Turun yliopiston Tulevaisuudentutkimuksen tieteellinen perusta -kurssin loppuessee 12/2021. Minua itseäni inspiroi ajatus siitä, että kun alamme purkamaan oman ajattelumme siiloja, avaamme portit mielemme ja sitä kautta myös itsemme ulkopuolella sijaitseville mahdollisuuksille. Kuinka paljon uutta, luovaa ajattelua voisimme vapauttaa jos osaisimme paremmin purkaa mieleemme asettuneita rajoittimia ja ajattelun rajoitteita? Tulevaisuudentutkimus antaa “luvan” tarkastella maailmaa erilaisten poikkitieteellisten ja hullujenkin silmälasien läpi. Mielestäni tälläinen “akateeminen oikeutus” tarvitaan, koska emme anna itsellemme lupaa pyrkiä pois näistä rajoitteista ilman tälläistä oikeutusta. Ihminen on itse oman ajattelunsa vanki.

1. Tulevaisuudentutkimus -
alihyödynnetty voimavara
yritysten resilienssin ja
sopeutumiskyvyn kehittämisessä
Kurssin loppuessee 12/2021
Tulevaisuudentutkimuksen tieteellinen perusta TUTUS4, Turun yliopisto
Paula Ylisassi
paula.ylisassi@gmail.com
0503110336
https://www.linkedin.com/in/paulaylisassi/

2. Pysyvää on vain muutos
Maailma, jossa elämme, on jatkuvassa muutoksessa. Viimeiset kaksi vuotta ja toisaalta muutamat
aivan viime päivät ovat taas osoittaneet sen, miten emme voi pitää mitään varmana huolimatta
kaikista yrityksistämme selittää ja sanoittaa miksi joku asia on, kuten sen haluaisimme olevan.
Globaali pandemia on aiheuttanut meille pohdittavaa, jotain mitä emme aiemmin osanneet
edes kuvitella pohtivamme. Teemat ja aiheet ovat niin suuria mittakaavaltaan, ettemme varmasti
vieläkään osaa kuvitella niiden laajuutta ja vaikutuksien ulottuvuutta. Yhtenä esimerkkinä ja
ajatusleikkinä voisi esittää kysymyksen talousjärjestelmämme kestokyvystä pandemian
muuttamassa maailmassa: mikäli pandemia muodostuu sykliseksi, jatkuvasti muuttuvaksi,
kansakuntaamme vuosia piinaavaksi, mikä vuorostaan aiheuttaa massiivisia kysynnän muutoksia,
jatkuvaa kansantalouksien velkaantumista, täysin hallitsemattoman inflaation, yritysten
toimintaedellytysten murenemista, työttömyyttä, sosiaalisia ja hyvinvointiin liittyviä haasteita, niin
mikä on se uusi järjestys ja logiikka, mille voimme tulevaisuuttamme rakentaa? Mihin
tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunta siinä tapauksessa pohjautuu? Maailmamme voi näyttää
täysin erilaiselta kuin tänään. Toki, yhtäläiset mahdollisuudet on pandemian selättämiselle mm.
kehittyvien rokotteiden ja rokotuskattavuuden kasvun kautta, jolloin saamme talouden taas
pyörimään. Mikä tahansa tulevaisuus onkin, on selvää, että talouden ja hyvinvointiyhteiskunnan
pilareiden eli yritysten, on otettava jatkossa käyttöön ja haltuun entistä paremmin ajattelua,
menetelmiä ja malleja, joiden avulla ne voivat paremmin sopeutua äkillisestikin muuttuvaan
toimintaympäristöön ja tilanteisiin. Tulevaisuudentutkimuksella on paljon hyödyntämätöntä
potentiaalia yritysten resilienssin ja tulevaisuuskestävyyden parantamisessa, mikä puolestaan voi
osaltaan edesauttaa tulevaisuudentutkimuksen aseman vahvistumista akateemisena
tutkimusalana.
Minua itseäni inspiroi ajatus siitä, että kun alamme purkamaan oman ajattelumme siiloja,
avaamme portit mielemme ja sitä kautta myös itsemme ulkopuolella sijaitseville
mahdollisuuksille. Kuinka paljon uutta, luovaa ajattelua voisimme vapauttaa jos osaisimme
paremmin purkaa mieleemme asettuneita rajoittimia ja ajattelun rajoitteita?
Tulevaisuudentutkimus antaa “luvan” tarkastella maailmaa erilaisten poikkitieteellisten ja
hullujenkin silmälasien läpi. Mielestäni tälläinen “akateeminen oikeutus” tarvitaan, koska emme
anna itsellemme lupaa pyrkiä pois näistä rajoitteista ilman tälläistä oikeutusta. Ihminen on itse
oman ajattelunsa vanki. Esseen teemaa pohtiessani erityisesti Jim Datorin (2019) teksti ja
muutama siinä esitetty ajatus resonoi ja kylvi siemenen tämän esseen aiheeseen:
“I feel that it is wrong to compare futures studies with Interdisciplinary Studies, Policy Studies,
Environmental Studies, Women’s Studies, Feminist Studies, Ethnic Studies, Peace Studies, Global
Studies, even Sustainability Studies, and all the other ‘...Studies’ which are growing and thriving in
the halls of academe these days. These, in spite of what they may claim, are all trying in varying
ways to save the old world by reforming it more or less radically. They are all the legitimate sons
and daughters of modernity; of Newton and Minerva, you might say.
But futures studies is something else.
…futures studies has also been for me, and for many others, a global and globalizing exercise.
This, too, I think makes futures studies quite different from most past and present academic
orientations, and itself a harbinger of the global future common for all humankind.
I hope that futures studies is given the opportunity to grow and thrive. That is my challenge to
each reader of these words.” (Jim Dator 2019).

3. Uskon myös, että usein yritykset eivät hyödynnä riittävästi saatavilla olevia keinoja, tutkimusta ja
ajattelua oman tulevaisuuskestävyytensä parantamiseksi, vaan keskittyvät liikaa menneiden
lukujen analysointiin ja nykyisen operaatioiden optimointiin. Sitäkin toki tarvitaan mutta ilman
tulevaisuusajattelua yritys jää tulevaisuuden rakentamisessa seurailijan osaan eikä osallistu siihen
aktiivisena toimijana. Kaikilla yrityksen tasoilla ja toiminnoissa hallituksista työntekijöihin ja
tuotekehityksestä myyntiin voidaan hyödyntää tulevaisuudentutkimusta yrityksen
valmistautumis-, sopeutumis- ja palautumiskyvyn kehittämisessä sekä aktiivisessa ja
määrätietoisessa tulevaisuuden rakentamisessa.
Mikä on tulevaisuudentutkimuksen tehtävä?
Tulevaisuudentutkimuksen määrittelyssä ja tehtävässä on paljon perusteluita sille, miksi
tulevaisuudentutkimus tieteellisenä tutkimusalana on erittäin käyttökelpoinen lähde yritysten ja
yhteiskunnan globaalien ongelmien ratkaisemisessa. Tulevaisuudentutkimuksen rooli
ymmärretään usein paremman tulevaisuuden rakentamisessa (esim. Mannermaa 2003 (1993),
Bell 1997a, lähteessä Anita Rubin). Monimuotoisuus, systeemiajattelu ja erilaiset näkökulmat
tarjoavat usein tehokkaampaa ongelmanratkaisua ja enemmän uutta ajattelua. Tästä yksi
esimerkki voisi olla tuotekehitystiimit yrityksessä. Perustuen omiin kokemuksiini,
tuotekehitystiimi, jossa on monia osaamisalueita ja -taustoja ja siten erilaisia näkökulmia, on
yleensä parempi luomaan holistista ymmärrystä, tuottamaan uutta ajattelua ja ratkaisemaan
ongelmia uusilla tavoilla.
“Flechtheimin mukaan futurologian tehtäviä - todella toteutuvan tulevaisuuden ennustamisen
sijasta - ovat estää sota, poistaa nälkä ja kurjuus, kamppailla riistoa vastaan, demokratisoida
yhteiskunta, lopettaa luonnon riistokäyttö, taistella vieraantumista vastaan ja luoda uusi Homo
Humanus (Flechtheim 1966 ja 1972). Futurologian on Flechtheimin mielestä vaikutettava siten,
että tulevaisuus on olennaisesti erilainen - parempi - kuin menneisyys.” (Mannermaa 2003 (1993),
24-38).
“Bellin (1997a, 111) mukaan tulevaisuudentutkimuksen tavoitteena on viime kädessä ylläpitää tai
parantaa ihmiskunnan hyvinvointia ja elämää ylläpitäviä valmiuksia.” (Anita Rubin,
Tulevaisuudentutkimus tiedonalana, kurssin 1. viikkotehtävän oppimateriaalit).
“Malaskan (2000) mukaan tulevaisuudentutkimuksen perustehtävä on pyrkiä ymmärtämään
tulevaa kehitystä nykyisyydessä sekä yhteiskunnalle että yksittäiselle ihmiselle mielekkäällä
tavalla.” (Anita Rubin, Tulevaisuudentutkimus tiedonalana, kurssin 1. viikkotehtävän
oppimateriaalit).
“Masinin mukaan tulevaisuudentutkimuksen erottaa toisten tieteenalojen tutkimuksista seuraavat
piirteet: tieteidenvälisyys, kompleksisuus, globaalisuus, normatiivisuus, tieteellisyys, dynaamisuus
ja osallistuminen. Jotkin näistä piirteistä kuvaavat myös muiden tieteenalojen tutkimusta, mutta
määrittelevät tulevaisuudentutkimuksen kokonaisuutena. Tulevaisuudentutkimus voidaan myös
ymmärtää sekä määrätyksi ajattelun tavaksi, tavaksi rakentaa mielekkäitä kokonaisuuksia
mielessämme että keinoksi muodostaa käsitys elämästä, päätöksistä ja toiminnoista (Masini 1993,
2-3).” (Anita Rubin, Tulevaisuudentutkimus tiedonalana, kurssin 1. viikkotehtävän
oppimateriaalit).

4. “Borg erottaa tulevaisuudentutkimuksesta seuraavat kuusi yleisluontoista piirrettä: pitkä
aikaperspektiivi, epäjatkuvuuksien etsiminen, normatiivisuus, tiedon poikkeava luonne
(tulevaisuustiedon luonne), globaalit ongelmat sekä holismi, eli systeemin ymmärtäminen
kokonaisuutena.” (Anita Rubin, Tulevaisuudentutkimus tiedonalana, kurssin 1. viikkotehtävän
oppimateriaalit).
Juuri tulevaisuudentutkimus on mielestäni näin ollen loistava alusta yritysten ajattelun ja
toiminnan kehittämiselle kompleksissa maailmassa, sillä se on niitä harvoja aidosti
poikkitieteellisiä, tieteidenvälisiä ja monitieteisiä tutkimusaloja, jotka eivät lähesty vain yhdestä
näkökulmasta. Tulevaisuudentutkimus on monia teorioita ja tieteitä poikkileikkaava ja yhdistävä
(Mannermaa 2003 (1993), Minkkinen 2019). Tutkimusala tarjoaa myös pehmustetun, pumpulilla
vuoratun turvapaikan unelmoinnille, kuvittelulle ja luovalle, rajoja rikkovalle pohdinnalle, joka on
kovassa yritysmaailmassa vieläkin niin kovin vaikeaa. On helpompaa ajatella, että tämäkin
ajattelu on sallittua “tieteellisessä kontekstissa”. Myös konkreettinen ja määrätietoinen
tulevaisuuden rakentaminen ajelehtimisen sijaan on yritysten tulevaisuuden menestymisen
kannalta olennaista (Minkkinen, 2019).
Mihin ja miten tulevaisuudentutkimusta voi yrityksissä hyödyntää?
Tulevaisuudentutkimus tarjoaa rikkaan menetelmä- ja metodikirjon myös yritysten
sovellettavaksi. Näkisinkin, että yritykset voisivat hyödyntää tulevaisuudentutkimusta eri tasoilla
(hallitus, johtoryhmä, koko henkilöstö) ja toiminnoissa (esim. tuotekehitys, markkinointi,
strateginen suunnittelu) hyvinkin laajasti, esimerkiksi vision ja strategian laatimisessa,
kilpailuedun ja kilpailukykytekijöiden määrittämisessä, markkinointistrategian ja tavoiteposition
pohtimisessa, asiakaskokemuksen kehittämisessä, innovaatiotoiminnassa ja yleisesti kompleksin
toimintaympäristön ymmärtämisessä ja yhteisessä sanoittamisessa. Myös laaja osallistaminen ja
parviälyn käyttäminen tulevaisuusorientaatiossa on suositeltavaa. Yrityskäyttöön soveltuvia
menetelmiä voisivat olla esimerkiksi delfoi, causal layered analysis (CLA), villit kortit,
trendianalyysit, hiljaiset signaalit, skenaariot, simulaatiot, pelit, visiot ja yleisemminkin taiteen
keinojen hyödyntäminen (esim. Mannermaan avaus surrealistisesta tulevaisuudentutkimuksesta,
tallenteessa Toni Ahlqvist 2012, Yhteiskunta ja evolutionaarinen tulevaisuus). Esittelen alla
lyhyesti muutaman helposti hyödynnettävän menetelmän ja tulevaisuudentutkimusmenetelmän
mahdollisen sovellusalueen yrityksissä esimerkinomaisesti.
Skenaariot
Skenaario -termi pohjautuu teatteritaiteeseen: teatterissa skenaario on juonen yhteenveto tai
hahmotelma ja elokuvaterminä kohtausten järjestys. Herman Kahn toi 60-luvulla skenaariot
suunnitteluun ja tulevaisuudentutkimukseen lähinnä sotatoimien strategisen suunnittelun
kontekstissa. Kahn käytti skenaarioissa myös tänä päivänä tuttua jaottelua business-as-usual, best
case ja worst case. Skenaario voidaan määritellä näin: “A scenario is a story with plausible cause
and effect links that connects a future condition with the present, while illustrating key decisions,
events, and consequences throughout the narrative.” (Jerome C. Glenn and The Futures Group
International, s.2).
Tulevaisuutta ei voi ennustaa mutta voimme aktiivisesti pohtia erilaisia tulevaisuuksia, mikä
valmistaa meitä paremmin tulevaisuuteen ja muutoksiin, joita ympärillämme koko ajan tapahtuu.

5. Kirjassaan “Paranoidi Optimisti” Risto Siilasmaa avaa skenaariotyön tärkeyttä yrityksille erityisesti
Nokian esimerkkien kautta. Skenaarioita voi hyödyntää esimerkiksi hallitustyössä, kun pohditaan
yrityksen strategisia valintoja: mitkä ovat mahdolliset maailmat tulevaisuudessa (kuvitelmaa),
minne ja miten voimme mennä (mahdollisuuksien kartoitus), minne päätämme mennä
(määrätietoiset tavoitteet) ja miten sinne menemme (konkreettiset toimenpiteet). “Yrityksen
näkökulmasta skenaariopohjainen ajattelu korostaa siten toisaalta tulevaisuuden ei-
ennustettavuutta, mutta toisaalta se antaa yritykselle aktiivisen toimijan roolin: tulevaisuuteen
voidaan vaikuttaa omilla valinnoilla ja teoilla.” (Tarja Meristö 2013, 179-187).
Heikot signaalit
Heikot signaalit ovat Elina Hiltusen (2013, 296-303) mukaan “merkki nousevasta asiasta
(englanniksi emerging issue), josta voi tulevaisuudessa tulla jokin iso trendi - tai sitten ei”.
Heikkoja signaaleja voidaan hyödyntää tulevaisuuden ennakoinnissa, innovaatiotoiminnassa ja
kommunikoinnissa. Yrityksille heikot signaalit voivat tarjota mahdollisuuden kehittää ja pilotoida
uusia palveluita tai tuotteita edelläkävijänä. “Heikkoja signaaleja voidaan käyttää eri tavoin
innovoinnin apuvälineinä, sillä niillä on tapana rikkoa vallitsevia ajatusmallejamme. Vanhan
ajatusmaailman rikkominen ja yhdistäminen uusiin ideoihin synnyttää parhaimmillaan uusia
innovaatioita.” (Hiltunen 2013, 296-303). Voidaan myös ajatella, että kokeilut ja pilotit heikkojen
signaalien perusteella voivat toimia myös toiseen suuntaan: “Voisimme myös tulkita asian niin,
että lähettämällä heikkoja signaaleja ympäristöönsä, organisaatio voi joukkoistaa
tuotekehityksensä: saahan se nyt kommentteja usein yleisöltä siitä, missä mättää ja mikä voisi
toimia.” (Hiltunen 2013, 296-303).
Mustat joutsenet
“Tulevaisuudentutkimuksen keskeisiä tutkimuskohteita ovat äkilliset, harvinaiset,
epätodennäköiset ja odottamattomat tapahtumat, joilla on laajamittaisia vaikutuksia. Erityisesti
tällöin tutkitaan sitä, miten näitä tapahtumia voisi ennakoida. Nopeasti muuttuvassa maailmassa
kyky ennakoida yllättäviä ja epätodennäköisiä tapahtumia on erityisen tärkeää, ei vain
yhteiskunnan ja sen toimijoiden haavoittuvuuden vähentämiseksi, vaan myös yhteiskunnan
toiminnan proaktiiviseksi sopeuttamiseksi kestämään yllättävien, radikaalien tapahtumien
seuraukset. Tämänkaltaisia tapahtumia on tulevaisuudentutkimuksessa perinteisesti kutsuttu
villeiksi korteiksi (wild cards). Nassim Taleb (2007) nosti muutama vuosi sitten mustien joutsenten
käsitteen keskusteluun ja kyseistä käsitettä voi pitää lähes synonyymina
tulevaisuudentutkimuksessa käytetyn villien korttien käsitteelle.” (Heinonen ja Ruotsalainen 2013,
304-314).
Musta joutsen on käsitteenä tullut viimeistään pandemian myötä yleiseen tietoisuuteen ja osaksi
arkista sanastoamme. Pandemian lisäksi mustina joutsenina 2000-luvulla voidaan pitää
esimerkiksi Islannin tuhkapilveä 2010, Kaakkois-Aasian tsunamia 2004 ja WTC-terrori-iskuja
2001. Mitään yhtä teoreettista viitekehystä tai metodologiaa villeihin kortteihin tai mustiin
joutseniin ei tulevaisuudentutkimuksessa ole vaikka aiheita käsittelevää kirjallisuutta on runsaasti.
Mielenkiintoista on, miten mustien joutsenten aktiivinen ennakointi sai uutta nostetta pandemian
myötä ja on syntynyt uusia globaaleja verkostoja ja yhteisöjä, jotka yhdessä pyrkivät
tunnistamaan ja jakamaan merkkejä, oppeja ja ajatuksia aiheesta (esimerkiksi Grey Swan Guild,
https://greyswanguild.medium.com).

6. “Mustat joutsenet voidaankin nähdä käytännön työkaluna, jonka avulla voidaan sopeutua
jatkuvasti ja yllättävästi muuttuviin ympäristöihin… Mustien joutsenten ennakointi kehittää
valmiuttamme kohdata äärimmäisiä tulevaisuuksia.” (Heinonen ja Ruotsalainen 2013, 304-314).
Jotta yrityksissä voidaan tulevaisuudentutkimusta hyödyntää, olisi päästävä eroon
vanhanaikaisesta, siiloutuneesta ajattelusta, jossa tieto ja asiantuntijuus sekä aiheisto on varattu
jollekin spesifille organisaationosalle tai asiantuntijatiimille. Yrityksissä voidaan esimerkiksi
ajatella, että vain strategiaosasto voi tehdä maailmankuvia tai vain tuotekehitys voi peilata
megatrendejä yrityksen ja liiketoiminnan tulevaisuuteen. On kuitenkin kohtuullisen turhaa
kuvitella, että osastorajat olisivat jotenkin merkittäviä menestymisen kannalta, sillä tiedon,
vuorovaikutuksen ja kompleksisuuden lisääntyessä osastorajat, yritysten rajat, maantieteelliset
rajat ja kaikki muutkin ihmisen itsensä luomat rajat tulevat entistä enemmän yhdentekeviksi,
näkymättömiksi ja turhiksi. Tieto, näkemykset, ymmärrys ja vuorovaikutus eivät tunne rajoja ja
vain laajasti asioita ymmärtämällä ja käsittelemällä on mahdollista kasvaa ja kehittyä, niin yksilönä
kuin yhteisöinäkin.
Miten tulevaisuusorientaatio voi parantaa yritysten selviytymis- ja
menestymismahdollisuuksia ja miten ilmiö osaltaan voi hyödyttää
tulevaisuudentutkimusta?
Edellä kuvatusta ajattelusta ja toiminnasta yrityksissä voi parhaimmillaan aiheutua monia
positiivisia toisiaan vahvistavia ilmiöitä. Tämä kappale perustuu puhtaasti omaan ajatteluuni ja
hypoteeseihini eikä sisällä minkäänlaista tieteellisesti todistettua tutkimusta. Esitetyt näkemykset
toki perustuvat omiin kokemuksiini erilaisissa liiketoimintakonteksteissa ja yrityksissä yli 20
vuoden ajalta.
Uskon, että holistinen ajattelu, oman ja yhteisen toiminnan ja olemassaolon peilaus ja reflektointi
ympäristöön ja muutokseen, ennakoiva pohdinta ja aktiivinen tulevaisuuden rakentaminen lisää
kykyämme sopeutua ja myös palautua äkillisistä muutoksista (resilienssi). Ja tämä kyky on
äärimmäisen tärkeää selviytymisen kannalta, jonka jo evoluutioteoriakin on todistanut. Edellä
mainittu ajattelu ja pohdinta yhteisöissä taas lisää yksilön ja yhteisön ymmärrystä ympäristöstä,
omasta ja yhteisestä toiminnasta sekä tulevaisuudesta ja myös sanoittaa sitä. Sanoittaminen ja
yhteinen narratiivi on pohja yhteiselle ymmärrykselle. Kuvitteleminen, luova ajattelu ja
menneisyydestä irrottautuminen antaa myös mahdollisuuden päästä pois lineaarisesta
ajattelusta ja vapautua kontrollista, joka kahlitsee ajatteluamme ja hidastaa uusiutumista, uutta
ajattelua ja innovaatioita. Luovuuden lisääntyminen ja yhteisen reflektoinnin myötä lisääntynyt
vuorovaikutus ja yhteenkuuluvuus myös lisää yksittäisten työntekijöiden merkityksellisyyden
kokemusta ja tätä myötä työntekijäkokemus saattaa merkittävästi parantua. Ja onnellinen
työntekijä on tutkitusti asiakaskokemuksen ja yrityksen menestymisen kannalta olennainen tekijä.
Positiivinen kierre on valmis.
Jim Dator (2019, s. 13) kuvaa kokemuksiaan tulevaisuusorientoituneiden projektien hyödyistä
organisaatioissa näin (vapaasti suomennettuna): laaja ja jaettu ymmärrys merkityksestä ja
missiosta on saavutettu kenties ensimmäistä kertaa. Ihmiset myös kokevat, että heillä on
parantuneet mahdollisuudet uudistaa ja saada uudistuksiin tukea yhteisen mission
tunnistamisen kautta. Ja jos tulevaisuuden skannaus ja kuvittelu (envisioning) saadaan osaksi
organisaation normaaleja toimintoja, edut skaalautuvat ja rutinoitumisen myötä yhteisöstä tulee

7. kestävä. Mikäli yksi yhteisö kokee saavansa hyötyjä tulevaisuusajattelusta, saattavat myös muut
ryhmittymät inspiroitua tulevaisuusorientaatiosta, mikä saattaa vähentää kokonaisuuden
kaoottisuutta ja ajelehtimista ja lisätä yleistä turvallisuutta ja kestävyyttä.
Omassa kuplassani näen ja koen hiljaisia signaaleja siitä, että tulevaisuudentutkimus on
nousemassa osaksi laajempaa tietoisuutta ja käytännönläheistä hyödyntämistä, esimerkiksi
lisääntyvä yksityinen tarjonta, kaupallistuminen ja globaalit yhteisöt tulevaisuusajattelun ja -
tutkimuksen valmennuksissa, konsultoinnissa ja metodikentässä (mm.
futurestudiesprogram.com, https://www.kairosfuture.com, https://greyswanguild.medium.com,
https://www.certifiedfuturestrategist.com).
Myös tulevaisuudentutkimuksen tutkimusalan itsessään olisi käännettävä katse sisältä ulospäin.
Sen sijaan, että käydään alan sisäistä debattia siitä, onko tulevaisuudentutkimus tiedettä vai ei,
olisi keskustelu käännettävä siihen, mitä uutta tulevaisuudentutkimus voi yhteiskunnalliselle
keskustelulle ja yrityksille tarjota, miksi tulevaisuudentutkimuksesta pitäisi olla kiinnostunut
akatemian ulkopuolella ja miten tulevaisuudentutkimuksesta saadaan yhteiskunnallisesti
merkittävää etua esimerkiksi yritysten paremman tulevaisuuskestävyyden muodossa.
‘The thing that makes the future interesting is that none of us remember it.’
- Sohail Inayatullah, Pakistanilainen futuristi

8. Lähteet:
Toni Ahlqvist 2012, Yhteiskunta ja evolutionaarinen tulevaisuus. Videotallenne.
Jim Dator 2019. Futures Studies as Applied Knowledge. Teoksessa Jim Dator: A Noticer
in Time (2019).
Jerome C. Glenn and The Futures Group International, The Millennium Project, Futures
Research Methodology—V3.0. 2021 TUTU2 Tulevaisuudentutkimuksen menetelmät,
kurssimateriaali Futures Research Methodology.
Sirkka Heinonen & Juho Ruotsalainen 2013. Mustien joutsenten ennakointi ja tulkinta
menetelmänä ja oppimisprosessina - tuhkapilven opetuksia. Kirjassa Kuusi, Bergman &
Salminen (toim.) Miten tutkimme tulevaisuuksia? Acta Futura Fennica No 5 (2013). 3.,
uudistettu painos.
Elina Hiltunen 2013. Heikot signaalit. Kirjassa Kuusi, Bergman & Salminen (toim.) Miten
tutkimme tulevaisuuksia? Acta Futura Fennica No 5 (2013). 3., uudistettu painos.
Mika Mannermaa 2003 (1993). Tulevaisuudentutkimus tieteellisenä tutkimusalana.
Teoksessa Vapaavuori & von Bruun (toim.), Miten tutkimme tulevaisuutta? 2. uudistettu
painos.
Tarja Meristö 2013. Skenaariotyöskentely strategisessa johtamisessa - Miksi skenaarioita?
Kirjassa Kuusi, Bergman & Salminen (toim.) Miten tutkimme tulevaisuuksia? Acta Futura
Fennica No 5 (2013). 3., uudistettu painos.
Matti Minkkinen 2019. Teoriat tulevaisuudentutkimuksessa. Futura 2/2019.
Anita Rubin, Tulevaisuudentutkimus tiedonalana. Topi tulevaisuudentutkimuksen
oppimateriaali. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun
yliopisto. 2021 TUTUS4 Tulevaisuudentutkimuksen tieteellinen perusta, Kurssin 1. Viikon
oppimateriaalit.
Risto Siilasmaa, Paranoidi Optimisti (2018). Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Lisäksi lähteinä useita websivustoja, esim. futurestudiesprogram.com, https://
www.kairosfuture.com, https://greyswanguild.medium.com, https://
www.certifiedfuturestrategist.com