Esitys uudesta osuuskuntaliikkeestä ja sen mahdollisuudesta yhdessä Hanna Moilasen kanssa Jyväskylän yliopiston Talouden uudet muodot -kollokviossa 10.-11.4.2014.
Mikä osuuskunta on ja miten se eroaa muista yrityksistä tai yhdistyksestä? Miten työosuuskunnassa työllistyessä on mahdollista säilyttää palkansaajan työttömyysturva? Johdatus osuuskunta-ajatteluun.
Osuuskunta - tekijöiden liike! KSL:n osuuskuntaluento Turku 30.9.2014Jukka Peltokoski
KSL-opintokeskuksen osuuskuntaluento Turussa 30.9.2014. Luento käsittelee osuuskuntaa yhteistekemisenä, uusia osuuskuntakeissejä sekä osuuskunnan menestystekijöitä markkinoilla.
29.10.2013 järjestetyssä "Palvelutuotanto nyt ja tulevaisuudessa - yhteiskunnallisen yrittäjyyden uusia malleja muotoilemassa" seminaarissa pidetty esitys
Alustataloudessa työskentelevien työsuhdeturvassa ja toimeentulossa on huomattavia puutteita. Suuri osa Suomessa työskentelevistä alustatyöntekijöistä jää kokonaan työsuhteen tuoman turvan ulkopuolelle.
Alustatalous on SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen toinen teema vuonna 2017.
SAK:n tutkimusasiantuntijan Riitta Juntusen PowerPoint-esitys SAK:n edustajiston kokouksessa 23.11.2017.
Mikä osuuskunta on ja miten se eroaa muista yrityksistä tai yhdistyksestä? Miten työosuuskunnassa työllistyessä on mahdollista säilyttää palkansaajan työttömyysturva? Johdatus osuuskunta-ajatteluun.
Osuuskunta - tekijöiden liike! KSL:n osuuskuntaluento Turku 30.9.2014Jukka Peltokoski
KSL-opintokeskuksen osuuskuntaluento Turussa 30.9.2014. Luento käsittelee osuuskuntaa yhteistekemisenä, uusia osuuskuntakeissejä sekä osuuskunnan menestystekijöitä markkinoilla.
29.10.2013 järjestetyssä "Palvelutuotanto nyt ja tulevaisuudessa - yhteiskunnallisen yrittäjyyden uusia malleja muotoilemassa" seminaarissa pidetty esitys
Alustataloudessa työskentelevien työsuhdeturvassa ja toimeentulossa on huomattavia puutteita. Suuri osa Suomessa työskentelevistä alustatyöntekijöistä jää kokonaan työsuhteen tuoman turvan ulkopuolelle.
Alustatalous on SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen toinen teema vuonna 2017.
SAK:n tutkimusasiantuntijan Riitta Juntusen PowerPoint-esitys SAK:n edustajiston kokouksessa 23.11.2017.
Esitelmä prekariaatista ja perustulosta Sosiaalipolitiikan päivillä 2018. Esitelmä käy läpi prekariaatin näkökulman perustuloon. Esitelmässä avataan, mitä prekariaatilla tarkoitetaan ja miten perustuloa perustellaan. Lopussa tuodaan esiin myös sosiaalisen osingon näkökulma perustulon järjestämiseen.
Osuuskunnan perustaminen on helppoa, mutta siihen kannattaa käyttää aikaa. Slaideissa käydään läpi asioita, joita osuuskuntaa perustettaessa on syytä tietää. Tärkeintä on muodostaa perustajien kesken ymmärrys siitä, mitä yhdessä ollaan tavoittelemassa. Sen lisäksi on pidettävä perustamiskokous, täytettävä perustamisilmoitus ja muodostettava osuuskunnalle säännöt.-
Mitä kuntayhtiöt ovat? Miten valtuutettu voi vaikuttaa niihin? Miten omistajaohjaus toimii - vai toimiiko? Kuntayhtiöt ovat markkinoilla toimivia yrityksiä, jotka ovat kunnan konserniohjauksessa. Uusi kuntalaki korostaa omistajaohjauksen merkitystä, mutta miten se onnistuu suhteessa juridisesti itsenäiseen yhtiöön.
Osuuskunnan yleisiä ja erityisiä piirteitä. Miksi perustaisin osuuskunnan ja miten osuuskunnassa työllistytään? Millaisia osuuskuntia on? Mitä kulttuuri- ja taidealan osuuskunnat ovat?
KSL-opintokeskuksen luento uudesta osuuskuntaliikkeestä. Luennon fokus on kansainvälisissä esimerkeissä ja malleissa ja erityisesti työosuuskuntia ja sosiaalisia osuuskuntia koskevissa näkymissä. Luento pidettiin Tampereen Kulttuuritalo Telakalla 3.2.2015.
Osuuskuntayrittäjä Jaana Pirkkalaisen esitys osuuskunnasta työnantajana. Mitä velvollisuuksia ja oikeuksia osuuskunnalla on kun se työllistää ihmisiä? Kuka osuuskunnassa on perimmiltään työnantaja?
KSL-opintokeskuksen osuuskuntaluento Tampereella 20.01.2015.
Esitelmä prekariaatista ja perustulosta Sosiaalipolitiikan päivillä 2018. Esitelmä käy läpi prekariaatin näkökulman perustuloon. Esitelmässä avataan, mitä prekariaatilla tarkoitetaan ja miten perustuloa perustellaan. Lopussa tuodaan esiin myös sosiaalisen osingon näkökulma perustulon järjestämiseen.
Osuuskunnan perustaminen on helppoa, mutta siihen kannattaa käyttää aikaa. Slaideissa käydään läpi asioita, joita osuuskuntaa perustettaessa on syytä tietää. Tärkeintä on muodostaa perustajien kesken ymmärrys siitä, mitä yhdessä ollaan tavoittelemassa. Sen lisäksi on pidettävä perustamiskokous, täytettävä perustamisilmoitus ja muodostettava osuuskunnalle säännöt.-
Mitä kuntayhtiöt ovat? Miten valtuutettu voi vaikuttaa niihin? Miten omistajaohjaus toimii - vai toimiiko? Kuntayhtiöt ovat markkinoilla toimivia yrityksiä, jotka ovat kunnan konserniohjauksessa. Uusi kuntalaki korostaa omistajaohjauksen merkitystä, mutta miten se onnistuu suhteessa juridisesti itsenäiseen yhtiöön.
Osuuskunnan yleisiä ja erityisiä piirteitä. Miksi perustaisin osuuskunnan ja miten osuuskunnassa työllistytään? Millaisia osuuskuntia on? Mitä kulttuuri- ja taidealan osuuskunnat ovat?
KSL-opintokeskuksen luento uudesta osuuskuntaliikkeestä. Luennon fokus on kansainvälisissä esimerkeissä ja malleissa ja erityisesti työosuuskuntia ja sosiaalisia osuuskuntia koskevissa näkymissä. Luento pidettiin Tampereen Kulttuuritalo Telakalla 3.2.2015.
Osuuskuntayrittäjä Jaana Pirkkalaisen esitys osuuskunnasta työnantajana. Mitä velvollisuuksia ja oikeuksia osuuskunnalla on kun se työllistää ihmisiä? Kuka osuuskunnassa on perimmiltään työnantaja?
KSL-opintokeskuksen osuuskuntaluento Tampereella 20.01.2015.
2. “Tuttu tuntematon”
● Suomi osuuskuntien maa - vai onko?
● Määreet:
○ (Yhteis)yritys
○ Omistajajäsenten taloudellinen etu
○ Jäsendemokratia
○ Kaksoisluonne: hyöty ja hyvinvointi
● Ilmiönä pieni, mutta pippurinen
● Uusosuustoiminta
○ Työosuustoiminnan uusi tuleminen
3. Työosuustoiminnan lyhyt historia
● Osuustoiminta ollut paljolti kuluttajaliikettä
● 1990-luvun lama muutti tilanteen
○ Työttömien työosuuskunnat
● 2000-luvun luovat ja asiantuntija-alat
○ Prekaarin työväen osuuskunnat
○ Työn ja työelämän yrittäjämäistyminen
○ Kiinnostus yhteisyrittäjyyteen
4. Työnkuva työosuuskunnissa
● Suurimmaksi osaksi osa-aikaista tai
satunnaista työtä, vaikka kokoaikaisia
työsuhteitakin on.
● Jäsenet työllistyvät pääasiassa oman
osuuskunnan kautta (25 %), sekä omassa
osuuskunnassa että muualla (33 %) tai
pääasiassa jossain muualla (33 %).
5. Yhteinen palvelutuotanto
● Osuuskuntien perustamisen perustarpeet
olleet usein samoja
● Hyvinvointiyhteiskunnan rakennemuutos
● Esim. verkko-, päiväkoti- ja pelto-
osuuskunnat
● Sosiaaliset ja solidaariset osuuskunnat
6. “Tekijöiden liike”
● Kohti osuuskuntayhteiskuntaa?
● Talouden ja työn demokratisointi
● Kuluttajuuden haastaminen
● Osallistavan hyvinvointiyhteiskunnan
rakentaminen
● Yhteiskunnan tuella vai itsenäisellä
rakennustyöllä?