SlideShare a Scribd company logo

ILMU TANAH -- PERTANIAN

•Download as PPT, PDF•
•
Sinergi Inspiration
Sinergi Inspiration

apa itu tanah? bagian apa saja penyusunnya? faktor pembentuknya apa saja? dan masih banyak lagi tentang tanah,, cermati !!!

Education
1 of 148
IILLMMUU TTAANNAAHH
MMAATTEERRII KKUULLIIAAHH 1. PENDAHULUAN 2. PENGERTIAN TANAH 3. BAGIAN-BAGIAN PENYUSUN TANAH 4. FAKTOR-FAKTOR PEMBENTUK TANAH 5. MINERALOGI DAN PELAPUKAN BAHAN INDUK 6. PROSES PERKEMBANGAN TANAH 7. TANAH-TANAH UTAMA DI INDONESIA 8. SIFAT FISIKA TANAH  TEKSTUR, STRUKTUR, KONSISTENSI, WARNA TANAH  TEMPERATUR, UDARA TANAH, AIR TANAH DAN PERMEABILITAS TANAH 9. KOLOID TANAH DAN MINERALOGI LEMPUNG 10. REAKSI TANAH DAN SIFAT SANGGAHAN TANAH 11. PERTUKARAN KATION 12. JASAD HIDUP TANAH
BAHAN PUSTAKA DASAR-DASAT ILMU TANAH OLEH Ir. SLAMET MINARDI MP DAN Ir. SUTOPO, MP (BUKU PEGANGAN KULIAH FAKULTAS PERTANIAN UNS) TAHUN 2000 ILMU TANAH OLEH Dr. Ir. SARWONO HARDJOWIGENO TAHUN 1992 DASAR-DASAR ILMU TANAH KONSEP DAN KENYATAAN. OLEH RACHMAN SUTANTO TAHUN 2005
PPeennddaahhuulluuaann MMaannuussii aa KKuuaalliittaass TTaannaahh PPeerrmmaassaallaahhaa - KKeessuubbuurraann TTaannaahh nn TTaannaahh - TTuummbbuuhh--ttuummbbuuhhaann - HHeewwaann IILLMMUU  IIllmmuu yyaanngg mmeemmppeerrllaajjaarrii tteennttaaTTnnAAggNN hhAAaalHlH iicchhwwaall aattaauu ssiiffaatt--ssiiffaatt ttaannaahh sseeccaarraa uummuumm yyaanngg ddiibbaaggii mmeennjjaaddii 22
PPEEDDOOLLOOGG IILLMMUU II TTAANNAAHH  IIllmmuu ttaannaahh yyaanngg mmeemmppeellaajjaarrii ttaannaahh sseebbaaggaaii ssuuaattuu bbaaggiiaann ddaarrii aallaamm yyaanngg bbeerraaddaa ddii ppeerrmmuukkaaaann bbuummii yyaanngg mmeenneekkaannkkaann hhuubbuunnggaann aannttaarraa ttaannaahh iittuu sseennddiirrii ddeennggaann ffaakkttoorr ppeemmbbeennttuukknnyyaa EEDDAAFFOOLLOO GGII  IIllmmuu ttaannaahh yyaanngg mmeemmppeellaajjaarrii ttaannaahh sseebbaaggaaii ssuuaattuu aallaatt pprroodduukkssii ppeerrttaanniiaann yyaanngg mmeenneekkaannkkaann hhuubbuunnggaann aannttaarraa ttaannaahh ddeennggaann ttaannaammaann
II.. PPEENNGGEERRTTIIAANN TTAANNAAHH TTaannaahh sseebbaaggaaii AAllaatt PPrroodduukkssii MMeeddiiaa ttuummbbuuhh aallaamm bbaaggii ttaannaammaann ddii ppeerrmmuukkaaaann bGbGuuUUmmRRii UUNN BBUUKKAANN TTAANNAAHH TTaannaahh aaddaallaahh llaabboo??rraattoorriiuumm kkiimmiiaa ddaarrii aallaamm ddiimmaannaa tteerrjjaaddii ppeenngguurraaiiaann kkiimmiiaa ddaann rreeaakkssii ssiinntteessiiss sseeccaarraa tteerrsseemmbbuunnyyii JJJJ BBeerrzzeelliiuuss ((11880033)) –– aahhllii kkiimmiiaa TTaannaahh ddiiaannggggaapp ttaabbuunngg rreeaakkssii ddiimmaannaa sseesseeoorraanngg ddaappaatt mmeennggeettaahhuuii jjuummllaahh ddaann jjeenniiss hhaarraa ttaannaammaann JJuulliiuuss VVoonn LLiieebbiigg ((11884400))
TTaannaahh sseebbaaggaaii bbaahhaann yyaanngg lleeppaass ddaann mmeerruuppaakkaann aakkuummuullaassii ddaann ccaammppuurraann bbeerrbbaaggaaii bbaahhaann tteerruuttaammaa uunnssuurr SSii,, AAll,, CCaa,, MMgg,, FFee ddaann uunnssuurr llaaiinnnnyyaa AADD TThhaaeerr ((11990099)) –– aahhllii ffiissiikkaa bbuummii TTaannaahh sseebbaaggaaii hhaassiill ppeellaappuukkaann oolleehh wwaakkttuu yyaanngg mmeennggiikkiiss bbaattuuaann kkeerraass ddaann llaammbbaatt llaauunn aakkaann tteerrjjaaddii ddeekkoommppoossiissii mmeennjjaaddii mmaassaa ttaannaahh yyaanngg kkoommppaakk FFrriieeddrriicchh FFaalllloouu ((11885555)) –– aahhllii ggeeoollooggii TTaannaahh aaddaallaahh llaappiissaann hhiittaamm ttiippiiss yyaanngg mmeennuuttuuppii bbaahhaann ppaaddaatt bbuummii yyaanngg mmeerruuppaakkaann ppaarrttiikkeell kkeecciill yyaanngg mmuuddaahh rreemmaahh,, ssiissaa vveeggeettaassii ddaann hheewwaann,, ddiimmaannaa ttuummbbuuhhaann bbeerrtteemmppaatt kkeedduudduukkaann,, bbeerraakkaarr,, ttuummbbuuhh ddaann bbeerrbbuuaahh WWeeggnneerr ((11991188))
TTaannaahh aaddaallaahh bbaahhaann yyaanngg ggeemmbbuurr ddaann lleeppaass ddiimmaannaa ttuummbbuuhhaann ddaappaatt mmeemmppeerroolleehh tteemmppaatt hhiidduupp bbeerrkkaatt aaddaannyyaa zzaatt hhaarraa sseerrttaa ssyyaarraatt llaaiinn uunnttuukk ttuummbbuuhh EEWW HHiillggaarrdd ((11990066)) TTaannaahh sseebbaaggaaii ccaammppuurraann bbaahhaann ppaaddaatt bbeerrbbeennttuukk tteeppuunngg,, aaiirr ddaann uuddaarraa,, yyaanngg kkaarreennaa mmeennggaanndduunngg zzaatt hhaarraa ddaappaatt mmeennuummbbuuhhkkaann ttuummbbuu--ttAAuullffmmrreeddbb MMuuiitthssccahheennrrlliicchh ((11992200)) –– aahhllii ffiissiioollooggii
Pengertian tanah dihubungkan ddeennggaann iikklliimm ddaann lliinnggkkuunnggaann ttuummbbuuhh--ttuummbbuuhhaann ddaann ddaappaatt ddiiggaammbbaarrkkaann sseebbaaggaaii zzoonnee ggeeooggrraaffii yyaanngg lluuaass ddaallaamm sskkaallaa ppeettaa dduunniiaa VVVV DDookkuucchhaaeevv ((11990000)) TTaannaahh aaddaallaahh bbaanngguunnaann aallaamm tteerrssuussuunn aattaass hhoorriizzoonn--hhoorriizzoonn yyaanngg tteerrddiirrii aattaass bbaahhaann yyaanngg bbeerrbbeeddaa--bbeeddaa ddaann ddaappaatt ddiibbeeddaakkaann ddaarrii bbaahhaann--bbaahhaann ddii bbaawwaahhnnyyaa ddaallaamm hhaall mmoorrffoollooggii,, ssiiffaatt ddaann ssuussuunnaann ffiissiikk,, kkiimmiiaa ddaann bbiioollooggiinnyyaa  UUnnssuurr ffiissiikkaa,, kkiimmiiaa,, bbiioollooggii ddaann mmoorrffoollooggii ddiilliibbaattkkaann ddaallaamm ppeennggeerrttiiaann iinnii JJaaccoopp SS JJooffffee ((11994499))
JJaaddii PPeennggeerrttiiaann TTaannaahh aaddaallaahh ssuuaattuu bbeennddaa aallaammii yyaanngg tteerrddaappaatt ddii ppeerrmmuukkaaaann kkuulliitt bbuummii,, yyaanngg tteerrssuussuunn ddaarrii bbaahhaann mmiinneerraall sseebbaaggaaii hhaassiill ppeellaappuukkaann bbeebbaattuuaann ddaann bbaahhaann oorrggaanniikk sseebbaaggaaii hhaassiill ppeellaappuukkaann ssiissaa--ssiissaa ttaannaammaann ddaann hheewwaann,, yyaanngg mmaammppuu mmeennuummbbuuhhkkaann ttaannaammaann ddaann mmeemmiilliikkii ssiiffaatt tteerrtteennttuu sseebbaaggaaii aakkiibbaatt ppeennggaarruuhh iikklliimm,, jjaassaadd hhiidduupp yyaanngg bbeerrttiinnddaakk tteerrhhaaddaapp bbaahhaann iinndduukk ddaallaamm kkeeaaddaaaann wwiillaayyaahh tteerrtteennttuu sseellaammaa jjaannggkkaa wwaakkttuu tteerrtteennttuu
Tanah dari ssuudduutt ppeerrttaanniiaann  aallaatt pprroodduukkssii pprroodduukk ttaannaammaann ppeerraannaann ttaannaahh sseebbaaggaaii aallaatt pprroodduukkssii :: 11.. MMeellaayyaannii ttaannaammaann sseebbaaggaaii tteemmppaatt bbeerrppeeggaanngg ddaann bbeerrttuummppuu 22.. MMeennyyeeddiiaakkaann uunnssuurr--uunnssuurr mmiinneerraall ((uunnssuurr hhaarraa)) 33.. MMeemmbbeerriikkaann aaiirr ddaann mmeellaayyaannii ppeerrsseeddiiaaaann aaiirr 44.. MMeennyyeeddiiaakkaann ttaattaa uuddaarraa ttaannaahh yyaanngg bbaaiikk
Gambaran VVeerrttiikkaall TTaannaahh ddaann LLaappiissaann--llaappiissaann TTaannaahh PPrrooffiill ttaannaahh  ppeennaammppaanngg vveerrttiikkaall ttaannaahh yyaanngg mmeennuunnjjuukkkkaann ssuussuunnaann hhoorriizzoonn ttaannaahh yyaanngg tteerrddiirrii ddaarrii ssoolluumm ttaannaahh ddaann bbaahhaann iinndduukk ttaannaahh HHoorriissoonn ttaannaahh  llaappiissaann--llaappiissaann ttaannaahh yyaanngg bbeerrbbeeddaa ddaallaamm ssuussuunnaann ffiissiikkaa ddaann kkiimmiiaa yyaanngg kkuurraanngg lleebbiihh sseejjaajjaarr ddeennggaann ppeerrmmuukkaaaann ttaannaahh sseebbaaggaaii aakkiibbaatt ddaarrii pprroosseess ppeerrkkeemmbbaannggaann ttaannaahh PPeeddoonn  ssaattuuaann iinnddiivviidduu tteerrkkeecciill ddaallaamm ttiiggaa ddiimmeennssii ddaarrii ssuuaattuu ttaannaahh
RReeggoolliitt  bbaahhaann--bbaahhaann lleeppaass ((tteerrmmaassuukk ttaannaahh)) ddii aattaass bbaattuuaann kkeerraass SSoolluumm ttaannaahh  hhoorriizzoonn ttaannaahh ddii aattaass bbaattuuaann iinndduukk yyaanngg tteerrddiirrii ddaarrii hhoorriissoonn OO,, hhoorriizzoonn AA ddaann hhoorriizzoonn BB KKeeddaallaammaann eekkffeettiiff ttaannaahh  kkeeddaallaammaann ttaannaahh yyaanngg mmaassiihh ddaappaatt ddiitteemmbbuuss ddeennggaann aakkaarr ttaannaammaann TToopp ssooiill  llaappiissaann ttaannaahh yyaanngg ppaalliinngg aattaass yyaanngg bbiiaassaannyyaa mmeennggaanndduunngg bbaahhaann oorrggaanniikk ddaann bbeerrwwaarrnnaa ggeellaapp ddaann ssuubbuurr ddeennggaann tteebbaall ssaammppaaii ddeennggaann 2255 ccmm yyaanngg sseerriinngg ddiisseebbuutt llaappiissaann oollaahh ttaannaahh SSuubb ssooiill  llaappiissaann bbaawwaahh ppeerrmmuukkaaaann ddeennggaann sseeddiikkiitt bbaahhaann oorrggaanniikk ((kkuurraanngg ssuubbuurr)) ddaann lleebbiihh tteebbaall ddaarrii ttoopp ssooiill
NNaammaa HHoorriissoonn Nama Lama Nama Baru Keterangan O O Horison Organik (Kadar BO > 20%) O1 Oi, Oe Tingkat dekomposisi kasar ( i = fibrik, e = hemik) O2 Oe, Oa Tingkat dekomposis halus ( e = hemik, a = saprik) A1 A Horison mineral permukaan campuran dng BO A2 E Horison eluviasi (pencucian) maksimum A3 AB Peralihan A1 (A) ke B (lebih menyerupai A1 (A) EB Peralihan A2 (E) ke B (lebih menyerupai A2 (E) B1 BA Peralihan A1 (A) ke B (lebih menyerupai B BE Peralihan A2 (E) ke B (lebih menyerupai B B2 B Horison iluviasi (penimbunan) maksimum B3 BC Peralihan dari B ke C, lebih menyerupai B CB Peralihan dari B ke C, lebih menyerupai C C C Bahan induk tanah , lunak (belum ada proses perkembangan) R R Batuan induk (keras)
II. BAGIAN-BBAAGGIIAANN PPEENNYYUUSSUUNN TTAANNAAHH,, TTAANNAAHH MMIINNEERRAALL DDAANN TTAANNAAHH OORRGGAANNIIKK BBaahhaann MMiinneerraall 4455 %% UUddaarraa 2255 %% AAiirr 2255 %% BBOO 55 %% AAttmmoossffeerr HHiiddrroossffeerr BBiioossffeerr LLiittoossffeerr
TTaannaahh SSiisstteemm kkoommpplleekkss ddaann ddiinnaammiiss UUddaarraa ttaannaahh mmeenneemmppaattii rruuaanngg ppoorrii mmaakkrroo uunnttuukk ppeerrnnaaffaassaann aakkaarr ttaannaammaann ddaann mmiikkrroobbiiaa AAiirr ttaannaahh mmeennggaanndduunngg sseennyyaawwaa aassaamm ddaann bbaassaa yyaanngg ddaappaatt mmeenngguurraaiikkaann ddaann mmeellaarruuttkkaann mmiinneerraall ttaannaahh LLeemmppuunngg ddaann hhuummuuss sseebbaaggaaii gguuddaanngg ppeennyyiimmppaannaann ddaann ppeelleeppaassaann uunnssuurr hhaarraa ttaannaammaann
Tanah Mineral ddaann TTaannaahh OOrrggaanniikk TTaannaahh oorrggaanniikk//HHiissttoossooll//GGaammbbuutt//OOrrggaannoossooll TTaannaahh ddeennggaann kkaanndduunnggaann bbaahhaann oorrggaanniikknnyyaa lleebbiihh ddaarrii 2200 %% TTeerrbbeennttuukk kkaarreennaa pprroosseess ppeenngguurraaiiaann LLEEBBIIHH LLAAMMBBAATT ddiibbaannddiinngg ppeenniimmbbuunnaann TTeerrjjaaddii ddii ddaaeerraahh ddeennggaann DDRRAAIINNAASSEE BBUURRUUKK yyaanngg sseellaalluu tteerrggeennaanngg aaiirr sseehhiinnggggaa hhaannyyaa mmiikkrroobbiiaa aannaaeerraabb yyaanngg mmeenngguurraaiikkaann bbaahhaann oorrggaanniikk MMiissaall ddii ddaaeerraahh rraawwaa ppaassaanngg ssuurruutt  BBeerrssiiffaatt ppHH rreennddaahh,, uunnssuurr hhaarraa rreennddaahh,, ssuulliitt ppeennggeelloollaaaannnnyyaa
TTaannaahh mmiinneerraall  ttaannaahh yyaanngg kkaanndduunnggaann bbaahhaann oorrggaanniikknnyyaa kkuurraanngg ddaarrii 2200 %% aattaauu kkaanndduunnggaann mmiinneerraallnnyyaa lleebbiihh ddaarrii 8800 %%
IIIIII.. FFAAKKTTOORR--FFAAKKTTOORR PPEEMMBBEENNTTUUKK TTAANNAAHH TTaannaahh ff ((IIkklliimm,, JJaassaadd HHiidduupp,, BBeennttuukk WWiillaayyaahh,, BBaahhaann IInndduukk,, WWaakkttuu)) FFaakkttoorr AAkkttiiff FFaakkttoorr PPaassiiff PPrroosseess PPeemmbbeennttuukkaann TTaannaahh PPeellaappuukkaann PPeerrkkeemmbbaannggaann PPrrooffiill
PPeellaappuukkaann  BBeerruubbaahhnnyyaa bbaahhaann ppeennyyuussuunn bbaattuuaann mmeennjjaaddii bbaahhaann ppeennyyuussuunn ttaannaahh ((GGeeoollooggii DDeessttrruukkttiiff)) CCoonnttoohh :: bbaattuuaann ffeellddssffaatt  mmiinneerraall lleemmppuunngg bbaattuuaann bbeessaarr  kkeerriikkiill PPeerrkkeemmbbaannggaann PPrrooffiill  TTeerrbbeennttuukknnyyaa llaappiissaann ttaannaahh yyaanngg ddiisseebbuutt hhoorriizzoonn yyaanngg mmeerruuppaakkaann ssaallaahh ssaattuu cciirrii ssuuaattuu jjeenniiss ttaannaahh ((PPeeddoollooggiiss KKrreeaattiiff)) CCoonnttoohh :: tteerrbbeennttuukknnyyaa hhoorriizzoonn ttaannaahh aakkiibbaatt pprroosseess ppeennccuucciiaann ddaann ppeennggeennddaappaann
IIkklliimm TTeemmppeerraattuurr CCuurraahh hhuujjaann PPeerrbbeeddaaaann tteemmppeerraattuurr yyaanngg bbeessaarr mmeenniimmbbuullkkaann ppeellaappuukkaann ffiissiikk.. ppeenngguurraaiiaann mmiinneerraall sseeccaarraa kkiimmiiaa ddaann mmeemmppeerrbbeessaarr eevvaappoottrraannssppiirraassii PPeenngguurraaiiaann mmiinneerraall ddaann bbaahhaann oorrggaanniikk yyaanngg mmeenniimmbbuullkkaann ppeennccuucciiaann ((eelluuvviiaassii)) ddaallaamm ttaannaahh
Berdasarkan CCuurraahh HHuujjaann AArriidd ((CCuurraahh HHuujjaann RReennddaahh)) HHuummiidd ((CCuurraahh HHuujjaann TTiinnggggii)) - mmeemmppeerrcceeppaatt pprroosseess KKuurraanngg ppeenngghhaannccuurraann kkiimmiiaa SSuubbuurr - vveeggeettaassii lleebbaatt PPrrooffiill ttaannaahh - bbaahhaann oorrggaanniikk ttiinnggggii ddaallaamm - ppeellaappuukkaann iinntteennssiiff KKlliimmoosseekkwweenn  HHuubbuunnggaann aannttaarraa ppeemmbbeennttuukkaann jjeenniiss ttaannaahh aakkiibbaatt ppeennggaarruuhh iikklliimm
JJaassaadd HHiidduupp PPrroosseess ppeemmbbeennttuukkaann ttaannaahh - VVeeggeettaassii - JJaassaadd mmaakkrroo - MMiikkrroobbiiaa ttaannaahh - MMaannuussiiaa SSuummbbeerr bboo  bbeerrkkeedduudduukkaann tteettaapp ddaann wwaakkttuu llaammaa PPeenngguurraaii bbaahhaann oorrggaanniikk PPeemmbbeennttuukk ttaannaahh
BBaattuuaann IInndduukk TTeekkssttuurr bbaattuuaann iinndduukk ddaann ssiiffaatt mmaassaamm bbaassaa MMuuddaahh ssuukkaarrnnyyaa ppeellaappuukkaann mmiinneerraall OOlliivviinn CCaa--PPllaaggiiookkllaass NNaa--PPllaaggiiookkllaass KK--FFeellddssppaatt MMuussccoovviitt KKwwaarrssaa PPiirrookkssiinn HHoorrnnbblleennddee BBiioottiitt MMuuddaahh LLaappuukk SSuukkaarr LLGGaaooplldduiicchhkk
LLiitthhoosseekkwweenn  PPeennyyeebbaarraann jjeenniiss ttaannaahh kkaarreennaa ppeennggaarruuhh bbaattuuaann iinndduukk MMiissaall DDii ddaaeerraahh iikklliimm ttrrooppiikkaa :: - BBaattuuaann iinndduukk vvoollkkaann aannddeessiitt  llaattoossooll - BBaattuuaann iinndduukk ppaassiirr kkuuaarrssaa  ppooddssoolliikk mmeerraahh kkuunniinngg
BBeennttuukk WWiillaayyaahh DDaattaarr BBeerroommbbaakk BBeerrggeelloommbbaanngg BBeerrbbuukkiitt BBeerrgguunnuunn  BBeerrppeennggaarruuhh ppaaddaa PPeerrggeerraakkaann AAiirr gg CCoonnttoohh BBII ppaassiirr kkuuaarrssaa  bbeerrggeelloommbbaanngg  PPooddssoolliikk MMeerraahh KKuunniinngg  ddaattaarr  hhiiddrroommoorrff BBII VVoollkkaann aannddeessiitt  ddaattaarr  LLaattoossooll  bbeerrggeelloommbbaanngg  LLaattoossooll mmeerraahh kkeeccookkllaattaann  bbeerrbbuukkiitt  LLaattoossooll ccookkllaatt  bbeerrgguunnuunngg  AAnnddoossooll TTooppoosseekkwweenn  hhuubb ppeemmbbeennttuukkaann jjeenniiss ttaannaahh aakkiibbaatt ppeennggaarruuhh bbeennttuukk wwiillaayyaahh
WWaakkttuu TTeerrggaannttuunngg bbaattuuaann iinndduukk,, iikklliimm,, jjaassaadd hhiidduupp ddaann bbeennttuukk wwiillaayyaahh MMiissaall :: DDii ddaaeerraahh ttrrooppiikkaa ddeennggaann ccuurraahh hhuujjaann,, tteemmppeerraattuurr ttiinnggggii && vveeggeettaassii lleebbaatt mmaakkaa ppeemmbbeennttuukkaann ttaannaahh ppeerrlluu 5500 ttaahhuunn BBaahhaann iinndduukk aabbuu vvoollkkaann hhaannyyaa ppeerrlluu 1144 ttaahhuunn
Fase ppeemmbbeennttuukkaann ttaannaahh ((mmeennuurruutt MMOOHHRR)) 11.. TTaarraaff PPeerrmmuullaaaann  BBII bbaarruu mmeennggaallaammii ppeellaappuukkaann && bbeelluumm aaddaa ppeerrkkeemmbbaannggaann pprrooffiill 22.. TTaarraaff JJuuvveenniill  PPrroosseess ppeerrkkeemmbbaannggaann pprrooffiill mmuullaaii bbeerrjjaallaann 33.. TTaarraaff VViirriill  PPrroosseess ppeerrkkeemmbbaannggaann ddaallaamm ssaaaatt ooppttiimmuumm 44.. TTaarraaff SSeenniill  PPrroosseess ppeerrkkeemmbbaannggaann ssuuddaahh llaannjjuutt 55.. TTaarraaff TTeerraakkhhiirr  PPrroosseess ppeellaappuukkaann ssuuddaahh bbeerraakkhhiirr
IIVV.. MMIINNEERRAALLOOGGII DDAANN PPEELLAAPPUUKKAANN BBAAHHAANN IINNDDUUKK MMiinneerraallooggii BBII - MMiinneerraall PPrriimmeerr  MMiinneerraall ppeennyyuussuunn bbaattuuaann ddeennggaann uukkuurraann ddeebbuu//ppaassiirr ((00,,000022 –– 11,,0000 mmmm)) MMiissaall :: ffeellddssppaarr,, aammffiibbooll,, ppiirrookkssiinn,, kkuuaarrssaa ddllll - MMiinneerraall SSeekkuunnddeerr  MMiinneerraall pprriimmeerr yyaanngg tteellaahh llaappuukk sseeccaarraa ffiissiikk,, kkiimmiiaa && bbiioollooggii mmeemmbbeennttuukk kkoollooiidd ddeennggaann uukkuurraann << 00,,000022 mmmm && bbeerrssiiffaatt aakkttiiff MMiissaall :: lleemmppuunngg kkaaoolliinniitt,, mmoonnttmmoorriilloonniitt,, iilllliitt,, mmiikkaa && lliimmoonniitt - MMiinneerraall AAsseessoorriiaa  MMiinneerraall yyaanngg ttaahhaann ppeellaappuukkaann && bbeerrggaabbuunngg ddeennggaann kkuuaarrssaa aattaauu ccaammppuurraann bbeerrmmaaccaamm mmiinneerraall MMiissaall :: aappaattiitt,, mmaaggnneettiitt,, zziirrccoonn ddaann ppiirriitt
- Golongan Mineral bbuukkaann SSiilliikkaatt  OOkkssiiddaa--ookkssiiddaa,, hhiiddrrookkssiiddaa--hhiiddrrookkssiiddaa,, ssuullffaatt,, kklloorriiddaa,, kkaarrbboonnaatt ddaann ffoossffaatt ddeennggaann ssttrruukkttuurr yyaanngg sseeddeerrhhaannaa - GGoolloonnggaann MMiinneerraall SSiilliikkaatt  MMeemmppuunnyyaaii ssttrruukkttuurr yyaanngg kkoommpplleekk ddeennggaann ssaattuuaann uuttaammaannyyaa ((AA)) ““ssiilliiccaa--ookkssiiggeenn tteettrraahheeddrroonn”” 11 iioonn SSii ddiikkeelliilliinnggii oolleehh 44 iioonn ookkssiiggeenn.. YYaanngg ppeennttiinngg ddaallaamm ssttrruukkttuurr tteettrraahheeddrroonn iinnii aaddaallaahh ppeennggggaannttiiaann iioonn SSii oolleehh AAll yyaanngg ddiisseebbuutt ““ppeerrggaannttiiaann iissoommoorrffiikk”” yyaanngg mmeennyyeebbaabbkkaann kkeettiiddaakksseeiimmbbaannggaann mmuuaattaann lliissttrriikk yyaanngg aakkaann mmeennggiikkaatt NNaa,, KK,, MMgg ddaann FFee.. SSaattuuaann llaaiinn ((BB)) aaddaallaahh ““aalluummuunniiuumm hhiiddrrookkssiill ooccttaahheeddrroonn”” yyaanngg tteerrssuussuunn 11 iioonn AAll;; ddiikkeelliilliinnggii oolleehh ggrruupp hhiiddrrookkssiill (( 66 OOHH--))
SILIKAT-TETRAHEDRAL TERDIRI 1 ATOM Si DIKELILINGI 4 ATOM O ALUMINIUM-OKTAHEDRAL TERDIRI 1 ATOM Al DIKELILINGI 6 ATOM OH ATAU HIDROKSIL OH-OH- OH-OH-OH-OH-OH-OH- OH-OH- OH-OH-
Batuan ddiibbeeddaakkaann mmeennjjaaddii :: 11.. BBaattuuaann BBeekkuu  tteerrbbeennttuukk kkaarreennaa mmaaggmmaa yyaanngg mmeemmbbeekkuu BBaattuuaann bbeekkuu JJeenniiss bbaattuuaann BBaattuuaann bbeekkuu aattaass LLiippaarriitt TTrraacchhii tt DDaassiitt AAnnddeessii tt BBaassaalltt PPiikkrriitt BBaattuuaann bbeekkuu ggaanngg GGrraanniitt SSiieenniitt DDiioorriitt,, kkuuaarrssaa DDiioorriitt GGaabbrroo BBaattuuaann bbeekkuu ddaallaamm GGrraanniitt SSiieenniitt DDiioorriitt,, kkuuaarrssaa DDiioorriitt GGaabbrroo PPeerriiddoottii tt SSiiffaatt MMaakkiinn mmaassaamm --–– IInntteerrmmiiddiieerr --–– MMaakkiinn aallkkaalliiss
22.. BBaattuuaann SSeeddiimmeenn  BBaattuuaann eennddaappaann ttuuaa aa.. BBaattuuaann GGaammppiinngg  eennddaappaann llaauutt,, sseebbaaggiiaann bbeessaarr tteerrddiirrii kkaallssiitt ddaann ddoolloommiitt bb.. BBaattuu PPaassiirr  bbaannyyaakk mmeennggaanndduunngg ppaassiirr kkuuaarrssaa cc.. BBaattuu KKoonngglloommeerraatt && BBrreekkssii  mmaaccaamm--mmaaccaamm mmiinneerraall dd.. BBaattuu LLiiaatt  KKaaddaarr lleemmppuunngg ttiinnggggii MMiissaall :: nnaappaall aattaauu sshhaallee
3. BBaattuuaann MMeettaammoorrffoossee  BBeerraassaall ddaarrii bbaattuuaann bbeekkuu aattaauu sseeddiimmeenn yyaanngg kkaarreennaa tteekkaannaann ddaann ssuuhhuu ttiinnggggii bbeerruubbaahh mmeennjjaaddii jjeenniiss llaaiinn MMiissaall :: kkuuaarrssiitt ddaarrii bbaattuu ppaassiirr,, mmaarrmmeerr ddaarrii bbaattuu kkaappuurr,, mmiikkaa ddeennggaann lleemmbbaarr hhaalluuss,, ggrraanniitt ddeennggaann lleemmbbaarr kkaassaarr
PPrroosseess PPeellaappuukkaann 11.. PPeellaappuukkaann FFiissiikk  PPeemmeeccaahhaann bbaattuuaann mmeennjjaaddii uukkuurraann yyaanngg lleebbiihh kkeecciill ttaannppaa ppeerruubbaahhaann kkiimmiiaa yyaanngg ddiisseebbaabbkkaann ppeerrbbeeddaaaann tteemmppeerraattuurr,, aannggiinn aattaauu ggeerraakkaann aaiirr 22.. PPeellaappuukkaann KKiimmiiaa  PPeelluunnaakkaann bbaattuuaann && ppeenngguurraaiiaann mmiinneerraall ppeennyyuussuunnnnyyaa yyaanngg ddiiiikkuuttii ddeennggaann ppeemmbbeennttuukkaann mmiinneerraall bbaarruu aattaauu mmiinneerraall sseekkuunnddeerr mmeellaalluuii pprroosseess hhiiddrraassii-- ddeehhiiddrraassii,, ookkssiiddaassii,, rreedduukkssii,, hhiiddrroolliissiiss ddaann ppeellaarruuttaann
aa.. HHiiddrraassii :: mmoolleekkuull aaiirr tteerriikkaatt oolleehh sseennyyaawwaa tteerrtteennttuu sseehhiinnggggaa mmiinneerraall mmeennjjaaddii lluunnaakk ddaann mmeenniinnggkkaatt ddaayyaa llaarruuttnnyyaa CCaaSSOO44 ++ HH22OO  CCaaSSOO44..22HH22OO bb.. DDeehhiiddrraassii :: hhiillaannggnnyyaa mmoolleekkuull aaiirr oolleehh sseennyyaawwaa tteerrtteennttuu sseehhiinnggggaa tteerrjjaaddii ppeerruubbaahhaann vvoolluummee sseehhiinnggggaa mmeemmppeerrcceeppaatt pprroosseess ddiissiinntteeggrraassii cc.. OOkkssiiddaassii :: mmuuaattaann lliissttrriikk nneeggaattiiff bbeerrkkuurraanngg sseehhiinnggggaa tteerrjjaaddii ppeerruubbaahhaann uukkuurraann ddaann mmuuaattaann mmaakkaa mmiinneerraall mmuuddaahh hhaannccuurr ((tteerrjjaaddii jjiikkaa ccuukkuupp ookkssiiggeenn)),, ppeennttiinngg uunnttuukk mmiinneerraall yyaanngg mmeennggaanndduunngg bbeessii sseeppeerrttii bbiioottiitt,, ggllaauukkoonniitt,, hhoorrnnbblleennddee ddaann ppiirrookkssiinn FFee++++  FFee++++++ ++ ee--
dd.. RReedduukkssii :: ppeennaammbbaahhaann eelleekkttrroonn ((ttiiddaakk aaddaa ookkssiiggeenn)) ddaarrii bbeessii ffeerrii mmeennjjaaddii ffeerroo yyaanngg mmuuddaahh bbeerrggeerraakk ((mmoobbiill)) FFee++++++ ++ ee--  FFee++++ ee.. HHiiddrroolliissiiss :: ppeennggggaannttiiaann kkaattiioonn ddaallaamm ssttrruukkttuurr kkrriissttaall oolleehh hhiiddrrooggeenn sseehhiinnggggaa ssttrruukkttuurr kkrriissttaall rruussaakk ddaann hhaannccuurr KK AAll SSii33 OO88 ++ HH++  HH AAll SSii33 OO88 ++ KK++ ff.. PPeellaarruuttaann :: tteerrjjaaddii ppaaddaa ggaarraamm sseeddeerrhhaannaa MMiissaall :: KKaarrbboonnaatt,, kklloorriiddaa ddllll CCaaCCOO33 ++ 22 HH++  HH22CCOO33 ++ CCaa++++
33.. PPeellaappuukkaann BBiioollooggii  PPeellaappuukkaann ddaann ppeenngguurraaiiaann bbaattuuaann oolleehh hheewwaann ddaallaamm ttaannaahh EExx.. rraayyaapp,, sseemmuutt,, ccaacciinngg,, ttaannaammaann,, mmiikkrroobbiiaa ddaann hheewwaann llaaiinnnnyyaa TTiiggaa pprroosseess ppeellaappuukkaann yyaanngg bbeerrllaannggssuunngg bbeerrssaammaa--ssaammaa mmeenngghhaassiillkkaann mmiinneerraall sseekkuunnddeerr yyaanngg tteerrssuussuunn aattaass mmiinneerraall lleemmppuunngg,, sseesskkuuiiookkssiiddaa,, hhuummuuss ddaann sseennyyaawwaa llaaiinnnnyyaa
HHaassiill UUmmuumm PPeellaappuukkaann ((MMeerrrriillll,, 11991122)) 110000 –– XX == YY AA ((BB xx CC)) == XX AA :: bbaaggiiaann yyaanngg tteerrttiinnggggaall BB :: bbaattuuaann sseeggaarr sseemmuullaa CC :: hhaassiill bbaaggii sseesskkuuiiookkssiiddaa ssiissaa bbaahhaann ddiibbaaggii sseesskkuuiiookkssiiddaa bbaattuuaann sseeggaarr XX :: ppeerrsseennttaassee bbaaggiiaann yyaanngg tteettaapp aaddaa YY :: bbaaggiiaann aassaall yyaanngg hhiillaanngg
Penelitian LINCK ddaann BBLLAANNKK ((11992233)) ;; BBaattuuaann aannddeessiitt ((lleerreenngg GG.. HHaalliimmuunn))  mmeennggaallaammii DDeekkoommppoossiissii  44 llaappiissaann ((bbeerrbbeeddaa wwaarrnnaa ddaann ssuussuunnaann kkiimmiiaa)) :: 11.. IInnttii ppaaddaatt  llaappiissaann bbaattuuaann ppaalliinngg ddaallaamm 22.. LLaappiissaann yyaanngg sseeddaanngg mmeennggaallaammii ppeellaappuukkaann 33.. LLaappiissaann yyaanngg tteellaahh mmeennggaallaammii ppeellaappuukkaann llaannjjuutt 44.. LLaappiissaann ppaalliinngg lluuaarr bbeerruuppaa ttaannaahh yyaanngg ddiihhaassiillkkaann
HHaassiill aannaalliissaa kkiimmiiaa ;; KKaanndduunnggaann SSeennyyaawwaa KKiimmiiaa LLaappss II LLaappss IIII LLaappss IIIIII LLaappss IIVV KKaaddaarr %% mol Kadar %% mol KKaaddaa rr %% mmooll KKaaddaarr %% mol AAll22OO33 1144,,9944 110000 00,,114466 2211,,3399 114433 00,,220099 2288,,9988 113399 00,,228844 2299,,6600 119977 00,,228888 FFee22OO33 77,,9933 110000 00,,005500 1166,,4499 220066 00,,110011 1111,,4411 114422 00,,007711 1166,,9988 221122 00,,110066 SSiiOO22 6622,,3300 110000 11,,003300 5599,,7744 9966 00,,999900 5577,,5533 9933 00,,990044 3322,,4499 8855 00,,887700 CCaaOO 66,,8844 110000 00,,112211 2200,,2222 33 00,,000044 00,,4466 77 00,,000088 55,,0000 MMggOO 33,,1188 110000 00,,007799 00,,9922 2299 00,,002233 00,,4455 1144 00,,001111 00,,3377 1111 00,,000099 KKOO 11,,8877 22110000 00,,002200 00,,3399 2200 00,,000044 00,,3333 2200 00,,000044 00,,1133 77 00,,000011 NNaaOO 22,,2277 22110000 00,,003366 00,,3344 1144 00,,000055 00,,3399 1177 66,,009966 00,,2200 88 00,,000033 JJuummllaahh 9999,,7788 110000,,4477 110088,,5577 110000,,7733 SSiiOO22 55,,2266 33,,2200 22,,5555 22,,2211
RRuummuuss PPeerrhhiittuunnggaann :: AA == 110000%% -- ((%% AAll22OO33 ++ %% FFee22OO33 )) llaappiissaann IIVV BB == 110000%% -- ((%% AAll22OO33 ++ %% FFee22OO33 )) llaappiissaann II ((%% AAll22OO33 ++ %% FFee22OO33 )) llaappiissaann IIVV ((%% AAll22OO33 ++ %% FFee22OO33 )) llaappiissaann II  XX == ppeerrsseennttaassee bbaaggiiaann yyaanngg tteettaapp aaddaa 110000 –– XX == YY  YY == bbaaggiiaann yyaanngg hhiillaanngg C = AA ((BB xx CC)) == XX
CCOONNTTOOHH AA == 110000%% -- ((2299,,6600 ++ 1166,,9988))%% == 5533,,4422 %% BB == 110000%% -- ((1144,,9944 ++ 77,,9933))%% == 7777,,1133 %% 2299,,6600++1166,,9988 1144,,9944++77,,9933 C = = 22,,0033  XX == 34,01 %% AA ((BB xx CC)) == XX YY == 110000%% -- 34,0%% == 65,99 %% JJaaddii bbaaggiiaann yyaanngg hhiillaanngg aaddaallaahh 65,99 %%
44 pprroosseess ppeellaappuukkaann ((PPoolliinnoovv,, 11993377)) PPhhaassee II  hhaassiill ppeellaappuukkaann kkeehhiillaannggaann CCll ddaann SS PPhhaassee IIII  hhaassiill ppeellaappuukkaann kkeehhiillaannggaann bbaassaa--bbaassaa CCaa,, NNaa,, KK ddaann MMgg PPhhaassee IIIIII  bbaassaa--bbaassaa hhiillaanngg,, SSii ddaarrii AAlluummiinnoo ssiilliikkaatt mmeennjjaaddii mmoobbiill PPhhaassee IIVV  hhaassiill ppeellaappuukkaann bbeerraakkhhiirr sseebbaaggiiaann bbeessaarr tteerrddiirrii aattaass sseesskkuuiiookkssiiddaa
HHaassiill PPeellaappuukkaann 11.. BBaahhaann ssiissaa rreessiidduu  BBeerraassaall ddaarrii ppeellaappuukkaann bbaattuuaann sseetteemmppaatt ((iinnssiittuu)) ttaannaahh ttiiddaakk mmeennggaanndduunngg bbaahhaann aassiinngg,, ddeennggaann cciirrii bbaahhaannnnyyaa ttiiddaakk bbeerrllaappiiss--llaappiiss,, ssuussuunnaann kkiimmiiaa ddiitteennttuukkaann oolleehh bbaahhaann iinndduukk sseetteemmppaatt 22.. BBaahhaann tteerraannggkkuutt  BBaahhaann hhaassiill ppeellaappuukkaann ddiippiinnddaahhkkaann ddaarrii tteemmppaatt aassaallnnyyaa mmeellaalluuii ggaayyaa oolleehh aaiirr,, aannggiinn,, ggrraavviittaassii ddaann eess
aa.. BBaahhaann tteerraannggkkuutt oolleehh aaiirr  EEnnddaappaann aalluuvviiaall :: tteerrbbeennttuukk aakkiibbaatt bbaannjjiirr ddeennggaann ssiiffaatt bbeerrllaappiiss--llaappiiss  EEnnddaappaann llaaccuussttrriinn :: tteerrbbeennttuukk ddii ddaassaarr ddaannaauu aattaauu kkoollaamm ddeennggaann tteekkssttuurr bbeerraanneekkaa  EEnnddaappaann mmaarriinnee :: tteerrbbeennttuukk ddii ddaassaarr llaauuttaann ddaann bbaannyyaakk mmeennggaanndduunngg kkuuaarrssaa bb.. BBaahhaann tteerraannggkkuutt oolleehh aannggiinn  EEnnddaappaann ppuunnttuukk ppaassiirr :: tteerrddaappaatt ddii ppaannttaaii ddaann kkuurraanngg ssuubbuurr  EEnnddaappaann llooeessss :: kkaaddaarr ddeebbuu ttiinnggggii,, ddiieennddaappkkaann mmaassaa pplleeiissttoocceenn
cc.. BBaahhaann tteerraannggkkuutt oolleehh ggrraavviittaassii ((EEnnddaappaann CCoolluuvviiaall)) TTiimmbbuunnaann bbaattuuaann kkee kkaakkii lleerreenngg sseeccaarraa llaammbbaatt aakkiibbaatt ggrraavviittaassii dd.. BBaahhaann tteerraannggkkuutt oolleehh eess ((GGllaacciiaall TTiillll DDeeppoossiittss))
V. PROSES PPEERRKKEEMMBBAANNGGAANN TTAANNAAHH PPeellaappuukkaann BBaattuuaann IInndduukk TTaannaahh BBaahhaann IInndduukk TTaannaahh TTaannaahh PPeerrkkeemmbbaannggaann TTaannaahh AA.. PPeerrkkeemmbbaannggaann PPrrooffiill AAzzaassii MMeennccaakkuupp pprroosseess--pprroosseess :: -AAkkuummuullaassii bboo  mmeemmbbeennttuukk hhoorriissoonn OO -EElluuvviiaassii//ppeennccuucciiaann  mmeemmbbeennttuukk hhoorriissoonn AA -IIlluuvviiaassii//ppeennggeennddaappaann  mmeemmbbeennttuukk hhoorriissoonn BB -DDiiffeerreennssiiaassii hhoorriissoonn
aa.. PPrroosseess PPeemmbbeennttuukkaann HHoorriissoonn OO PPeenniimmbbuunnaann bboo ddii ppeerrmmuukkaaaann ttaannaahh BBoo tteerrddeekkoommppoossiissii :: -- TTeerrhhuummiiffiikkaassii  mmeemmbbeennttuukk hhuummuuss -- TTeerrmmiinneerraalliissaassii  mmeemmbbeennttuukk mmiinneerraall;; HH22OO;; CCOO22;; ddaann ggaass llaaiinn DDii ddaaeerraahh :: -- hhuummiidd ttrrooppiikk && ssuubb ttrrooppiikk  CCHH && ssuuhhuu ttiinnggggii  ddeekkoommppoossiissii iinntteennssiiff  hhoorr.. OO ttiiddaakk tteebbaall,, mmeennggaanndduunngg ggaarraamm kkaarrbboonnaatt  ppHH ttiiddaakk bbeeggiittuu mmaassaamm -- hhuummiidd sseeddaanngg && ddiinnggiinn  ssuuhhuu rreennddaahh  ddeekkoommppoossiissii llaammbbaann  ppeenniimmbbuunnaann bboo  hhoorr.. OO tteebbaall && mmaassiihh mmeennttaahh ddeennggaann ppHH mmaassaamm
bb.. PPrroosseess PPeemmbbeennttuukkaann HHoorriissoonn AA SSiiffaatt//kkaarraakktteerriissttiikk hhoorr.. AA ddiitteennttuukkaann :: - SSiiffaatt llaarruuttaann ppeennccuuccii - SSiiffaatt bbaahhaann ttaannaahh LLaarruuttaann DDaarrii HHoorr.. OO RReeaaggeenntt BBaahhaann TTaannaahh DDii BBaawwaahhnnyyaa HHoorr.. AA LLaappiissaann ttaannaahh YYaanngg mmeennggaallaammii ppeennccuucciiaann RReessiidduu ((hhoorr.. EElluuvviiaassii)) OObbyyeekk MMeennccuuccii
cc.. PPrroosseess PPeemmbbeennttuukkaann HHoorriissoonn BB MMaatteerrii hhaassiill ppeennccuucciiaann ddaarrii hhoorr.. AA aakkaann ddiieennddaappkkaann kkee llaappiissaann bbaawwaahh,, ppaaddaa hhoorriissoonn iilluuvviiaassii//hhoorr.. BB KKaarraakktteerriissttiikknnyyaa ssaannggaatt kkhhaass,, kkaarreennaa tteemmppaatt aakkuummuullaassii bbaahhaann--bbaahhaann oorrggaanniikk hhaalluuss,, bbaassaa--bbaassaa,, lleemmppuunngg && sseennyyaawwaa-- sseennyyaawwaa llaaiinn ddaarrii aattaassnnyyaa
dd.. DDiiffeerreennssiiaassii HHoorriissoonn DDii bbaawwaahh hhoorr.. BB  hhoorr.. CC yyaanngg mmeerruuppaakkaann bbaahhaann bbaattuuaann iinndduukk yyaanngg tteellaahh llaappuukk,, ttaappii bbeelluumm mmeennggaallaammii ppeerrkkeemmbbaannggaann pprrooffiill  hhoorriissoonn bbaattuuaann iinndduukk ttaannaahh ((hhoorr.. CC)) LLaappiissaann ppaalliinngg bbaawwaahh bbeerruuppaa bbaattuuaann iinndduukk yyaanngg mmaassiihh uuttuuhh  hhoorriissoonn RR OO  hhoorr.. oorrggaanniikk AA  hhoorr.. eelluuvviiaassii//ppeennccuucciiaann BB  hhoorr.. CC iilluuvviiaassii//hhoorr.. ppeennggeennddaappaann  bbaahhaann iinndduukk ttaannaahh RR  hhoorr.. bbaattuuaann iinndduukk ttaannaahh PPrrooffiill ttaannaahh yyaanngg bbeerrkkeemmbbaanngg lleennggkkaapp
Jadi penyebab uuttaammaa ddiiffeerreennssiiaassii hhoorriissoonn aaddaallaahh llaarruuttaann ttaannaahh yyaanngg mmeemmbbaawwaa bbaahhaann--bbaahhaann ddaarrii hhaarriioossoonn OO && hhoorriissoonn AA ddiieennddaappkkaann ddii hhoorriissoonn BB  llaarruuttaann ttaannaahh mmeerruuppaakkaann aajjaanngg ddiinnaammiikkaa pprroosseess ppeerrkkeemmbbaannggaann ttaannaahh
A PPrrooffiill TTaannaahh E B C A O O EE Bt R
BB.. PPeerrkkeemmbbaannggaann PPrrooffiill KKhhuussuuss  pprroosseess--pprroosseess kkhhuussuuss ppeerrkkeemmbbaannggaann ttaannaahh aazzaassii  aakkaann tteerrbbeennttuukk jjeenniiss--jjeenniiss ttaannaahh tteerrtteennttuu aa.. LLaattoossoolliissaassii//LLaatteerriissaassii//FFeerraalliittiissaassii  CCHH && ssuuhhuu ttiinnggggii ((ddii ddaaeerraahh hhuummiidd ttrrooppiikk && ssuubb ttrrooppiikk))  ddeekkoommppoossiissii bboo iinntteennssiiff  aassaamm kkaarrbboonnaatt tteerrbbeennttuukk  mmaammppuu mmeennccuuccii hhaammppiirr hhaabbiiss bbaassaa--bbaassaa,, ssiilliikkaa && bboo hhaalluuss  rreessiidduu bbeerraappaa ppeenniimmbbuunnaann ookkssiiddaa--ookkssiiddaa FFee,, AAll && MMnn yyaanngg bbeerrwwaarrnnaa mmeerraahh yyaanngg tteebbaall ((hhoorr.. BB))  TTaannaahh yyaanngg tteerrbbeennttuukk llaattoossooll,, llaatteerriitt && mmeeddiitteerraann mmeerraahh kkuunniinngg
Perbedaan tanah latosol, llaatteerriitt ddaann mmeeddiitteerraann mmeerraahh kkuunniinngg mmeennuurruutt MMaarrttiinn aaddaallaahh nniillaaii SSiiOO22 :: AAll22OO33 SSiiOO22 :: AAll22OO33 << 11,,3333 ((ppHH mmaassaamm)) TTaannaahh LLaattoossooll SSiiOO22 :: AAll22OO33 == 11,,3333 –– 22,,0000 TTaannaahh LLaatteerriitt SSiiOO22 :: AAll22OO33 << 11,,3333 ((ppHH nneettrraall)) TTaannaahh MMeeddiitteerraann mmeerraahh kkuunniinngg SSiiOO22 :: AAll22OO33 >> 22,,0000 TTaannaahh LLaaiinnnnyyaa
bb.. PPooddssoolliissaassii//SSiilliikkaassii CCHH yyaanngg ttiinnggggii && ssuuhhuu rreennddaahh ddeennggaann vveeggeettaassii lleebbaatt ((ddii ddaaeerraahh hhuummiidd sseeddaanngg ddaann ddiinnggiinn))  ddeekkoommppoossiissii llaammbbaatt  tteerrbbeennttuukk llaarruuttaann ssaannggaatt mmaassaamm  mmeennccuuccii hhaammppiirr sseemmuuaa uunnssuurr--uunnssuurr kkeeccuuaallii ssiilliikkaa ((bbeerruuppaa kkuuaarrssaa)) sseebbaaggaaii rreessiidduu yyaanngg bbeerrwwaarrnnaa ppuuccaatt DDiihhaassiillkkaann ttaannaahh ppooddssooll yyaanngg bbeerrwwaarrnnaa ppuuccaatt cc.. KKaallssiiffiikkaassii PPrroosseess ppeennyyeebbaarraann CCaaCCOO33 && MMggCCOO33 ddllmm pprrooffiill CCHH sseeddiikkiitt ddeennggaann vveeggeettaassii rruummppuutt//sseemmaakk  ppeerrkkoollaassii aaiirr tteerrbbaattaass  aaiirr ttiiddaakk mmaammppuu mmeenngghhaannyyuuttkkaann sseemmuuaa kkaappuurr kkee llaappiissaann
dd.. GGlleeiissaassii KKeeaaddaaaann lleemmbbaabb && bbaassaahh yyaanngg ssiilliihh bbeerrggaannttii  tteerrjjaaddii pprroosseess rreeddookkss sseennyyaawwaa bbeessii  kkeellaarruuttaann CCaa,, MMgg && MMnn ttiinnggggii TTeerrjjaaddii ttaannaahh ddeennggaann wwaarrnnaa kkeellaabbuu kkeebbiirruuaann ddeennggaann bbeebbeerraappaa mmoottlliinngg//bbeerrccaakk ddii ssaannaa--ssiinnii ee.. HHiiddrroommoorrffiikk KKeeaaddaaaann yyaanngg sseellaalluu jjeennuuhh aaiirr ((ppaaddaa ddaaeerraahh rreennddaahh))  aannaaeerroobb  pprroosseess rreedduukkssii KKoonnddiissii yyaanngg sseellaalluu tteerreedduukkssii mmeenngghhaassiillkkaann ttaannaahh hhiiddrroommoorrffiikk ddeennggaann wwaarrnnaa hhaammppiirr sseerraaggaamm kkeellaabbuu--bbiirruu
ff.. PPeemmbbeennttuukkaann TTaannaahh GGaammbbuutt TTooppooggrraaffii && iikklliimm yyaanngg mmeenndduukkuunngg  bboo sseeggaarr lleebbiihh bbaannyyaakk ddaann ddeekkoommppoossiissii llaammbbaatt  ppeelloonnggggookkaann bboo yyaanngg ssaannggaatt tteebbaall  ddiibbeeddaakkaann 33 jjeenniiss ttaannaahh ggaammbbuutt :: 11)) GGaammbbuutt ppaannttaaii yyaanngg oommbbrrooggeenn  ttaannaahh ddii hhuuttaann yyaanngg bbeerraawwaa--rraawwaa 22)) GGaammbbuutt ttooppooggeenn  ddii ddaaeerraahh cceekkuunnggaann ddii ppeegguunnuunnggaann 33)) GGaammbbuutt ppeegguunnuunnggaann  bbeekkaass kkaawwaahh ppeegguunnuunnggaann yyaanngg mmeennjjaaddii ppaayyaa--ppaayyaa
gg.. SSaalliinniissaassii && DDeessaalliinniissaassii DDii ddaaeerraahh kkeerriinngg && aaggaakk kkeerriinngg  CCHH rreennddaahh && ppeenngguuaappaann ttiinnggggii  aakkuummuullaassii ggaarraamm--ggaarraamm cclloorriiddaa,, ssuullffaatt,, nniittrraatt && kkaarrbboonnaatt ddaarrii bbaassaa aallkkaallii && aallkkaallii ttaannaahh ddii ppeerrmmuukkaaaann ttaannaahh  tteerrbbeennttuukk ttaannaahh ggaarraammaann ((ssoolloonncchhaakk)) DDrraaiinnaassee ttiinnggggii  ssoolloonncchhaakk  ddeessaalliinniissaassii  ttaannaahh CChheessnnuutt hh.. AAllkkaalliissaassii && DDeeaallkkaalliissaassii PPrroosseess mmeenngghhaassiillkkaann ppHH ttiinnggggii kkaarreennaa aakkuummuullaassii ggaarraamm kkaarrbboonnaatt && bbiikkaarrbboonnaatt ddeennggaann NNaa  ttaannaahh ssoolloonneettzz JJiikkaa ddrraaiinnaassee ttiinnggggii  tteerrbbeennttuukk ttaannaahh SSoollootthh  pprroosseessnnyyaa ddiisseebbuutt SSoollooddiissaassii
ii.. AAlltteerraassii MMeerruuppaakkaann pprroosseess ppeellaappuukkaann ffiissiikk mmaauuppuunn kkiimmiiaa yyaanngg mmeerruuppaakkaann llaannggkkaahh aawwaall ddaarrii ppeemmbbeennttuukkaann ttaannaahh TTeerrbbeennttuukk mmiinneerraall--mmiinneerraall bbaarruu hhaassiill rreenntteettaann pprroosseess ppeerroommbbaakkaann,, ppeemmiinnddaahhaann ddaann ppeemmbbeennttuukkaann sseennyyaawwaa bbaarruu jj.. LLiixxiiffiiaassii PPrroosseess ppeennccuucciiaann lleemmppuunngg kkee bbaawwaahh,, tteerrttiimmbbuunn ppaaddaa hhoorr.. BB LLeemmppuunngg mmeennyyuummbbaatt//mmeenneemmppaattii rruuaanngg ppoorrii--ppoorrii aattaauu mmeennyyeelliimmuuttii ((ccooaattiinngg)) bbuuttiirr-- bbuuttiirr--bbuuttiirr ttaannaahh ppaaddaa hhoorriizzoonn BB
VI. SSIIFFAATT FFIISSIIKKAA TTAANNAAHH ►TTeekkssttuurr ►SSttrruukkttuurr ►KKoonnssiisstteennssii ►WWaarrnnaa ►TTeemmppeerraattuurr ►LLeennggaass ►UUddaarraa
AA.. TTEEKKSSTTUURR PPeerrbbaannddiinnggaann rreellaattiiff ppaarrttiikkeell--ppaarrttiikkeell ttaannaahh,, yyaaiittuu ppaassiirr ddeebbuu,, ddaann lleemmppuunngg ddaallaamm ssuuaattuu mmaassaa ttaannaahh PPeennggggoolloonnggaann tteekkssttuurr ttaannaahh ddiiddaassaarrkkaann aattaass ppeerrbbaannddiinnggaann ffrraakkssii ((ggoolloonnggaann ppaarrttiikkeell ttaannaahh)) yyaanngg mmeennyyuussuunnnnyyaa SSeeggiittiiggaa KKllaass TTeekkssttuurr TTaannaahh UUSSDDAA mmeemmbbaaggii 1122 kkllaass tteekkttuurr ddaarrii yyaanngg ppaalliinngg kkaassaarr ((ppaassiirraann)) ssaammppaaii hhaalluuss ((lleemmppuunngg))
 Penetapan kkllaass tteekkssttuurr ddaappaatt ddiillaakkuukkaann sseeccaarraa kkuuaalliittaattiiff ((ddii llaappaannggaann)) ddaann sseeccaarraa kkuuaannttiittaattiiff ((ddii llaabboorraattoorriiuumm)) aa.. KKuuaalliittaattiiff  ddeennggaann mmeemmbbaassaahhii ttaannaahh llaalluu ddiippiijjiitt--ppiijjiitt -- ppaassiirr  tteerraassaa kkaassaarr ddaann ttaajjaamm -- ddeebbuu  tteerraassaa lliicciinn -- lleemmppuunngg  tteerraassaa lliiaatt ddaann lleennggkkeett bb.. KKuuaannttiittaattiiff  ddeennggaann aannaalliissiiss mmeekkaanniikk//ggrraannuulleerr ((lleebbiihh tteelliittii)) ddaann ddiillaakkuukkaann ddii llaabboorraattoorriiuumm
Tanah bertekstur hhaalluuss ((lleemmppuunngg ttiinnggggii)) bbeerrssiiffaatt lleennggkkeett,, mmeeyyeerraapp aaiirr bbaannyyaakk sseehhiinnggggaa ssuukkaarr aattaauu bbeerraatt uunnttuukk ddiioollaahh  ddiisseebbuutt TTaannaahh BBeerraatt ,, kkeebbaalliikkaannnnyyaa aaddaallaahh TTaannaahh RRiinnggaann ((ppaassiirr ttiinnggggii)) TTaannaahh tteerrbbaaiikk uunnttuukk ppeerrttaanniiaann aaddaallaahh TTeekkssttuurr SSeeddaanngg ((tteekkssttuurr ggeelluuhh))  ttaannaahh yyaanngg mmeemmppuunnyyaaii ppeerrbbaannddiinnggaann ppaassiirr,, ddeebbuu,, ddaann lleemmppuunngg hhaammppiirr sseeiimmbbaanngg
Modified from : Agriculture and AAggrrii--ffoooodd CCaannaaddaa ((22000055))
KKeerriikkiill KKllaassiiffiikkaassii FFrraakkssii TTaannaahh 11.. SSiisstteemm IInntteerrnnaassiioonnaall PPaassiirr 00,,000022 00,,0022 00,,22 22 mmmm PPaassiirr SSaannggaatt SSeeddaanngg KKaassaarr HHaalluuss SSaannggaatt KKaassaarr Halus CCllaayy DDeebbuu 00,,000022 00,,0055 00,,11 00,,2255 00,,55 11 22 mmmm KKeerriikkiill HHaalluuss KKaassaarr LLeemmppuunngg DDeebbuu 22.. SSiisstteemm UUSSDDAA
Kadar P, K dan Ca pisahan fraksi ttaannaahh llaappiissaann ddii AASS PPiissaahhaann TTaannaahh yyaanngg ddiibbeennttuukk ddaarrii bbaahhaann RReessiidduuaall KKrriissttaalliinn RReessiidduuaall BBaattuu KKaappuurr DDaattaarraann PPaannttaaii GGllaassiiaall ddaann LLooeessss AArriidd PPaassiirr DDeebbuu LLeemmppuunngg %% PP 00..0033 00..1100 00..3311 00..1122 00..1100 00..1166 00..0033 00..1100 00..3344 00..0077 00..1100 00..3388 00..0088 00..1100 00..2200 PPaassiirr DDeebbuu LLeemmppuunngg %% KK 11..3333 22..0000 22..3377 11..2211 11..5522 22..1177 00..3311 11..1100 11..3344 11..4433 22..0000 22..5555 22..5533 33..4444 44..2200 PPaassiirr DDeebbuu LLeemmppuunngg %% CCaa 00..3366 00..5599 00..6677 88..7755 77..8833 77..0088 00..0055 00..1144 00..3399 00..9911 00..9933 11..9922 22..9922 66..5588 55..7733
BB.. SSTTRRUUKKTTUURR TTAANNAAHH SSuussuunnaann iikkaattaann ppaarrttiikkeell ttaannaahh ssaattuu ssaammaa llaaiinn PPEEDD :: aaggrreeggaatt tteerrbbeennttuukk ddeennggaann sseennddiirriinnyyaa CClloodd :: aaggrreeggaatt tteerrbbeennttuukk kkaarreennaa ppeennggoollaahhaann ttaannaahh PPeennggaammaattaann ssttrruukkttuurr ttaannaahh ddii llaappaanngg :: - TTiippee ssttrruukkttuurr :: bbeennttuukk && ssuussuunnaann aaggrreeggaatt - KKeellaass ssttrruukkttuurr :: uukkuurraann aaggrreeggaatt - DDeerraajjaatt ssttrruukkttuurr :: kkuuaatt lleemmaahhnnyyaa aaggrreeggaatt
TTiippee SSttrruukkttuurr 11.. LLeemmppeenngg 22.. TTiiaanngg 33.. GGuummppaall 44.. RReemmaahh 55.. GGrraannuullaaiirr 66.. BBeerrbbuuttiirr ttuunnggggaall PPrriissmmaattiikk KKoolluummnneerr BBeerrssuudduutt MMeemmbbuullaatt 77.. PPeejjaall ((mmaassiiff))
Granular Platy Blocky (Subangular) (Angular) Wedge Prismatic Columnar TTiippee SSttrruukkttuurr
KKeellaass SSttrruukkttuurr - SSaannggaatt ttiippiiss  ssaannggaatt tteebbaall - SSaannggaatt hhaalluuss  ssaannggaatt kkaassaarr DDeerraajjaatt SSttrruukkttuurr - TTaakk bbeerraaggrreeggaatt - LLeemmaahh - SSeeddaanngg - KKuuaatt
KKeellaass SSttrruukkttuurr - SSaannggaatt ttiippiiss  ssaannggaatt tteebbaall - SSaannggaatt hhaalluuss  ssaannggaatt kkaassaarr Ukuran Lempeng Tiang/prisma Gumpal Remah/ granular Sangat halus < 1 mm < 10 mm < 5 mm < 1 mm halus 1 – 2 mm 10 – 20 mm 5 – 10 mm 1 – 2 mm Sedang 2 – 5 mm 20 – 50 mm 10 – 20 mm 2 – 5 mm Kasar 5 – 10 mm 50 – 100 mm 20 – 50 mm 5 – 10 mm Sangat kasar > 10 mm > 100 mm > 50 mm > 10 mm
Derajat Struktur -Tak beragregat  butir-butir tunggal terlepas-lepas -Lemah  apabila struktur tersentuh mudah hancur -Sedang  agregat jelas terbentuk dan masih dapat dipecahkan -Kuat  agregatnya mantap dan jika dipecahkan terasa agak sukar dan berketahanan
Faktor-faktor yyaanngg mmeemmppeennggaarruuhhii ssttrruukkttuurr ttaannaahh :: 11.. PPeemmbbaassaahhaann && ppeennggeerriinnggaann 22.. PPeemmbbeekkuuaann && ppeennccaaiirraann 33.. AAkkttiivviittaass ppeerraakkaattaann ttaannaammaann 44.. KKaattiioonn tteerrjjeerraapp 55.. PPeennggoollaahhaann ttaannaahh 66.. BBaahhaann oorrggaanniikk
Struktur tanah yyaanngg ddiikkeehheennddaakkii ttaannaammaann aaddaallaahh ssttrruukkttuurr ““RREEMMAAHH”” kkaarreennaa ppeerrbbaannddiinnggaann bbaahhaann ppaaddaatt ddaann ttuuaanngg ppoorrii kkuurraanngglleebbiihh sseeiimmbbaanngg TTuujjuuaann ppeennggoollaahhaann ttaannaahh aaddaallaahh aaggaarr mmeennddaappaattkkaann ssttrruukkttuurr ttaannaahh ddaallaamm bbeennttuukk,, bbeessaarr,, ddaann kkeettaahhaannaann yyaanngg ddiikkeennhheennddaakkii ttaannaammaann
CC. . KKOONNSSIISSTTEENNSSII TTAANNAAHH  DDeerraajjaatt kkoohheessii ddaann aaddeessii ppaarrttiikkeell ttaannaahh ddaann rreessiisstteennssii tteerrhhaaddaapp ppeerruubbaahhaann bbeennttuukk PPeenneennttuuaann kkoonnssiisstteennssii ttaannaahh ddaappaatt ddiillaakkuukkaann ppaaddaa 33 ffaassee kkeeaaddaaaann :: 11.. TTaannaahh BBaassaahh  kkaanndduunnggaann aaiirr ddii aattaass kkaappaassiittaass llaappaannggaann aa.. KKeelleekkaattaann  kkeekkuuaattaann mmeelleekkaatt ddeennggaann bbeennddaa llaaiinn :: -- ttiiddaakk lleekkaatt -- aaggaakk lleekkaatt -- lleekkaatt -- ssaannggaatt lleekkaatt
bb.. PPllaassttiissiittaass  kkeemmaammppuuaann ttaannaahh mmeemmbbeennttuukk gguulluunnggaann :: -- ttiiddaakk ppllaassttiiss -- aaggaakk ppllaassttiiss -- ppllaassttiiss -- ssaannggaatt ppllaassttiiss 22.. TTaannaahh lleemmbbaabb  KKaanndduunnggaann aaiirr mmeennddeekkaattii kkaappaassiittaass llaappaannggaann  kkeerriinngg aannggiinn :: -- ssaannggaatt ggeemmbbuurr -- ssaannggaatt tteegguuhh -- ggeemmbbuurr -- lluuaarr bbiiaassaa tteegguuhh -- tteegguuhh
33.. TTaannaahh kkeerriinngg  TTaannaahh ddaallaamm kkeeaaddaaaann kkeerriinngg aannggiinn -- lleeppaass -- lluunnaakk -- aaggaakk kkeerraass -- kkeerraass -- ssaannggaatt kkeerraass -- lluuaarr bbiiaassaa kkeerraass
DD.. WWAARRNNAA TTAANNAAHH SSaallaahh ssaattuu ssiiffaatt ttaannaahh yyaanngg mmuuddaahh ssiilliihhaatt ddaann ddaappaatt mmeennuunnjjuukkkkaann ssiiffaatt--ssiiffaatt ttaannaahhnnyyaa BBeerrssiiffaatt ttiiddaakk mmuurrnnii FFaakkttoorr yyaanngg mmeemmppeennggaarruuhhii :: 11.. KKaaddaarr lleennggaass && ttiinnggkkaatt ppeennggaattuussaann 22.. KKaaddaarr bbaahhaann oorrggaanniikk 33.. KKaaddaarr ddaann mmuuttuu mmiinneerraall WWaarrnnaa ttaannaahh bbeerrhhuubbuunnggaann ddeennggaann ddaayyaa mmeennyyeerraapp ppaannaass ddaarrii ccaahhaayyaa mmaattaahhaarrii WWaarrnnaa HHiittaamm//ggeellaapp >> mmeennyyeerraapp ppaannaass
Warna tanah secara llaannggssuunngg ddaappaatt ddiippaakkaaii :: - MMeennaakkssiirr ttiinnggkkaatt ppeellaappuukkaann aattaauu pprroosseess ppeemmbbeennttuukkaann ttaannaahh - MMeenniillaaii kkaanndduunnggaann bbaahhaann oorrggaanniikk - MMeenniillaaii kkeeaaddaaaann ddrraaiinnaassee - MMeelliihhaatt aaddaannyyaa hhoorriissoonn ppeennccuucciiaann ddaann hhoorriissoonn ppeennggeennddaappaann - MMeennaakkssiirr bbaannyyaakknnyyaa kkaanndduunnggaann mmiinneerraall
Urutan warna tanah yyaanngg mmeennuunnjjuukkkkaann ppeennuurruunnaann pprroodduukkttiivviittaass ttaannaahh HHiittaamm –– ccookkllaatt –– ccookkllaatt kkaarraatt –– aabbuu ccookkllaatt –– mmeerraahh –– aabbuu--aabbuu –– kkuunniinngg –– ppuuttiihh PPaannjjaanngg ggeelloommbbaanngg ccaahhaayyaa yyaanngg ttaammppaakk oolleehh mmaattaa WWaarrnnaa PPaannjjaanngg ggeelloommbbaanngg,, λλ LLiillaa 00..3388 –– 00..4455 BBiirruu 00..4455 –– 00..4499 HHiijjaauu 00..4499 –– 00..5577 KKuunniinngg 00..5577 –– 00..6600 JJiinnggggaa 00..6600 –– 00..6622 MMeerraahh 00..6622 –– 00..7755
Penetapan wwaarrnnaa ttaannaahh ddeennggaann ““MMuunnsseellll SSooiill CCoolloorr CChhaarrttss ”” DDiikkeennaall ppaarraammeetteerr wwaarrnnaa :: HHuuee :: wwaarrnnaa uuttaammaa ttaannaahh//yyaanngg mmeerraajjaaii bbeerrkkaass ccaahhaayyaa yyaanngg tteerrlliihhaatt EExx.. 55RR,, 77..55RR,, 1100RR,, 22..55YYRR,, 55YYRR,, ddsstt VVaalluuee :: ddeerraajjaatt tteerraannggnnyyaa wwaarrnnaa//kkiissaarraann ddaarrii ppuuttiihh ((99//1100)) kkee hhiittaamm ((nniillaaii 11 aattaauu 00)) CChhrroommaa :: iinntteennssiittaass wwaarrnnaa aattaauu ppeerruubbaahhaann kkeemmuurrnniiaann wwaarrnnaa ddaarrii kkeellaabbuu nneettrraall aattaauu ppuuttiihh
HHuuee SSppeeccttrruumm ““TThhee RRaaiinnbbooww””
VVaalluuee SSppeeccttrruumm ““LLiigghhtt ttoo DDaarrkk”” 0 10
CChhrroommaa SSppeeccttrruumm ““IInntteennssiittyy”” 0 10
Ex. Penyebutan wwaarrnnaa ttaannaahh ddeennggaann ““MMuunnsseellll ”” 77..55YYRR 33//22 ((ww))  ddaarrkk bbrroowwnn ((wweett)) 77..55YYRR 55//44 ((mm))  bbrroowwnn ((mmooiisstt)) 77..55YYRR 66//44 ((dd))  lliigghhtt bbrroowwnn ((ddrryy)) HHuuee VVaalluuee CChhrroomm aa
EE.. TTEEMMPPEERRAATTUURR BBeerrppeennggaarruuhh ppaaddaa pprroosseess ppeellaappuukkaann ddaann ppeenngguurraaiiaann bbaahhaann iinndduukk,, rreeaakkssii-- rreeaakkssii kkiimmiiaa ddaann bbeerrppeennggaarruuhh llaannggssuunngg ppaaddaa ppeerrttuummbbuuhhaann ttaannaammaann EExx.. PPeerrkkeeccaammbbaahhaann jjaattii >> 3300 OOCC PPeerrkkeeccaammbbaahhaann jjaagguunngg ooppttiimmuumm ++ 3388 OOCC NNiittrriiffiikkaassii ooppttiimmuumm ++ 3300 OOCC UUmmbbii kkeennttaanngg 1166 –– 2211 OOCC JJaassaadd hhiidduupp ttaannaahh 1188 –– 3300 OOCC JJaagguunngg ((pprroodduukkssii)) 2277 –– 3300 OOCC
Sumber panas : panas mmaattaahhaarrii yyaanngg mmeennyyiinnaarrii bbuummii KKaappaassiittaass ttaannaahh mmeennggiikkaatt ppaannaass ddiippeennggaarruuhhii :: - BBeessaarr ssuudduutt ddaattaanngg - LLeettaakk ggaarriiss lliinnttaanngg - TTiinnggggii ddaarrii mmuukkaa llaauutt - AAggiihhaann ((ddiissttrriibbuussii)) llaahhaann ddaarrii ppeerraaiirraann - KKeeaaddaaaann vveeggeettaassii
GG. . TTAATTAA AAIIRR DDAANN UUDDAARRAA TTAANNAAHH EErraatt hhuubbuunnggaannyyaa ddeennggaann ppeennyyeebbaarraann ppoorrii ddaallaamm ttaannaahh BBeerrddaassaarrkkaann uukkuurraann :: - PPoorrii ttaakk bbeerrgguunnaa ((ØØ << 00..22 μμ))  aaiirr ttiiddaakk tteerrsseeddiiaa - PPoorrii bbeerrgguunnaa ((ØØ >> 00..22 μμ  00..22 –– 88..66 μμ))  aaiirr tteerrsseeddiiaa - 88..66 –– 3300 μμ ppoorrii ddrraaiinnaassee llaammbbaatt ((aaiirr tteerrsseeddiiaa)) - >> 3300 μμ  ppoorrii ddrraaiinnaassee cceeppaatt ((aaiirr ttiiddaakk tteerrsseeddiiaa))//tteerriissii uuddaarraa
Lingkaran PPeerrggeerraakkaann AAiirr AAiirr aattmmoossffeerr PPrreessiippiittaassii TTrraannssppiirraassii PPeennggeemmbbuunnaann && ppeennjjeerraappaann AAiirr lliimmppaass IInnffiillttrraassii ppeerrmmuukkaaaann ((rruunn ooffff)) LLeennggaass ttaannaahh TTaannaammaann PPeenngguuaappaann ((eevvaappoorraassii)) LLaarruuttaann PPeerrkkoollaassii AAiirr bbuummii ((ggrroouunndd wwaatteerr)) AAlliirraann ssuunnggaaii RReemmbbeessaann kkee ssaammppiinngg
Kekuatan pengikatan aaiirr oolleehh ttaannaahh ddiinnyyaattaakkaann ddaallaamm :: 11.. AAttmmoossffeerr ((aattmm)) 22.. TTiinnggggii kkoolloomm aaiirr ((ccmm)) 11 aattmm == 11003333..66 ccmm aaiirr 33.. ppFF ((ffrreeee eenneerrggyy )) == lloogg ttiinnggggii kkoolloomm aaiirr NNiillaaii ppFF 00 –– 77 ppFF 00  ttaannaahh jjeennuuhh aaiirr ppFF  ttaannaahh kkeerriinngg mmuuttllaakk AAiirr yyaanngg tteerrsseeddiiaa bbaaggii ttaannaammaann ::  ppFF 22..5544 –– 44..22 aattaauu 11//33 –– 1155 aattmm
KKeeaaddaaaann AAiirr TTaannaahh 11.. AAiirr AAddhheessii AAiirr aaddhheessii iinnii mmeerruuppaakkaann sseellaappuutt ttiippiiss ((ffiillmm aaiirr)) yygg mmeennyyeelliimmuuttii bbuuttiirr ttaannaahh ttaappii bbuukkaann mmeerruuppaakkaann ccaaiirraann,, jjuummllaahhnnyyaa ppaalliinngg sseeddiikkiitt ddaann ttiiddaakk tteerrsseeddiiaa bbaaggii ttaannaammaann.. NNiillaaii ppFF nnyyaa hhaammppiirr 77,,00
22.. AAiirr HHiiggrroosskkooppiiss ►AAiirr iinnii jjuuggaa bbuukkaann bbeerruuppaa ccaaiirraann,, mmeerruuppaakkaann sseellaappuutt ttiippiiss ((ffiillmm aaiirr)) yyaanngg mmeennyyeelliimmuuttii aaggrreeggaatt ttaannaahh,, tteebbaallnnyyaa kkiirraa--kkiirraa 1155 –– 2200 mmoolleekkuull aaiirr,, ttiiddaakk tteerrsseeddiiaa bbaaggii ttaannaammaann.. NNiillaaii ppFF -- nnyyaa 44,,55 –– 77,,00
33.. AAiirr KKaappiilleerr ► AAiirr kkaappiilleerr iinnii ddiibbaaggii kkee ddaallaamm dduuaa kkeeaaddaaaann yyaaiittuu :: 11.. KKaappaassiittaass LLaappaannggaann ((KKLL)) 22.. KKeeaaddaaaann TTiittiikk LLaayyuu PPeerrmmaanneenn ((TTLLPP))
KKaappaassiittaass LLaappaannggaann ► KKeeaaddaaaann aaiirr ppaaddaa kkaappaassiittaass llaappaannggaann aaddaallaahh aaiirr ddaallaamm ttaannaahh sseessuuddaahh aaiirr ggrraavviittaassii ttuurruunn ssaammaa sseekkaallii.. DDiiccaappaaii ppaaddaa ssaaaatt ttaannaahh yyaanngg jjeennuuhh aaiirr kkaarreennaa hhuujjaann lleebbaatt aattaauu iirriiggaassii kkeemmuuddiiaann ddiibbiiaarrkkaann sseellaammaa 4488 jjaamm sseehhiinnggggaa aaiirr ggrraavviittaassii ssuuddaahh ttuurruunn ssaammaa sseekkaallii.. KKeeaaddaaaann iinnii aaiirr ddaallaamm ttaannaahh tteerrsseeddiiaa bbaaggii ttaannaammaannnnmm ddllmm kkeeaaddaaaann ppaalliinngg bbaannyyaakk,, ppoorrii mmaakkrroo tteerriissii uuddaarraa ppoorrii mmiikkrroo ((kkaappiilleerr)) tteerriissii aaiirr.. KKeekkuuaattaann yygg mmeennaahhaannnnyyaa sseebbeessaarr ⅓⅓ aattmm aattaauu ppFF nnyyaa 22,,5544..
Nilai Kapasitas Lapangan tteerrggaannttuunngg :: - TTeekkssttuurr - SSttrruukkttuurr - BBaahhaann oorrggaanniikk - JJeenniiss kkoollooiidd - MMaaccaamm kkaattiioonn ppaaddaa kkoollooiidd NNaa >> KK >> MMgg >> CCaa
TTiittiikk llaayyuu ppeerrmmaanneenn ►DDiisseebbuutt jjuuggaa KKooeeffiissiieenn LLaayyuu,, mmeerruuppaakkaann kkaanndduunnggaann aaiirr ttaannaahh yyaanngg ppaalliinngg sseeddiikkiitt,, aakkaarr ttaannaammaann ttiiddaakk mmaammppuu mmeennyyeerraappnnyyaa sseehhiinnggggaa ttaannaammaann mmuullaaii llaayyuu kkeemmuuddiiaann mmaattii.. AAiirr iinnii ddiittaahhaann oolleehh ttaannaahh ddeennggaann kkeekkuuaattaann 1155 aattmm aattaauu ppFF 44,,22..
Klasifikasi lleennggaass ttaannaahh ppFF AAiirr ppeennyyuussuunn ddaann aaiirr aannttaarr llaappiiss >> 77..00 AAiirr hhiiggrroosskkooppiiss 77..00 –– 44..55 AAiirr kkaappiilleerr 44..55 –– 22..55 AAiirr ggrraavviittaassii 22..55 –– 00..00 AAiirr bbuummii ((ggrroouunndd wwaatteerr)) bbeebbaass tteeggaannggaann
KKeeaaddaaaann AAiirr TTaannaahh LLeennggaass HHiiggrroosskkooppiiss ZZaarraahh TTaannaahh TTiittiikk llaayyuu KKaappaassiittaass llaappaannggaann AAiirr KKaappiilleerr MMeennggaalliirr kkaarreennaa ggrraavviittaassii 1100..000000 aattmm ppFF 77..00 3311 aattmm 44..55 1155 aattmm 44..22 11//33 aattmm 22..5544 AAiirr aaddhheessii
TTiinnggggii ssaattuuaann kkoolloomm aarrii LLoogg ttiinnggggii kkoolloomm aaiirr ((ppFF)) aattmm 1100 110000 334466 11..000000 1100..000000 1155..884499 3311..662233 110000..000000 11..000000..000000 1100..000000..000000 11 22 22..5533 33 44 44..1188 44..55 55 66 77 00..0011 00..1100 11//33 11 1100 1155 3311 110000 11..000000 1100..000000 AAiirr tteerrsseeddiiaa ((BBrraaddyy,, 11997744))
PPeerrmmeeaabbiilliittaass LLaajjuu ppeerrggeerraakkaann ssuuaattuu zzaatt ccaaiirr mmeellaalluuii mmeeddiiaa bbeerrppoorrii ((kkoonndduukkttiivviittaass hhiiddrroolliikkaa)) AAlliirraann jjeennuuhh aaiirr :: sseebbaaggiiaann bbeessaarr ppoorrii--ppoorrii ddiiiissii oolleehh aaiirr,, iinnii tteerrjjaaddii ddii ddaallaamm zzoonnaa aaiirr bbuummii aattaauu kkaaddaannggkkaallaa sseetteellaahh hhuujjaann lleebbaatt aattaauu sseellaammaa iirriiggaassii AAiirr ddaallaamm kkoonnddiissii iinnii bbeebbaass tteeggaannggaann LLaajjuu aalliirraann jjeennuuhh :: ppaassiirr >> ggeelluuhh >> lleemmppuunngg AAlliirraann ttiiddaakk jjeennuuhh :: ppoorrii--ppoorrii hhaannyyaa sseebbaaggiiaann ssaajjaa bbeerriissii aaiirr,, aaiirr ddiippeennggaarruuhhii tteeggaannggaann ppaassiirr << ggeelluuhh << lleemmppuunngg
KKeellaass PPeerrmmeeaabbiilliittaass ttaannaahh Keterangan Laju Permeabilitas cm/jam Simbol angka Sangat Lambat < 0,13 1 Lambat 0,13 – 0,51 2 Agak Lambat 0,51 – 2,00 3 Sedang 2,00 – 6,35 4 Agak Cepat 6,35 – 12,70 5 Cepat 12,70 – 25, 40 6 Sangat Cepat > 25,40 7
EE.. UUDDAARRAA TTAANNAAHH UUddaarraa ttaannaahh mmeenneemmppaattii ppoorrii--ppoorrii mmaakkrroo aannttaarraa aaggrreeggaatt--aaggrreeggaatt sseekkuunnddeerr ttaannaahh UUddaarraa ttaannaahh ppeennttiinngg bbaaggii ppeerrnnaaffaassaann aakkaarr ttaannaammaann ddaann kkeeggiiaattaann jjaassaadd hhiidduupp ttaannaahh UUddaarraa ttaannaahh bbeerrbbeeddaa ddeennggaann uuddaarraa aattmmoossffeerr ddaallaamm hhaall :: - UUddaarraa ttaannaahh mmeennggaanndduunngg uuaapp aaiirr >> - OO22 << ;; CCOO22 >> - UUddaarraa ttaannaahh ttiiddaakk sseellaalluu mmeenneemmppaattii ppoorrii mmaakkrroo ttaappii ssiilliihh bbeerrggnnaattii ddeennggaann lleennggaass ttaannaahh ddaann bbeerraassaall ddaarrii aattmmoossffeerr,, pprroosseess kkiimmiiaa aattaauu ddaarrii kkeeggiiaattaann bbiioollooggii ttaannaahh
Komposisi UUddaarraa TTaannaahh  TTeerrggaannttuunngg ddaarrii pprroosseess bbiioollooggii sseerrttaa ssuukkaarr mmuuddaahhnnyyaa ttuukkaarr mmeennuukkaarr ddeennggaann uuddaarraa aattmmoossffeerr CCoonnttoohh uuddaarraa ttaannaahh ssaawwaahh yyaanngg bbeebbaass aaiirr GGaass--ggaass ddii llaappiiss KKaaddaarr tteerrhhaaddaapp %% oollaahh vvoolluummee uuddaarraa ttaannaahh NN22 OO22 CCOO22 CCHH44 HH22 7755 –– 1111 22..88 –– 00 22 –– 2200 1177 –– 7733 00 –– 22..22
Faktor-faktor yyaanngg mmeemmppeennggaarruuhhii kkoommppoossiissii uuddaarraa ttaannaahh :: - IIkklliimm - SSiiffaatt ttaannaahh sseeppeerrttii tteekkssttuurr,, ssttrruukkttuurr,, ttiinnggggii ppeerrmmuukkaaaann aaiirr ttaannaahh - SSiiffaatt ttaannaammaann KKeetteerrddaappaattaann ttaannaammaann mmeenngguurraannggii kkaaddaarr OO22 ddaann mmeennaammbbaahh CCOO22,, bboo ddaann kkeeggiiaattaann jjaassaadd rreenniikk CCOO22 >> ((jjiikkaa aaeerroobb)),, CCHH44 >> ((jjiikkaa aannaaeerroobb))
KKIIMMIIAA TTAANNAAHH IILLMMUU DDAASSAARR UUNNTTUUKK MMEENNGGEETTAAHHUUII FFAAKKTTOORR--FFAAKKTTOORR YYAANNGG MMEEMMPPEENNGGAARRUUHHII KKEETTEERRSSEEDDIIAAAANN UUNNSSUURR HHAARRAA TTEERRHHAADDAAPP TTAANNAAMMAANN.. MMEEMMPPEELLAAJJAARRII SSEESSUUAATTUU YYAANNGG DDIIHHUUBBUUNNGGKKAANN DDEENNGGAANN RREEAAKKSSII--RREEAAKKSSII YYAANNGG TTEERRJJAADDII PPAADDAA PPEERRMMUUKKAAAANN KKOOLLOOIIDD TTAANNAAHH DDAANN BBAAHHAANN KKIIMMIIAA YYAANNGG LLAARRUUTT,, IINNTTEERRAAKKSSII KKOOLLOOIIDD TTAANNAAHH DDEENNGGAANN ppHH TTAANNAAHH..
TTAANNAAHH TTEERRSSUUSSUUNN OOLLEEHH ::
PENYUSUN TANAH YANG BBEERRPPEERRAANN AAKKTTIIFF DDAALLAAMM RREEAAKKSSII KKIIMMIIAA TTAANNAAHH AADDAALLAAHH OORRGGAANNIIKK DDAANN CCLLAAYY ((LLEEMMPPUUNNGG)) YYAANNGG MMEEMMPPUUNNYYAAII DDIIAAMMEETTEERR << 11 MMIIKKRROONN.. BBAAHHAANN TTEERRSSEEBBUUTT DDIINNAAMMAAKKAANN KKOOLLOOIIDD TTAANNAAHH.. MMEEMMPPUUNNYYAAII BBIIDDAANNGG PPEERRMMUUKKAAAANN TTAANNAAHH YYAANNGG LLUUAASS UUNNTTUUKK PPEERRUUNNIITT MMAASSSSAA TTEERRSSUUSSPPEENNSSII DDAALLAAMM AAIIRR BBEERRMMUUAATTAANN NNEEGGAATTIIFF
KKOOLLOOIIDD TTAANNAAHH :: AANN OORRGGAANNIIKK 11.. KKOOLLOOIIDD SSIILLIIKKAATT ((SSiiOO22nnHH22OO)) HHIIDDRROOFFIILL,, BBEERRMMUUAATTAANN NNEEGGAATTIIFF 22.. HHIIDDRROOKKSSIIDDAA BBEESSII [[FFee((OOHH33))]] MMEENNIIMMBBUULLKKAANN WWAARRNNAA MMEERRAAHH,, KKUUNNIINNGG,, CCOOKKLLAATT AATTAAUU CCAAMMPPUURRAANNNNYYAA.. 33.. HHIIDDRROOKKSSIIDDAA AALLUUMMIINNIIUUMM [[AAll((OOHH))33]] OORRGGAANNIIKK KKOOLLOOIIDD HHUUMMUUSS MINERAL KOMBINASI 2 ATAU LEBIH UNSUR YANG TERDAPAT DALAM KULIT BUMI MEMBENTUK CAMPURAN DISEBUT MINERAL. MINERAL-MINERAL BERCAMPUR MEMBENTUK BATUAN.
MMIINNEERRAALL LLEEMMPPUUNNGG BBEERRDDAASSAARRKKAANN KKEEJJAADDIIAANNNNYYAA DDIIBBEEDDAAKKAANN :: 11.. MMIINNEERRAALL PPRRIIMMEERR MMIINNEERRAALL YYAANNGG TTEERRJJAADDII LLAANNGGSSUUNNGG DDAARRII MMAAGGMMAA DDAANN MMEENNYYUUSSUUNN DDIIRRII MMEEMMBBEENNTTUUKK BBAATTUUAANN--BBAATTUUAANN TTEERRTTEENNTTUU SSEEBBAAGGAAII KKEERRAAKK BBUUMMII 11.. MMIINNEERRAALL SSEEKKUUNNDDEERR MMIINNEERRAALL YYAANNGG TTEERRJJAADDII DDAARRII MMIINNEERRAALL PPRRIIMMEERR YYAANNGG TTEELLAAHH MMEENNGGAALLAAMMII PPEELLAAPPUUKKAANN,, BBEERRKKOOMMBBIINNAASSII SSAATTUU DDEENNGGAANN YYAANNGG LLAAIINN MMEEMMBBEENNTTUUKK MMIINNEERRAALL LLAAIINN MMIISSAALL :: MMIINNEERRAALL LLEEMMPPUUNNGG
MMIINNEERRAALL LLEEMMPPUUNNGG 11..MMIINNEERRAALL LLEEMMPPUUNNGG SSIILLIIKKAATT 22..MMIINNEERRAALL LLEEMMPPUUNNGG BBUUKKAANN SSIILLIIKKAATT :: MMEERRUUPPAAKKAANN KKEELLOOMMPPOOKK SSEENNYYAAWWAA HHIIDDRROOKKSSIIDDAA BBEESSII DDAANN AALLUUMMIINNIIUUMM MMIISSAALL :: GGIIBBSSIITT ((AAllOO33HH22OO)) GGOOEETTIITT ((FFeeOO33HH22OO)) LLIIMMOONNIITT ((FFeeOO33nnHH22OO)) MMIINNEERRAALL LLEEMMPPUUNNGG ::  BBEERRPPEERRAANN DDAALLAAMM KKEESSUUBBUURRAANN TTAANNAAHH  BBEERRPPEENNGGAARRUUHH TTEERRHHAADDAAPP SSIIFFAATT DDAANN CCIIRRII TTAANNAAHH  BBEERRBBEENNTTUUKK KKRRIISSTTAALL  DDAASSAARR SSTTRRUUKKTTUURRNNYYAA TTEERRDDIIRRII DDAARRII :: SSIILLIIKKAATT--TTEETTRRAAHHEEDDRRAALL AALLUUMMIINNAA--OOKKTTAAHHEEDDRRAALL
SILIKAT-TETRAHEDRAL TERDIRI 1 ATOM Si DIKELILINGI 4 ATOM O ALUMINIUM-OKTAHEDRAL TERDIRI 1 ATOM Al DIKELILINGI 6 ATOM O ATAU HIDROKSIL
MINERAL LEMPUNG DDIIBBAAGGII 44 GGOOLLOONNGGAANN :: 11.. TTIIPPEE 11::11 == KKAAOOLLIINNIITT HHAAMMPPIIRR TTIIDDAAKK TTEERRJJAADDII SSUUBBSSTTIITTUUSSII IISSOOMMOORRFFIIKK 22aa.. TTIIPPEE 22::11 == MMOONNTTMMOORRIILLOONNIITT TTEERRJJAADDII SSUUBBSSTTIITTUUSSII IISSOOMMOORRFFIIKK AAll33++ OOLLEEHH MMgg33++,, SSii44++ OOLLEEHH AAll33++ 22bb.. TTIIPPEE 22::11 == VVEERRMMIIKKUULLIITT TTEERRJJAADDII SSUUBBSSTTIITTUUSSII IISSOOMMOORRFFIIKK.. KKAAPPAASSIITTAASS JJEERRAAPPAANN KKAATTIIOONN MMEELLEEBBIIHHII YYAANNGG LLAAIINN.. 22cc.. TTIIPPEE 22::11 == IILLLLIITT 1155%%SSii DDIIGGAANNTTIIKKAANN OOLLEEHH AAll,, KKEELLEEBBIIHHAANN NNEEGGAATTIIFF DDIIJJAANNUUHHII KK.. 33.. TTIIPPEE 22::22 == KKLLOORRIITT 22 LLEEMMBBAARR OOKKTTAAHHEEDDRRAALL MMgg((OOHH))22 DDIIAAPPIITT 22 LLEEMMBBAARR TTEETTRRAAHHEEDDRRAALL SSIILLIIKKAA.. 33.. TTIIPPEE 22::11::11 == PPAALLIIGGOORRSSKKIITT;;SSEEPPIIOOLLIITT
MMIINNEERRAALL LLEEMMPPUUNNGG AALLOOFFAANN :: AAMMOORRFF TTIIDDAAKK KKRRIISSTTAALLIINN PPAADDAA TTAANNAAHH AABBUU VVUULLKKAANN KKOOMMPPOOSSIISSII KKIIMMIIAANNYYAA DDIICCIIRRIIKKAANN RRAASSIIOO AAll::SSii == 11::11 AATTAAUU 11::22 RRUUMMUUSS KKIIMMIIAA :: SSiiOO22AAll22OO3322HH22OO AAll22OO3322SSiiOO22HH22OO TTIIPPEE LLEEMMPPUUNNGG LLAAIINN DDAALLAAMM KKEELLOOMMPPOOKK IINNII AADDAALLAAHH IIMMOOGGOOLLIITT.. TTEERRDDAAPPAATT DDAALLAAMM AABBUU VVOOLLKKAANNIIKK AATTAAUU BBAANNTTAALLAANN BBAATTUU AAPPUUNNGG RRUUMMUUSS KKIIMMIIAA :: SSiiOO22AAll22OO3322..55HH22OO
TTIIPPEE MMIINNEERRAALL 11::11  TTEERRDDIIRRII DDAARRII 11 LLEEMMPPEENNGG SSIILLIIKKAA TTEETTRRAAHHEEDDRRAALL DDAANN 11 LLEEMMPPEENNGG AALLUUMMIINNAA OOKKTTAAHHEEDDRRAALL  KKEEDDUUAA LLAAPPIISSAANN TTIIAAPP UUNNIITT KKRRIISSTTAALL DDIIIIKKAATT OOLLEEHH AATTOOMM OOKKSSIIGGEENN YYAANNGG DDIIPPEEGGAANNGG BBEERRSSAAMMAAAANN OOLLEEHH AATTOOMM SSii DDAANN AAll DDAARRII MMAASSIINNGG--MMAASSIINNGG KKIISSII,, AAKKIIBBAATTNNYYAA KKIISSII MMAANNTTAAPP DDAANN TTIIDDAAKK TTEERRJJAADDII PPEENNGGEEMMBBAANNGGAANN AANNTTAARRUUNNIITT BBIILLAA BBAASSAAHH ((DDAAYYAA MMEENNGGEEMMBBAANNGG--MMEENNGGEERRUUTT SSEERRTTAA PPLLAASSTTIISSIITTAASSNNYYAA RREENNDDAAHH))  SSUUBBSSTTIITTUUSSII IISSOOMMOORRFFIIKK HHAANNYYAA SSEEDDIIKKIITT  AAKKIIBBAATT AADDAANNYYAA GGUUGGUUSS HHIIDDRROOKKSSIILL YYAANNGG TTEERRBBUUKKAA,, TTIIPPEE IINNII MMEEMMPPUUNNYYAAII MMUUAATTAANN NNEEGGAATTIIFF YYAANNGG BBEERRUUBBAAHH--UUBBAAHH TTEERRGGAANNTTUUNNGG ppHH  KKAAPPAASSIITTAASS TTUUKKAARR KKAATTIIOONNNNYYAA RREENNDDAAHH ((11--1100 mmee//110000gg))  KKAAPPAASSIITTAASS JJEERRAAPPAANNNNYYAA KKEECCIILL KKAARREENNAA LLUUAASS PPEERRMMUUKKAAAANN SSPPEESSIIFFIIKKNNYYAA KKEECCIILL ((77--3300 mm22//gg))  KKEELLOOMMPPOOKK TTEERRDDIIRRII :: KKAAOOLLIINNIITT;; HHAALLOOYYSSIITT;;AANNAAUUKKSSIITT DDAANN DDIIKKIITT  KKAAOOLLIINNIITT DDIITTEEMMUUKKAANN DDAALLAAMM TTAANNAAHH UULLTTIISSOOLL,,OOXXIISSOOLL,, AALLFFIISSOOLL..
TIPE MINERAL 22::11 ((MMEENNGGEEMMBBAANNGG))  DDIICCIIRRIIKKAANN LLEEMMPPEENNGG AALLUUMMIINNAA OOKKTTAAHHEEDDRRAALL DDIIJJEEPPIITT OOLLEEHH DDUUAA LLEEMMPPEENNGG SSIILLIIKKAA TTEETTRRAAHHEEDDRRAALL  AANNGGGGOOTTAA :: MMOONNTTMMOORRIILLOONNIITT;; BBEEIIDDEELLIITT;; NNOONNTTRROONNIITT;; SSAAPPOONNIITT;; DDAANN VVEERRMMIIKKUULLIITT  IIKKAATTAANN AANNTTAARR KKRRIISSTTAALL LLEEMMAAHH SSEEHHIINNGGGGAA MMUUDDAAHH MMEENNGGEEMMBBAANNGG BBIILLAA BBAASSAAHH DDAANN MMEENNGGEERRUUTT BBIILLAA KKEERRIINNGG ((PPLLAASSTTIISSIITTAASS DDAANN KKOOHHEESSII TTIINNGGGGII)) DDAANN DDAAPPAATT MMEENNYYEEMMAATT IIOONN LLOOGGAAMM DDAANN SSEENNYYAAWWAA OORRGGAANNIIKK  DDIIAAMMEETTEERR 00..0011--11 MMIIKKRROONN,, LLUUAASS PPEERRMMUUKKAAAANN SSPPEESSIIFFIIKK 770000--880000 MM22//gg  KKTTKK 7700 mmee//110000gg  SSEEDDIIKKIITT TTEERRJJAADDII SSUUBBSSTTIITTUUSSII IISSOOMMOORRFFIIKK  SSUUBBSSTTIITTUUSSII IISSOOMMOORRFFIIKK OOLLEEHH MMgg MMEENNYYEEBBAABBKKAANN MMEEMMPPUUNNYYAAII MMUUAATTAANN NNEEGGAATTIIFF YYAANNGG TTIINNGGGGII  MMOONNTTMMOORRIILLOONNIITT MMEEMMPPUUNNYYAAII MMgg DDAANN FFee DDAALLAAMM PPOOSSIISSII OOKKTTAAHHEEDDRRAALL.. BBEEIIDDEELLIITT TTIIDDAAKK PPUUNNYYAA MMgg DDAANN FFee TTAAPPII AAll TTIINNGGGGII  MMUUAATTAANN BBEERRUUBBAAHH--UUBBAAHH HHAANNYYAA SSEEDDIIKKIITT,, SSEEBBAABB SSEEMMUUAA GGUUGGUUSS HHIIRROOKKSSIILL TTEERRLLEETTAAKK DDAALLAAMM BBIIDDAANNGG PPEERRMMUUKKAAAANN YYAANNGG TTEERRTTUUTTUUPP JJAARRIINNGGAANN AATTOOMM OOKKSSIIGGEENN  MMOONNTTMMOORRIILLOONNIITT SSEEBBAAGGAAII PPEENNYYUUSSUUNN TTAANNAAHH--TTAANNAAHH :: VVEERRTTIISSOOLL,, MMOOLLLLIISSOOLL,, AALLFFIISSOOLL,, DDAANN EENNTTIISSOOLL  JJAARRAAKK LLAAPPIISS :: 1122..44--1144AA00
TIPE MINERAL 2:1 (TIDAK MENGEMBANG)=HHIIDDRRUUSSMMIIKKAA AANNGGGGOOTTAA TTEERRPPEENNTTIINNGG AADDAALLAAHH IILLLLIITT MMEENNGGAANNDDUUNNGG KKAALLIIUUMM PPAADDAA AANNTTAARRLLAAPPIISSAANNNNYYAA SSIIFFAATT--SSIIFFAATT SSEEPPEERRTTII HHIIDDRRAASSII,, MMEENNJJEERRAAPP KKAATTIIOONN,, MMEEMMUUAAII DDAANN MMEENNGGEERRUUTT,, PPLLAASSTTIISSIITTAASS SSEERRTTAA DDIISSPPEERRSSII TTIIDDAAKK SSEEIINNTTEENNSSIIFF MMOONNTTMMOORRIILLOONNIITT,, TTEETTAAPPII LLEEBBIIHH JJIIKKAA DDIIBBAANNDDIINNGG KKAAOOLLIINNIITT KKTTKK 3300 mmee//110000gg JJAARRAAKK LLAAPPIISS 1100AA00 DDIITTEEMMUUKKAANN DDAALLAAMM TTAANNAAHH :: EENNTTIISSOOLL,, IINNCCEEPPTTIISSOOLL,, AARRIIDDIISSOOLL,, MMOOLLLLIISSOOLL,, AALLFFIISSOOLL,, SSPPOODDOOSSOOLL TTIIPPEE MMIINNEERRAALL 22::22 AANNGGGGOOTTAA TTEERRPPEENNTTIINNGG AADDAALLAAHH KKLLOORRIITT TTEERRDDIIRRII DDAARRII 22 LLEEMMBBAARR TTEETTRRAAHHEEDDRRAALL SSIILLIIKKAA DDAANN 22 LLEEMMBBAARR OOKKTTAAHHEEDDRRAALL MMAAGGNNEESSIIUUMM LLEEMMPPEENNGG MMAAGGNNEESSIIUUMM DDIISSEEBBUUTT BBRRUUSSIITT [[MMgg((OOHH))22]] SSUUBBSSTTIITTUUSSII IISSOOMMOORRFFIIKK TTEERRJJAADDII DDAALLAAMM LLAAPPIISSAANN TTEETTRRAAHHEEDDRRAALL MMAAUUPPUUNN OOKKTTAAHHEEDDRRAALL DDIITTEEMMUUKKAANN DDAALLAAMM TTAANNAAHH :: AARRIIDDIISSOOLL,, MMOOLLLLIISSOOLL,, UULLTTIISSOOLL
AASSAALL MMUUAATTAANN NNEEGGAATTIIFF PPAADDAA LLEEMMPPUUNNGG :: 11.. SSUUBBSSTTIITTUUSSII IISSOOMMOORRFFIIKK AADDAALLAAHH PPEERRIISSTTIIWWAA DDIIMMAANNAA SSii DDLLAAMM TTEETTRRAAHHEEDDRRAALL AATTAAUU AAll DDAALLAAMM OOKKTTAAHHEEDDRRAALL SSEERRIINNGG DDIIGGAANNTTIIKKAANN OOLLEEHH IIOONN LLAAIINN YYAANNGG BBEERRUUKKUURRAANN SSAAMMAA 11.. DDIISSOOSSIIAASSII DDAARRII GGUUGGUUSS HHIIDDRROOKKSSIILL YYAANNGG TTEERRBBUUKKAA KKEEBBEERRAADDAAAANN GGUUGGUUSS OOHH PPAADDAA TTEEPPII KKRRIISSTTAALL AATTAAUU PPAADDAA BBIIDDAANNGG YYAANNGG TTEERRBBUUKKAA,, PPAADDAA ppHH TTIINNGGGGII,, HHIIDDRROOGGEENN DDAARRII HHIIDDRROOKKSSIILL TTEERRUURRAAII,, SSEEHHIINNGGGGAA PPEERRMMUUKKAAAANN LLEEMMPPUUNNGG MMEENNJJAADDII BBEERRMMUUAATTAANN NNEEGGAATTIIFF ((MMUUAATTAANN BBEERRUUBBAAHH-- UUBBAAHH AATTAAUU MMUUAATTAANN TTEERRGGAANNTTUUNNGG ppHH))
PERTUKARAN KATION KOLOID TANAH BERMUATAN NEGATIF AKAN MENARIK ION-ION BERMUATAN POSITIF YANG DISEBUT KATION. KOLOID TANAH KOLOID TANAH AIR TANAH KOLOID TANAH KOLOID TANAH 4 KOLOID DENGAN SELAPUT AIR SEPERTI FILM MERUPAKAN LARUTAN TANAH
KATION-KATION BBEERRAASSAALL DDAARRII ::  PPEEMMUUPPUUKKAANN  PPEELLAAPPUUKKAANN MMIINNEERRAALL TTAANNAAHH DDAANN BBAAHHAANN OORRGGAANNIIKK  PPEELLAAPPUUKKAANN//PPAATTAAHHAANN MMIINNEERRAALL LLEEMMPPUUNNGG ((AAll++++++))  AAIIRR ((HH++)) PERTUKARAN KATION TERJADI BILA : (DALAM LARUTAN TANAH) PENCUCIAN RATA-RATA DALAM TANAH MISEL
Contoh ppeerrttuukkaarraann kkaattiioonn :: CCaa MISEL ++22HH++ MISEL ++CCaa22++ PPeerrttuukkaarraann kkaattiioonn ddii aallaamm KKiittaa uummppaammaakkaann :: ((LL==iioonn llooggaamm bbeerrvvaalleennssii 11)) CCaa4400 CCaa3388 AAll2200 AAll2200 HH2200 MISEL + 5 HCO23 HH2255 MISEL LL2200 LL1199 PPeerrttuukkaarraann kkaattiioonn tteerrjjaaddiiaa aattaass ddaassaarr jjuummllaahh eekkuuiivvaalleenn.. MMuuaattaann nneeggaattiiff ppaaddaa bbiiddaanngg aaddssoorrppssii kkoollooiidd ddiinneettrraallkkaann oolleehh kkaattiioonn-- kkaattiioonn :: CCaa,, KK,, MMgg,, NNaa,, NNHH44,, AAll,, FFee,, HH,, ddaann llaaiinn--llaaiinn.. PPeennggiikkaattaann iioonn--iioonn ppaaddaa bbiiddaanngg aaddssoorrppssii bbeerrbbeeddaa--bbeeddaa,, tteerrggaannttuunngg :: 11.. KKoonnsseennttrraassii aattaauu jjuummllaahh iioonn--iioonn 22.. JJuummllaahh mmuuaattaann ppaaddaa iioonn 33.. KKeecceeppaattaann bbeerrggeerraakk ((aakkttiivviittaass)) tteerrggaannttuunngg :: aa.. UUkkuurraannnnyyaa bb.. TTeebbaallnnyyaa sseelluubbuunngg aaiirr hhiiddrraatt 2Ca(HCO3)2 L(HCO)3
Kation bervalensi 1 diikat dengan kekuatan kkeecciill ddiibbaannddiinngg ddeennggaann yyaanngg bbeerrvvaalleennssii 33 yyaanngg tteerrbbeessaarr.. KKaattiioonn yyaanngg bbeerrsseelluubbuunngg aaiirr hhiiddrraatt tteebbaall lleebbiihh mmuuddaahh ddiittuukkaarr.. MMuuddaahh ttiiddaakknnyyaa ddiittuukkaarr,, ddiibbeerriikkaann ddaallaamm DDEERREETT LLYYOOTTRROOPPHH :: LLii>>NNaa>>KK>>NNHH44>>MMgg>>CCaa>>BBaa>>HH KKaattiioonn ddii sseebbeellaahh kkiirrii lleebbiihh mmuuddaahh ddiilleeppaasskkaann ddaarriippaaddaa iioonn-- iioonn yyaanngg tteerrlleettaakk ddiisseebbeellaahh kkaannaannnnyyaa.. DDeeffiinniissii KKTTKK :: BBaannyyaakknnyyaa kkaattiioonn yyaanngg ddaappaatt ddiijjeerraapp oolleehh ttaannaahh ppeerrssaattuuaann bbeerraatt ttaannaahh ((bbiiaassaannyyaa ppeerr 110000gg)),, ddaann yyaanngg ddaappaatt ddiippeerrttuukkaarrkkaann.. DDiinnyyaattaakkaann ddaallaamm ssaattuuaann mmee//110000gg ttaannaahh kkeerriinngg oovveenn.. 11 mmee == 11 mmiilliiggrraamm hhiiddrrooggeenn aattaauu sseejjuummllaahh iioonn llaaiinn
Faktor yang mmeemmppeennggaarruuhhii KKTTKK :: 11.. TTeekkssttuurr ttaannaahh ((++jjuummllaahh lleemmppuunngg)) KKaassaarr KKTTKK rreennddaahh HHaalluuss KKTTKK ttiinnggggii 11.. JJeenniiss lleemmppuunngg TTiippee 11::11 KKTTKK rreennddaahh TTiippee 22::11 KKTTKK ttiinnggggii IIlllliitt 3377 mmee//0000gg MMoonnttmmoorriilloonniitt 110000 mmee//110000gg KKaaoolliinniitt 55 mmee//110000gg 11.. JJuummllaahh kkaanndduunnggaann bbaahhaann oorrggaanniikk SSeettiiaapp 11%% BBOO KKTTKK bbeerrttaammbbaahh 22 mmee//110000gg ttaannaahh HHuummuuss KKTTKK 220000mmee//110000gg ttaannaahh 11.. RReeaakkssii ttaannaahh//ppHH SSeeccaarraa uummuumm :: ppHH rreennddaahh KKTTKK rreennddaahh ppHH ttiinnggggii KKTTKK ttiinnggggii 11.. PPeennggaappuurraann ddaann ppeemmuuppuukkaann ((BBeerrhhuubbuunnggaann ddeennggaann ppHH))
Persentase KKeejjeennuuhhaann BBaassaa KKTTKK IInnddiikkaassii kkeessuubbuurraann KKeejjeennuuhhaann bbaassaa ttaannaahh KKaattiioonn--kkaattiioonn yyaanngg tteerrddaappaatt ddaallaamm jjeerraappaann kkoollooiidd ddaappaatt ddiibbeeddaakkaann KKaattiioonn bbaassaa ddaann kkaattiioonn aassaamm KKaattiioonn bbaassaa :: CCaa++++,, MMgg++++,, KK++,, NNaa++;;KKaattiioonn aassaamm :: HH++,, AAll++++++ PPeerrsseennttaassee kkeejjeennuuhhaann bbaassaa mmeennuunnjjuukkkkaann ppeerrbbaannddiinnggaann aannttaarraa jjuummllaahh kkaattiioonn bbaassaa ddeennggaann jjuummllaahh sseemmuuaa kkaattiioonn ((bbaassaa++aassaamm)) yyaanngg tteerrddaappaatt ddaallaamm kkoommpplleekkss jjeerraappaann ttaannaahh x100% Kejenuhan Basa = jumlah kationbasa KTK %%KKBB==4400,, aarrttiinnyyaa 4400%% bbaaggiiaann KKTTKK ddiidduudduukkii bbaassaa ddaann 6600%% bbaaggiiaann ddiidduuddkkii HH++ ddaann AAll++++++.. KKBB ttaannaahh ppHH ttiinnggggii>>ttaannaahh ppHH rreennddaahh
RREEAAKKSSII TTAANNAAHH RReeaakkssii ttaannaahh aaddaallaahh iissttiillaahh uunnttuukk mmeennyyaattaakkaann rreeaakkssii aassaamm,, bbaassaa ddii ddaallaamm ttaannaahh RReeaakkssii ttaannaahh bbeerrppeennggaarruuhh tteerrhhaaddaapp :: 11.. PPeerrttuummbbuuhhaann ttaannaammaann 22.. KKeellaarruuttaann ddaann kkeetteerrsseeddiiaaaann hhaarraa ttaannaammaann 33.. AAddaa//ttiiddaakknnyyaa uunnssuurr//sseennyyaawwaa mmeerraaccuunn ttaannaammaann 44.. KKeecceeppaattaann ddeekkoommppoossiissii//ppeellaappuukkaann mmiinneerraall ttaannaahh ddaann BBOO PPeerrttaammaa kkaallii oolleehh :: SSoorreennsseenn ((11990099)) ““llooggaarriittmmaa nneeggaattiiff aakkttiivviittaass iioonn HH++”” mmeemmuuddaahhkkaann :: ddiigguunnaakkaann kkoonnsseennttrraassii HH++ ppHH == --lloogg [[HH++]] 1 H+ == lloogg [ ]
PPeenngguukkuurraann KKEEAASSAAMMAANN KKoommppoossiissii aaiirr ((mmuurrnnii)) ::  MMoolleekkuull aaiirr  IIoonn--iioonn hhiiddrrooggeenn  IIoonn--iioonn hhiiddrrooxxyyll IIoonniissaassii aaiirr :: HHOOHH HH++++OOHH-- PPaaddaa 225500CC,, 11 lliitteerr aaiirr bbeerraattnnyyaa 999977gg 11 mmooll aaiirr bbeerraattnnyyaa 1188gg 11 lliitteerr aaiirr aaddaa 5555..44 mmooll aaiirr DDuuaa hhaall yyaanngg ppeerrlluu ddiiccaattaatt :: 11.. HHaannyyaa 11 mmooll aaiirr ddaarrii 555544 jjuuttaa mmooll yyaanngg tteerriioonniissaassii 22.. JJuummllaahh,, kkoonnsseennttrraassii mmooll HH++ sseeiimmbbaanngg ddeennggaann OOHH-- sseettiiaapp lliitteerrnnyyaa
HHOOHH == 5555..33999999999988 mmooll//ll HH++ == 00..00000000000011 mmooll//ll OOHH-- == 00..00000000000011 mmooll//ll ppHH aaiirr mmuurrnnii ddiihhiittuunngg ssbbbb:: log 1 0.0000001 = = log10000000 7 = pH pH
Penyebab kkeemmaassaammaann ttaannaahh TTaannaahh mmaassaamm :: iioonn HH++>>iioonn OOHH-- KKaattiioonn--kkaattiioonn ddaappaatt ddiippeerrttuukkaarrkkaann sseebbaaggaaii ssuummbbeerr HH++ ddaann OOHH-- YYaanngg ppeennttiinngg ::  IIoonn hhiiddrrooggeenn ((HH++)) yyaanngg tteerrddaappaatt bbeebbaass ppaaddaa llaarruuttaann ttaannaahh  IIoonn aalluummiinniiuumm ((AAll++++++)) ppeennyyeebbaabb ttaakk llaannggssuunngg,, bbeerraassaall ddaarrii AAll ppaaddaa ssttrruukkttuurr ookkttaahheeddrraall AAll..  MMaassuukk kkeeddaallaamm llaarruuttaann ttaannaahh ((++HH22OO)) AAll++++++++33HH22OO AAll((OOHH++))33++33HH++ AAll++++++++22HH22OO AAll((OOHH++))22++22HH++ AAll++++++++HH22OO AAll((OOHH++++))++HH++  AAll ddiijjeerraapp ppaaddaa bbiiddaanngg ppeerrttuukkaarraann AAll++33HH22OO AAll((OOHH))33++ HHMISEL MISEL ++
Sumber-sumber penyebab kkeemmaassaammaann ttaannaahh 11.. HHuummuuss aattaauu bbaahhaann oorrggaanniikk  GGuugguuss--gguugguuss kkaarrbbookkssiill gguugguuss--gguugguuss pphheennoolliikk ttiimmbbuunnaann iioonn HH++ gguugguuss--gguugguuss kkeelloommppookk aammiinnoo  PPrroosseess ddeekkoommppoossiissii HH22CCOO33 mmeennccuuccii bbaassaa--bbaassaa tteerruuss--mmeenneerruuss HH22SSOO44,, HHNNOO33 ttaammbbaahhaann iioonn HH++ 11.. GGaarraamm--ggaarraamm yyaanngg llaarruutt  PPeemmuuppuukkaann  PPeellaappuukkaann mmiinneerraall  DDeekkoommppoossiissii BBOO mmeennaammbbaahh kkaattiioonn--kkaattiioonn,, llaalluu mmeennggggaannttiikkaann AAll tteerraaddssoorrbbssii AAll mmaassuukk kkee llaarruuttaann ttaannaahh ppeennyyeebbaabb ttaammbbaahhnnyyaa HH++
33.. IInntteennssiittaass ppeennccuucciiaann TTaannaahh ddii ddaaeerraahh hhuummiidd :: bbaassaa--bbaassaa tteerrccuuccii,, tteerrttiinnggggaall HH++ ddaann AAll++++++ AAll++++++++HH22OO AAll((OOHH))++++++HH++ AAll((OOHH))++++++HH22OO AAll((OOHH))++ 22++HH++ AAll((OOHH))++ 22++HH22OO AAll((OOHH))33++HH++ 44.. MMiinneerraall lleemmppuunngg ((lliiaatt)) aalluummiinnoo ssiilliikkaatt oolleehh ppeellaappuukkaann ddaarrii ookkttaahheeddrraall AAll mmeemmbbeebbaasskkaann AAll ddeennggaann 22 kkeemmuunnggkkiinnaann ::  AAll tteerraaddssoorrbbssii MISEL MISEL AAll++33HH22OO AAll((OOHH))33++ HH++  AAll ddaallaamm llaarruuttaann 55.. KKaarrbboonn ddiiookkssiiddaa ((CCOO22)) CCOO22 ddiihhaassiillkkaann oolleehh aaddaannyyaa rreessppiirraassii aakkaarr ddaann jjaassaadd hhiidduupp ddaallaamm ttaannaahh,, ++ HH22OO HH22CCOO33 mmeennccuuccii bbaassaa--bbaassaa
KKEEMMAASSAAMMAANN AAKKTTIIFF DDAANN KKEEMMAASSAAMMAANN CCAADDAANNGGAANN KKeemmaassaammaann aakkttiiff == jjuummllaahh iioonn HH++ ddaallaamm llaarruuttaann KKeemmaassaammaann ccaaddaannggaann == jjuummllaahh iioonn HH++ ddaann AAll33++ yyaanngg tteerrjjeerraapp
NETRALISASI KKEEMMAASSAAMMAANN DDEENNGGAANN KKAAPPUURR  RReeaakkssii ddeennggaann HH22OO CCaaOO++HH22OO CCaa((OOHH))22 CCaaCCOO33++HH22OO CCaa22++++HHCCOO33 --++OOHH--  RReeaakkssii ddeennggaann HH22CCOO33 CCaaCCOO33++HH22CCOO33 CCaa((HHCCOO33))22 CCaa((OOHH))22++22HH22CCOO33 CCaa((HHCCOO33))22++22HH22OO  RReeaakkssii ddeennggaann mmiisseell ((kkoollooiidd)) MISEL MISEL MISEL ++CCaa((OOHH))22 CCaa ++22HH22OO ++CCaa((HHCCOO33))22 CCaa ++22CCOO22 ++CCaaCCOO33 CCaa ++CCOO22 MISEL MISEL MISEL BBaahhaann ppeennttiinngg ddaarrii kkaappuurr ddaallaamm mmeenneettrraallkkaann kkeemmaassaammaann ttaannaahh aaddaallaahh CCOO33 22-- ddaann OOHH-- yyaanngg ddiihhaassiillkkaann  IIoonn CCOO33 22-- mmaammppuu mmeennaarriikk iioonn HH++ ddaarrii kkoollooiidd ttaannaahh  IIoonn OOHH-- ddaappaatt mmeenngguussiirr AAll33++ ddaarrii kkoommpplleekkss jjeerraappaann
BBiillaa ssuummbbeerr kkeemmaassaammaann ttaannaahh aaddaallaahh iioonn HH++ CCaaCCOO33 CCaa22++++CCOO22-- 33 MISEL MISEL ++CCOO33 22-- ++HH22CCOO33 ++CCaa22++ BBiillaa ssuummbbeerr kkeemmaassaammaann aaddaallaahh iioonn AAll33++ CCaaCCOO33 CCaa22++++CCOO22-- CCOO33 22--++HH22OO HHCCOO33--++OOHH-- ++OOHH-- ++AAll((OOHH))33 ++CCaa22++ MISEL MISEL MISEL MISEL MISEL MISEL
UUNNSSUURR HHAARRAA JJaarriinnggaann ttaannaammaann sseeggaarr tteerrssuussuunn aattaass CC,,HH ddaann OO sseebbeessaarr 9944--9999..66%% 00..55--66%% bbeerraassaall ddaarrii uunnssuurr hhaarraa ddaallaamm ttaannaahh PPEERRAANN UUNNSSUURR HHAARRAA 11.. SSeebbaaggaaii ppeennyyuussuunn mmoolleekkuull oorrggaanniikk yyaanngg kkoommpplleekkss ((tteerruuttaammaa uunnssuurr mmiikkrroo)) 22.. MMeemmbbaannttuu ppeerraannaann eennzzyymm 33.. MMeemmppeerrttaahhaannkkaann kkeesseeiimmbbaannggaann iioonn,, yyaaiittuu aannttaarraa kkaattiioonn bbeerrvvaalleennssii ssaattuu ddaann dduuaa 44.. BBeerrppeerraann ddaallaamm ssiisstteemm ookkssiiddaassii--rreedduukkssii kkaarreennaa ssiiffaatt vvaalleennssiinnyyaa yyaanngg ddaappaatt bbeerruubbaahh TTaannaammaann mmeennggaabbssoorrbbssii uunnssuurr hhaarraa ddaallaamm bbeennttuukk iioonn yyaanngg tteerrddaappaatt ddiisseekkiittaarr ppeerraakkaarraann..
Berdasarkan kebutuhan tanaman, ddiibbaaggii 22 kkeelloommppookk ::  UUnnssuurr hhaarraa mmaakkrroo  UUnnssuurr hhrraa mmiikkrroo UUnnssuurr hhaarraa ddaallaamm ttaannaahh bbeerraassaall ssaarrii ::  BBaahhaann oorrggaanniikk  UUddaarraa  AAiirr hhuujjaann  BBaattuuaann//mmiinneerraall BATUAN MINERAL PRIMER UNSUR-UNSUR HARA Si,Al mineral lempung K, Na bahan pendispersi Mn, Fe proses oksidasi reduksi pembentukan agregat Ca, Mg bahan penjonjot
UUNNSSUURR HHAARRAA :: 11.. MMeemmbbeennttuukk sseennyyaawwaa bbaarruu yyaanngg ssuukkaarr llaarruutt 22.. TTeerrssddssoorrbbssii ppaaddaa ppeerrmmuukkaaaann kkoollooiidd ttaannaahh 33.. TTeerrccuuccii kkee llaappiissaann bbaawwaahh kkee llaauutt 44.. DDiisseerraapp ttaannaammaann//jjaassaadd rreenniikk KKeekkuurraannggaann uunnssuurr--uunnssuurr hhaarraa eesseennssiiaall aakkaann mmeenniimmbbuullkkaann ggeejjaallaa ppaaddaa ttaannaammaann,, sseeppeerrttii ddiisseerraanngg ppeennyyaakkiitt,, hhaall iinnii ddiisseebbuutt ppeennyyaakkiitt ffiissiioollooggiiss UUnnssuurr hhaarraa ddaappaatt ddiippaakkaaii uunnttuukk iinnddiikkaassii kkeessuubbuurraann ttaannaahh
Unsur hara yang dibutuhkan ttaannaammaann ((eesseennssiiaall)) KKrriitteerriiaannyyaa ((AArrnnoonn)):: 11.. KKeekkuurraannggaann uunnssuurr tteerrsseebbuutt mmeenngghhaammbbaatt ppeerrttuummbbuuhhaann 22.. GGeejjaallaa kkeekkuurraannggaann uunnssuurr tteerrsseebbuutt ddaappaatt ddiihhiillaannggkkaann hhaannyyaa ddeennggaann ppeennaammbbaahhaann uunnssuurr tteerrsseebbuutt 33.. UUnnssuurr tteerrsseebbuutt hhaarruuss sseeccaarraa llaannggssuunngg tteerriikkaatt ddaallaamm ggiizzii mmaakkaannaann ttaannaammaann UUnnssuurr hhaarraa mmaakkrroo ((ddiibbuuttuuhhkkaann ddaallaamm jjuummllaahh bbaannyyaakk)) CC,, HH,, OO,, NN,, PP,, KK,, CCaa,, MMgg,, SS UUnnssuurr hhaarraa mmiikkrroo ((ddiibbuuttuuhhkkaann ddaallaamm jjuummllaahh sseeddiikkiitt)) FFee,, MMnn,, MMoo,, CCuu,, BB,, ZZnn,, CCll,, NNaa,, CCaa,, VVaa,, SSii
BBAAHHAANN OORRGGAANNIIKK SSuummbbeerr :: 11.. JJaarriinnggaann ttaannaammaann 22.. BBiinnaattaanngg JJaarriinnggaann ttuummbbuuhhaann tteerrddiirrii aattaass ::  AAiirr 7755%%  PPaaddaatt 2255%% • PPaattii 1155%% • PPrrootteeiinn22..55%% • LLiiggnniinn 22..55--77..55%% • LLeemmaakk 00..2255--22%% AAttaauu  CC 1111%%  OO 1100%%  HH 22%%  aabbuu 22%%
Pengaruh BBOO tteerrhhaaddaapp ttaannaahh FFiissiikk :: 11.. KKeemmaammppuuaann mmeennaahhaann aaiirr mmeenniinnggkkaatt 22.. WWaarrnnaa ttaannaahh mmeennjjaaddii ccookkllaatt--hhiittaamm 33.. MMeenniinnggkkaattkkaann ggrraannuullaassii ddaann kkeemmaannttaappaann aaggrreeggaatt 44.. MMeennuurruunnkkaann kkoohheessii,, ppllaassttiissiittaass,, ssiiffaatt bbuurruukk ttaannaahh KKiimmiiaa :: 11.. MMeenniinnggkkaattkkaann ddaayyaa jjeerraapp ddaann KKTTKK 22.. NN,,PP,,SS tteerrhhiinnddaarr ddaarrii ppeennccuucciiaann,, kkaarreennaa tteerriikkaatt ddaallaamm ttuubbuuhh jjaassaadd rreenniikk 33.. MMeemmbbaannttuu ppeellaappuukkaann mmiinneerraall BBiioollooggii :: 11.. JJuummllaahh ddaann aakkttiivviittaass oorrggaanniissmmee mmaakkrroo ddaann mmiikkrroo ddaallaamm ttaannaahh mmeenniinnggkkaatt DDiitteennttuukkaann oolleehh :: 11.. SSuummbbeerr ddaann ssuussuunnaannnnyyaa 22.. KKeellaannccaarraann ddaann ddeekkoommppoossiissii 33.. HHaassiill ddeekkoommppoossiissii
Komposisi BO cepat terurai : pati, gguullaa,, pprrootteeiinn,, hheemmii sseelluulloossaa KKoommppoossiissii BBOO llaammbbaatt tteerruurraaii :: sseelluulloossaa,, lliiggnniinn,, lleemmaakk,, mmiinnyyaakk,, wwaakkss PPrroosseess ddeekkoommppoossiissii BBOO :: 11.. OOkkssiiddaassii eennzzyymmaattiikk 22.. PPeemmbbeebbaassaann//iimmoobbiilliissaassii uunnssuurr 33.. SSiinntteessaa mmeennjjaaddii sseennyyaawwaa bbaarruu HHUUMMUUSS AAddaallaahh sseennyyaawwaa kkoommpplleekkss yyaanngg aaggaakk rreessiisstteenn ppeellaappuukkaann,, aammoorrff,, bbeerrssiiffaatt kkoollooiiddaall,, bbeerrwwaarrnnaa ccookkllaatt kkeehhiittaammaann,, bbeerraassaall ddaarrii jjaarriinnggaann ttuummbbuuhh--ttuummbbuuhhaann ddaann bbiinnaattaanngg,, lliiggnnoo pprrootteeiinn sseebbaaggaaii iinnttiinnyyaa..
CC//NN CC//NN ttaannaahh == 1100::11 ssaammppaaii 1122::11,, tteerrggaannttuunngg iikklliimm ddaann CC//NN ttuummbbuuhh--ttuummbbuuhhaann sseerrttaa jjaassaadd mmiikkrroo.. BBiillaa CC//NN BBOO ttiinnggggii,, aakkaann tteerrjjaaddii ppeerrssaaiinnggaann aannttaarraa ttuummbbuuhhaann ddeennggaann jjaassaadd mmiikkrroo PPaaddaa ddeekkoommppoossiissii BBOO ttiiggkkaatt llaannjjuutt aakkaann mmeenngghhaassiillkkaann CC//NN rreennddaahh KKaaddaarr BBOO ddaallaamm ttaannaahh tteerrggaannttuunngg kkeeddaallaammaann ttaannaahh,, iikklliimm,, tteekkssttuurr,, ddaann ddrraaiinnaassee

Recommended

Tema 3 1ºESO (a) Relieve de africa2015
Tema 3 1ºESO (a) Relieve de africa2015Tema 3 1ºESO (a) Relieve de africa2015
Tema 3 1ºESO (a) Relieve de africa2015
Chema R.
 
cavidad oral
cavidad oral cavidad oral
cavidad oral
Andress Guapaz
 
Pengujian emisi
Pengujian emisiPengujian emisi
Pengujian emisi
agung2511
 
semesta
semestasemesta
semesta
Dani Ibrahim
 
Tatacara surat menyurat
Tatacara surat menyuratTatacara surat menyurat
Tatacara surat menyurat
Rosdianah Rasit
 
Tema 1. La tierra un planeta singular. 1ºeso 2014/2015
Tema 1. La tierra un planeta singular. 1ºeso 2014/2015Tema 1. La tierra un planeta singular. 1ºeso 2014/2015
Tema 1. La tierra un planeta singular. 1ºeso 2014/2015
Chema R.
 
Tema 4 relieve de españa.Tema 4. Curso.2014/2015
Tema 4 relieve de españa.Tema 4. Curso.2014/2015Tema 4 relieve de españa.Tema 4. Curso.2014/2015
Tema 4 relieve de españa.Tema 4. Curso.2014/2015
Chema R.
 
Tema 3.1eso. El relieve de America.2014/ 2015
Tema 3.1eso. El relieve de America.2014/ 2015Tema 3.1eso. El relieve de America.2014/ 2015
Tema 3.1eso. El relieve de America.2014/ 2015
Chema R.
 

Recommended

Tema 3 1ºESO (a) Relieve de africa2015
Tema 3 1ºESO (a) Relieve de africa2015Tema 3 1ºESO (a) Relieve de africa2015
Tema 3 1ºESO (a) Relieve de africa2015
Chema R.
 
cavidad oral
cavidad oral cavidad oral
cavidad oral
Andress Guapaz
 
Pengujian emisi
Pengujian emisiPengujian emisi
Pengujian emisi
agung2511
 
semesta
semestasemesta
semesta
Dani Ibrahim
 
Tatacara surat menyurat
Tatacara surat menyuratTatacara surat menyurat
Tatacara surat menyurat
Rosdianah Rasit
 
Tema 1. La tierra un planeta singular. 1ºeso 2014/2015
Tema 1. La tierra un planeta singular. 1ºeso 2014/2015Tema 1. La tierra un planeta singular. 1ºeso 2014/2015
Tema 1. La tierra un planeta singular. 1ºeso 2014/2015
Chema R.
 
Tema 4 relieve de españa.Tema 4. Curso.2014/2015
Tema 4 relieve de españa.Tema 4. Curso.2014/2015Tema 4 relieve de españa.Tema 4. Curso.2014/2015
Tema 4 relieve de españa.Tema 4. Curso.2014/2015
Chema R.
 
Tema 3.1eso. El relieve de America.2014/ 2015
Tema 3.1eso. El relieve de America.2014/ 2015Tema 3.1eso. El relieve de America.2014/ 2015
Tema 3.1eso. El relieve de America.2014/ 2015
Chema R.
 
Tema 3 2ºeso. Origen y Expansión del Islan.Curso 2014/ 2015.
Tema 3 2ºeso. Origen y Expansión del Islan.Curso 2014/ 2015.Tema 3 2ºeso. Origen y Expansión del Islan.Curso 2014/ 2015.
Tema 3 2ºeso. Origen y Expansión del Islan.Curso 2014/ 2015.
Chema R.
 
El universo conceptos modernos 2014
El universo conceptos modernos 2014El universo conceptos modernos 2014
El universo conceptos modernos 2014
Joe Arroyo Suárez
 
MS Unit-1
MS Unit-1MS Unit-1
MS Unit-1
A.S. Krishna
 
3 komeetbezoek
3 komeetbezoek3 komeetbezoek
3 komeetbezoek
Kees De Jager
 
solar activity and climate
solar activity and climatesolar activity and climate
solar activity and climate
Kees De Jager
 
10 het eerste licht
10 het eerste licht10 het eerste licht
10 het eerste licht
Kees De Jager
 
Anatomiadelaparatoreproductorfemenino
Anatomiadelaparatoreproductorfemenino Anatomiadelaparatoreproductorfemenino
Anatomiadelaparatoreproductorfemenino
Karen Toledo
 
Antitromboticos
AntitromboticosAntitromboticos
AntitromboticosLeonardo Favio Chávez Gasque
 
Salon 1 14 kasim 13.30 14.30 yasemi̇n ergün-i̇ng
Salon 1 14 kasim 13.30 14.30 yasemi̇n ergün-i̇ngSalon 1 14 kasim 13.30 14.30 yasemi̇n ergün-i̇ng
Salon 1 14 kasim 13.30 14.30 yasemi̇n ergün-i̇ng
tyfngnc
 
23 allocating scarce resources 2 (1)
23 allocating scarce resources 2 (1)23 allocating scarce resources 2 (1)
23 allocating scarce resources 2 (1)
emmavan
 
Antitromboticos (2)
Antitromboticos (2)Antitromboticos (2)
Antitromboticos (2)Leonardo Favio Chávez Gasque
 
Balance energetico
Balance energeticoBalance energetico
Balance energetico
Jorge Vivanco Rios
 
PKN-BENTUK NEGARA
PKN-BENTUK NEGARAPKN-BENTUK NEGARA
PKN-BENTUK NEGARATadea Wijaya
 
Power Point The Beatles
Power Point The BeatlesPower Point The Beatles
Power Point The Beatles
laurafg11
 
Rehab for sick_units
Rehab for sick_unitsRehab for sick_units
Rehab for sick_units
Rashmi Sinha
 
01 induction and airflow system
01 induction and airflow system01 induction and airflow system
01 induction and airflow systemBai Haqi
 
Pneumopatias ocupacionais
Pneumopatias ocupacionaisPneumopatias ocupacionais
Pneumopatias ocupacionais
Cosmo Palasio
 
03 exhaust system
03 exhaust system03 exhaust system
03 exhaust systemBai Haqi
 
Sindrome complejo regional doloroso
Sindrome complejo regional dolorosoSindrome complejo regional doloroso
Sindrome complejo regional dolorosoLeonardo Favio Chávez Gasque
 
Advanced airway mx 2
Advanced airway mx 2Advanced airway mx 2
Advanced airway mx 2
maylady selly
 
Manajemen mutu
Manajemen mutuManajemen mutu
Manajemen mutuJaelani Lani
 
Enfermedad hipertensiva del embarazo.2ppt 2
Enfermedad hipertensiva del embarazo.2ppt 2Enfermedad hipertensiva del embarazo.2ppt 2
Enfermedad hipertensiva del embarazo.2ppt 2
Jan Flores
 

More Related Content

What's hot

Tema 3 2ºeso. Origen y Expansión del Islan.Curso 2014/ 2015.
Tema 3 2ºeso. Origen y Expansión del Islan.Curso 2014/ 2015.Tema 3 2ºeso. Origen y Expansión del Islan.Curso 2014/ 2015.
Tema 3 2ºeso. Origen y Expansión del Islan.Curso 2014/ 2015.
Chema R.
 
El universo conceptos modernos 2014
El universo conceptos modernos 2014El universo conceptos modernos 2014
El universo conceptos modernos 2014
Joe Arroyo Suárez
 
MS Unit-1
MS Unit-1MS Unit-1
MS Unit-1
A.S. Krishna
 
3 komeetbezoek
3 komeetbezoek3 komeetbezoek
3 komeetbezoek
Kees De Jager
 
solar activity and climate
solar activity and climatesolar activity and climate
solar activity and climate
Kees De Jager
 
10 het eerste licht
10 het eerste licht10 het eerste licht
10 het eerste licht
Kees De Jager
 
Anatomiadelaparatoreproductorfemenino
Anatomiadelaparatoreproductorfemenino Anatomiadelaparatoreproductorfemenino
Anatomiadelaparatoreproductorfemenino
Karen Toledo
 
Salon 1 14 kasim 13.30 14.30 yasemi̇n ergün-i̇ng
Salon 1 14 kasim 13.30 14.30 yasemi̇n ergün-i̇ngSalon 1 14 kasim 13.30 14.30 yasemi̇n ergün-i̇ng
Salon 1 14 kasim 13.30 14.30 yasemi̇n ergün-i̇ng
tyfngnc
 
23 allocating scarce resources 2 (1)
23 allocating scarce resources 2 (1)23 allocating scarce resources 2 (1)
23 allocating scarce resources 2 (1)
emmavan
 
Balance energetico
Balance energeticoBalance energetico
Balance energetico
Jorge Vivanco Rios
 
Power Point The Beatles
Power Point The BeatlesPower Point The Beatles
Power Point The Beatles
laurafg11
 
Rehab for sick_units
Rehab for sick_unitsRehab for sick_units
Rehab for sick_units
Rashmi Sinha
 
01 induction and airflow system
01 induction and airflow system01 induction and airflow system
01 induction and airflow systemBai Haqi
 
Pneumopatias ocupacionais
Pneumopatias ocupacionaisPneumopatias ocupacionais
Pneumopatias ocupacionais
Cosmo Palasio
 
03 exhaust system
03 exhaust system03 exhaust system
03 exhaust systemBai Haqi
 
Advanced airway mx 2
Advanced airway mx 2Advanced airway mx 2
Advanced airway mx 2
maylady selly
 

What's hot (20)

Tema 3 2ºeso. Origen y Expansión del Islan.Curso 2014/ 2015.
Tema 3 2ºeso. Origen y Expansión del Islan.Curso 2014/ 2015.Tema 3 2ºeso. Origen y Expansión del Islan.Curso 2014/ 2015.
Tema 3 2ºeso. Origen y Expansión del Islan.Curso 2014/ 2015.
 
El universo conceptos modernos 2014
El universo conceptos modernos 2014El universo conceptos modernos 2014
El universo conceptos modernos 2014
 
MS Unit-1
MS Unit-1MS Unit-1
MS Unit-1
 
3 komeetbezoek
3 komeetbezoek3 komeetbezoek
3 komeetbezoek
 
solar activity and climate
solar activity and climatesolar activity and climate
solar activity and climate
 
10 het eerste licht
10 het eerste licht10 het eerste licht
10 het eerste licht
 
Anatomiadelaparatoreproductorfemenino
Anatomiadelaparatoreproductorfemenino Anatomiadelaparatoreproductorfemenino
Anatomiadelaparatoreproductorfemenino
 
Antitromboticos
AntitromboticosAntitromboticos
Antitromboticos
 
Salon 1 14 kasim 13.30 14.30 yasemi̇n ergün-i̇ng
Salon 1 14 kasim 13.30 14.30 yasemi̇n ergün-i̇ngSalon 1 14 kasim 13.30 14.30 yasemi̇n ergün-i̇ng
Salon 1 14 kasim 13.30 14.30 yasemi̇n ergün-i̇ng
 
23 allocating scarce resources 2 (1)
23 allocating scarce resources 2 (1)23 allocating scarce resources 2 (1)
23 allocating scarce resources 2 (1)
 
Antitromboticos (2)
Antitromboticos (2)Antitromboticos (2)
Antitromboticos (2)
 
Balance energetico
Balance energeticoBalance energetico
Balance energetico
 
PKN-BENTUK NEGARA
PKN-BENTUK NEGARAPKN-BENTUK NEGARA
PKN-BENTUK NEGARA
 
Power Point The Beatles
Power Point The BeatlesPower Point The Beatles
Power Point The Beatles
 
Rehab for sick_units
Rehab for sick_unitsRehab for sick_units
Rehab for sick_units
 
01 induction and airflow system
01 induction and airflow system01 induction and airflow system
01 induction and airflow system
 
Pneumopatias ocupacionais
Pneumopatias ocupacionaisPneumopatias ocupacionais
Pneumopatias ocupacionais
 
03 exhaust system
03 exhaust system03 exhaust system
03 exhaust system
 
Sindrome complejo regional doloroso
Sindrome complejo regional dolorosoSindrome complejo regional doloroso
Sindrome complejo regional doloroso
 
Advanced airway mx 2
Advanced airway mx 2Advanced airway mx 2
Advanced airway mx 2
 

Similar to ILMU TANAH -- PERTANIAN

Enfermedad hipertensiva del embarazo.2ppt 2
Enfermedad hipertensiva del embarazo.2ppt 2Enfermedad hipertensiva del embarazo.2ppt 2
Enfermedad hipertensiva del embarazo.2ppt 2
Jan Flores
 
Indicators to Monitor the Effect of Nutrients within the Black Sea
Indicators to Monitor the Effect of Nutrients within the Black Sea Indicators to Monitor the Effect of Nutrients within the Black Sea
Indicators to Monitor the Effect of Nutrients within the Black Sea
Iwl Pcu
 
Terrestrial Planets
Terrestrial PlanetsTerrestrial Planets
Terrestrial Planets
Danney Ayapana
 
Biomech of cerv disk medium
Biomech of cerv disk mediumBiomech of cerv disk medium
Biomech of cerv disk medium
Alexander Bardis
 
Fungsionalisme
FungsionalismeFungsionalisme
Fungsionalisme
Zulfi12
 
Aspectos generales del entrenamiento
Aspectos generales del entrenamientoAspectos generales del entrenamiento
Aspectos generales del entrenamiento
Educagratis
 
NonEngGuidelines2014
NonEngGuidelines2014NonEngGuidelines2014
NonEngGuidelines2014
Global Risk Forum GRFDavos
 
Parques nacionales
Parques nacionalesParques nacionales
Parques nacionales
GmMariiaa
 
José simões de mattos
José simões de mattosJosé simões de mattos
José simões de mattos
CarlosElvisPresley
 
How to become the successful leader?
How to become the successful leader?How to become the successful leader?
How to become the successful leader?
Bilal Kareem
 
bab-9 TINGKATAN 5
bab-9 TINGKATAN 5bab-9 TINGKATAN 5
bab-9 TINGKATAN 5
Awin Ayura
 
Mineral resources in western Rajasthan,preswentation in India Industrial Fare...
Mineral resources in western Rajasthan,preswentation in India Industrial Fare...Mineral resources in western Rajasthan,preswentation in India Industrial Fare...
Mineral resources in western Rajasthan,preswentation in India Industrial Fare...
Rakesh Goswami
 
Guia de autoevaluación ambiental
Guia de autoevaluación ambientalGuia de autoevaluación ambiental
Guia de autoevaluación ambiental
Pauliina Cortez
 
Lonely elder syndrome
Lonely elder syndromeLonely elder syndrome
Lonely elder syndrome
Sayed Sileem
 
Fisioterapi pada gangguan perkembangan
Fisioterapi pada gangguan perkembanganFisioterapi pada gangguan perkembangan
Fisioterapi pada gangguan perkembangan
Anda Sella Permata
 
Trout jaspreet singh
Trout jaspreet singhTrout jaspreet singh
Trout jaspreet singh
Jaspreet Singh
 

Similar to ILMU TANAH -- PERTANIAN (20)

Manajemen mutu
Manajemen mutuManajemen mutu
Manajemen mutu
 
Enfermedad hipertensiva del embarazo.2ppt 2
Enfermedad hipertensiva del embarazo.2ppt 2Enfermedad hipertensiva del embarazo.2ppt 2
Enfermedad hipertensiva del embarazo.2ppt 2
 
Indicators to Monitor the Effect of Nutrients within the Black Sea
Indicators to Monitor the Effect of Nutrients within the Black Sea Indicators to Monitor the Effect of Nutrients within the Black Sea
Indicators to Monitor the Effect of Nutrients within the Black Sea
 
Terrestrial Planets
Terrestrial PlanetsTerrestrial Planets
Terrestrial Planets
 
Biomech of cerv disk medium
Biomech of cerv disk mediumBiomech of cerv disk medium
Biomech of cerv disk medium
 
Fungsionalisme
FungsionalismeFungsionalisme
Fungsionalisme
 
Aspectos generales del entrenamiento
Aspectos generales del entrenamientoAspectos generales del entrenamiento
Aspectos generales del entrenamiento
 
NonEngGuidelines2014
NonEngGuidelines2014NonEngGuidelines2014
NonEngGuidelines2014
 
Parques nacionales
Parques nacionalesParques nacionales
Parques nacionales
 
José simões de mattos
José simões de mattosJosé simões de mattos
José simões de mattos
 
How to become the successful leader?
How to become the successful leader?How to become the successful leader?
How to become the successful leader?
 
3 2-bab-9-tkt-5
3 2-bab-9-tkt-53 2-bab-9-tkt-5
3 2-bab-9-tkt-5
 
bab-9 TINGKATAN 5
bab-9 TINGKATAN 5bab-9 TINGKATAN 5
bab-9 TINGKATAN 5
 
3 2-bab-9-tkt-5
3 2-bab-9-tkt-53 2-bab-9-tkt-5
3 2-bab-9-tkt-5
 
Mineral resources in western Rajasthan,preswentation in India Industrial Fare...
Mineral resources in western Rajasthan,preswentation in India Industrial Fare...Mineral resources in western Rajasthan,preswentation in India Industrial Fare...
Mineral resources in western Rajasthan,preswentation in India Industrial Fare...
 
Guia de autoevaluación ambiental
Guia de autoevaluación ambientalGuia de autoevaluación ambiental
Guia de autoevaluación ambiental
 
Lonely elder syndrome
Lonely elder syndromeLonely elder syndrome
Lonely elder syndrome
 
Fisioterapi pada gangguan perkembangan
Fisioterapi pada gangguan perkembanganFisioterapi pada gangguan perkembangan
Fisioterapi pada gangguan perkembangan
 
Abdominales
AbdominalesAbdominales
Abdominales
 
Trout jaspreet singh
Trout jaspreet singhTrout jaspreet singh
Trout jaspreet singh
 

More from Sinergi Inspiration

Magang BPPTPH Ngipiksari Sleman Yogyakarta
Magang BPPTPH Ngipiksari Sleman YogyakartaMagang BPPTPH Ngipiksari Sleman Yogyakarta
Magang BPPTPH Ngipiksari Sleman Yogyakarta
Sinergi Inspiration
 
Botani 4 Batang
Botani 4 BatangBotani 4 Batang
Botani 4 Batang
Sinergi Inspiration
 
Botani 3 Daun Majemuk
Botani 3 Daun MajemukBotani 3 Daun Majemuk
Botani 3 Daun Majemuk
Sinergi Inspiration
 
Botani 2 Daun Tunggal
Botani 2 Daun TunggalBotani 2 Daun Tunggal
Botani 2 Daun Tunggal
Sinergi Inspiration
 
Botani 1 Pendahuluan
Botani 1 PendahuluanBotani 1 Pendahuluan
Botani 1 Pendahuluan
Sinergi Inspiration
 
Fisika Tanah -- Pertanian
Fisika Tanah -- PertanianFisika Tanah -- Pertanian
Fisika Tanah -- Pertanian
Sinergi Inspiration
 
MASALAH PERTANIAN & LANGKAH MENGATASINYA
MASALAH PERTANIAN & LANGKAH MENGATASINYAMASALAH PERTANIAN & LANGKAH MENGATASINYA
MASALAH PERTANIAN & LANGKAH MENGATASINYA
Sinergi Inspiration
 
PENTINGNYA PENGELOLAAN LAHAN PERTANIAN
PENTINGNYA PENGELOLAAN LAHAN PERTANIANPENTINGNYA PENGELOLAAN LAHAN PERTANIAN
PENTINGNYA PENGELOLAAN LAHAN PERTANIAN
Sinergi Inspiration
 
PENTINGNYA PENGELOLAAN LAHAN PERTANIAN
PENTINGNYA PENGELOLAAN LAHAN PERTANIANPENTINGNYA PENGELOLAAN LAHAN PERTANIAN
PENTINGNYA PENGELOLAAN LAHAN PERTANIAN
Sinergi Inspiration
 
Cendawan Gliocladium sp.
Cendawan Gliocladium sp.Cendawan Gliocladium sp.
Cendawan Gliocladium sp.
Sinergi Inspiration
 
Habits (Kebiasaan)
Habits (Kebiasaan)Habits (Kebiasaan)
Habits (Kebiasaan)
Sinergi Inspiration
 
Agroekosistem tentang Air
Agroekosistem tentang AirAgroekosistem tentang Air
Agroekosistem tentang Air
Sinergi Inspiration
 
Keanekaragaman Rayap Tanah di Hutan Pendidikan, Gunung Walat, Sukabumi
Keanekaragaman Rayap Tanah di Hutan Pendidikan, Gunung Walat, Sukabumi Keanekaragaman Rayap Tanah di Hutan Pendidikan, Gunung Walat, Sukabumi
Keanekaragaman Rayap Tanah di Hutan Pendidikan, Gunung Walat, Sukabumi
Sinergi Inspiration
 
Slide ppt sptb
Slide ppt sptbSlide ppt sptb
Slide ppt sptb
Sinergi Inspiration
 

More from Sinergi Inspiration (15)

Magang BPPTPH Ngipiksari Sleman Yogyakarta
Magang BPPTPH Ngipiksari Sleman YogyakartaMagang BPPTPH Ngipiksari Sleman Yogyakarta
Magang BPPTPH Ngipiksari Sleman Yogyakarta
 
Botani 4 Batang
Botani 4 BatangBotani 4 Batang
Botani 4 Batang
 
Botani 3 Daun Majemuk
Botani 3 Daun MajemukBotani 3 Daun Majemuk
Botani 3 Daun Majemuk
 
Botani 2 Daun Tunggal
Botani 2 Daun TunggalBotani 2 Daun Tunggal
Botani 2 Daun Tunggal
 
Botani 1 Pendahuluan
Botani 1 PendahuluanBotani 1 Pendahuluan
Botani 1 Pendahuluan
 
Fisika Tanah -- Pertanian
Fisika Tanah -- PertanianFisika Tanah -- Pertanian
Fisika Tanah -- Pertanian
 
MASALAH PERTANIAN & LANGKAH MENGATASINYA
MASALAH PERTANIAN & LANGKAH MENGATASINYAMASALAH PERTANIAN & LANGKAH MENGATASINYA
MASALAH PERTANIAN & LANGKAH MENGATASINYA
 
PENTINGNYA PENGELOLAAN LAHAN PERTANIAN
PENTINGNYA PENGELOLAAN LAHAN PERTANIANPENTINGNYA PENGELOLAAN LAHAN PERTANIAN
PENTINGNYA PENGELOLAAN LAHAN PERTANIAN
 
PENTINGNYA PENGELOLAAN LAHAN PERTANIAN
PENTINGNYA PENGELOLAAN LAHAN PERTANIANPENTINGNYA PENGELOLAAN LAHAN PERTANIAN
PENTINGNYA PENGELOLAAN LAHAN PERTANIAN
 
Pertanian tekno ekologis
Pertanian tekno ekologisPertanian tekno ekologis
Pertanian tekno ekologis
 
Cendawan Gliocladium sp.
Cendawan Gliocladium sp.Cendawan Gliocladium sp.
Cendawan Gliocladium sp.
 
Habits (Kebiasaan)
Habits (Kebiasaan)Habits (Kebiasaan)
Habits (Kebiasaan)
 
Agroekosistem tentang Air
Agroekosistem tentang AirAgroekosistem tentang Air
Agroekosistem tentang Air
 
Keanekaragaman Rayap Tanah di Hutan Pendidikan, Gunung Walat, Sukabumi
Keanekaragaman Rayap Tanah di Hutan Pendidikan, Gunung Walat, Sukabumi Keanekaragaman Rayap Tanah di Hutan Pendidikan, Gunung Walat, Sukabumi
Keanekaragaman Rayap Tanah di Hutan Pendidikan, Gunung Walat, Sukabumi
 
Slide ppt sptb
Slide ppt sptbSlide ppt sptb
Slide ppt sptb
 

ILMU TANAH -- PERTANIAN

  • 2. MMAATTEERRII KKUULLIIAAHH 1. PENDAHULUAN 2. PENGERTIAN TANAH 3. BAGIAN-BAGIAN PENYUSUN TANAH 4. FAKTOR-FAKTOR PEMBENTUK TANAH 5. MINERALOGI DAN PELAPUKAN BAHAN INDUK 6. PROSES PERKEMBANGAN TANAH 7. TANAH-TANAH UTAMA DI INDONESIA 8. SIFAT FISIKA TANAH  TEKSTUR, STRUKTUR, KONSISTENSI, WARNA TANAH  TEMPERATUR, UDARA TANAH, AIR TANAH DAN PERMEABILITAS TANAH 9. KOLOID TANAH DAN MINERALOGI LEMPUNG 10. REAKSI TANAH DAN SIFAT SANGGAHAN TANAH 11. PERTUKARAN KATION 12. JASAD HIDUP TANAH
  • 3. BAHAN PUSTAKA DASAR-DASAT ILMU TANAH OLEH Ir. SLAMET MINARDI MP DAN Ir. SUTOPO, MP (BUKU PEGANGAN KULIAH FAKULTAS PERTANIAN UNS) TAHUN 2000 ILMU TANAH OLEH Dr. Ir. SARWONO HARDJOWIGENO TAHUN 1992 DASAR-DASAR ILMU TANAH KONSEP DAN KENYATAAN. OLEH RACHMAN SUTANTO TAHUN 2005
  • 4. PPeennddaahhuulluuaann MMaannuussii aa KKuuaalliittaass TTaannaahh PPeerrmmaassaallaahhaa - KKeessuubbuurraann TTaannaahh nn TTaannaahh - TTuummbbuuhh--ttuummbbuuhhaann - HHeewwaann IILLMMUU  IIllmmuu yyaanngg mmeemmppeerrllaajjaarrii tteennttaaTTnnAAggNN hhAAaalHlH iicchhwwaall aattaauu ssiiffaatt--ssiiffaatt ttaannaahh sseeccaarraa uummuumm yyaanngg ddiibbaaggii mmeennjjaaddii 22
  • 5. PPEEDDOOLLOOGG IILLMMUU II TTAANNAAHH  IIllmmuu ttaannaahh yyaanngg mmeemmppeellaajjaarrii ttaannaahh sseebbaaggaaii ssuuaattuu bbaaggiiaann ddaarrii aallaamm yyaanngg bbeerraaddaa ddii ppeerrmmuukkaaaann bbuummii yyaanngg mmeenneekkaannkkaann hhuubbuunnggaann aannttaarraa ttaannaahh iittuu sseennddiirrii ddeennggaann ffaakkttoorr ppeemmbbeennttuukknnyyaa EEDDAAFFOOLLOO GGII  IIllmmuu ttaannaahh yyaanngg mmeemmppeellaajjaarrii ttaannaahh sseebbaaggaaii ssuuaattuu aallaatt pprroodduukkssii ppeerrttaanniiaann yyaanngg mmeenneekkaannkkaann hhuubbuunnggaann aannttaarraa ttaannaahh ddeennggaann ttaannaammaann
  • 6. II.. PPEENNGGEERRTTIIAANN TTAANNAAHH TTaannaahh sseebbaaggaaii AAllaatt PPrroodduukkssii MMeeddiiaa ttuummbbuuhh aallaamm bbaaggii ttaannaammaann ddii ppeerrmmuukkaaaann bGbGuuUUmmRRii UUNN BBUUKKAANN TTAANNAAHH TTaannaahh aaddaallaahh llaabboo??rraattoorriiuumm kkiimmiiaa ddaarrii aallaamm ddiimmaannaa tteerrjjaaddii ppeenngguurraaiiaann kkiimmiiaa ddaann rreeaakkssii ssiinntteessiiss sseeccaarraa tteerrsseemmbbuunnyyii JJJJ BBeerrzzeelliiuuss ((11880033)) –– aahhllii kkiimmiiaa TTaannaahh ddiiaannggggaapp ttaabbuunngg rreeaakkssii ddiimmaannaa sseesseeoorraanngg ddaappaatt mmeennggeettaahhuuii jjuummllaahh ddaann jjeenniiss hhaarraa ttaannaammaann JJuulliiuuss VVoonn LLiieebbiigg ((11884400))
  • 7. TTaannaahh sseebbaaggaaii bbaahhaann yyaanngg lleeppaass ddaann mmeerruuppaakkaann aakkuummuullaassii ddaann ccaammppuurraann bbeerrbbaaggaaii bbaahhaann tteerruuttaammaa uunnssuurr SSii,, AAll,, CCaa,, MMgg,, FFee ddaann uunnssuurr llaaiinnnnyyaa AADD TThhaaeerr ((11990099)) –– aahhllii ffiissiikkaa bbuummii TTaannaahh sseebbaaggaaii hhaassiill ppeellaappuukkaann oolleehh wwaakkttuu yyaanngg mmeennggiikkiiss bbaattuuaann kkeerraass ddaann llaammbbaatt llaauunn aakkaann tteerrjjaaddii ddeekkoommppoossiissii mmeennjjaaddii mmaassaa ttaannaahh yyaanngg kkoommppaakk FFrriieeddrriicchh FFaalllloouu ((11885555)) –– aahhllii ggeeoollooggii TTaannaahh aaddaallaahh llaappiissaann hhiittaamm ttiippiiss yyaanngg mmeennuuttuuppii bbaahhaann ppaaddaatt bbuummii yyaanngg mmeerruuppaakkaann ppaarrttiikkeell kkeecciill yyaanngg mmuuddaahh rreemmaahh,, ssiissaa vveeggeettaassii ddaann hheewwaann,, ddiimmaannaa ttuummbbuuhhaann bbeerrtteemmppaatt kkeedduudduukkaann,, bbeerraakkaarr,, ttuummbbuuhh ddaann bbeerrbbuuaahh WWeeggnneerr ((11991188))
  • 8. TTaannaahh aaddaallaahh bbaahhaann yyaanngg ggeemmbbuurr ddaann lleeppaass ddiimmaannaa ttuummbbuuhhaann ddaappaatt mmeemmppeerroolleehh tteemmppaatt hhiidduupp bbeerrkkaatt aaddaannyyaa zzaatt hhaarraa sseerrttaa ssyyaarraatt llaaiinn uunnttuukk ttuummbbuuhh EEWW HHiillggaarrdd ((11990066)) TTaannaahh sseebbaaggaaii ccaammppuurraann bbaahhaann ppaaddaatt bbeerrbbeennttuukk tteeppuunngg,, aaiirr ddaann uuddaarraa,, yyaanngg kkaarreennaa mmeennggaanndduunngg zzaatt hhaarraa ddaappaatt mmeennuummbbuuhhkkaann ttuummbbuu--ttAAuullffmmrreeddbb MMuuiitthssccahheennrrlliicchh ((11992200)) –– aahhllii ffiissiioollooggii
  • 9. Pengertian tanah dihubungkan ddeennggaann iikklliimm ddaann lliinnggkkuunnggaann ttuummbbuuhh--ttuummbbuuhhaann ddaann ddaappaatt ddiiggaammbbaarrkkaann sseebbaaggaaii zzoonnee ggeeooggrraaffii yyaanngg lluuaass ddaallaamm sskkaallaa ppeettaa dduunniiaa VVVV DDookkuucchhaaeevv ((11990000)) TTaannaahh aaddaallaahh bbaanngguunnaann aallaamm tteerrssuussuunn aattaass hhoorriizzoonn--hhoorriizzoonn yyaanngg tteerrddiirrii aattaass bbaahhaann yyaanngg bbeerrbbeeddaa--bbeeddaa ddaann ddaappaatt ddiibbeeddaakkaann ddaarrii bbaahhaann--bbaahhaann ddii bbaawwaahhnnyyaa ddaallaamm hhaall mmoorrffoollooggii,, ssiiffaatt ddaann ssuussuunnaann ffiissiikk,, kkiimmiiaa ddaann bbiioollooggiinnyyaa  UUnnssuurr ffiissiikkaa,, kkiimmiiaa,, bbiioollooggii ddaann mmoorrffoollooggii ddiilliibbaattkkaann ddaallaamm ppeennggeerrttiiaann iinnii JJaaccoopp SS JJooffffee ((11994499))
  • 10. JJaaddii PPeennggeerrttiiaann TTaannaahh aaddaallaahh ssuuaattuu bbeennddaa aallaammii yyaanngg tteerrddaappaatt ddii ppeerrmmuukkaaaann kkuulliitt bbuummii,, yyaanngg tteerrssuussuunn ddaarrii bbaahhaann mmiinneerraall sseebbaaggaaii hhaassiill ppeellaappuukkaann bbeebbaattuuaann ddaann bbaahhaann oorrggaanniikk sseebbaaggaaii hhaassiill ppeellaappuukkaann ssiissaa--ssiissaa ttaannaammaann ddaann hheewwaann,, yyaanngg mmaammppuu mmeennuummbbuuhhkkaann ttaannaammaann ddaann mmeemmiilliikkii ssiiffaatt tteerrtteennttuu sseebbaaggaaii aakkiibbaatt ppeennggaarruuhh iikklliimm,, jjaassaadd hhiidduupp yyaanngg bbeerrttiinnddaakk tteerrhhaaddaapp bbaahhaann iinndduukk ddaallaamm kkeeaaddaaaann wwiillaayyaahh tteerrtteennttuu sseellaammaa jjaannggkkaa wwaakkttuu tteerrtteennttuu
  • 11. Tanah dari ssuudduutt ppeerrttaanniiaann  aallaatt pprroodduukkssii pprroodduukk ttaannaammaann ppeerraannaann ttaannaahh sseebbaaggaaii aallaatt pprroodduukkssii :: 11.. MMeellaayyaannii ttaannaammaann sseebbaaggaaii tteemmppaatt bbeerrppeeggaanngg ddaann bbeerrttuummppuu 22.. MMeennyyeeddiiaakkaann uunnssuurr--uunnssuurr mmiinneerraall ((uunnssuurr hhaarraa)) 33.. MMeemmbbeerriikkaann aaiirr ddaann mmeellaayyaannii ppeerrsseeddiiaaaann aaiirr 44.. MMeennyyeeddiiaakkaann ttaattaa uuddaarraa ttaannaahh yyaanngg bbaaiikk
  • 12. Gambaran VVeerrttiikkaall TTaannaahh ddaann LLaappiissaann--llaappiissaann TTaannaahh PPrrooffiill ttaannaahh  ppeennaammppaanngg vveerrttiikkaall ttaannaahh yyaanngg mmeennuunnjjuukkkkaann ssuussuunnaann hhoorriizzoonn ttaannaahh yyaanngg tteerrddiirrii ddaarrii ssoolluumm ttaannaahh ddaann bbaahhaann iinndduukk ttaannaahh HHoorriissoonn ttaannaahh  llaappiissaann--llaappiissaann ttaannaahh yyaanngg bbeerrbbeeddaa ddaallaamm ssuussuunnaann ffiissiikkaa ddaann kkiimmiiaa yyaanngg kkuurraanngg lleebbiihh sseejjaajjaarr ddeennggaann ppeerrmmuukkaaaann ttaannaahh sseebbaaggaaii aakkiibbaatt ddaarrii pprroosseess ppeerrkkeemmbbaannggaann ttaannaahh PPeeddoonn  ssaattuuaann iinnddiivviidduu tteerrkkeecciill ddaallaamm ttiiggaa ddiimmeennssii ddaarrii ssuuaattuu ttaannaahh
  • 13. RReeggoolliitt  bbaahhaann--bbaahhaann lleeppaass ((tteerrmmaassuukk ttaannaahh)) ddii aattaass bbaattuuaann kkeerraass SSoolluumm ttaannaahh  hhoorriizzoonn ttaannaahh ddii aattaass bbaattuuaann iinndduukk yyaanngg tteerrddiirrii ddaarrii hhoorriissoonn OO,, hhoorriizzoonn AA ddaann hhoorriizzoonn BB KKeeddaallaammaann eekkffeettiiff ttaannaahh  kkeeddaallaammaann ttaannaahh yyaanngg mmaassiihh ddaappaatt ddiitteemmbbuuss ddeennggaann aakkaarr ttaannaammaann TToopp ssooiill  llaappiissaann ttaannaahh yyaanngg ppaalliinngg aattaass yyaanngg bbiiaassaannyyaa mmeennggaanndduunngg bbaahhaann oorrggaanniikk ddaann bbeerrwwaarrnnaa ggeellaapp ddaann ssuubbuurr ddeennggaann tteebbaall ssaammppaaii ddeennggaann 2255 ccmm yyaanngg sseerriinngg ddiisseebbuutt llaappiissaann oollaahh ttaannaahh SSuubb ssooiill  llaappiissaann bbaawwaahh ppeerrmmuukkaaaann ddeennggaann sseeddiikkiitt bbaahhaann oorrggaanniikk ((kkuurraanngg ssuubbuurr)) ddaann lleebbiihh tteebbaall ddaarrii ttoopp ssooiill
  • 14. NNaammaa HHoorriissoonn Nama Lama Nama Baru Keterangan O O Horison Organik (Kadar BO > 20%) O1 Oi, Oe Tingkat dekomposisi kasar ( i = fibrik, e = hemik) O2 Oe, Oa Tingkat dekomposis halus ( e = hemik, a = saprik) A1 A Horison mineral permukaan campuran dng BO A2 E Horison eluviasi (pencucian) maksimum A3 AB Peralihan A1 (A) ke B (lebih menyerupai A1 (A) EB Peralihan A2 (E) ke B (lebih menyerupai A2 (E) B1 BA Peralihan A1 (A) ke B (lebih menyerupai B BE Peralihan A2 (E) ke B (lebih menyerupai B B2 B Horison iluviasi (penimbunan) maksimum B3 BC Peralihan dari B ke C, lebih menyerupai B CB Peralihan dari B ke C, lebih menyerupai C C C Bahan induk tanah , lunak (belum ada proses perkembangan) R R Batuan induk (keras)
  • 15.
  • 16.
  • 17. II. BAGIAN-BBAAGGIIAANN PPEENNYYUUSSUUNN TTAANNAAHH,, TTAANNAAHH MMIINNEERRAALL DDAANN TTAANNAAHH OORRGGAANNIIKK BBaahhaann MMiinneerraall 4455 %% UUddaarraa 2255 %% AAiirr 2255 %% BBOO 55 %% AAttmmoossffeerr HHiiddrroossffeerr BBiioossffeerr LLiittoossffeerr
  • 18. TTaannaahh SSiisstteemm kkoommpplleekkss ddaann ddiinnaammiiss UUddaarraa ttaannaahh mmeenneemmppaattii rruuaanngg ppoorrii mmaakkrroo uunnttuukk ppeerrnnaaffaassaann aakkaarr ttaannaammaann ddaann mmiikkrroobbiiaa AAiirr ttaannaahh mmeennggaanndduunngg sseennyyaawwaa aassaamm ddaann bbaassaa yyaanngg ddaappaatt mmeenngguurraaiikkaann ddaann mmeellaarruuttkkaann mmiinneerraall ttaannaahh LLeemmppuunngg ddaann hhuummuuss sseebbaaggaaii gguuddaanngg ppeennyyiimmppaannaann ddaann ppeelleeppaassaann uunnssuurr hhaarraa ttaannaammaann
  • 19. Tanah Mineral ddaann TTaannaahh OOrrggaanniikk TTaannaahh oorrggaanniikk//HHiissttoossooll//GGaammbbuutt//OOrrggaannoossooll TTaannaahh ddeennggaann kkaanndduunnggaann bbaahhaann oorrggaanniikknnyyaa lleebbiihh ddaarrii 2200 %% TTeerrbbeennttuukk kkaarreennaa pprroosseess ppeenngguurraaiiaann LLEEBBIIHH LLAAMMBBAATT ddiibbaannddiinngg ppeenniimmbbuunnaann TTeerrjjaaddii ddii ddaaeerraahh ddeennggaann DDRRAAIINNAASSEE BBUURRUUKK yyaanngg sseellaalluu tteerrggeennaanngg aaiirr sseehhiinnggggaa hhaannyyaa mmiikkrroobbiiaa aannaaeerraabb yyaanngg mmeenngguurraaiikkaann bbaahhaann oorrggaanniikk MMiissaall ddii ddaaeerraahh rraawwaa ppaassaanngg ssuurruutt  BBeerrssiiffaatt ppHH rreennddaahh,, uunnssuurr hhaarraa rreennddaahh,, ssuulliitt ppeennggeelloollaaaannnnyyaa
  • 20. TTaannaahh mmiinneerraall  ttaannaahh yyaanngg kkaanndduunnggaann bbaahhaann oorrggaanniikknnyyaa kkuurraanngg ddaarrii 2200 %% aattaauu kkaanndduunnggaann mmiinneerraallnnyyaa lleebbiihh ddaarrii 8800 %%
  • 21. IIIIII.. FFAAKKTTOORR--FFAAKKTTOORR PPEEMMBBEENNTTUUKK TTAANNAAHH TTaannaahh ff ((IIkklliimm,, JJaassaadd HHiidduupp,, BBeennttuukk WWiillaayyaahh,, BBaahhaann IInndduukk,, WWaakkttuu)) FFaakkttoorr AAkkttiiff FFaakkttoorr PPaassiiff PPrroosseess PPeemmbbeennttuukkaann TTaannaahh PPeellaappuukkaann PPeerrkkeemmbbaannggaann PPrrooffiill
  • 22. PPeellaappuukkaann  BBeerruubbaahhnnyyaa bbaahhaann ppeennyyuussuunn bbaattuuaann mmeennjjaaddii bbaahhaann ppeennyyuussuunn ttaannaahh ((GGeeoollooggii DDeessttrruukkttiiff)) CCoonnttoohh :: bbaattuuaann ffeellddssffaatt  mmiinneerraall lleemmppuunngg bbaattuuaann bbeessaarr  kkeerriikkiill PPeerrkkeemmbbaannggaann PPrrooffiill  TTeerrbbeennttuukknnyyaa llaappiissaann ttaannaahh yyaanngg ddiisseebbuutt hhoorriizzoonn yyaanngg mmeerruuppaakkaann ssaallaahh ssaattuu cciirrii ssuuaattuu jjeenniiss ttaannaahh ((PPeeddoollooggiiss KKrreeaattiiff)) CCoonnttoohh :: tteerrbbeennttuukknnyyaa hhoorriizzoonn ttaannaahh aakkiibbaatt pprroosseess ppeennccuucciiaann ddaann ppeennggeennddaappaann
  • 23. IIkklliimm TTeemmppeerraattuurr CCuurraahh hhuujjaann PPeerrbbeeddaaaann tteemmppeerraattuurr yyaanngg bbeessaarr mmeenniimmbbuullkkaann ppeellaappuukkaann ffiissiikk.. ppeenngguurraaiiaann mmiinneerraall sseeccaarraa kkiimmiiaa ddaann mmeemmppeerrbbeessaarr eevvaappoottrraannssppiirraassii PPeenngguurraaiiaann mmiinneerraall ddaann bbaahhaann oorrggaanniikk yyaanngg mmeenniimmbbuullkkaann ppeennccuucciiaann ((eelluuvviiaassii)) ddaallaamm ttaannaahh
  • 24. Berdasarkan CCuurraahh HHuujjaann AArriidd ((CCuurraahh HHuujjaann RReennddaahh)) HHuummiidd ((CCuurraahh HHuujjaann TTiinnggggii)) - mmeemmppeerrcceeppaatt pprroosseess KKuurraanngg ppeenngghhaannccuurraann kkiimmiiaa SSuubbuurr - vveeggeettaassii lleebbaatt PPrrooffiill ttaannaahh - bbaahhaann oorrggaanniikk ttiinnggggii ddaallaamm - ppeellaappuukkaann iinntteennssiiff KKlliimmoosseekkwweenn  HHuubbuunnggaann aannttaarraa ppeemmbbeennttuukkaann jjeenniiss ttaannaahh aakkiibbaatt ppeennggaarruuhh iikklliimm
  • 25. JJaassaadd HHiidduupp PPrroosseess ppeemmbbeennttuukkaann ttaannaahh - VVeeggeettaassii - JJaassaadd mmaakkrroo - MMiikkrroobbiiaa ttaannaahh - MMaannuussiiaa SSuummbbeerr bboo  bbeerrkkeedduudduukkaann tteettaapp ddaann wwaakkttuu llaammaa PPeenngguurraaii bbaahhaann oorrggaanniikk PPeemmbbeennttuukk ttaannaahh
  • 26. BBaattuuaann IInndduukk TTeekkssttuurr bbaattuuaann iinndduukk ddaann ssiiffaatt mmaassaamm bbaassaa MMuuddaahh ssuukkaarrnnyyaa ppeellaappuukkaann mmiinneerraall OOlliivviinn CCaa--PPllaaggiiookkllaass NNaa--PPllaaggiiookkllaass KK--FFeellddssppaatt MMuussccoovviitt KKwwaarrssaa PPiirrookkssiinn HHoorrnnbblleennddee BBiioottiitt MMuuddaahh LLaappuukk SSuukkaarr LLGGaaooplldduiicchhkk
  • 27. LLiitthhoosseekkwweenn  PPeennyyeebbaarraann jjeenniiss ttaannaahh kkaarreennaa ppeennggaarruuhh bbaattuuaann iinndduukk MMiissaall DDii ddaaeerraahh iikklliimm ttrrooppiikkaa :: - BBaattuuaann iinndduukk vvoollkkaann aannddeessiitt  llaattoossooll - BBaattuuaann iinndduukk ppaassiirr kkuuaarrssaa  ppooddssoolliikk mmeerraahh kkuunniinngg
  • 28. BBeennttuukk WWiillaayyaahh DDaattaarr BBeerroommbbaakk BBeerrggeelloommbbaanngg BBeerrbbuukkiitt BBeerrgguunnuunn  BBeerrppeennggaarruuhh ppaaddaa PPeerrggeerraakkaann AAiirr gg CCoonnttoohh BBII ppaassiirr kkuuaarrssaa  bbeerrggeelloommbbaanngg  PPooddssoolliikk MMeerraahh KKuunniinngg  ddaattaarr  hhiiddrroommoorrff BBII VVoollkkaann aannddeessiitt  ddaattaarr  LLaattoossooll  bbeerrggeelloommbbaanngg  LLaattoossooll mmeerraahh kkeeccookkllaattaann  bbeerrbbuukkiitt  LLaattoossooll ccookkllaatt  bbeerrgguunnuunngg  AAnnddoossooll TTooppoosseekkwweenn  hhuubb ppeemmbbeennttuukkaann jjeenniiss ttaannaahh aakkiibbaatt ppeennggaarruuhh bbeennttuukk wwiillaayyaahh
  • 29. WWaakkttuu TTeerrggaannttuunngg bbaattuuaann iinndduukk,, iikklliimm,, jjaassaadd hhiidduupp ddaann bbeennttuukk wwiillaayyaahh MMiissaall :: DDii ddaaeerraahh ttrrooppiikkaa ddeennggaann ccuurraahh hhuujjaann,, tteemmppeerraattuurr ttiinnggggii && vveeggeettaassii lleebbaatt mmaakkaa ppeemmbbeennttuukkaann ttaannaahh ppeerrlluu 5500 ttaahhuunn BBaahhaann iinndduukk aabbuu vvoollkkaann hhaannyyaa ppeerrlluu 1144 ttaahhuunn
  • 30. Fase ppeemmbbeennttuukkaann ttaannaahh ((mmeennuurruutt MMOOHHRR)) 11.. TTaarraaff PPeerrmmuullaaaann  BBII bbaarruu mmeennggaallaammii ppeellaappuukkaann && bbeelluumm aaddaa ppeerrkkeemmbbaannggaann pprrooffiill 22.. TTaarraaff JJuuvveenniill  PPrroosseess ppeerrkkeemmbbaannggaann pprrooffiill mmuullaaii bbeerrjjaallaann 33.. TTaarraaff VViirriill  PPrroosseess ppeerrkkeemmbbaannggaann ddaallaamm ssaaaatt ooppttiimmuumm 44.. TTaarraaff SSeenniill  PPrroosseess ppeerrkkeemmbbaannggaann ssuuddaahh llaannjjuutt 55.. TTaarraaff TTeerraakkhhiirr  PPrroosseess ppeellaappuukkaann ssuuddaahh bbeerraakkhhiirr
  • 31. IIVV.. MMIINNEERRAALLOOGGII DDAANN PPEELLAAPPUUKKAANN BBAAHHAANN IINNDDUUKK MMiinneerraallooggii BBII - MMiinneerraall PPrriimmeerr  MMiinneerraall ppeennyyuussuunn bbaattuuaann ddeennggaann uukkuurraann ddeebbuu//ppaassiirr ((00,,000022 –– 11,,0000 mmmm)) MMiissaall :: ffeellddssppaarr,, aammffiibbooll,, ppiirrookkssiinn,, kkuuaarrssaa ddllll - MMiinneerraall SSeekkuunnddeerr  MMiinneerraall pprriimmeerr yyaanngg tteellaahh llaappuukk sseeccaarraa ffiissiikk,, kkiimmiiaa && bbiioollooggii mmeemmbbeennttuukk kkoollooiidd ddeennggaann uukkuurraann << 00,,000022 mmmm && bbeerrssiiffaatt aakkttiiff MMiissaall :: lleemmppuunngg kkaaoolliinniitt,, mmoonnttmmoorriilloonniitt,, iilllliitt,, mmiikkaa && lliimmoonniitt - MMiinneerraall AAsseessoorriiaa  MMiinneerraall yyaanngg ttaahhaann ppeellaappuukkaann && bbeerrggaabbuunngg ddeennggaann kkuuaarrssaa aattaauu ccaammppuurraann bbeerrmmaaccaamm mmiinneerraall MMiissaall :: aappaattiitt,, mmaaggnneettiitt,, zziirrccoonn ddaann ppiirriitt
  • 32. - Golongan Mineral bbuukkaann SSiilliikkaatt  OOkkssiiddaa--ookkssiiddaa,, hhiiddrrookkssiiddaa--hhiiddrrookkssiiddaa,, ssuullffaatt,, kklloorriiddaa,, kkaarrbboonnaatt ddaann ffoossffaatt ddeennggaann ssttrruukkttuurr yyaanngg sseeddeerrhhaannaa - GGoolloonnggaann MMiinneerraall SSiilliikkaatt  MMeemmppuunnyyaaii ssttrruukkttuurr yyaanngg kkoommpplleekk ddeennggaann ssaattuuaann uuttaammaannyyaa ((AA)) ““ssiilliiccaa--ookkssiiggeenn tteettrraahheeddrroonn”” 11 iioonn SSii ddiikkeelliilliinnggii oolleehh 44 iioonn ookkssiiggeenn.. YYaanngg ppeennttiinngg ddaallaamm ssttrruukkttuurr tteettrraahheeddrroonn iinnii aaddaallaahh ppeennggggaannttiiaann iioonn SSii oolleehh AAll yyaanngg ddiisseebbuutt ““ppeerrggaannttiiaann iissoommoorrffiikk”” yyaanngg mmeennyyeebbaabbkkaann kkeettiiddaakksseeiimmbbaannggaann mmuuaattaann lliissttrriikk yyaanngg aakkaann mmeennggiikkaatt NNaa,, KK,, MMgg ddaann FFee.. SSaattuuaann llaaiinn ((BB)) aaddaallaahh ““aalluummuunniiuumm hhiiddrrookkssiill ooccttaahheeddrroonn”” yyaanngg tteerrssuussuunn 11 iioonn AAll;; ddiikkeelliilliinnggii oolleehh ggrruupp hhiiddrrookkssiill (( 66 OOHH--))
  • 33. SILIKAT-TETRAHEDRAL TERDIRI 1 ATOM Si DIKELILINGI 4 ATOM O ALUMINIUM-OKTAHEDRAL TERDIRI 1 ATOM Al DIKELILINGI 6 ATOM OH ATAU HIDROKSIL OH-OH- OH-OH-OH-OH-OH-OH- OH-OH- OH-OH-
  • 34. Batuan ddiibbeeddaakkaann mmeennjjaaddii :: 11.. BBaattuuaann BBeekkuu  tteerrbbeennttuukk kkaarreennaa mmaaggmmaa yyaanngg mmeemmbbeekkuu BBaattuuaann bbeekkuu JJeenniiss bbaattuuaann BBaattuuaann bbeekkuu aattaass LLiippaarriitt TTrraacchhii tt DDaassiitt AAnnddeessii tt BBaassaalltt PPiikkrriitt BBaattuuaann bbeekkuu ggaanngg GGrraanniitt SSiieenniitt DDiioorriitt,, kkuuaarrssaa DDiioorriitt GGaabbrroo BBaattuuaann bbeekkuu ddaallaamm GGrraanniitt SSiieenniitt DDiioorriitt,, kkuuaarrssaa DDiioorriitt GGaabbrroo PPeerriiddoottii tt SSiiffaatt MMaakkiinn mmaassaamm --–– IInntteerrmmiiddiieerr --–– MMaakkiinn aallkkaalliiss
  • 35. 22.. BBaattuuaann SSeeddiimmeenn  BBaattuuaann eennddaappaann ttuuaa aa.. BBaattuuaann GGaammppiinngg  eennddaappaann llaauutt,, sseebbaaggiiaann bbeessaarr tteerrddiirrii kkaallssiitt ddaann ddoolloommiitt bb.. BBaattuu PPaassiirr  bbaannyyaakk mmeennggaanndduunngg ppaassiirr kkuuaarrssaa cc.. BBaattuu KKoonngglloommeerraatt && BBrreekkssii  mmaaccaamm--mmaaccaamm mmiinneerraall dd.. BBaattuu LLiiaatt  KKaaddaarr lleemmppuunngg ttiinnggggii MMiissaall :: nnaappaall aattaauu sshhaallee
  • 36. 3. BBaattuuaann MMeettaammoorrffoossee  BBeerraassaall ddaarrii bbaattuuaann bbeekkuu aattaauu sseeddiimmeenn yyaanngg kkaarreennaa tteekkaannaann ddaann ssuuhhuu ttiinnggggii bbeerruubbaahh mmeennjjaaddii jjeenniiss llaaiinn MMiissaall :: kkuuaarrssiitt ddaarrii bbaattuu ppaassiirr,, mmaarrmmeerr ddaarrii bbaattuu kkaappuurr,, mmiikkaa ddeennggaann lleemmbbaarr hhaalluuss,, ggrraanniitt ddeennggaann lleemmbbaarr kkaassaarr
  • 37. PPrroosseess PPeellaappuukkaann 11.. PPeellaappuukkaann FFiissiikk  PPeemmeeccaahhaann bbaattuuaann mmeennjjaaddii uukkuurraann yyaanngg lleebbiihh kkeecciill ttaannppaa ppeerruubbaahhaann kkiimmiiaa yyaanngg ddiisseebbaabbkkaann ppeerrbbeeddaaaann tteemmppeerraattuurr,, aannggiinn aattaauu ggeerraakkaann aaiirr 22.. PPeellaappuukkaann KKiimmiiaa  PPeelluunnaakkaann bbaattuuaann && ppeenngguurraaiiaann mmiinneerraall ppeennyyuussuunnnnyyaa yyaanngg ddiiiikkuuttii ddeennggaann ppeemmbbeennttuukkaann mmiinneerraall bbaarruu aattaauu mmiinneerraall sseekkuunnddeerr mmeellaalluuii pprroosseess hhiiddrraassii-- ddeehhiiddrraassii,, ookkssiiddaassii,, rreedduukkssii,, hhiiddrroolliissiiss ddaann ppeellaarruuttaann
  • 38. aa.. HHiiddrraassii :: mmoolleekkuull aaiirr tteerriikkaatt oolleehh sseennyyaawwaa tteerrtteennttuu sseehhiinnggggaa mmiinneerraall mmeennjjaaddii lluunnaakk ddaann mmeenniinnggkkaatt ddaayyaa llaarruuttnnyyaa CCaaSSOO44 ++ HH22OO  CCaaSSOO44..22HH22OO bb.. DDeehhiiddrraassii :: hhiillaannggnnyyaa mmoolleekkuull aaiirr oolleehh sseennyyaawwaa tteerrtteennttuu sseehhiinnggggaa tteerrjjaaddii ppeerruubbaahhaann vvoolluummee sseehhiinnggggaa mmeemmppeerrcceeppaatt pprroosseess ddiissiinntteeggrraassii cc.. OOkkssiiddaassii :: mmuuaattaann lliissttrriikk nneeggaattiiff bbeerrkkuurraanngg sseehhiinnggggaa tteerrjjaaddii ppeerruubbaahhaann uukkuurraann ddaann mmuuaattaann mmaakkaa mmiinneerraall mmuuddaahh hhaannccuurr ((tteerrjjaaddii jjiikkaa ccuukkuupp ookkssiiggeenn)),, ppeennttiinngg uunnttuukk mmiinneerraall yyaanngg mmeennggaanndduunngg bbeessii sseeppeerrttii bbiioottiitt,, ggllaauukkoonniitt,, hhoorrnnbblleennddee ddaann ppiirrookkssiinn FFee++++  FFee++++++ ++ ee--
  • 39. dd.. RReedduukkssii :: ppeennaammbbaahhaann eelleekkttrroonn ((ttiiddaakk aaddaa ookkssiiggeenn)) ddaarrii bbeessii ffeerrii mmeennjjaaddii ffeerroo yyaanngg mmuuddaahh bbeerrggeerraakk ((mmoobbiill)) FFee++++++ ++ ee--  FFee++++ ee.. HHiiddrroolliissiiss :: ppeennggggaannttiiaann kkaattiioonn ddaallaamm ssttrruukkttuurr kkrriissttaall oolleehh hhiiddrrooggeenn sseehhiinnggggaa ssttrruukkttuurr kkrriissttaall rruussaakk ddaann hhaannccuurr KK AAll SSii33 OO88 ++ HH++  HH AAll SSii33 OO88 ++ KK++ ff.. PPeellaarruuttaann :: tteerrjjaaddii ppaaddaa ggaarraamm sseeddeerrhhaannaa MMiissaall :: KKaarrbboonnaatt,, kklloorriiddaa ddllll CCaaCCOO33 ++ 22 HH++  HH22CCOO33 ++ CCaa++++
  • 40. 33.. PPeellaappuukkaann BBiioollooggii  PPeellaappuukkaann ddaann ppeenngguurraaiiaann bbaattuuaann oolleehh hheewwaann ddaallaamm ttaannaahh EExx.. rraayyaapp,, sseemmuutt,, ccaacciinngg,, ttaannaammaann,, mmiikkrroobbiiaa ddaann hheewwaann llaaiinnnnyyaa TTiiggaa pprroosseess ppeellaappuukkaann yyaanngg bbeerrllaannggssuunngg bbeerrssaammaa--ssaammaa mmeenngghhaassiillkkaann mmiinneerraall sseekkuunnddeerr yyaanngg tteerrssuussuunn aattaass mmiinneerraall lleemmppuunngg,, sseesskkuuiiookkssiiddaa,, hhuummuuss ddaann sseennyyaawwaa llaaiinnnnyyaa
  • 41. HHaassiill UUmmuumm PPeellaappuukkaann ((MMeerrrriillll,, 11991122)) 110000 –– XX == YY AA ((BB xx CC)) == XX AA :: bbaaggiiaann yyaanngg tteerrttiinnggggaall BB :: bbaattuuaann sseeggaarr sseemmuullaa CC :: hhaassiill bbaaggii sseesskkuuiiookkssiiddaa ssiissaa bbaahhaann ddiibbaaggii sseesskkuuiiookkssiiddaa bbaattuuaann sseeggaarr XX :: ppeerrsseennttaassee bbaaggiiaann yyaanngg tteettaapp aaddaa YY :: bbaaggiiaann aassaall yyaanngg hhiillaanngg
  • 42. Penelitian LINCK ddaann BBLLAANNKK ((11992233)) ;; BBaattuuaann aannddeessiitt ((lleerreenngg GG.. HHaalliimmuunn))  mmeennggaallaammii DDeekkoommppoossiissii  44 llaappiissaann ((bbeerrbbeeddaa wwaarrnnaa ddaann ssuussuunnaann kkiimmiiaa)) :: 11.. IInnttii ppaaddaatt  llaappiissaann bbaattuuaann ppaalliinngg ddaallaamm 22.. LLaappiissaann yyaanngg sseeddaanngg mmeennggaallaammii ppeellaappuukkaann 33.. LLaappiissaann yyaanngg tteellaahh mmeennggaallaammii ppeellaappuukkaann llaannjjuutt 44.. LLaappiissaann ppaalliinngg lluuaarr bbeerruuppaa ttaannaahh yyaanngg ddiihhaassiillkkaann
  • 43. HHaassiill aannaalliissaa kkiimmiiaa ;; KKaanndduunnggaann SSeennyyaawwaa KKiimmiiaa LLaappss II LLaappss IIII LLaappss IIIIII LLaappss IIVV KKaaddaarr %% mol Kadar %% mol KKaaddaa rr %% mmooll KKaaddaarr %% mol AAll22OO33 1144,,9944 110000 00,,114466 2211,,3399 114433 00,,220099 2288,,9988 113399 00,,228844 2299,,6600 119977 00,,228888 FFee22OO33 77,,9933 110000 00,,005500 1166,,4499 220066 00,,110011 1111,,4411 114422 00,,007711 1166,,9988 221122 00,,110066 SSiiOO22 6622,,3300 110000 11,,003300 5599,,7744 9966 00,,999900 5577,,5533 9933 00,,990044 3322,,4499 8855 00,,887700 CCaaOO 66,,8844 110000 00,,112211 2200,,2222 33 00,,000044 00,,4466 77 00,,000088 55,,0000 MMggOO 33,,1188 110000 00,,007799 00,,9922 2299 00,,002233 00,,4455 1144 00,,001111 00,,3377 1111 00,,000099 KKOO 11,,8877 22110000 00,,002200 00,,3399 2200 00,,000044 00,,3333 2200 00,,000044 00,,1133 77 00,,000011 NNaaOO 22,,2277 22110000 00,,003366 00,,3344 1144 00,,000055 00,,3399 1177 66,,009966 00,,2200 88 00,,000033 JJuummllaahh 9999,,7788 110000,,4477 110088,,5577 110000,,7733 SSiiOO22 55,,2266 33,,2200 22,,5555 22,,2211
  • 44. RRuummuuss PPeerrhhiittuunnggaann :: AA == 110000%% -- ((%% AAll22OO33 ++ %% FFee22OO33 )) llaappiissaann IIVV BB == 110000%% -- ((%% AAll22OO33 ++ %% FFee22OO33 )) llaappiissaann II ((%% AAll22OO33 ++ %% FFee22OO33 )) llaappiissaann IIVV ((%% AAll22OO33 ++ %% FFee22OO33 )) llaappiissaann II  XX == ppeerrsseennttaassee bbaaggiiaann yyaanngg tteettaapp aaddaa 110000 –– XX == YY  YY == bbaaggiiaann yyaanngg hhiillaanngg C = AA ((BB xx CC)) == XX
  • 45. CCOONNTTOOHH AA == 110000%% -- ((2299,,6600 ++ 1166,,9988))%% == 5533,,4422 %% BB == 110000%% -- ((1144,,9944 ++ 77,,9933))%% == 7777,,1133 %% 2299,,6600++1166,,9988 1144,,9944++77,,9933 C = = 22,,0033  XX == 34,01 %% AA ((BB xx CC)) == XX YY == 110000%% -- 34,0%% == 65,99 %% JJaaddii bbaaggiiaann yyaanngg hhiillaanngg aaddaallaahh 65,99 %%
  • 46. 44 pprroosseess ppeellaappuukkaann ((PPoolliinnoovv,, 11993377)) PPhhaassee II  hhaassiill ppeellaappuukkaann kkeehhiillaannggaann CCll ddaann SS PPhhaassee IIII  hhaassiill ppeellaappuukkaann kkeehhiillaannggaann bbaassaa--bbaassaa CCaa,, NNaa,, KK ddaann MMgg PPhhaassee IIIIII  bbaassaa--bbaassaa hhiillaanngg,, SSii ddaarrii AAlluummiinnoo ssiilliikkaatt mmeennjjaaddii mmoobbiill PPhhaassee IIVV  hhaassiill ppeellaappuukkaann bbeerraakkhhiirr sseebbaaggiiaann bbeessaarr tteerrddiirrii aattaass sseesskkuuiiookkssiiddaa
  • 47. HHaassiill PPeellaappuukkaann 11.. BBaahhaann ssiissaa rreessiidduu  BBeerraassaall ddaarrii ppeellaappuukkaann bbaattuuaann sseetteemmppaatt ((iinnssiittuu)) ttaannaahh ttiiddaakk mmeennggaanndduunngg bbaahhaann aassiinngg,, ddeennggaann cciirrii bbaahhaannnnyyaa ttiiddaakk bbeerrllaappiiss--llaappiiss,, ssuussuunnaann kkiimmiiaa ddiitteennttuukkaann oolleehh bbaahhaann iinndduukk sseetteemmppaatt 22.. BBaahhaann tteerraannggkkuutt  BBaahhaann hhaassiill ppeellaappuukkaann ddiippiinnddaahhkkaann ddaarrii tteemmppaatt aassaallnnyyaa mmeellaalluuii ggaayyaa oolleehh aaiirr,, aannggiinn,, ggrraavviittaassii ddaann eess
  • 48. aa.. BBaahhaann tteerraannggkkuutt oolleehh aaiirr  EEnnddaappaann aalluuvviiaall :: tteerrbbeennttuukk aakkiibbaatt bbaannjjiirr ddeennggaann ssiiffaatt bbeerrllaappiiss--llaappiiss  EEnnddaappaann llaaccuussttrriinn :: tteerrbbeennttuukk ddii ddaassaarr ddaannaauu aattaauu kkoollaamm ddeennggaann tteekkssttuurr bbeerraanneekkaa  EEnnddaappaann mmaarriinnee :: tteerrbbeennttuukk ddii ddaassaarr llaauuttaann ddaann bbaannyyaakk mmeennggaanndduunngg kkuuaarrssaa bb.. BBaahhaann tteerraannggkkuutt oolleehh aannggiinn  EEnnddaappaann ppuunnttuukk ppaassiirr :: tteerrddaappaatt ddii ppaannttaaii ddaann kkuurraanngg ssuubbuurr  EEnnddaappaann llooeessss :: kkaaddaarr ddeebbuu ttiinnggggii,, ddiieennddaappkkaann mmaassaa pplleeiissttoocceenn
  • 49. cc.. BBaahhaann tteerraannggkkuutt oolleehh ggrraavviittaassii ((EEnnddaappaann CCoolluuvviiaall)) TTiimmbbuunnaann bbaattuuaann kkee kkaakkii lleerreenngg sseeccaarraa llaammbbaatt aakkiibbaatt ggrraavviittaassii dd.. BBaahhaann tteerraannggkkuutt oolleehh eess ((GGllaacciiaall TTiillll DDeeppoossiittss))
  • 50. V. PROSES PPEERRKKEEMMBBAANNGGAANN TTAANNAAHH PPeellaappuukkaann BBaattuuaann IInndduukk TTaannaahh BBaahhaann IInndduukk TTaannaahh TTaannaahh PPeerrkkeemmbbaannggaann TTaannaahh AA.. PPeerrkkeemmbbaannggaann PPrrooffiill AAzzaassii MMeennccaakkuupp pprroosseess--pprroosseess :: -AAkkuummuullaassii bboo  mmeemmbbeennttuukk hhoorriissoonn OO -EElluuvviiaassii//ppeennccuucciiaann  mmeemmbbeennttuukk hhoorriissoonn AA -IIlluuvviiaassii//ppeennggeennddaappaann  mmeemmbbeennttuukk hhoorriissoonn BB -DDiiffeerreennssiiaassii hhoorriissoonn
  • 51.
  • 52.
  • 53. aa.. PPrroosseess PPeemmbbeennttuukkaann HHoorriissoonn OO PPeenniimmbbuunnaann bboo ddii ppeerrmmuukkaaaann ttaannaahh BBoo tteerrddeekkoommppoossiissii :: -- TTeerrhhuummiiffiikkaassii  mmeemmbbeennttuukk hhuummuuss -- TTeerrmmiinneerraalliissaassii  mmeemmbbeennttuukk mmiinneerraall;; HH22OO;; CCOO22;; ddaann ggaass llaaiinn DDii ddaaeerraahh :: -- hhuummiidd ttrrooppiikk && ssuubb ttrrooppiikk  CCHH && ssuuhhuu ttiinnggggii  ddeekkoommppoossiissii iinntteennssiiff  hhoorr.. OO ttiiddaakk tteebbaall,, mmeennggaanndduunngg ggaarraamm kkaarrbboonnaatt  ppHH ttiiddaakk bbeeggiittuu mmaassaamm -- hhuummiidd sseeddaanngg && ddiinnggiinn  ssuuhhuu rreennddaahh  ddeekkoommppoossiissii llaammbbaann  ppeenniimmbbuunnaann bboo  hhoorr.. OO tteebbaall && mmaassiihh mmeennttaahh ddeennggaann ppHH mmaassaamm
  • 54. bb.. PPrroosseess PPeemmbbeennttuukkaann HHoorriissoonn AA SSiiffaatt//kkaarraakktteerriissttiikk hhoorr.. AA ddiitteennttuukkaann :: - SSiiffaatt llaarruuttaann ppeennccuuccii - SSiiffaatt bbaahhaann ttaannaahh LLaarruuttaann DDaarrii HHoorr.. OO RReeaaggeenntt BBaahhaann TTaannaahh DDii BBaawwaahhnnyyaa HHoorr.. AA LLaappiissaann ttaannaahh YYaanngg mmeennggaallaammii ppeennccuucciiaann RReessiidduu ((hhoorr.. EElluuvviiaassii)) OObbyyeekk MMeennccuuccii
  • 55. cc.. PPrroosseess PPeemmbbeennttuukkaann HHoorriissoonn BB MMaatteerrii hhaassiill ppeennccuucciiaann ddaarrii hhoorr.. AA aakkaann ddiieennddaappkkaann kkee llaappiissaann bbaawwaahh,, ppaaddaa hhoorriissoonn iilluuvviiaassii//hhoorr.. BB KKaarraakktteerriissttiikknnyyaa ssaannggaatt kkhhaass,, kkaarreennaa tteemmppaatt aakkuummuullaassii bbaahhaann--bbaahhaann oorrggaanniikk hhaalluuss,, bbaassaa--bbaassaa,, lleemmppuunngg && sseennyyaawwaa-- sseennyyaawwaa llaaiinn ddaarrii aattaassnnyyaa
  • 56. dd.. DDiiffeerreennssiiaassii HHoorriissoonn DDii bbaawwaahh hhoorr.. BB  hhoorr.. CC yyaanngg mmeerruuppaakkaann bbaahhaann bbaattuuaann iinndduukk yyaanngg tteellaahh llaappuukk,, ttaappii bbeelluumm mmeennggaallaammii ppeerrkkeemmbbaannggaann pprrooffiill  hhoorriissoonn bbaattuuaann iinndduukk ttaannaahh ((hhoorr.. CC)) LLaappiissaann ppaalliinngg bbaawwaahh bbeerruuppaa bbaattuuaann iinndduukk yyaanngg mmaassiihh uuttuuhh  hhoorriissoonn RR OO  hhoorr.. oorrggaanniikk AA  hhoorr.. eelluuvviiaassii//ppeennccuucciiaann BB  hhoorr.. CC iilluuvviiaassii//hhoorr.. ppeennggeennddaappaann  bbaahhaann iinndduukk ttaannaahh RR  hhoorr.. bbaattuuaann iinndduukk ttaannaahh PPrrooffiill ttaannaahh yyaanngg bbeerrkkeemmbbaanngg lleennggkkaapp
  • 57. Jadi penyebab uuttaammaa ddiiffeerreennssiiaassii hhoorriissoonn aaddaallaahh llaarruuttaann ttaannaahh yyaanngg mmeemmbbaawwaa bbaahhaann--bbaahhaann ddaarrii hhaarriioossoonn OO && hhoorriissoonn AA ddiieennddaappkkaann ddii hhoorriissoonn BB  llaarruuttaann ttaannaahh mmeerruuppaakkaann aajjaanngg ddiinnaammiikkaa pprroosseess ppeerrkkeemmbbaannggaann ttaannaahh
  • 58. A PPrrooffiill TTaannaahh E B C A O O EE Bt R
  • 59. BB.. PPeerrkkeemmbbaannggaann PPrrooffiill KKhhuussuuss  pprroosseess--pprroosseess kkhhuussuuss ppeerrkkeemmbbaannggaann ttaannaahh aazzaassii  aakkaann tteerrbbeennttuukk jjeenniiss--jjeenniiss ttaannaahh tteerrtteennttuu aa.. LLaattoossoolliissaassii//LLaatteerriissaassii//FFeerraalliittiissaassii  CCHH && ssuuhhuu ttiinnggggii ((ddii ddaaeerraahh hhuummiidd ttrrooppiikk && ssuubb ttrrooppiikk))  ddeekkoommppoossiissii bboo iinntteennssiiff  aassaamm kkaarrbboonnaatt tteerrbbeennttuukk  mmaammppuu mmeennccuuccii hhaammppiirr hhaabbiiss bbaassaa--bbaassaa,, ssiilliikkaa && bboo hhaalluuss  rreessiidduu bbeerraappaa ppeenniimmbbuunnaann ookkssiiddaa--ookkssiiddaa FFee,, AAll && MMnn yyaanngg bbeerrwwaarrnnaa mmeerraahh yyaanngg tteebbaall ((hhoorr.. BB))  TTaannaahh yyaanngg tteerrbbeennttuukk llaattoossooll,, llaatteerriitt && mmeeddiitteerraann mmeerraahh kkuunniinngg
  • 60. Perbedaan tanah latosol, llaatteerriitt ddaann mmeeddiitteerraann mmeerraahh kkuunniinngg mmeennuurruutt MMaarrttiinn aaddaallaahh nniillaaii SSiiOO22 :: AAll22OO33 SSiiOO22 :: AAll22OO33 << 11,,3333 ((ppHH mmaassaamm)) TTaannaahh LLaattoossooll SSiiOO22 :: AAll22OO33 == 11,,3333 –– 22,,0000 TTaannaahh LLaatteerriitt SSiiOO22 :: AAll22OO33 << 11,,3333 ((ppHH nneettrraall)) TTaannaahh MMeeddiitteerraann mmeerraahh kkuunniinngg SSiiOO22 :: AAll22OO33 >> 22,,0000 TTaannaahh LLaaiinnnnyyaa
  • 61. bb.. PPooddssoolliissaassii//SSiilliikkaassii CCHH yyaanngg ttiinnggggii && ssuuhhuu rreennddaahh ddeennggaann vveeggeettaassii lleebbaatt ((ddii ddaaeerraahh hhuummiidd sseeddaanngg ddaann ddiinnggiinn))  ddeekkoommppoossiissii llaammbbaatt  tteerrbbeennttuukk llaarruuttaann ssaannggaatt mmaassaamm  mmeennccuuccii hhaammppiirr sseemmuuaa uunnssuurr--uunnssuurr kkeeccuuaallii ssiilliikkaa ((bbeerruuppaa kkuuaarrssaa)) sseebbaaggaaii rreessiidduu yyaanngg bbeerrwwaarrnnaa ppuuccaatt DDiihhaassiillkkaann ttaannaahh ppooddssooll yyaanngg bbeerrwwaarrnnaa ppuuccaatt cc.. KKaallssiiffiikkaassii PPrroosseess ppeennyyeebbaarraann CCaaCCOO33 && MMggCCOO33 ddllmm pprrooffiill CCHH sseeddiikkiitt ddeennggaann vveeggeettaassii rruummppuutt//sseemmaakk  ppeerrkkoollaassii aaiirr tteerrbbaattaass  aaiirr ttiiddaakk mmaammppuu mmeenngghhaannyyuuttkkaann sseemmuuaa kkaappuurr kkee llaappiissaann
  • 62. dd.. GGlleeiissaassii KKeeaaddaaaann lleemmbbaabb && bbaassaahh yyaanngg ssiilliihh bbeerrggaannttii  tteerrjjaaddii pprroosseess rreeddookkss sseennyyaawwaa bbeessii  kkeellaarruuttaann CCaa,, MMgg && MMnn ttiinnggggii TTeerrjjaaddii ttaannaahh ddeennggaann wwaarrnnaa kkeellaabbuu kkeebbiirruuaann ddeennggaann bbeebbeerraappaa mmoottlliinngg//bbeerrccaakk ddii ssaannaa--ssiinnii ee.. HHiiddrroommoorrffiikk KKeeaaddaaaann yyaanngg sseellaalluu jjeennuuhh aaiirr ((ppaaddaa ddaaeerraahh rreennddaahh))  aannaaeerroobb  pprroosseess rreedduukkssii KKoonnddiissii yyaanngg sseellaalluu tteerreedduukkssii mmeenngghhaassiillkkaann ttaannaahh hhiiddrroommoorrffiikk ddeennggaann wwaarrnnaa hhaammppiirr sseerraaggaamm kkeellaabbuu--bbiirruu
  • 63. ff.. PPeemmbbeennttuukkaann TTaannaahh GGaammbbuutt TTooppooggrraaffii && iikklliimm yyaanngg mmeenndduukkuunngg  bboo sseeggaarr lleebbiihh bbaannyyaakk ddaann ddeekkoommppoossiissii llaammbbaatt  ppeelloonnggggookkaann bboo yyaanngg ssaannggaatt tteebbaall  ddiibbeeddaakkaann 33 jjeenniiss ttaannaahh ggaammbbuutt :: 11)) GGaammbbuutt ppaannttaaii yyaanngg oommbbrrooggeenn  ttaannaahh ddii hhuuttaann yyaanngg bbeerraawwaa--rraawwaa 22)) GGaammbbuutt ttooppooggeenn  ddii ddaaeerraahh cceekkuunnggaann ddii ppeegguunnuunnggaann 33)) GGaammbbuutt ppeegguunnuunnggaann  bbeekkaass kkaawwaahh ppeegguunnuunnggaann yyaanngg mmeennjjaaddii ppaayyaa--ppaayyaa
  • 64. gg.. SSaalliinniissaassii && DDeessaalliinniissaassii DDii ddaaeerraahh kkeerriinngg && aaggaakk kkeerriinngg  CCHH rreennddaahh && ppeenngguuaappaann ttiinnggggii  aakkuummuullaassii ggaarraamm--ggaarraamm cclloorriiddaa,, ssuullffaatt,, nniittrraatt && kkaarrbboonnaatt ddaarrii bbaassaa aallkkaallii && aallkkaallii ttaannaahh ddii ppeerrmmuukkaaaann ttaannaahh  tteerrbbeennttuukk ttaannaahh ggaarraammaann ((ssoolloonncchhaakk)) DDrraaiinnaassee ttiinnggggii  ssoolloonncchhaakk  ddeessaalliinniissaassii  ttaannaahh CChheessnnuutt hh.. AAllkkaalliissaassii && DDeeaallkkaalliissaassii PPrroosseess mmeenngghhaassiillkkaann ppHH ttiinnggggii kkaarreennaa aakkuummuullaassii ggaarraamm kkaarrbboonnaatt && bbiikkaarrbboonnaatt ddeennggaann NNaa  ttaannaahh ssoolloonneettzz JJiikkaa ddrraaiinnaassee ttiinnggggii  tteerrbbeennttuukk ttaannaahh SSoollootthh  pprroosseessnnyyaa ddiisseebbuutt SSoollooddiissaassii
  • 65. ii.. AAlltteerraassii MMeerruuppaakkaann pprroosseess ppeellaappuukkaann ffiissiikk mmaauuppuunn kkiimmiiaa yyaanngg mmeerruuppaakkaann llaannggkkaahh aawwaall ddaarrii ppeemmbbeennttuukkaann ttaannaahh TTeerrbbeennttuukk mmiinneerraall--mmiinneerraall bbaarruu hhaassiill rreenntteettaann pprroosseess ppeerroommbbaakkaann,, ppeemmiinnddaahhaann ddaann ppeemmbbeennttuukkaann sseennyyaawwaa bbaarruu jj.. LLiixxiiffiiaassii PPrroosseess ppeennccuucciiaann lleemmppuunngg kkee bbaawwaahh,, tteerrttiimmbbuunn ppaaddaa hhoorr.. BB LLeemmppuunngg mmeennyyuummbbaatt//mmeenneemmppaattii rruuaanngg ppoorrii--ppoorrii aattaauu mmeennyyeelliimmuuttii ((ccooaattiinngg)) bbuuttiirr-- bbuuttiirr--bbuuttiirr ttaannaahh ppaaddaa hhoorriizzoonn BB
  • 66. VI. SSIIFFAATT FFIISSIIKKAA TTAANNAAHH ►TTeekkssttuurr ►SSttrruukkttuurr ►KKoonnssiisstteennssii ►WWaarrnnaa ►TTeemmppeerraattuurr ►LLeennggaass ►UUddaarraa
  • 67. AA.. TTEEKKSSTTUURR PPeerrbbaannddiinnggaann rreellaattiiff ppaarrttiikkeell--ppaarrttiikkeell ttaannaahh,, yyaaiittuu ppaassiirr ddeebbuu,, ddaann lleemmppuunngg ddaallaamm ssuuaattuu mmaassaa ttaannaahh PPeennggggoolloonnggaann tteekkssttuurr ttaannaahh ddiiddaassaarrkkaann aattaass ppeerrbbaannddiinnggaann ffrraakkssii ((ggoolloonnggaann ppaarrttiikkeell ttaannaahh)) yyaanngg mmeennyyuussuunnnnyyaa SSeeggiittiiggaa KKllaass TTeekkssttuurr TTaannaahh UUSSDDAA mmeemmbbaaggii 1122 kkllaass tteekkttuurr ddaarrii yyaanngg ppaalliinngg kkaassaarr ((ppaassiirraann)) ssaammppaaii hhaalluuss ((lleemmppuunngg))
  • 68.  Penetapan kkllaass tteekkssttuurr ddaappaatt ddiillaakkuukkaann sseeccaarraa kkuuaalliittaattiiff ((ddii llaappaannggaann)) ddaann sseeccaarraa kkuuaannttiittaattiiff ((ddii llaabboorraattoorriiuumm)) aa.. KKuuaalliittaattiiff  ddeennggaann mmeemmbbaassaahhii ttaannaahh llaalluu ddiippiijjiitt--ppiijjiitt -- ppaassiirr  tteerraassaa kkaassaarr ddaann ttaajjaamm -- ddeebbuu  tteerraassaa lliicciinn -- lleemmppuunngg  tteerraassaa lliiaatt ddaann lleennggkkeett bb.. KKuuaannttiittaattiiff  ddeennggaann aannaalliissiiss mmeekkaanniikk//ggrraannuulleerr ((lleebbiihh tteelliittii)) ddaann ddiillaakkuukkaann ddii llaabboorraattoorriiuumm
  • 69. Tanah bertekstur hhaalluuss ((lleemmppuunngg ttiinnggggii)) bbeerrssiiffaatt lleennggkkeett,, mmeeyyeerraapp aaiirr bbaannyyaakk sseehhiinnggggaa ssuukkaarr aattaauu bbeerraatt uunnttuukk ddiioollaahh  ddiisseebbuutt TTaannaahh BBeerraatt ,, kkeebbaalliikkaannnnyyaa aaddaallaahh TTaannaahh RRiinnggaann ((ppaassiirr ttiinnggggii)) TTaannaahh tteerrbbaaiikk uunnttuukk ppeerrttaanniiaann aaddaallaahh TTeekkssttuurr SSeeddaanngg ((tteekkssttuurr ggeelluuhh))  ttaannaahh yyaanngg mmeemmppuunnyyaaii ppeerrbbaannddiinnggaann ppaassiirr,, ddeebbuu,, ddaann lleemmppuunngg hhaammppiirr sseeiimmbbaanngg
  • 70. Modified from : Agriculture and AAggrrii--ffoooodd CCaannaaddaa ((22000055))
  • 71. KKeerriikkiill KKllaassiiffiikkaassii FFrraakkssii TTaannaahh 11.. SSiisstteemm IInntteerrnnaassiioonnaall PPaassiirr 00,,000022 00,,0022 00,,22 22 mmmm PPaassiirr SSaannggaatt SSeeddaanngg KKaassaarr HHaalluuss SSaannggaatt KKaassaarr Halus CCllaayy DDeebbuu 00,,000022 00,,0055 00,,11 00,,2255 00,,55 11 22 mmmm KKeerriikkiill HHaalluuss KKaassaarr LLeemmppuunngg DDeebbuu 22.. SSiisstteemm UUSSDDAA
  • 72. Kadar P, K dan Ca pisahan fraksi ttaannaahh llaappiissaann ddii AASS PPiissaahhaann TTaannaahh yyaanngg ddiibbeennttuukk ddaarrii bbaahhaann RReessiidduuaall KKrriissttaalliinn RReessiidduuaall BBaattuu KKaappuurr DDaattaarraann PPaannttaaii GGllaassiiaall ddaann LLooeessss AArriidd PPaassiirr DDeebbuu LLeemmppuunngg %% PP 00..0033 00..1100 00..3311 00..1122 00..1100 00..1166 00..0033 00..1100 00..3344 00..0077 00..1100 00..3388 00..0088 00..1100 00..2200 PPaassiirr DDeebbuu LLeemmppuunngg %% KK 11..3333 22..0000 22..3377 11..2211 11..5522 22..1177 00..3311 11..1100 11..3344 11..4433 22..0000 22..5555 22..5533 33..4444 44..2200 PPaassiirr DDeebbuu LLeemmppuunngg %% CCaa 00..3366 00..5599 00..6677 88..7755 77..8833 77..0088 00..0055 00..1144 00..3399 00..9911 00..9933 11..9922 22..9922 66..5588 55..7733
  • 73. BB.. SSTTRRUUKKTTUURR TTAANNAAHH SSuussuunnaann iikkaattaann ppaarrttiikkeell ttaannaahh ssaattuu ssaammaa llaaiinn PPEEDD :: aaggrreeggaatt tteerrbbeennttuukk ddeennggaann sseennddiirriinnyyaa CClloodd :: aaggrreeggaatt tteerrbbeennttuukk kkaarreennaa ppeennggoollaahhaann ttaannaahh PPeennggaammaattaann ssttrruukkttuurr ttaannaahh ddii llaappaanngg :: - TTiippee ssttrruukkttuurr :: bbeennttuukk && ssuussuunnaann aaggrreeggaatt - KKeellaass ssttrruukkttuurr :: uukkuurraann aaggrreeggaatt - DDeerraajjaatt ssttrruukkttuurr :: kkuuaatt lleemmaahhnnyyaa aaggrreeggaatt
  • 74. TTiippee SSttrruukkttuurr 11.. LLeemmppeenngg 22.. TTiiaanngg 33.. GGuummppaall 44.. RReemmaahh 55.. GGrraannuullaaiirr 66.. BBeerrbbuuttiirr ttuunnggggaall PPrriissmmaattiikk KKoolluummnneerr BBeerrssuudduutt MMeemmbbuullaatt 77.. PPeejjaall ((mmaassiiff))
  • 75. Granular Platy Blocky (Subangular) (Angular) Wedge Prismatic Columnar TTiippee SSttrruukkttuurr
  • 76.
  • 77. KKeellaass SSttrruukkttuurr - SSaannggaatt ttiippiiss  ssaannggaatt tteebbaall - SSaannggaatt hhaalluuss  ssaannggaatt kkaassaarr DDeerraajjaatt SSttrruukkttuurr - TTaakk bbeerraaggrreeggaatt - LLeemmaahh - SSeeddaanngg - KKuuaatt
  • 78. KKeellaass SSttrruukkttuurr - SSaannggaatt ttiippiiss  ssaannggaatt tteebbaall - SSaannggaatt hhaalluuss  ssaannggaatt kkaassaarr Ukuran Lempeng Tiang/prisma Gumpal Remah/ granular Sangat halus < 1 mm < 10 mm < 5 mm < 1 mm halus 1 – 2 mm 10 – 20 mm 5 – 10 mm 1 – 2 mm Sedang 2 – 5 mm 20 – 50 mm 10 – 20 mm 2 – 5 mm Kasar 5 – 10 mm 50 – 100 mm 20 – 50 mm 5 – 10 mm Sangat kasar > 10 mm > 100 mm > 50 mm > 10 mm
  • 79. Derajat Struktur -Tak beragregat  butir-butir tunggal terlepas-lepas -Lemah  apabila struktur tersentuh mudah hancur -Sedang  agregat jelas terbentuk dan masih dapat dipecahkan -Kuat  agregatnya mantap dan jika dipecahkan terasa agak sukar dan berketahanan
  • 80. Faktor-faktor yyaanngg mmeemmppeennggaarruuhhii ssttrruukkttuurr ttaannaahh :: 11.. PPeemmbbaassaahhaann && ppeennggeerriinnggaann 22.. PPeemmbbeekkuuaann && ppeennccaaiirraann 33.. AAkkttiivviittaass ppeerraakkaattaann ttaannaammaann 44.. KKaattiioonn tteerrjjeerraapp 55.. PPeennggoollaahhaann ttaannaahh 66.. BBaahhaann oorrggaanniikk
  • 81. Struktur tanah yyaanngg ddiikkeehheennddaakkii ttaannaammaann aaddaallaahh ssttrruukkttuurr ““RREEMMAAHH”” kkaarreennaa ppeerrbbaannddiinnggaann bbaahhaann ppaaddaatt ddaann ttuuaanngg ppoorrii kkuurraanngglleebbiihh sseeiimmbbaanngg TTuujjuuaann ppeennggoollaahhaann ttaannaahh aaddaallaahh aaggaarr mmeennddaappaattkkaann ssttrruukkttuurr ttaannaahh ddaallaamm bbeennttuukk,, bbeessaarr,, ddaann kkeettaahhaannaann yyaanngg ddiikkeennhheennddaakkii ttaannaammaann
  • 82. CC. . KKOONNSSIISSTTEENNSSII TTAANNAAHH  DDeerraajjaatt kkoohheessii ddaann aaddeessii ppaarrttiikkeell ttaannaahh ddaann rreessiisstteennssii tteerrhhaaddaapp ppeerruubbaahhaann bbeennttuukk PPeenneennttuuaann kkoonnssiisstteennssii ttaannaahh ddaappaatt ddiillaakkuukkaann ppaaddaa 33 ffaassee kkeeaaddaaaann :: 11.. TTaannaahh BBaassaahh  kkaanndduunnggaann aaiirr ddii aattaass kkaappaassiittaass llaappaannggaann aa.. KKeelleekkaattaann  kkeekkuuaattaann mmeelleekkaatt ddeennggaann bbeennddaa llaaiinn :: -- ttiiddaakk lleekkaatt -- aaggaakk lleekkaatt -- lleekkaatt -- ssaannggaatt lleekkaatt
  • 83. bb.. PPllaassttiissiittaass  kkeemmaammppuuaann ttaannaahh mmeemmbbeennttuukk gguulluunnggaann :: -- ttiiddaakk ppllaassttiiss -- aaggaakk ppllaassttiiss -- ppllaassttiiss -- ssaannggaatt ppllaassttiiss 22.. TTaannaahh lleemmbbaabb  KKaanndduunnggaann aaiirr mmeennddeekkaattii kkaappaassiittaass llaappaannggaann  kkeerriinngg aannggiinn :: -- ssaannggaatt ggeemmbbuurr -- ssaannggaatt tteegguuhh -- ggeemmbbuurr -- lluuaarr bbiiaassaa tteegguuhh -- tteegguuhh
  • 84. 33.. TTaannaahh kkeerriinngg  TTaannaahh ddaallaamm kkeeaaddaaaann kkeerriinngg aannggiinn -- lleeppaass -- lluunnaakk -- aaggaakk kkeerraass -- kkeerraass -- ssaannggaatt kkeerraass -- lluuaarr bbiiaassaa kkeerraass
  • 85. DD.. WWAARRNNAA TTAANNAAHH SSaallaahh ssaattuu ssiiffaatt ttaannaahh yyaanngg mmuuddaahh ssiilliihhaatt ddaann ddaappaatt mmeennuunnjjuukkkkaann ssiiffaatt--ssiiffaatt ttaannaahhnnyyaa BBeerrssiiffaatt ttiiddaakk mmuurrnnii FFaakkttoorr yyaanngg mmeemmppeennggaarruuhhii :: 11.. KKaaddaarr lleennggaass && ttiinnggkkaatt ppeennggaattuussaann 22.. KKaaddaarr bbaahhaann oorrggaanniikk 33.. KKaaddaarr ddaann mmuuttuu mmiinneerraall WWaarrnnaa ttaannaahh bbeerrhhuubbuunnggaann ddeennggaann ddaayyaa mmeennyyeerraapp ppaannaass ddaarrii ccaahhaayyaa mmaattaahhaarrii WWaarrnnaa HHiittaamm//ggeellaapp >> mmeennyyeerraapp ppaannaass
  • 86. Warna tanah secara llaannggssuunngg ddaappaatt ddiippaakkaaii :: - MMeennaakkssiirr ttiinnggkkaatt ppeellaappuukkaann aattaauu pprroosseess ppeemmbbeennttuukkaann ttaannaahh - MMeenniillaaii kkaanndduunnggaann bbaahhaann oorrggaanniikk - MMeenniillaaii kkeeaaddaaaann ddrraaiinnaassee - MMeelliihhaatt aaddaannyyaa hhoorriissoonn ppeennccuucciiaann ddaann hhoorriissoonn ppeennggeennddaappaann - MMeennaakkssiirr bbaannyyaakknnyyaa kkaanndduunnggaann mmiinneerraall
  • 87. Urutan warna tanah yyaanngg mmeennuunnjjuukkkkaann ppeennuurruunnaann pprroodduukkttiivviittaass ttaannaahh HHiittaamm –– ccookkllaatt –– ccookkllaatt kkaarraatt –– aabbuu ccookkllaatt –– mmeerraahh –– aabbuu--aabbuu –– kkuunniinngg –– ppuuttiihh PPaannjjaanngg ggeelloommbbaanngg ccaahhaayyaa yyaanngg ttaammppaakk oolleehh mmaattaa WWaarrnnaa PPaannjjaanngg ggeelloommbbaanngg,, λλ LLiillaa 00..3388 –– 00..4455 BBiirruu 00..4455 –– 00..4499 HHiijjaauu 00..4499 –– 00..5577 KKuunniinngg 00..5577 –– 00..6600 JJiinnggggaa 00..6600 –– 00..6622 MMeerraahh 00..6622 –– 00..7755
  • 88. Penetapan wwaarrnnaa ttaannaahh ddeennggaann ““MMuunnsseellll SSooiill CCoolloorr CChhaarrttss ”” DDiikkeennaall ppaarraammeetteerr wwaarrnnaa :: HHuuee :: wwaarrnnaa uuttaammaa ttaannaahh//yyaanngg mmeerraajjaaii bbeerrkkaass ccaahhaayyaa yyaanngg tteerrlliihhaatt EExx.. 55RR,, 77..55RR,, 1100RR,, 22..55YYRR,, 55YYRR,, ddsstt VVaalluuee :: ddeerraajjaatt tteerraannggnnyyaa wwaarrnnaa//kkiissaarraann ddaarrii ppuuttiihh ((99//1100)) kkee hhiittaamm ((nniillaaii 11 aattaauu 00)) CChhrroommaa :: iinntteennssiittaass wwaarrnnaa aattaauu ppeerruubbaahhaann kkeemmuurrnniiaann wwaarrnnaa ddaarrii kkeellaabbuu nneettrraall aattaauu ppuuttiihh
  • 89. HHuuee SSppeeccttrruumm ““TThhee RRaaiinnbbooww””
  • 92. Ex. Penyebutan wwaarrnnaa ttaannaahh ddeennggaann ““MMuunnsseellll ”” 77..55YYRR 33//22 ((ww))  ddaarrkk bbrroowwnn ((wweett)) 77..55YYRR 55//44 ((mm))  bbrroowwnn ((mmooiisstt)) 77..55YYRR 66//44 ((dd))  lliigghhtt bbrroowwnn ((ddrryy)) HHuuee VVaalluuee CChhrroomm aa
  • 93.
  • 94. EE.. TTEEMMPPEERRAATTUURR BBeerrppeennggaarruuhh ppaaddaa pprroosseess ppeellaappuukkaann ddaann ppeenngguurraaiiaann bbaahhaann iinndduukk,, rreeaakkssii-- rreeaakkssii kkiimmiiaa ddaann bbeerrppeennggaarruuhh llaannggssuunngg ppaaddaa ppeerrttuummbbuuhhaann ttaannaammaann EExx.. PPeerrkkeeccaammbbaahhaann jjaattii >> 3300 OOCC PPeerrkkeeccaammbbaahhaann jjaagguunngg ooppttiimmuumm ++ 3388 OOCC NNiittrriiffiikkaassii ooppttiimmuumm ++ 3300 OOCC UUmmbbii kkeennttaanngg 1166 –– 2211 OOCC JJaassaadd hhiidduupp ttaannaahh 1188 –– 3300 OOCC JJaagguunngg ((pprroodduukkssii)) 2277 –– 3300 OOCC
  • 95. Sumber panas : panas mmaattaahhaarrii yyaanngg mmeennyyiinnaarrii bbuummii KKaappaassiittaass ttaannaahh mmeennggiikkaatt ppaannaass ddiippeennggaarruuhhii :: - BBeessaarr ssuudduutt ddaattaanngg - LLeettaakk ggaarriiss lliinnttaanngg - TTiinnggggii ddaarrii mmuukkaa llaauutt - AAggiihhaann ((ddiissttrriibbuussii)) llaahhaann ddaarrii ppeerraaiirraann - KKeeaaddaaaann vveeggeettaassii
  • 96. GG. . TTAATTAA AAIIRR DDAANN UUDDAARRAA TTAANNAAHH EErraatt hhuubbuunnggaannyyaa ddeennggaann ppeennyyeebbaarraann ppoorrii ddaallaamm ttaannaahh BBeerrddaassaarrkkaann uukkuurraann :: - PPoorrii ttaakk bbeerrgguunnaa ((ØØ << 00..22 μμ))  aaiirr ttiiddaakk tteerrsseeddiiaa - PPoorrii bbeerrgguunnaa ((ØØ >> 00..22 μμ  00..22 –– 88..66 μμ))  aaiirr tteerrsseeddiiaa - 88..66 –– 3300 μμ ppoorrii ddrraaiinnaassee llaammbbaatt ((aaiirr tteerrsseeddiiaa)) - >> 3300 μμ  ppoorrii ddrraaiinnaassee cceeppaatt ((aaiirr ttiiddaakk tteerrsseeddiiaa))//tteerriissii uuddaarraa
  • 97. Lingkaran PPeerrggeerraakkaann AAiirr AAiirr aattmmoossffeerr PPrreessiippiittaassii TTrraannssppiirraassii PPeennggeemmbbuunnaann && ppeennjjeerraappaann AAiirr lliimmppaass IInnffiillttrraassii ppeerrmmuukkaaaann ((rruunn ooffff)) LLeennggaass ttaannaahh TTaannaammaann PPeenngguuaappaann ((eevvaappoorraassii)) LLaarruuttaann PPeerrkkoollaassii AAiirr bbuummii ((ggrroouunndd wwaatteerr)) AAlliirraann ssuunnggaaii RReemmbbeessaann kkee ssaammppiinngg
  • 98. Kekuatan pengikatan aaiirr oolleehh ttaannaahh ddiinnyyaattaakkaann ddaallaamm :: 11.. AAttmmoossffeerr ((aattmm)) 22.. TTiinnggggii kkoolloomm aaiirr ((ccmm)) 11 aattmm == 11003333..66 ccmm aaiirr 33.. ppFF ((ffrreeee eenneerrggyy )) == lloogg ttiinnggggii kkoolloomm aaiirr NNiillaaii ppFF 00 –– 77 ppFF 00  ttaannaahh jjeennuuhh aaiirr ppFF  ttaannaahh kkeerriinngg mmuuttllaakk AAiirr yyaanngg tteerrsseeddiiaa bbaaggii ttaannaammaann ::  ppFF 22..5544 –– 44..22 aattaauu 11//33 –– 1155 aattmm
  • 99. KKeeaaddaaaann AAiirr TTaannaahh 11.. AAiirr AAddhheessii AAiirr aaddhheessii iinnii mmeerruuppaakkaann sseellaappuutt ttiippiiss ((ffiillmm aaiirr)) yygg mmeennyyeelliimmuuttii bbuuttiirr ttaannaahh ttaappii bbuukkaann mmeerruuppaakkaann ccaaiirraann,, jjuummllaahhnnyyaa ppaalliinngg sseeddiikkiitt ddaann ttiiddaakk tteerrsseeddiiaa bbaaggii ttaannaammaann.. NNiillaaii ppFF nnyyaa hhaammppiirr 77,,00
  • 100. 22.. AAiirr HHiiggrroosskkooppiiss ►AAiirr iinnii jjuuggaa bbuukkaann bbeerruuppaa ccaaiirraann,, mmeerruuppaakkaann sseellaappuutt ttiippiiss ((ffiillmm aaiirr)) yyaanngg mmeennyyeelliimmuuttii aaggrreeggaatt ttaannaahh,, tteebbaallnnyyaa kkiirraa--kkiirraa 1155 –– 2200 mmoolleekkuull aaiirr,, ttiiddaakk tteerrsseeddiiaa bbaaggii ttaannaammaann.. NNiillaaii ppFF -- nnyyaa 44,,55 –– 77,,00
  • 101. 33.. AAiirr KKaappiilleerr ► AAiirr kkaappiilleerr iinnii ddiibbaaggii kkee ddaallaamm dduuaa kkeeaaddaaaann yyaaiittuu :: 11.. KKaappaassiittaass LLaappaannggaann ((KKLL)) 22.. KKeeaaddaaaann TTiittiikk LLaayyuu PPeerrmmaanneenn ((TTLLPP))
  • 102. KKaappaassiittaass LLaappaannggaann ► KKeeaaddaaaann aaiirr ppaaddaa kkaappaassiittaass llaappaannggaann aaddaallaahh aaiirr ddaallaamm ttaannaahh sseessuuddaahh aaiirr ggrraavviittaassii ttuurruunn ssaammaa sseekkaallii.. DDiiccaappaaii ppaaddaa ssaaaatt ttaannaahh yyaanngg jjeennuuhh aaiirr kkaarreennaa hhuujjaann lleebbaatt aattaauu iirriiggaassii kkeemmuuddiiaann ddiibbiiaarrkkaann sseellaammaa 4488 jjaamm sseehhiinnggggaa aaiirr ggrraavviittaassii ssuuddaahh ttuurruunn ssaammaa sseekkaallii.. KKeeaaddaaaann iinnii aaiirr ddaallaamm ttaannaahh tteerrsseeddiiaa bbaaggii ttaannaammaannnnmm ddllmm kkeeaaddaaaann ppaalliinngg bbaannyyaakk,, ppoorrii mmaakkrroo tteerriissii uuddaarraa ppoorrii mmiikkrroo ((kkaappiilleerr)) tteerriissii aaiirr.. KKeekkuuaattaann yygg mmeennaahhaannnnyyaa sseebbeessaarr ⅓⅓ aattmm aattaauu ppFF nnyyaa 22,,5544..
  • 103. Nilai Kapasitas Lapangan tteerrggaannttuunngg :: - TTeekkssttuurr - SSttrruukkttuurr - BBaahhaann oorrggaanniikk - JJeenniiss kkoollooiidd - MMaaccaamm kkaattiioonn ppaaddaa kkoollooiidd NNaa >> KK >> MMgg >> CCaa
  • 104. TTiittiikk llaayyuu ppeerrmmaanneenn ►DDiisseebbuutt jjuuggaa KKooeeffiissiieenn LLaayyuu,, mmeerruuppaakkaann kkaanndduunnggaann aaiirr ttaannaahh yyaanngg ppaalliinngg sseeddiikkiitt,, aakkaarr ttaannaammaann ttiiddaakk mmaammppuu mmeennyyeerraappnnyyaa sseehhiinnggggaa ttaannaammaann mmuullaaii llaayyuu kkeemmuuddiiaann mmaattii.. AAiirr iinnii ddiittaahhaann oolleehh ttaannaahh ddeennggaann kkeekkuuaattaann 1155 aattmm aattaauu ppFF 44,,22..
  • 105. Klasifikasi lleennggaass ttaannaahh ppFF AAiirr ppeennyyuussuunn ddaann aaiirr aannttaarr llaappiiss >> 77..00 AAiirr hhiiggrroosskkooppiiss 77..00 –– 44..55 AAiirr kkaappiilleerr 44..55 –– 22..55 AAiirr ggrraavviittaassii 22..55 –– 00..00 AAiirr bbuummii ((ggrroouunndd wwaatteerr)) bbeebbaass tteeggaannggaann
  • 106. KKeeaaddaaaann AAiirr TTaannaahh LLeennggaass HHiiggrroosskkooppiiss ZZaarraahh TTaannaahh TTiittiikk llaayyuu KKaappaassiittaass llaappaannggaann AAiirr KKaappiilleerr MMeennggaalliirr kkaarreennaa ggrraavviittaassii 1100..000000 aattmm ppFF 77..00 3311 aattmm 44..55 1155 aattmm 44..22 11//33 aattmm 22..5544 AAiirr aaddhheessii
  • 107. TTiinnggggii ssaattuuaann kkoolloomm aarrii LLoogg ttiinnggggii kkoolloomm aaiirr ((ppFF)) aattmm 1100 110000 334466 11..000000 1100..000000 1155..884499 3311..662233 110000..000000 11..000000..000000 1100..000000..000000 11 22 22..5533 33 44 44..1188 44..55 55 66 77 00..0011 00..1100 11//33 11 1100 1155 3311 110000 11..000000 1100..000000 AAiirr tteerrsseeddiiaa ((BBrraaddyy,, 11997744))
  • 108. PPeerrmmeeaabbiilliittaass LLaajjuu ppeerrggeerraakkaann ssuuaattuu zzaatt ccaaiirr mmeellaalluuii mmeeddiiaa bbeerrppoorrii ((kkoonndduukkttiivviittaass hhiiddrroolliikkaa)) AAlliirraann jjeennuuhh aaiirr :: sseebbaaggiiaann bbeessaarr ppoorrii--ppoorrii ddiiiissii oolleehh aaiirr,, iinnii tteerrjjaaddii ddii ddaallaamm zzoonnaa aaiirr bbuummii aattaauu kkaaddaannggkkaallaa sseetteellaahh hhuujjaann lleebbaatt aattaauu sseellaammaa iirriiggaassii AAiirr ddaallaamm kkoonnddiissii iinnii bbeebbaass tteeggaannggaann LLaajjuu aalliirraann jjeennuuhh :: ppaassiirr >> ggeelluuhh >> lleemmppuunngg AAlliirraann ttiiddaakk jjeennuuhh :: ppoorrii--ppoorrii hhaannyyaa sseebbaaggiiaann ssaajjaa bbeerriissii aaiirr,, aaiirr ddiippeennggaarruuhhii tteeggaannggaann ppaassiirr << ggeelluuhh << lleemmppuunngg
  • 109. KKeellaass PPeerrmmeeaabbiilliittaass ttaannaahh Keterangan Laju Permeabilitas cm/jam Simbol angka Sangat Lambat < 0,13 1 Lambat 0,13 – 0,51 2 Agak Lambat 0,51 – 2,00 3 Sedang 2,00 – 6,35 4 Agak Cepat 6,35 – 12,70 5 Cepat 12,70 – 25, 40 6 Sangat Cepat > 25,40 7
  • 110. EE.. UUDDAARRAA TTAANNAAHH UUddaarraa ttaannaahh mmeenneemmppaattii ppoorrii--ppoorrii mmaakkrroo aannttaarraa aaggrreeggaatt--aaggrreeggaatt sseekkuunnddeerr ttaannaahh UUddaarraa ttaannaahh ppeennttiinngg bbaaggii ppeerrnnaaffaassaann aakkaarr ttaannaammaann ddaann kkeeggiiaattaann jjaassaadd hhiidduupp ttaannaahh UUddaarraa ttaannaahh bbeerrbbeeddaa ddeennggaann uuddaarraa aattmmoossffeerr ddaallaamm hhaall :: - UUddaarraa ttaannaahh mmeennggaanndduunngg uuaapp aaiirr >> - OO22 << ;; CCOO22 >> - UUddaarraa ttaannaahh ttiiddaakk sseellaalluu mmeenneemmppaattii ppoorrii mmaakkrroo ttaappii ssiilliihh bbeerrggnnaattii ddeennggaann lleennggaass ttaannaahh ddaann bbeerraassaall ddaarrii aattmmoossffeerr,, pprroosseess kkiimmiiaa aattaauu ddaarrii kkeeggiiaattaann bbiioollooggii ttaannaahh
  • 111. Komposisi UUddaarraa TTaannaahh  TTeerrggaannttuunngg ddaarrii pprroosseess bbiioollooggii sseerrttaa ssuukkaarr mmuuddaahhnnyyaa ttuukkaarr mmeennuukkaarr ddeennggaann uuddaarraa aattmmoossffeerr CCoonnttoohh uuddaarraa ttaannaahh ssaawwaahh yyaanngg bbeebbaass aaiirr GGaass--ggaass ddii llaappiiss KKaaddaarr tteerrhhaaddaapp %% oollaahh vvoolluummee uuddaarraa ttaannaahh NN22 OO22 CCOO22 CCHH44 HH22 7755 –– 1111 22..88 –– 00 22 –– 2200 1177 –– 7733 00 –– 22..22
  • 112. Faktor-faktor yyaanngg mmeemmppeennggaarruuhhii kkoommppoossiissii uuddaarraa ttaannaahh :: - IIkklliimm - SSiiffaatt ttaannaahh sseeppeerrttii tteekkssttuurr,, ssttrruukkttuurr,, ttiinnggggii ppeerrmmuukkaaaann aaiirr ttaannaahh - SSiiffaatt ttaannaammaann KKeetteerrddaappaattaann ttaannaammaann mmeenngguurraannggii kkaaddaarr OO22 ddaann mmeennaammbbaahh CCOO22,, bboo ddaann kkeeggiiaattaann jjaassaadd rreenniikk CCOO22 >> ((jjiikkaa aaeerroobb)),, CCHH44 >> ((jjiikkaa aannaaeerroobb))
  • 113. KKIIMMIIAA TTAANNAAHH IILLMMUU DDAASSAARR UUNNTTUUKK MMEENNGGEETTAAHHUUII FFAAKKTTOORR--FFAAKKTTOORR YYAANNGG MMEEMMPPEENNGGAARRUUHHII KKEETTEERRSSEEDDIIAAAANN UUNNSSUURR HHAARRAA TTEERRHHAADDAAPP TTAANNAAMMAANN.. MMEEMMPPEELLAAJJAARRII SSEESSUUAATTUU YYAANNGG DDIIHHUUBBUUNNGGKKAANN DDEENNGGAANN RREEAAKKSSII--RREEAAKKSSII YYAANNGG TTEERRJJAADDII PPAADDAA PPEERRMMUUKKAAAANN KKOOLLOOIIDD TTAANNAAHH DDAANN BBAAHHAANN KKIIMMIIAA YYAANNGG LLAARRUUTT,, IINNTTEERRAAKKSSII KKOOLLOOIIDD TTAANNAAHH DDEENNGGAANN ppHH TTAANNAAHH..
  • 115. PENYUSUN TANAH YANG BBEERRPPEERRAANN AAKKTTIIFF DDAALLAAMM RREEAAKKSSII KKIIMMIIAA TTAANNAAHH AADDAALLAAHH OORRGGAANNIIKK DDAANN CCLLAAYY ((LLEEMMPPUUNNGG)) YYAANNGG MMEEMMPPUUNNYYAAII DDIIAAMMEETTEERR << 11 MMIIKKRROONN.. BBAAHHAANN TTEERRSSEEBBUUTT DDIINNAAMMAAKKAANN KKOOLLOOIIDD TTAANNAAHH.. MMEEMMPPUUNNYYAAII BBIIDDAANNGG PPEERRMMUUKKAAAANN TTAANNAAHH YYAANNGG LLUUAASS UUNNTTUUKK PPEERRUUNNIITT MMAASSSSAA TTEERRSSUUSSPPEENNSSII DDAALLAAMM AAIIRR BBEERRMMUUAATTAANN NNEEGGAATTIIFF
  • 116. KKOOLLOOIIDD TTAANNAAHH :: AANN OORRGGAANNIIKK 11.. KKOOLLOOIIDD SSIILLIIKKAATT ((SSiiOO22nnHH22OO)) HHIIDDRROOFFIILL,, BBEERRMMUUAATTAANN NNEEGGAATTIIFF 22.. HHIIDDRROOKKSSIIDDAA BBEESSII [[FFee((OOHH33))]] MMEENNIIMMBBUULLKKAANN WWAARRNNAA MMEERRAAHH,, KKUUNNIINNGG,, CCOOKKLLAATT AATTAAUU CCAAMMPPUURRAANNNNYYAA.. 33.. HHIIDDRROOKKSSIIDDAA AALLUUMMIINNIIUUMM [[AAll((OOHH))33]] OORRGGAANNIIKK KKOOLLOOIIDD HHUUMMUUSS MINERAL KOMBINASI 2 ATAU LEBIH UNSUR YANG TERDAPAT DALAM KULIT BUMI MEMBENTUK CAMPURAN DISEBUT MINERAL. MINERAL-MINERAL BERCAMPUR MEMBENTUK BATUAN.
  • 117. MMIINNEERRAALL LLEEMMPPUUNNGG BBEERRDDAASSAARRKKAANN KKEEJJAADDIIAANNNNYYAA DDIIBBEEDDAAKKAANN :: 11.. MMIINNEERRAALL PPRRIIMMEERR MMIINNEERRAALL YYAANNGG TTEERRJJAADDII LLAANNGGSSUUNNGG DDAARRII MMAAGGMMAA DDAANN MMEENNYYUUSSUUNN DDIIRRII MMEEMMBBEENNTTUUKK BBAATTUUAANN--BBAATTUUAANN TTEERRTTEENNTTUU SSEEBBAAGGAAII KKEERRAAKK BBUUMMII 11.. MMIINNEERRAALL SSEEKKUUNNDDEERR MMIINNEERRAALL YYAANNGG TTEERRJJAADDII DDAARRII MMIINNEERRAALL PPRRIIMMEERR YYAANNGG TTEELLAAHH MMEENNGGAALLAAMMII PPEELLAAPPUUKKAANN,, BBEERRKKOOMMBBIINNAASSII SSAATTUU DDEENNGGAANN YYAANNGG LLAAIINN MMEEMMBBEENNTTUUKK MMIINNEERRAALL LLAAIINN MMIISSAALL :: MMIINNEERRAALL LLEEMMPPUUNNGG
  • 118. MMIINNEERRAALL LLEEMMPPUUNNGG 11..MMIINNEERRAALL LLEEMMPPUUNNGG SSIILLIIKKAATT 22..MMIINNEERRAALL LLEEMMPPUUNNGG BBUUKKAANN SSIILLIIKKAATT :: MMEERRUUPPAAKKAANN KKEELLOOMMPPOOKK SSEENNYYAAWWAA HHIIDDRROOKKSSIIDDAA BBEESSII DDAANN AALLUUMMIINNIIUUMM MMIISSAALL :: GGIIBBSSIITT ((AAllOO33HH22OO)) GGOOEETTIITT ((FFeeOO33HH22OO)) LLIIMMOONNIITT ((FFeeOO33nnHH22OO)) MMIINNEERRAALL LLEEMMPPUUNNGG ::  BBEERRPPEERRAANN DDAALLAAMM KKEESSUUBBUURRAANN TTAANNAAHH  BBEERRPPEENNGGAARRUUHH TTEERRHHAADDAAPP SSIIFFAATT DDAANN CCIIRRII TTAANNAAHH  BBEERRBBEENNTTUUKK KKRRIISSTTAALL  DDAASSAARR SSTTRRUUKKTTUURRNNYYAA TTEERRDDIIRRII DDAARRII :: SSIILLIIKKAATT--TTEETTRRAAHHEEDDRRAALL AALLUUMMIINNAA--OOKKTTAAHHEEDDRRAALL
  • 119. SILIKAT-TETRAHEDRAL TERDIRI 1 ATOM Si DIKELILINGI 4 ATOM O ALUMINIUM-OKTAHEDRAL TERDIRI 1 ATOM Al DIKELILINGI 6 ATOM O ATAU HIDROKSIL
  • 120. MINERAL LEMPUNG DDIIBBAAGGII 44 GGOOLLOONNGGAANN :: 11.. TTIIPPEE 11::11 == KKAAOOLLIINNIITT HHAAMMPPIIRR TTIIDDAAKK TTEERRJJAADDII SSUUBBSSTTIITTUUSSII IISSOOMMOORRFFIIKK 22aa.. TTIIPPEE 22::11 == MMOONNTTMMOORRIILLOONNIITT TTEERRJJAADDII SSUUBBSSTTIITTUUSSII IISSOOMMOORRFFIIKK AAll33++ OOLLEEHH MMgg33++,, SSii44++ OOLLEEHH AAll33++ 22bb.. TTIIPPEE 22::11 == VVEERRMMIIKKUULLIITT TTEERRJJAADDII SSUUBBSSTTIITTUUSSII IISSOOMMOORRFFIIKK.. KKAAPPAASSIITTAASS JJEERRAAPPAANN KKAATTIIOONN MMEELLEEBBIIHHII YYAANNGG LLAAIINN.. 22cc.. TTIIPPEE 22::11 == IILLLLIITT 1155%%SSii DDIIGGAANNTTIIKKAANN OOLLEEHH AAll,, KKEELLEEBBIIHHAANN NNEEGGAATTIIFF DDIIJJAANNUUHHII KK.. 33.. TTIIPPEE 22::22 == KKLLOORRIITT 22 LLEEMMBBAARR OOKKTTAAHHEEDDRRAALL MMgg((OOHH))22 DDIIAAPPIITT 22 LLEEMMBBAARR TTEETTRRAAHHEEDDRRAALL SSIILLIIKKAA.. 33.. TTIIPPEE 22::11::11 == PPAALLIIGGOORRSSKKIITT;;SSEEPPIIOOLLIITT
  • 121. MMIINNEERRAALL LLEEMMPPUUNNGG AALLOOFFAANN :: AAMMOORRFF TTIIDDAAKK KKRRIISSTTAALLIINN PPAADDAA TTAANNAAHH AABBUU VVUULLKKAANN KKOOMMPPOOSSIISSII KKIIMMIIAANNYYAA DDIICCIIRRIIKKAANN RRAASSIIOO AAll::SSii == 11::11 AATTAAUU 11::22 RRUUMMUUSS KKIIMMIIAA :: SSiiOO22AAll22OO3322HH22OO AAll22OO3322SSiiOO22HH22OO TTIIPPEE LLEEMMPPUUNNGG LLAAIINN DDAALLAAMM KKEELLOOMMPPOOKK IINNII AADDAALLAAHH IIMMOOGGOOLLIITT.. TTEERRDDAAPPAATT DDAALLAAMM AABBUU VVOOLLKKAANNIIKK AATTAAUU BBAANNTTAALLAANN BBAATTUU AAPPUUNNGG RRUUMMUUSS KKIIMMIIAA :: SSiiOO22AAll22OO3322..55HH22OO
  • 122. TTIIPPEE MMIINNEERRAALL 11::11  TTEERRDDIIRRII DDAARRII 11 LLEEMMPPEENNGG SSIILLIIKKAA TTEETTRRAAHHEEDDRRAALL DDAANN 11 LLEEMMPPEENNGG AALLUUMMIINNAA OOKKTTAAHHEEDDRRAALL  KKEEDDUUAA LLAAPPIISSAANN TTIIAAPP UUNNIITT KKRRIISSTTAALL DDIIIIKKAATT OOLLEEHH AATTOOMM OOKKSSIIGGEENN YYAANNGG DDIIPPEEGGAANNGG BBEERRSSAAMMAAAANN OOLLEEHH AATTOOMM SSii DDAANN AAll DDAARRII MMAASSIINNGG--MMAASSIINNGG KKIISSII,, AAKKIIBBAATTNNYYAA KKIISSII MMAANNTTAAPP DDAANN TTIIDDAAKK TTEERRJJAADDII PPEENNGGEEMMBBAANNGGAANN AANNTTAARRUUNNIITT BBIILLAA BBAASSAAHH ((DDAAYYAA MMEENNGGEEMMBBAANNGG--MMEENNGGEERRUUTT SSEERRTTAA PPLLAASSTTIISSIITTAASSNNYYAA RREENNDDAAHH))  SSUUBBSSTTIITTUUSSII IISSOOMMOORRFFIIKK HHAANNYYAA SSEEDDIIKKIITT  AAKKIIBBAATT AADDAANNYYAA GGUUGGUUSS HHIIDDRROOKKSSIILL YYAANNGG TTEERRBBUUKKAA,, TTIIPPEE IINNII MMEEMMPPUUNNYYAAII MMUUAATTAANN NNEEGGAATTIIFF YYAANNGG BBEERRUUBBAAHH--UUBBAAHH TTEERRGGAANNTTUUNNGG ppHH  KKAAPPAASSIITTAASS TTUUKKAARR KKAATTIIOONNNNYYAA RREENNDDAAHH ((11--1100 mmee//110000gg))  KKAAPPAASSIITTAASS JJEERRAAPPAANNNNYYAA KKEECCIILL KKAARREENNAA LLUUAASS PPEERRMMUUKKAAAANN SSPPEESSIIFFIIKKNNYYAA KKEECCIILL ((77--3300 mm22//gg))  KKEELLOOMMPPOOKK TTEERRDDIIRRII :: KKAAOOLLIINNIITT;; HHAALLOOYYSSIITT;;AANNAAUUKKSSIITT DDAANN DDIIKKIITT  KKAAOOLLIINNIITT DDIITTEEMMUUKKAANN DDAALLAAMM TTAANNAAHH UULLTTIISSOOLL,,OOXXIISSOOLL,, AALLFFIISSOOLL..
  • 123. TIPE MINERAL 22::11 ((MMEENNGGEEMMBBAANNGG))  DDIICCIIRRIIKKAANN LLEEMMPPEENNGG AALLUUMMIINNAA OOKKTTAAHHEEDDRRAALL DDIIJJEEPPIITT OOLLEEHH DDUUAA LLEEMMPPEENNGG SSIILLIIKKAA TTEETTRRAAHHEEDDRRAALL  AANNGGGGOOTTAA :: MMOONNTTMMOORRIILLOONNIITT;; BBEEIIDDEELLIITT;; NNOONNTTRROONNIITT;; SSAAPPOONNIITT;; DDAANN VVEERRMMIIKKUULLIITT  IIKKAATTAANN AANNTTAARR KKRRIISSTTAALL LLEEMMAAHH SSEEHHIINNGGGGAA MMUUDDAAHH MMEENNGGEEMMBBAANNGG BBIILLAA BBAASSAAHH DDAANN MMEENNGGEERRUUTT BBIILLAA KKEERRIINNGG ((PPLLAASSTTIISSIITTAASS DDAANN KKOOHHEESSII TTIINNGGGGII)) DDAANN DDAAPPAATT MMEENNYYEEMMAATT IIOONN LLOOGGAAMM DDAANN SSEENNYYAAWWAA OORRGGAANNIIKK  DDIIAAMMEETTEERR 00..0011--11 MMIIKKRROONN,, LLUUAASS PPEERRMMUUKKAAAANN SSPPEESSIIFFIIKK 770000--880000 MM22//gg  KKTTKK 7700 mmee//110000gg  SSEEDDIIKKIITT TTEERRJJAADDII SSUUBBSSTTIITTUUSSII IISSOOMMOORRFFIIKK  SSUUBBSSTTIITTUUSSII IISSOOMMOORRFFIIKK OOLLEEHH MMgg MMEENNYYEEBBAABBKKAANN MMEEMMPPUUNNYYAAII MMUUAATTAANN NNEEGGAATTIIFF YYAANNGG TTIINNGGGGII  MMOONNTTMMOORRIILLOONNIITT MMEEMMPPUUNNYYAAII MMgg DDAANN FFee DDAALLAAMM PPOOSSIISSII OOKKTTAAHHEEDDRRAALL.. BBEEIIDDEELLIITT TTIIDDAAKK PPUUNNYYAA MMgg DDAANN FFee TTAAPPII AAll TTIINNGGGGII  MMUUAATTAANN BBEERRUUBBAAHH--UUBBAAHH HHAANNYYAA SSEEDDIIKKIITT,, SSEEBBAABB SSEEMMUUAA GGUUGGUUSS HHIIRROOKKSSIILL TTEERRLLEETTAAKK DDAALLAAMM BBIIDDAANNGG PPEERRMMUUKKAAAANN YYAANNGG TTEERRTTUUTTUUPP JJAARRIINNGGAANN AATTOOMM OOKKSSIIGGEENN  MMOONNTTMMOORRIILLOONNIITT SSEEBBAAGGAAII PPEENNYYUUSSUUNN TTAANNAAHH--TTAANNAAHH :: VVEERRTTIISSOOLL,, MMOOLLLLIISSOOLL,, AALLFFIISSOOLL,, DDAANN EENNTTIISSOOLL  JJAARRAAKK LLAAPPIISS :: 1122..44--1144AA00
  • 124. TIPE MINERAL 2:1 (TIDAK MENGEMBANG)=HHIIDDRRUUSSMMIIKKAA AANNGGGGOOTTAA TTEERRPPEENNTTIINNGG AADDAALLAAHH IILLLLIITT MMEENNGGAANNDDUUNNGG KKAALLIIUUMM PPAADDAA AANNTTAARRLLAAPPIISSAANNNNYYAA SSIIFFAATT--SSIIFFAATT SSEEPPEERRTTII HHIIDDRRAASSII,, MMEENNJJEERRAAPP KKAATTIIOONN,, MMEEMMUUAAII DDAANN MMEENNGGEERRUUTT,, PPLLAASSTTIISSIITTAASS SSEERRTTAA DDIISSPPEERRSSII TTIIDDAAKK SSEEIINNTTEENNSSIIFF MMOONNTTMMOORRIILLOONNIITT,, TTEETTAAPPII LLEEBBIIHH JJIIKKAA DDIIBBAANNDDIINNGG KKAAOOLLIINNIITT KKTTKK 3300 mmee//110000gg JJAARRAAKK LLAAPPIISS 1100AA00 DDIITTEEMMUUKKAANN DDAALLAAMM TTAANNAAHH :: EENNTTIISSOOLL,, IINNCCEEPPTTIISSOOLL,, AARRIIDDIISSOOLL,, MMOOLLLLIISSOOLL,, AALLFFIISSOOLL,, SSPPOODDOOSSOOLL TTIIPPEE MMIINNEERRAALL 22::22 AANNGGGGOOTTAA TTEERRPPEENNTTIINNGG AADDAALLAAHH KKLLOORRIITT TTEERRDDIIRRII DDAARRII 22 LLEEMMBBAARR TTEETTRRAAHHEEDDRRAALL SSIILLIIKKAA DDAANN 22 LLEEMMBBAARR OOKKTTAAHHEEDDRRAALL MMAAGGNNEESSIIUUMM LLEEMMPPEENNGG MMAAGGNNEESSIIUUMM DDIISSEEBBUUTT BBRRUUSSIITT [[MMgg((OOHH))22]] SSUUBBSSTTIITTUUSSII IISSOOMMOORRFFIIKK TTEERRJJAADDII DDAALLAAMM LLAAPPIISSAANN TTEETTRRAAHHEEDDRRAALL MMAAUUPPUUNN OOKKTTAAHHEEDDRRAALL DDIITTEEMMUUKKAANN DDAALLAAMM TTAANNAAHH :: AARRIIDDIISSOOLL,, MMOOLLLLIISSOOLL,, UULLTTIISSOOLL
  • 125. AASSAALL MMUUAATTAANN NNEEGGAATTIIFF PPAADDAA LLEEMMPPUUNNGG :: 11.. SSUUBBSSTTIITTUUSSII IISSOOMMOORRFFIIKK AADDAALLAAHH PPEERRIISSTTIIWWAA DDIIMMAANNAA SSii DDLLAAMM TTEETTRRAAHHEEDDRRAALL AATTAAUU AAll DDAALLAAMM OOKKTTAAHHEEDDRRAALL SSEERRIINNGG DDIIGGAANNTTIIKKAANN OOLLEEHH IIOONN LLAAIINN YYAANNGG BBEERRUUKKUURRAANN SSAAMMAA 11.. DDIISSOOSSIIAASSII DDAARRII GGUUGGUUSS HHIIDDRROOKKSSIILL YYAANNGG TTEERRBBUUKKAA KKEEBBEERRAADDAAAANN GGUUGGUUSS OOHH PPAADDAA TTEEPPII KKRRIISSTTAALL AATTAAUU PPAADDAA BBIIDDAANNGG YYAANNGG TTEERRBBUUKKAA,, PPAADDAA ppHH TTIINNGGGGII,, HHIIDDRROOGGEENN DDAARRII HHIIDDRROOKKSSIILL TTEERRUURRAAII,, SSEEHHIINNGGGGAA PPEERRMMUUKKAAAANN LLEEMMPPUUNNGG MMEENNJJAADDII BBEERRMMUUAATTAANN NNEEGGAATTIIFF ((MMUUAATTAANN BBEERRUUBBAAHH-- UUBBAAHH AATTAAUU MMUUAATTAANN TTEERRGGAANNTTUUNNGG ppHH))
  • 126. PERTUKARAN KATION KOLOID TANAH BERMUATAN NEGATIF AKAN MENARIK ION-ION BERMUATAN POSITIF YANG DISEBUT KATION. KOLOID TANAH KOLOID TANAH AIR TANAH KOLOID TANAH KOLOID TANAH 4 KOLOID DENGAN SELAPUT AIR SEPERTI FILM MERUPAKAN LARUTAN TANAH
  • 127. KATION-KATION BBEERRAASSAALL DDAARRII ::  PPEEMMUUPPUUKKAANN  PPEELLAAPPUUKKAANN MMIINNEERRAALL TTAANNAAHH DDAANN BBAAHHAANN OORRGGAANNIIKK  PPEELLAAPPUUKKAANN//PPAATTAAHHAANN MMIINNEERRAALL LLEEMMPPUUNNGG ((AAll++++++))  AAIIRR ((HH++)) PERTUKARAN KATION TERJADI BILA : (DALAM LARUTAN TANAH) PENCUCIAN RATA-RATA DALAM TANAH MISEL
  • 128. Contoh ppeerrttuukkaarraann kkaattiioonn :: CCaa MISEL ++22HH++ MISEL ++CCaa22++ PPeerrttuukkaarraann kkaattiioonn ddii aallaamm KKiittaa uummppaammaakkaann :: ((LL==iioonn llooggaamm bbeerrvvaalleennssii 11)) CCaa4400 CCaa3388 AAll2200 AAll2200 HH2200 MISEL + 5 HCO23 HH2255 MISEL LL2200 LL1199 PPeerrttuukkaarraann kkaattiioonn tteerrjjaaddiiaa aattaass ddaassaarr jjuummllaahh eekkuuiivvaalleenn.. MMuuaattaann nneeggaattiiff ppaaddaa bbiiddaanngg aaddssoorrppssii kkoollooiidd ddiinneettrraallkkaann oolleehh kkaattiioonn-- kkaattiioonn :: CCaa,, KK,, MMgg,, NNaa,, NNHH44,, AAll,, FFee,, HH,, ddaann llaaiinn--llaaiinn.. PPeennggiikkaattaann iioonn--iioonn ppaaddaa bbiiddaanngg aaddssoorrppssii bbeerrbbeeddaa--bbeeddaa,, tteerrggaannttuunngg :: 11.. KKoonnsseennttrraassii aattaauu jjuummllaahh iioonn--iioonn 22.. JJuummllaahh mmuuaattaann ppaaddaa iioonn 33.. KKeecceeppaattaann bbeerrggeerraakk ((aakkttiivviittaass)) tteerrggaannttuunngg :: aa.. UUkkuurraannnnyyaa bb.. TTeebbaallnnyyaa sseelluubbuunngg aaiirr hhiiddrraatt 2Ca(HCO3)2 L(HCO)3
  • 129. Kation bervalensi 1 diikat dengan kekuatan kkeecciill ddiibbaannddiinngg ddeennggaann yyaanngg bbeerrvvaalleennssii 33 yyaanngg tteerrbbeessaarr.. KKaattiioonn yyaanngg bbeerrsseelluubbuunngg aaiirr hhiiddrraatt tteebbaall lleebbiihh mmuuddaahh ddiittuukkaarr.. MMuuddaahh ttiiddaakknnyyaa ddiittuukkaarr,, ddiibbeerriikkaann ddaallaamm DDEERREETT LLYYOOTTRROOPPHH :: LLii>>NNaa>>KK>>NNHH44>>MMgg>>CCaa>>BBaa>>HH KKaattiioonn ddii sseebbeellaahh kkiirrii lleebbiihh mmuuddaahh ddiilleeppaasskkaann ddaarriippaaddaa iioonn-- iioonn yyaanngg tteerrlleettaakk ddiisseebbeellaahh kkaannaannnnyyaa.. DDeeffiinniissii KKTTKK :: BBaannyyaakknnyyaa kkaattiioonn yyaanngg ddaappaatt ddiijjeerraapp oolleehh ttaannaahh ppeerrssaattuuaann bbeerraatt ttaannaahh ((bbiiaassaannyyaa ppeerr 110000gg)),, ddaann yyaanngg ddaappaatt ddiippeerrttuukkaarrkkaann.. DDiinnyyaattaakkaann ddaallaamm ssaattuuaann mmee//110000gg ttaannaahh kkeerriinngg oovveenn.. 11 mmee == 11 mmiilliiggrraamm hhiiddrrooggeenn aattaauu sseejjuummllaahh iioonn llaaiinn
  • 130. Faktor yang mmeemmppeennggaarruuhhii KKTTKK :: 11.. TTeekkssttuurr ttaannaahh ((++jjuummllaahh lleemmppuunngg)) KKaassaarr KKTTKK rreennddaahh HHaalluuss KKTTKK ttiinnggggii 11.. JJeenniiss lleemmppuunngg TTiippee 11::11 KKTTKK rreennddaahh TTiippee 22::11 KKTTKK ttiinnggggii IIlllliitt 3377 mmee//0000gg MMoonnttmmoorriilloonniitt 110000 mmee//110000gg KKaaoolliinniitt 55 mmee//110000gg 11.. JJuummllaahh kkaanndduunnggaann bbaahhaann oorrggaanniikk SSeettiiaapp 11%% BBOO KKTTKK bbeerrttaammbbaahh 22 mmee//110000gg ttaannaahh HHuummuuss KKTTKK 220000mmee//110000gg ttaannaahh 11.. RReeaakkssii ttaannaahh//ppHH SSeeccaarraa uummuumm :: ppHH rreennddaahh KKTTKK rreennddaahh ppHH ttiinnggggii KKTTKK ttiinnggggii 11.. PPeennggaappuurraann ddaann ppeemmuuppuukkaann ((BBeerrhhuubbuunnggaann ddeennggaann ppHH))
  • 131. Persentase KKeejjeennuuhhaann BBaassaa KKTTKK IInnddiikkaassii kkeessuubbuurraann KKeejjeennuuhhaann bbaassaa ttaannaahh KKaattiioonn--kkaattiioonn yyaanngg tteerrddaappaatt ddaallaamm jjeerraappaann kkoollooiidd ddaappaatt ddiibbeeddaakkaann KKaattiioonn bbaassaa ddaann kkaattiioonn aassaamm KKaattiioonn bbaassaa :: CCaa++++,, MMgg++++,, KK++,, NNaa++;;KKaattiioonn aassaamm :: HH++,, AAll++++++ PPeerrsseennttaassee kkeejjeennuuhhaann bbaassaa mmeennuunnjjuukkkkaann ppeerrbbaannddiinnggaann aannttaarraa jjuummllaahh kkaattiioonn bbaassaa ddeennggaann jjuummllaahh sseemmuuaa kkaattiioonn ((bbaassaa++aassaamm)) yyaanngg tteerrddaappaatt ddaallaamm kkoommpplleekkss jjeerraappaann ttaannaahh x100% Kejenuhan Basa = jumlah kationbasa KTK %%KKBB==4400,, aarrttiinnyyaa 4400%% bbaaggiiaann KKTTKK ddiidduudduukkii bbaassaa ddaann 6600%% bbaaggiiaann ddiidduuddkkii HH++ ddaann AAll++++++.. KKBB ttaannaahh ppHH ttiinnggggii>>ttaannaahh ppHH rreennddaahh
  • 132. RREEAAKKSSII TTAANNAAHH RReeaakkssii ttaannaahh aaddaallaahh iissttiillaahh uunnttuukk mmeennyyaattaakkaann rreeaakkssii aassaamm,, bbaassaa ddii ddaallaamm ttaannaahh RReeaakkssii ttaannaahh bbeerrppeennggaarruuhh tteerrhhaaddaapp :: 11.. PPeerrttuummbbuuhhaann ttaannaammaann 22.. KKeellaarruuttaann ddaann kkeetteerrsseeddiiaaaann hhaarraa ttaannaammaann 33.. AAddaa//ttiiddaakknnyyaa uunnssuurr//sseennyyaawwaa mmeerraaccuunn ttaannaammaann 44.. KKeecceeppaattaann ddeekkoommppoossiissii//ppeellaappuukkaann mmiinneerraall ttaannaahh ddaann BBOO PPeerrttaammaa kkaallii oolleehh :: SSoorreennsseenn ((11990099)) ““llooggaarriittmmaa nneeggaattiiff aakkttiivviittaass iioonn HH++”” mmeemmuuddaahhkkaann :: ddiigguunnaakkaann kkoonnsseennttrraassii HH++ ppHH == --lloogg [[HH++]] 1 H+ == lloogg [ ]
  • 133. PPeenngguukkuurraann KKEEAASSAAMMAANN KKoommppoossiissii aaiirr ((mmuurrnnii)) ::  MMoolleekkuull aaiirr  IIoonn--iioonn hhiiddrrooggeenn  IIoonn--iioonn hhiiddrrooxxyyll IIoonniissaassii aaiirr :: HHOOHH HH++++OOHH-- PPaaddaa 225500CC,, 11 lliitteerr aaiirr bbeerraattnnyyaa 999977gg 11 mmooll aaiirr bbeerraattnnyyaa 1188gg 11 lliitteerr aaiirr aaddaa 5555..44 mmooll aaiirr DDuuaa hhaall yyaanngg ppeerrlluu ddiiccaattaatt :: 11.. HHaannyyaa 11 mmooll aaiirr ddaarrii 555544 jjuuttaa mmooll yyaanngg tteerriioonniissaassii 22.. JJuummllaahh,, kkoonnsseennttrraassii mmooll HH++ sseeiimmbbaanngg ddeennggaann OOHH-- sseettiiaapp lliitteerrnnyyaa
  • 134. HHOOHH == 5555..33999999999988 mmooll//ll HH++ == 00..00000000000011 mmooll//ll OOHH-- == 00..00000000000011 mmooll//ll ppHH aaiirr mmuurrnnii ddiihhiittuunngg ssbbbb:: log 1 0.0000001 = = log10000000 7 = pH pH
  • 135. Penyebab kkeemmaassaammaann ttaannaahh TTaannaahh mmaassaamm :: iioonn HH++>>iioonn OOHH-- KKaattiioonn--kkaattiioonn ddaappaatt ddiippeerrttuukkaarrkkaann sseebbaaggaaii ssuummbbeerr HH++ ddaann OOHH-- YYaanngg ppeennttiinngg ::  IIoonn hhiiddrrooggeenn ((HH++)) yyaanngg tteerrddaappaatt bbeebbaass ppaaddaa llaarruuttaann ttaannaahh  IIoonn aalluummiinniiuumm ((AAll++++++)) ppeennyyeebbaabb ttaakk llaannggssuunngg,, bbeerraassaall ddaarrii AAll ppaaddaa ssttrruukkttuurr ookkttaahheeddrraall AAll..  MMaassuukk kkeeddaallaamm llaarruuttaann ttaannaahh ((++HH22OO)) AAll++++++++33HH22OO AAll((OOHH++))33++33HH++ AAll++++++++22HH22OO AAll((OOHH++))22++22HH++ AAll++++++++HH22OO AAll((OOHH++++))++HH++  AAll ddiijjeerraapp ppaaddaa bbiiddaanngg ppeerrttuukkaarraann AAll++33HH22OO AAll((OOHH))33++ HHMISEL MISEL ++
  • 136. Sumber-sumber penyebab kkeemmaassaammaann ttaannaahh 11.. HHuummuuss aattaauu bbaahhaann oorrggaanniikk  GGuugguuss--gguugguuss kkaarrbbookkssiill gguugguuss--gguugguuss pphheennoolliikk ttiimmbbuunnaann iioonn HH++ gguugguuss--gguugguuss kkeelloommppookk aammiinnoo  PPrroosseess ddeekkoommppoossiissii HH22CCOO33 mmeennccuuccii bbaassaa--bbaassaa tteerruuss--mmeenneerruuss HH22SSOO44,, HHNNOO33 ttaammbbaahhaann iioonn HH++ 11.. GGaarraamm--ggaarraamm yyaanngg llaarruutt  PPeemmuuppuukkaann  PPeellaappuukkaann mmiinneerraall  DDeekkoommppoossiissii BBOO mmeennaammbbaahh kkaattiioonn--kkaattiioonn,, llaalluu mmeennggggaannttiikkaann AAll tteerraaddssoorrbbssii AAll mmaassuukk kkee llaarruuttaann ttaannaahh ppeennyyeebbaabb ttaammbbaahhnnyyaa HH++
  • 137. 33.. IInntteennssiittaass ppeennccuucciiaann TTaannaahh ddii ddaaeerraahh hhuummiidd :: bbaassaa--bbaassaa tteerrccuuccii,, tteerrttiinnggggaall HH++ ddaann AAll++++++ AAll++++++++HH22OO AAll((OOHH))++++++HH++ AAll((OOHH))++++++HH22OO AAll((OOHH))++ 22++HH++ AAll((OOHH))++ 22++HH22OO AAll((OOHH))33++HH++ 44.. MMiinneerraall lleemmppuunngg ((lliiaatt)) aalluummiinnoo ssiilliikkaatt oolleehh ppeellaappuukkaann ddaarrii ookkttaahheeddrraall AAll mmeemmbbeebbaasskkaann AAll ddeennggaann 22 kkeemmuunnggkkiinnaann ::  AAll tteerraaddssoorrbbssii MISEL MISEL AAll++33HH22OO AAll((OOHH))33++ HH++  AAll ddaallaamm llaarruuttaann 55.. KKaarrbboonn ddiiookkssiiddaa ((CCOO22)) CCOO22 ddiihhaassiillkkaann oolleehh aaddaannyyaa rreessppiirraassii aakkaarr ddaann jjaassaadd hhiidduupp ddaallaamm ttaannaahh,, ++ HH22OO HH22CCOO33 mmeennccuuccii bbaassaa--bbaassaa
  • 138. KKEEMMAASSAAMMAANN AAKKTTIIFF DDAANN KKEEMMAASSAAMMAANN CCAADDAANNGGAANN KKeemmaassaammaann aakkttiiff == jjuummllaahh iioonn HH++ ddaallaamm llaarruuttaann KKeemmaassaammaann ccaaddaannggaann == jjuummllaahh iioonn HH++ ddaann AAll33++ yyaanngg tteerrjjeerraapp
  • 139. NETRALISASI KKEEMMAASSAAMMAANN DDEENNGGAANN KKAAPPUURR  RReeaakkssii ddeennggaann HH22OO CCaaOO++HH22OO CCaa((OOHH))22 CCaaCCOO33++HH22OO CCaa22++++HHCCOO33 --++OOHH--  RReeaakkssii ddeennggaann HH22CCOO33 CCaaCCOO33++HH22CCOO33 CCaa((HHCCOO33))22 CCaa((OOHH))22++22HH22CCOO33 CCaa((HHCCOO33))22++22HH22OO  RReeaakkssii ddeennggaann mmiisseell ((kkoollooiidd)) MISEL MISEL MISEL ++CCaa((OOHH))22 CCaa ++22HH22OO ++CCaa((HHCCOO33))22 CCaa ++22CCOO22 ++CCaaCCOO33 CCaa ++CCOO22 MISEL MISEL MISEL BBaahhaann ppeennttiinngg ddaarrii kkaappuurr ddaallaamm mmeenneettrraallkkaann kkeemmaassaammaann ttaannaahh aaddaallaahh CCOO33 22-- ddaann OOHH-- yyaanngg ddiihhaassiillkkaann  IIoonn CCOO33 22-- mmaammppuu mmeennaarriikk iioonn HH++ ddaarrii kkoollooiidd ttaannaahh  IIoonn OOHH-- ddaappaatt mmeenngguussiirr AAll33++ ddaarrii kkoommpplleekkss jjeerraappaann
  • 140. BBiillaa ssuummbbeerr kkeemmaassaammaann ttaannaahh aaddaallaahh iioonn HH++ CCaaCCOO33 CCaa22++++CCOO22-- 33 MISEL MISEL ++CCOO33 22-- ++HH22CCOO33 ++CCaa22++ BBiillaa ssuummbbeerr kkeemmaassaammaann aaddaallaahh iioonn AAll33++ CCaaCCOO33 CCaa22++++CCOO22-- CCOO33 22--++HH22OO HHCCOO33--++OOHH-- ++OOHH-- ++AAll((OOHH))33 ++CCaa22++ MISEL MISEL MISEL MISEL MISEL MISEL
  • 141. UUNNSSUURR HHAARRAA JJaarriinnggaann ttaannaammaann sseeggaarr tteerrssuussuunn aattaass CC,,HH ddaann OO sseebbeessaarr 9944--9999..66%% 00..55--66%% bbeerraassaall ddaarrii uunnssuurr hhaarraa ddaallaamm ttaannaahh PPEERRAANN UUNNSSUURR HHAARRAA 11.. SSeebbaaggaaii ppeennyyuussuunn mmoolleekkuull oorrggaanniikk yyaanngg kkoommpplleekkss ((tteerruuttaammaa uunnssuurr mmiikkrroo)) 22.. MMeemmbbaannttuu ppeerraannaann eennzzyymm 33.. MMeemmppeerrttaahhaannkkaann kkeesseeiimmbbaannggaann iioonn,, yyaaiittuu aannttaarraa kkaattiioonn bbeerrvvaalleennssii ssaattuu ddaann dduuaa 44.. BBeerrppeerraann ddaallaamm ssiisstteemm ookkssiiddaassii--rreedduukkssii kkaarreennaa ssiiffaatt vvaalleennssiinnyyaa yyaanngg ddaappaatt bbeerruubbaahh TTaannaammaann mmeennggaabbssoorrbbssii uunnssuurr hhaarraa ddaallaamm bbeennttuukk iioonn yyaanngg tteerrddaappaatt ddiisseekkiittaarr ppeerraakkaarraann..
  • 142. Berdasarkan kebutuhan tanaman, ddiibbaaggii 22 kkeelloommppookk ::  UUnnssuurr hhaarraa mmaakkrroo  UUnnssuurr hhrraa mmiikkrroo UUnnssuurr hhaarraa ddaallaamm ttaannaahh bbeerraassaall ssaarrii ::  BBaahhaann oorrggaanniikk  UUddaarraa  AAiirr hhuujjaann  BBaattuuaann//mmiinneerraall BATUAN MINERAL PRIMER UNSUR-UNSUR HARA Si,Al mineral lempung K, Na bahan pendispersi Mn, Fe proses oksidasi reduksi pembentukan agregat Ca, Mg bahan penjonjot
  • 143. UUNNSSUURR HHAARRAA :: 11.. MMeemmbbeennttuukk sseennyyaawwaa bbaarruu yyaanngg ssuukkaarr llaarruutt 22.. TTeerrssddssoorrbbssii ppaaddaa ppeerrmmuukkaaaann kkoollooiidd ttaannaahh 33.. TTeerrccuuccii kkee llaappiissaann bbaawwaahh kkee llaauutt 44.. DDiisseerraapp ttaannaammaann//jjaassaadd rreenniikk KKeekkuurraannggaann uunnssuurr--uunnssuurr hhaarraa eesseennssiiaall aakkaann mmeenniimmbbuullkkaann ggeejjaallaa ppaaddaa ttaannaammaann,, sseeppeerrttii ddiisseerraanngg ppeennyyaakkiitt,, hhaall iinnii ddiisseebbuutt ppeennyyaakkiitt ffiissiioollooggiiss UUnnssuurr hhaarraa ddaappaatt ddiippaakkaaii uunnttuukk iinnddiikkaassii kkeessuubbuurraann ttaannaahh
  • 144. Unsur hara yang dibutuhkan ttaannaammaann ((eesseennssiiaall)) KKrriitteerriiaannyyaa ((AArrnnoonn)):: 11.. KKeekkuurraannggaann uunnssuurr tteerrsseebbuutt mmeenngghhaammbbaatt ppeerrttuummbbuuhhaann 22.. GGeejjaallaa kkeekkuurraannggaann uunnssuurr tteerrsseebbuutt ddaappaatt ddiihhiillaannggkkaann hhaannyyaa ddeennggaann ppeennaammbbaahhaann uunnssuurr tteerrsseebbuutt 33.. UUnnssuurr tteerrsseebbuutt hhaarruuss sseeccaarraa llaannggssuunngg tteerriikkaatt ddaallaamm ggiizzii mmaakkaannaann ttaannaammaann UUnnssuurr hhaarraa mmaakkrroo ((ddiibbuuttuuhhkkaann ddaallaamm jjuummllaahh bbaannyyaakk)) CC,, HH,, OO,, NN,, PP,, KK,, CCaa,, MMgg,, SS UUnnssuurr hhaarraa mmiikkrroo ((ddiibbuuttuuhhkkaann ddaallaamm jjuummllaahh sseeddiikkiitt)) FFee,, MMnn,, MMoo,, CCuu,, BB,, ZZnn,, CCll,, NNaa,, CCaa,, VVaa,, SSii
  • 145. BBAAHHAANN OORRGGAANNIIKK SSuummbbeerr :: 11.. JJaarriinnggaann ttaannaammaann 22.. BBiinnaattaanngg JJaarriinnggaann ttuummbbuuhhaann tteerrddiirrii aattaass ::  AAiirr 7755%%  PPaaddaatt 2255%% • PPaattii 1155%% • PPrrootteeiinn22..55%% • LLiiggnniinn 22..55--77..55%% • LLeemmaakk 00..2255--22%% AAttaauu  CC 1111%%  OO 1100%%  HH 22%%  aabbuu 22%%
  • 146. Pengaruh BBOO tteerrhhaaddaapp ttaannaahh FFiissiikk :: 11.. KKeemmaammppuuaann mmeennaahhaann aaiirr mmeenniinnggkkaatt 22.. WWaarrnnaa ttaannaahh mmeennjjaaddii ccookkllaatt--hhiittaamm 33.. MMeenniinnggkkaattkkaann ggrraannuullaassii ddaann kkeemmaannttaappaann aaggrreeggaatt 44.. MMeennuurruunnkkaann kkoohheessii,, ppllaassttiissiittaass,, ssiiffaatt bbuurruukk ttaannaahh KKiimmiiaa :: 11.. MMeenniinnggkkaattkkaann ddaayyaa jjeerraapp ddaann KKTTKK 22.. NN,,PP,,SS tteerrhhiinnddaarr ddaarrii ppeennccuucciiaann,, kkaarreennaa tteerriikkaatt ddaallaamm ttuubbuuhh jjaassaadd rreenniikk 33.. MMeemmbbaannttuu ppeellaappuukkaann mmiinneerraall BBiioollooggii :: 11.. JJuummllaahh ddaann aakkttiivviittaass oorrggaanniissmmee mmaakkrroo ddaann mmiikkrroo ddaallaamm ttaannaahh mmeenniinnggkkaatt DDiitteennttuukkaann oolleehh :: 11.. SSuummbbeerr ddaann ssuussuunnaannnnyyaa 22.. KKeellaannccaarraann ddaann ddeekkoommppoossiissii 33.. HHaassiill ddeekkoommppoossiissii
  • 147. Komposisi BO cepat terurai : pati, gguullaa,, pprrootteeiinn,, hheemmii sseelluulloossaa KKoommppoossiissii BBOO llaammbbaatt tteerruurraaii :: sseelluulloossaa,, lliiggnniinn,, lleemmaakk,, mmiinnyyaakk,, wwaakkss PPrroosseess ddeekkoommppoossiissii BBOO :: 11.. OOkkssiiddaassii eennzzyymmaattiikk 22.. PPeemmbbeebbaassaann//iimmoobbiilliissaassii uunnssuurr 33.. SSiinntteessaa mmeennjjaaddii sseennyyaawwaa bbaarruu HHUUMMUUSS AAddaallaahh sseennyyaawwaa kkoommpplleekkss yyaanngg aaggaakk rreessiisstteenn ppeellaappuukkaann,, aammoorrff,, bbeerrssiiffaatt kkoollooiiddaall,, bbeerrwwaarrnnaa ccookkllaatt kkeehhiittaammaann,, bbeerraassaall ddaarrii jjaarriinnggaann ttuummbbuuhh--ttuummbbuuhhaann ddaann bbiinnaattaanngg,, lliiggnnoo pprrootteeiinn sseebbaaggaaii iinnttiinnyyaa..
  • 148. CC//NN CC//NN ttaannaahh == 1100::11 ssaammppaaii 1122::11,, tteerrggaannttuunngg iikklliimm ddaann CC//NN ttuummbbuuhh--ttuummbbuuhhaann sseerrttaa jjaassaadd mmiikkrroo.. BBiillaa CC//NN BBOO ttiinnggggii,, aakkaann tteerrjjaaddii ppeerrssaaiinnggaann aannttaarraa ttuummbbuuhhaann ddeennggaann jjaassaadd mmiikkrroo PPaaddaa ddeekkoommppoossiissii BBOO ttiiggkkaatt llaannjjuutt aakkaann mmeenngghhaassiillkkaann CC//NN rreennddaahh KKaaddaarr BBOO ddaallaamm ttaannaahh tteerrggaannttuunngg kkeeddaallaammaann ttaannaahh,, iikklliimm,, tteekkssttuurr,, ddaann ddrraaiinnaassee