomioiden)
•Viljelijätukien ja maaseudun kehittämisen entistä läheisempi yhteistyö
•Maaseudun kehittämisen ja muun aluekehittämisen yhteistyö
•Maksajaviraston tietoturvavaatimukset yksinkertaisempi toteuttaa isoilla yksiköillä
7. Digitalisaatio maksajavirastotehtävissä
27.01.17Esityksen nimi7
Maksajavirasto (Mavi)
tarjoaa maakuntien
käyttöön tietojärjestelmät
Digitalisaatio tarkoittaa
asiakkaan
asiointiprosessin ja
viranomaisen koko
työprosessin
sähköistämistä
Maakuntien työprosessien yhteensovittaminen
tietojärjestelmien kanssa tehostaa maakuntien
toimintaa ja varmistaa osaltaan
maksajavirastovaatimusten täyttämisen
Sähköinen asioiden käsittely
Sähköisiin järjestelmiin
tallennettua tietoa käytetään
suoraan myös raportointiin
maksajavirastotehtävissä
EU lainsäädännön näkökulmasta kyse on maksajaviraston maakunnille siirtämistä tehtävistä. Vrt. Rakennerahastoihin, joissa ei ole maksajavirastokäsitettä
Kaikki rahat liikkuvat valtion tileiltä, rahoja ei ole maakunnilla (kuten rakennerahastot)
EU-säädösten mukaan maksajavirasto (ja viime kädessä valtio) on vastuussa toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta, vaikka tehtäviä siirretään toisille elimille (maakunnille)
Jos maksajavirastovaatimuksia ja/tai EU-säädöksiä ei noudateta, komissio määrää suomelle rahoitusoikaisuja. Rahoitusoikaisut pienentävät Suomelle EU:sta tuloutuvaa summaa
Rahoitusoikaisu on mahdollista määrätä myös puutteista hallintorakenteissa (maksajaviraston hyväksymisperusteita ei täytetä)
Tässä korostettava tietojärjestelmien omistajuutta ja kehittämistä >> ei maakuntien omistukseen
Siirrettyjä tehtäviä hoitavien elinten tulee täyttää samat pääosin samat vaatimukset kuin itse maksajaviraston. Tässä vaatimuksia (ei läheskään kaikkia) on lueteltu otsikkotasolla, jokaisen perusteena on yksityiskohtainen EU-tasoinen säätely.
Maksajavirastovaatimukset eivät vaadi sitä, että tehtävät pitäisi olla lokeroitu omaan toimintayksikköön. Nykyiselläänkin maksajavirastotehtäviä hoidetaan kunnissa / ELY-keskuksissa hyvin erityyppisillä organisaatiorakenteilla.
Jotta maksajavirastokokonaisuus ei hajoaisi liikaa, tulisi maakunnassa kuitenkin olla määritelty vastuu maksajavirastotehtävien koordinoinnista (taho,joka vastaa maksajavirastotehtävien organisoinnista Maviin päin)
Ei ole tarkoitus rakentaa “maksajavirastobunkkeria”, vaan tehtäviä voidaan näistä huolimatta hoitaa joustavasti maakunnan sisällä
Tästä voi nostaa esim. Tietojärjestelmät, jotka Maaseutuvirasto tarjoaa maakuntien käyttöön. Koko hallintoprosessiin liittyy myös tietoturvastandardin vaatimusten noudattaminen.
ÉU-toimielimet valvovat erityisesti tukijärjestelmien substanssisäädösten noudattamista. Komissio voi määrätä virheistä jäsenvaltiota koskevia rahoitusoikaisuja, rahoitusoikaisut voivat johtua myös siirrettyjä tehtäviä hoitavien elinten tekemistä virheistä tai esim. Laadullisista puutteista tehtävienhoidossa.
Tulee kuitenkin huomioida, että rahoitusoikaisu voidaan määrätä puutteista näissä asioissa
Rahoitusoikaisujen määriä (eur) (1999-2014) maataloustukirahasto (EAGF), komission tilastot:
Suomi 31 milj. eur 0,4 % Suomen EU:lta saamista suorien tukien maksuista
Ruotsi117 milj. eur1,0 % Ruotsin EU:lta saamista suorien tukien maksuista
Tanska192 milj. eur1,1 % Tanskan EU:lta saamista suorien tukien maksuista
Ranska2 519 milj. eur1,8 % Ranskan EU:lta saamista suorien tukien maksuista
Itävalta12 milj. eur0,1 % Itävallan EU:lta saamista suorien tukien maksuista
Saksa198 milj. eur0,2 % Saksan EU:lta saamista suorien tukien maksuista
Kreikka2 389 milj. eur6,1 % Kreikan EU:lta saamista suorien tukien maksuista
Henkilöresurssien joustava käyttö esim. Viljelijätukiprosessissa, kun kuntien YT-alueet ja ELYjen valvojat ovat samassa organisaatiossa (tehtävien eriyttäminen huomioiden)
Maakunnat voivat itse määritellä palvelupisteverkkonsa
Maksajavirastosäädökset eivät edellytä erillisen ”maksajavirastoyksikön” tms. Perustamista maakuntiin. Tehtäviä voidaan hoitaa joustavasti maksajavirastosäädösten asettamat edellytykset huomioiden.
Tehtävien hoitamista ja työprosesseja on uudistuksen yhteydessä mahdollista ja jopa suotavaa tarkastella kokonaan uudestaan
Digitalisaatio ei tarkoita ainoastaan sähköistä asiointia, vaan koko hallinnon prosessin sähköistämistä
Maaseutuvirasto kehittää jatkuvasti tietojärjestelmiä, joita maakunnat jatkossa (nykyään ELYt ja kunnat) käyttävät hakemusten käsittelyssä
Maaseutuviraston ohjaamissa tehtävissä dgitalisaatio on edennyt jo hyvin pitkälle, kehitettävääkin tosin edelleen on
Sähköinen prosessi tehostaa myös hallinnon toimintaa (esim. sähköisessä arkistossa olevat asiakirjat on saatavilla paikkariippumattomasti)
Maakuntia kannustetaan suunnittelemaan omat sisäiset työprosessit siten, että niissä voidaan hyödyntää sähköistä asiankäsittelyä mahdollisimman tehokkaasti
Sähköinen asioiden käsittely mahdollistaa toimimisen käytännössä paikkariippumattomasti, joka helpottaa palvelupisteverkon suunnittelua maakunnassa
Ohjelman ja muiden maksajavirastoasioiden raportointi vaatii tarkkaa ja täsmällistä sähköisiin järjestelmiin tallennettua tietoa
Mavin henkilöt maakuntauudistukseen liittyen
Raisa ja AJ kehittämispuolella, minä viljelijätukipuolella
Kysyttiin myös YTA-johtajien osallistumista maakuntauudistukseen, Lappi ja Uusimaa ”huonoimmat”, muualla suuri osa johtajista oli mukana alueellisessa valmistelussa