There are immense benefits that you can get from a right pharma third party manufacturing company. Here are some of the benefits of third party manufacturing listed. Have a look.
http://www.tmsss.com/services/tech-docs/
We provide accurate and relevant Technical Documentation for the safe operation and maintenance of all types of equipment.
There are immense benefits that you can get from a right pharma third party manufacturing company. Here are some of the benefits of third party manufacturing listed. Have a look.
http://www.tmsss.com/services/tech-docs/
We provide accurate and relevant Technical Documentation for the safe operation and maintenance of all types of equipment.
Physical Distribution management helps in delivering the customer what is wanted in specific time and cost.
The Objective of distribution management is to design & operate a distribution system that attains the required level of customer services & does so at least cost
Physical distribution management (PDM) caters to the actual movement of products through the various channels of distribution. This field of study is concerned with various aspects related to transportation of the goods, the main of which is transportation cost.
Retail pharmacy
Retail community pharmacy
Retail pharmacist
Retail pharmacy practice in Bangladesh
Retail pharmacy practice in Abroad
Retail pharmacy is a pharmacy in which drugs are sold to patients, as opposed to a hospital pharmacy. Also known as a community pharmacy.
The term ‘retail community pharmacy’ means an independent pharmacy, a chain pharmacy, a supermarket pharmacy, or a mass merchandiser pharmacy that is licensed as a pharmacy by the State and that dispenses medications to the general public at retail prices.
Pharmacy Practice
Scope of pharmacy practice
Community Pharmacy
Scope of community pharmacy
Community pharmacy management
Selection of Pharmacy site
Objective
Legal requirements
Drug procurement
Drug storage and inventory control
Pharmacy Practice is the discipline of pharmacy which involves developing the professional roles of pharmacists. Pharmacy Practice offers practicing pharmacists in-depth useful reviews and research trials and surveys of new drugs and novel therapeutic approaches.
Syksyllä 2014 toteutettiin menestyksellä kokeiluluontoiset Lasten filosofiapajat. Esitys on tiivistys filosofiapajojen loppuraportoinnista. Lisätietoja: http://blogs.helsinki.fi/lasten-filosofiapaja/
Physical Distribution management helps in delivering the customer what is wanted in specific time and cost.
The Objective of distribution management is to design & operate a distribution system that attains the required level of customer services & does so at least cost
Physical distribution management (PDM) caters to the actual movement of products through the various channels of distribution. This field of study is concerned with various aspects related to transportation of the goods, the main of which is transportation cost.
Retail pharmacy
Retail community pharmacy
Retail pharmacist
Retail pharmacy practice in Bangladesh
Retail pharmacy practice in Abroad
Retail pharmacy is a pharmacy in which drugs are sold to patients, as opposed to a hospital pharmacy. Also known as a community pharmacy.
The term ‘retail community pharmacy’ means an independent pharmacy, a chain pharmacy, a supermarket pharmacy, or a mass merchandiser pharmacy that is licensed as a pharmacy by the State and that dispenses medications to the general public at retail prices.
Pharmacy Practice
Scope of pharmacy practice
Community Pharmacy
Scope of community pharmacy
Community pharmacy management
Selection of Pharmacy site
Objective
Legal requirements
Drug procurement
Drug storage and inventory control
Pharmacy Practice is the discipline of pharmacy which involves developing the professional roles of pharmacists. Pharmacy Practice offers practicing pharmacists in-depth useful reviews and research trials and surveys of new drugs and novel therapeutic approaches.
Syksyllä 2014 toteutettiin menestyksellä kokeiluluontoiset Lasten filosofiapajat. Esitys on tiivistys filosofiapajojen loppuraportoinnista. Lisätietoja: http://blogs.helsinki.fi/lasten-filosofiapaja/
Esitelmä prekariaatista ja perustulosta Sosiaalipolitiikan päivillä 2018. Esitelmä käy läpi prekariaatin näkökulman perustuloon. Esitelmässä avataan, mitä prekariaatilla tarkoitetaan ja miten perustuloa perustellaan. Lopussa tuodaan esiin myös sosiaalisen osingon näkökulma perustulon järjestämiseen.
Osuuskunnan perustaminen on helppoa, mutta siihen kannattaa käyttää aikaa. Slaideissa käydään läpi asioita, joita osuuskuntaa perustettaessa on syytä tietää. Tärkeintä on muodostaa perustajien kesken ymmärrys siitä, mitä yhdessä ollaan tavoittelemassa. Sen lisäksi on pidettävä perustamiskokous, täytettävä perustamisilmoitus ja muodostettava osuuskunnalle säännöt.-
Mitä kuntayhtiöt ovat? Miten valtuutettu voi vaikuttaa niihin? Miten omistajaohjaus toimii - vai toimiiko? Kuntayhtiöt ovat markkinoilla toimivia yrityksiä, jotka ovat kunnan konserniohjauksessa. Uusi kuntalaki korostaa omistajaohjauksen merkitystä, mutta miten se onnistuu suhteessa juridisesti itsenäiseen yhtiöön.
Osuuskunnan yleisiä ja erityisiä piirteitä. Miksi perustaisin osuuskunnan ja miten osuuskunnassa työllistytään? Millaisia osuuskuntia on? Mitä kulttuuri- ja taidealan osuuskunnat ovat?
KSL-opintokeskuksen luento uudesta osuuskuntaliikkeestä. Luennon fokus on kansainvälisissä esimerkeissä ja malleissa ja erityisesti työosuuskuntia ja sosiaalisia osuuskuntia koskevissa näkymissä. Luento pidettiin Tampereen Kulttuuritalo Telakalla 3.2.2015.
Osuuskuntayrittäjä Jaana Pirkkalaisen esitys osuuskunnasta työnantajana. Mitä velvollisuuksia ja oikeuksia osuuskunnalla on kun se työllistää ihmisiä? Kuka osuuskunnassa on perimmiltään työnantaja?
KSL-opintokeskuksen osuuskuntaluento Tampereella 20.01.2015.
Mikä osuuskunta on ja miten se eroaa muista yrityksistä tai yhdistyksestä? Miten työosuuskunnassa työllistyessä on mahdollista säilyttää palkansaajan työttömyysturva? Johdatus osuuskunta-ajatteluun.
Osuuskunta - tekijöiden liike! KSL:n osuuskuntaluento Turku 30.9.2014Jukka Peltokoski
KSL-opintokeskuksen osuuskuntaluento Turussa 30.9.2014. Luento käsittelee osuuskuntaa yhteistekemisenä, uusia osuuskuntakeissejä sekä osuuskunnan menestystekijöitä markkinoilla.
Esitys uudesta osuuskuntaliikkeestä ja sen mahdollisuudesta yhdessä Hanna Moilasen kanssa Jyväskylän yliopiston Talouden uudet muodot -kollokviossa 10.-11.4.2014.
1. Deleuze ja kontrolliyhteiskunta
Jukka Peltokoski
Yhteiskuntatieteiden ja
filosofian laitos
Jyväskylän yliopisto
jukpelto@jyu.fi
Ranskalainen yhteiskuntateoria -kurssi
Jyväskylän yliopisto 3.11.2008
2. Gilles Deleuze (1925-1995)
Erojen, moneuden, verkostojen sekä tapahtuman filosofi, pakenee
määrityksiä
Väitöskirjat: Différence et répétition (1968) & Spinoza et le
problème de l'expression (1968)
Tuotanto:
Tulkinnat (Spinoza, Leibniz, Hume, Kant, Nietzsche,
Bergson, Foucault)
Taideteoria (Bacon, Proust, Kafka, elokuvateoria)
Uusi käsitejärjestelmä (Kapitalismi ja skitsofrenia)
Vuosi 1968 sekä kohtaamielinen Felix Guattarin kanssa
Itsemurha vaikean sairauden päätteeksi
3. Gilles Deleuze (1925-1995)
Omaa tuotantoa:
Empirisme et subjectivité (1953)
Nietzsche et la philosophie (1962)
Le Bergsonisme (1966)
Différence et répétition (1968)
Spinoza et le problème de l'expression (1968)
Cinéma I: L'image-mouvement (1983)
Cinéma II: L'image-temps (1985)
Foucault (1986)
Pourparlers (1990)
Tuotantoa Guattarin kanssa:
Capitalisme et Schizophrénie 1. L'Anti-Œdipe. (1972)
Capitalisme et Schizophrénie 2. Mille Plateaux. (1980)
Qu'est ce que c'est la philosophie? (1991)
4. Gilles Deleuze (1925-1995)
Suomennetut teokset:
Autiomaa: Kirjoituksia vuosilta 1967–1986, Gaudeamus 1992
Mitä filosofia on, Gaudeamus 1993
Nietzsche ja filosofia, Summa 2005
Haastatteluja: Gilles Deleuzen ja Félix Guattarin haastatteluja ja kirjoituksia,
Tutkijaliitto 2005
Kriittisiä ja kliinisiä esseitä, Tutkijaliitto 2007
Anti-Oidipus: Kapitalismi ja skitsofrenia (Félix Guattarin kanssa), Tutkijaliitto 2007
Suomennettuja artikkeleita:
Keskustelua Mille plateaux’sta, http://megafoni.kulma.net/index.php?art=276
Kontrolli ja muutos, http://megafoni.kulma.net/index.php?art=275
Jälkikirjoitus kontrolliyhteiskuntiin, http://megafoni.kulma.net/index.php?art=184
Esipuhe Antonio Negrin kirjaan L'anomalie sauvage, http://megafoni.kulma.net/index.php?art=389
Monet ja potentiaaliset erot, http://megafoni.kulma.net/index.php?art=382
5. Gilles Deleuze (1925-1995)
Kiteytyksiä
Filosofia on käsitteiden luomista
Meillä on kommunikaatiota, muttei luomista
Filosofi ottaa kiinni toisen filosofin ampuman nuolen ja
heittää sen uuteen suuntaan
Käsitteet ovat välineitä, teoria on työkalupakki
Käsitteiden luominen on vastarintaa
Vastarinta on vähemmistöpolitiikkaa ja pakoa
Vastarinta lähtee haluista, ei kurjuudesta
6. Kontrolliyhteiskunta
Käsite Burroughsilta
The Soft Machine (1961)
Naked Lunch (1959) ja kyllä muutkin...
Haastattelukirja The Job (1969)
Deleuzella esiin Foucault-kommenteissa
Foucault (1986)
Pourparles (1990)
Suomessa
Jussi Vähämäki, Sakari Hänninen, Akseli Virtanen
Verkkolehti Megafoni
Poliittinen teoria
Hardt & Negri: Empire (2001), Multitude (2004)
7. Kontrolliyhteiskunta
Burroughs: Rikollisen ja riippuvaisen katse
yhteiskuntaan
Kontrollivyöhykkeet, liikkuvan kohteen hallinta
Yhtäältä kompleksiset byrokratiat, toisaalta mielen ja
ruumiin medikaalinen ”parantaminen”
Kama totaalin tarpeen nimenä
− ”Kamavirus”, ”tarpeen algebra” - Alaston lounas
− ”Ihmisestä tulee riippuvainen silloin, kun hänellä ei ole mitään muita
kiinnostuksen kohteita.” - Nisti
− ”Olen oppinut kaman yhtälön. Kama ei ole elämäniloa kohentava
aine niin kuin alkoholi tai ruoho. Kama ei ole kiksi. Se on
elämäntapa.” - Nisti
Hänninen: Burroughs paljastaa, kuinka kontrollit hallitsevat
vapauden nimissä
8. Kontrolliyhteiskunta
Deleuzen eronteko Foucault'n kuriyhteiskuntaan
Suljettujen tilojen organisointi, yksilön siirtäminen
instituutiosta toiseen
− Perhe-koulu-armeija-tehdas-sairaala-vankila
− Kukin instituutio pyrkii koulimaan yksilön johonkin määrättyyn
identiteettiin
Kriisiytyy II MS:n jälkeen
− Uudet yhteiskunnalliset liikkeet
− Totaalisten instituutioiden kritiikki
− ”Postfordismi”
”Kontrolliyhteiskunnat ovat syrjäyttämässä kuriyhteiskunnat”
− ”Suljetut tilat ovat muotteja, erityisiä valumuotteja, kun taas
kontrollin tilat ovat modulaatioita, kuin itsestään hajoava valumuotti,
joka muuttuu jatkuvasti...”
− ”Ei ole aihetta pelkoon eikä toivoon. On etsittävä uusia aseita.”
9. Muoteista modulaatioihin
Kurivalta
Foucault: Tarkkailla ja rangaista, Otava 1980
Tuottaa tottelevaista ja hyödyllistä ruumista, kuuliaista
ruumista, joka on alistettu ja koulittu – muttei omistettu tai
”vastustettu”
Ruumiin voimien yksilöivän, mutta myös rekombinoivan
kasvattamisen järjestelmä
Keinot: valvova hierarkkisointi, normaalistava rangaistus
sekä tutkinto
”Yksityiskohtien poliittista anatomiaa”, ”taloudellista ja
teknistä rationaalisuutta”, yhteiskunnallinen koneisto, jonka
tavoitteena ”ihmisten valvonta ja hyväksikäyttö”
Paradigmaattinen hahmo: teollisuustyöläinen, vanki
10. Muoteista modulaatioihin
Kontrollit
Yritys korvaa tehtaan, jatkuva koulutus koulun ja kontrollit
tutkinnon
”Se on varmin koulun yritykselle luovuttamisen väline.”
Kurinalaisuudesta palvelualttiuteen
”Yritys tuo ... sammumattoman keskinäisen kamppailun
terveenä kilpailuna ja hyvänä motivaationa.”
Koodi korvaa käskyt
”Kontrollin digitaalinen kieli muodostuu koodeista, jotka
merkitsevät pääsyä tai kieltoa johonkin informaatioon.”
Muuntelevat vaihdot jatkuvan uudelleen aloittamisen sijasta
”Kontrollien yhteiskunnissa ei ikinä lopeteta mitään.”
Huom! Kurimekanismit eivät kuitenkaan katoa
11. Tietokapitalismi
Kontrollia (kuten kuriakin) koskevat analyysit
perimmiltään kapitalismianalyysia
”Se haluaa myydä palveluita ja ostaa osakkeita. Se ei ole enää
kapitalismia tuotantoa varten, vaan kapitalismia tuotetta varten, siis
myyntiä tai markkinoita varten. Lisäksi se on olennaisesti hajanaista, ja
tehdas on luovuttanut paikan yritykselle.”
”Kontrolli ei joudu kohtaamaan vain rajojen katoamista, vaan myös
ghettojen ja hökkelikaupunkien räjähdysmäisen kasvun.”
Siirtymä työvoiman joustavaan käyttöön, ”postfordismi”
Työprosessit sitovat inhimillisiä tietokykyjä
Ihmisen kaappaaminen muuttuvana
Työsuorituksen paikantumattomuus, ”virtuoosisuus”
Itsensä kehittämisen imperatiivi
Ihminen ”velallisena”, palvelushenkisyys, tilivelvollisuus
12. Vastarinta
Mitä voidaan asettaa vastaan kun AY-liike ja puolueet
edelleen sidottuja taistelemaan suljetuissa tiloissa?
Paon viivat
”Maailmoja löydetään vain pitkällä, katkonaisella pakomatkalla”
Vähemmistöt
”Vähemmistöllä ei ole mallia, se on muutos, prosessi.”
Tapahtumat, ei-paikat, katkaisimet
”Olisi ehkä tärkeää luoda ei-kommunikaation tyhjiöitä.”
Sabotaasi
”Piraatit ja tietokonevirukset tulevat korvaamaan lakon.”
Kriittinen tutkimus
”Kontrollimekanismien teknis-yhteiskunnallisen tutkimuksen olisi
oltava kategorista ja kuvattava sitä, mitä ollaan jo asentamassa
kaikkien mielestä kriisissä olevien kurille perustuvien
internoinnin tilojen sijaan.”