APRESENTAÇÃO EM NEUROLOGIA

1. AApprreesseennttaaççããoo ddee ccaassoo ccllíínniiccoo
NNeeuurroollooggiiaa IInnffaannttiill
HHBBDDFF

2.  PPAARRAALLIISSIIAA FFLLÁÁCCIIDDAA DDEE
IINNÍÍCCIIOO SSÚÚBBIITTOO

3.  QQ..PP..:: ““ppaarroouu ddee aannddaarr””
 KK..LL..SS..MM..,, 33 aannooss ee 1111 mmeesseess,, ffeemmiinniinnoo,,
rreessiiddeennttee eemm PPaarraannooáá
 NNaa pprriimmeeiirraa sseemmaannaa ddee aabbrriill:: eeppiissóóddiioo ddee ffeebbrree
ppoorr 4488 hhoorraass,, sseegguuiiddoo ddee 0011 eeppiissóóddiioo ddee
vvôômmiittoo ppóóss--pprraannddiiaall..
 AAppóóss 44 ddiiaass,, tteevvee ddiimmiinnuuiiççããoo ddaa ffoorrççaa eemm
mmeemmbbrrooss iinnffeerriioorreess ee ppeerrddaa ddaa ddeeaammbbuullaaççããoo
 IInntteerrnnaaççããoo nnoo HH..RR..PPaa.. ppoorr 1133 ddiiaass

4.  G II PII C0 A0, ffeezz pprréé--nnaattaall,, 88 ccoonnssuullttaass,, sseemm
iinntteerrccoorrrrêênncciiaass,, cchhoorroouu aaoo nnaasscceerr,, PPNN 22777755gg;;
aallttaa ccoomm aa mmããee
 DDNNPPMM aaddeeqquuaaddoo
 VVaacciinnaaççããoo aattuuaalliizzaaddaa
 MMããee,, 2244 aannooss,, hhííggiiddaa sseemm
 PPaaii,, 3355 aannooss,, hhííggiiddoo ccoonnssaanngguuiinniiddaaddee

5. EExxaammee ccllíínniiccoo ddee iinntteerrnnaaççããoo nnoo HH..RR..PPaa..
1100..0044..22001100
 PPaarraalliissiiaa fflláácciiddaa ee aarrrreefflleexxiiaa eemm mmeemmbbrrooss
iinnffeerriioorreess
 RRiiggiiddeezz ddee nnuuccaa
 CCoonnssttiippaaççããoo iinntteessttiinnaall ee rreetteennççããoo uurriinnáárriiaa
 DDoorr àà fflleexxããoo ddaass ccooxxaass

6. DDiiaaggnnóóssttiiccoo ssiinnddrrôômmiiccoo
 SSíínnddrroommee mmoottoorraa ddeeffiicciittáárriiaa
 PPaarraapplleeggiiaa fflláácciiddaa ddee iinnssttaallaaççããoo
aagguuddaa ccoomm aarrrreefflleexxiiaa

7. EExxaammeess ccoommpplleemmeennttaarreess
rreeaalliizzaaddooss nnoo HH..RR..PPaa..
 HHeemmooggrraammaa
 EElleettrróólliittooss
 AAnnáálliissee ddoo LL..CC..RR..
 RRxx ddee ttóórraaxx
 RRxx ddee aabbddoommeenn
 CCTT lloommbbaarr
 EEccooggrraaffiiaa aabbddoommiinnaall
Dentro dos padrões
de normalidade

8. DDiiaaggnnóóssttiiccoo eettiioollóóggiiccoo
 SSíínnddrroommee ddee GGuuiillllaaiinn--BBaarrrréé
 PPoolliirrrraaddiiccuulloonneeuurrooppaattiiaa ddeessmmiieelliinniizzaannttee iinnffllaammaattóórriiaa aagguuddaa
 DDooeennççaa mmoonnooffáássiiccaa
 PPrreesseennççaa ddee rreessppoossttaa iimmuunnee aannoorrmmaall ccoonnttrraa oo nneerrvvoo
ppeerriifféérriiccoo
 >> 5500 %% ddooss ppaacciieenntteess tteemm aanntteecceeddeennttee ddee iinnffeeccççããoo vviirraall
 FFrraaqquueezzaa mmoottoorraa pprrooggrreessssiivvaa eennvvoollvveennddoo mmaaiiss ddee uummaa
eexxttrreemmiiddaaddee ee aarrrreefflleexxiiaa
 LLCCRR –– hhiippeerrpprrootteeiinnoorrrraaqquuiiaa –– ddiissssoocciiaaççããoo pprrootteeiinnoo--
cciittoollóóggiiccaa
 EENNMMGG –– ppaaddrrããoo ddee ddeessmmiieelliinniizzaaççããoo sseeggmmeennttaarr
 MMoonniittoorriizzaarr ffuunnççããoo rreessppiirraattóórriiaa
 IImmuunnoogglloobbuulliinnaa 00..44gg//kkgg//ddiiaa,, ppoorr 55 ddiiaass

9. CCoonndduuttaa tteerraappêêuuttiiccaa nnoo HH..RR..PPaa..
 IImmuunnoogglloobbuulliinnaa,, ppoorr vviiaa vveennoossaa,, ppoorr 55 ddiiaass..
 RReellaattoo ddee bbooaa eevvoolluuççããoo ccllíínniiccaa
 RReeccuuppeerraaççããoo pprrooggrreessssiivvaa ddooss rreefflleexxooss ee
mmoovviimmeennttooss ddooss mmeemmbbrrooss iinnffeerriioorreess
 AAllttaa eemm 2222//0044//22001100,, aaccoommppaannhhaammeennttoo
aammbbuullaattoorriiaall nnaa NNeeuurrooppeeddiiaattrriiaa ddoo HH..BB..DD..FF..
GGeenniittoorreess nnããoo ttrroouuxxeerraamm ccrriiaannççaa ppaarraa
aatteennddiimmeennttoo aammbbuullaattoorriiaall

10. N Admissão na Neeuurrooppeeddiiaattrriiaa ddoo HH..BB..DD..FF.. eemm
0033//0055//22001100
 GGeenniittoorraa rreellaattaa ddiimmiinnuuiiççããoo ddaa ffoorrççaa ddooss
mmeemmbbrrooss iinnffeerriioorreess,, ddoorr lloommbbaarr aappóóss aallttaa
hhoossppiittaallaarr((HH..RR..PPaa..))..
 EENNMMGG((HH..BB..DD..FF.. eemm 2277//0044//22001100)) –– oonnddaass FF
aauusseenntteess eemm aammbbooss nneerrvvooss ttiibbiiaaiiss ee ddiiffiiccuullddaaddee
ddee aattiivvaaççããoo ddee uunniiddaaddeess mmoottoorraass
 EExxaammee ffííssiiccoo
 HHiippeerrrreefflleexxiiaa pprrooffuunnddaa eemm mmeemmbbrrooss iinnffeerriioorreess
 BBaabbiinnsskkii bbiillaatteerraallmmeennttee
 RReefflleexxoo ccuuttâânneeoo ssuuppeerrffiicciiaall aabbddoommiinnaall aauusseennttee
 NNíívveell sseennssiittiivvoo eemm TT11
 CCoommpprroommeettiimmeennttoo eessffiinncctteerriiaannoo

11. HHiippóótteessee ddiiaaggnnóóssttiiccaa
SSíínnddrroommee mmoottoorraa ddeeffiicciittáárriiaa aagguuddaa
PPaarraalliissiiaa fflláácciiddaa++aarrrreefflleexxiiaa++ccoommpprroommeettiimmeennttoo
eessffiinncctteerriiaannoo((ccoonnssttiippaaççããoo iinntteessttiinnaall++rreetteennççããoo
uurriinnáárriiaa))
PPaarraapplleeggiiaa++hhiippeerrrreefflleexxiiaa++BBaabbiinnsskkii++nníívveell
sseennssiittiivvoo++ccoommpprroommeettiimmeennttoo eessffiinncctteerriiaannoo
SSíínnddrroommee mmeedduullaarr

12. QUANDO SUSPEITAR
 Disfunções neurológicas que não incluam:
 Face
 Funções cognitivas
 Sentidos especiais
 Disfunções neurológicas que apresentem:
 Nível sensitivo ou motor;
 Predominantemente com características centrais;
 Ocasionalmente periférica.
 Acometimento alternado sensibilidade superficial e
motricidade
 Envolvimento bilateral
 Disfunção esfincteriana (vesical e anal)

13. SSeeccççããoo ttrraannssvveerrssaa
 Interrupção dos tratos motores, sensitivos e
autonômicos
 Lesão das raízes nervosas no segmento da
secção

14. SSeeccççããoo ttrraannssvveerrssaa
 ETIOLOGIAS
 TRAUMATISMO RAQUIMEDULAR
 MIELITE TRANSVERSA
 INFECCIOSA
 AUTOIMUNE

15. Secção transversa completa
 FASE AGUDA CHOQUE MEDULAR
 Paralisia flácida
 Arreflexia
 Perda total da sensibilidade
 Ausência de função autonômica
 Bexiga atônica
 Relaxamento dos esfíncteres

16. Secção transversa completa
 FASE CRÔNICA
 Paralisia espástica (i.e. com hipertonia)
 Hiperreflexia
 Perda total da sensibilidade
 Alterações autonômicas
 Sudorese exagerada
 Piloereção exacerbada
 Alterações vasculares cutâneas
 Hipertonia vesical e dos esfíncteres

17. DDiiaaggnnóóssttiiccoo
MMiieellooppaattiiaa aagguuddaa
AAffaassttaarr ccoommpprreessssããoo mmeedduullaarr
CCoommpprreessssiivvaa mmiieelliittee oouu mmiieellooppaattiiaa
nnããoo ccoommpprreessssiivvaa
NNeeuurroocciirruurrggiiaa
++
PPuullssootteerraappiiaa

18. Exames ccoommpplleemmeennttaarreess nnoo
HH..BB..DD..FF..
 HHeemmooggrraammaa
 HHeemmáácciiaass 44,,2211
 HHbb 1111,,44
 HHttcc 3344,,22
 LLeeuucc.. 55550000
 NNtt 4466
 EEooss.. 55
 BBaass.. 11
 MMoonnoo 66
 LLiinnff.. 4422
 PPllaaqq 228811000000
 VVHHSS 2211 mmmm//hhoorraa
 CCrreeaattiinniinnaa oo,,66
 UUrrééiiaa 1177
 TTGGOO 3355
 TTGGPP 3311
 GGlliicceemmiiaa 337788
 PPttnnss ttoottaaiiss 66,,88

19. Exames ccoommpplleemmeennttaarreess nnoo
HH..BB..DD..FF..
 AAllffaa11 gglliiccooppttnn 7766
 PPCCRR 00,,0022
 CC33 114422
 CC44 1166,,11
 AASSLLOO 111166
 VVDDRRLL nnããoo rreeaagg..
 PPPPDD nneeggaattiivvoo
 TTooxxooppllaassmmoossee FFRR
 CCiittoommeeggaalloovviirruuss FFRR

20. Exames ccoommpplleemmeennttaarreess nnoo
HH..BB..DD..FF..
 LLííqquuoorr
 NNeeggaattiivvoo pp// ccéélluullaass nneeoopplláássiiccaass
 IInnccoolloorr,, llíímmppiiddoo
 1111 ccééllss,, 3300 hheemmáácciiaass
 110000%% lliinnffóócciittooss
 PPrrootteeíínnaass 2200
 GGlliiccoossee 5588
 AAuussêênncciiaa ddee bbaannddaass oolliiggllooccoonnaaiiss
 VVDDRRLL nnããoo rreeaaggeennttee

21. RRMM ddee ccoolluunnaa vveerrtteebbrraall

23. DDiiaaggnnóóssttiiccoo
MMiieelliittee ttrraannssvveerrssaa aagguuddaa
PPóóss--iinnffeecccciioossaa
IIddiiooppááttiiccaa

24. TTeerraappêêuuttiiccaa
 PPuullssootteerraappiiaa 33 aa 55 ddiiaass
 MMeettiillpprreeddnniissoolloonnaa –– 2200 aa 3300mmgg//kkgg//ddiiaa
 OOppççõõeess -- iimmuunnoogglloobbuulliinnaa;; ppllaassmmaaffeerreessee
 SSiinnttoommááttiiccooss
 FFiissiiootteerraappiiaa
 TTeerraappiiaa ooccuuppaacciioonnaall

25. EEvvoolluuççããoo
 RReettoorrnnoo ddaa sseennssiibbiilliiddaaddee == aauussêênncciiaa
ddee nníívveell sseennssiittiivvoo
 AAuummeennttoo ddaa ffoorrççaa mmuussccuullaarr == ggrraauu 33
 CCoonnttrroollee eessffiinncctteerriiaannoo
 FFiiccaa eemm ppéé ccoomm aappooiioo

26. MMiieelliittee ttrraannssvveerrssaa aagguuddaa
 PPeerrddaa ssúúbbiittaa ee pprrooggrreessssiivvaa ddaa ffoorrççaa eemm
eexxttrreemmiiddaaddeess iinnffeerriioorreess ccoomm ddiimmiinnuuiiççããoo ddaa
sseennssiibbiilliiddaaddee
 CCoommpprroommeettiimmeennttoo ddoo ccoonnttrroollee eessffiinncctteerriiaannoo
 FFrreeqquueenntteemmeennttee pprreecceeddiiddoo ppoorr uummaa iinnffeeccççããoo
rreessppiirraattóórriiaa

27. MMiieelliittee ttrraannssvveerrssaa aagguuddaa
ppaattoollooggiiaa//ppaattooggeenniiaa
 FFaassee aagguuddaa iinnffiillttrraaççããoo ffooccaall ddee mmoonnóócciittooss ee
lliinnffóócciittooss
 FFaassee ssuubbaagguuddaa iinnffiillttrraaççããoo ddee mmoonnóócciittooss ee
mmaaccrróóffaaggooss
AAlltteerraaççããoo ddaa ssuubbssttâânncciiaa bbrraannccaa
DDeessmmiieelliinniizzaaççããoo ee iinnjjúúrriiaa aaxxoonnaall

28. MMiieelliittee ttrraannssvveerrssaa aagguuddaa
 11 aa 44
ccaassooss//mmiillhhããoo//aannoo
 TTooddaass aass iiddaaddeess
 22 ppiiccooss 1100 aa 1199
aannooss
3300 aa 3399
aannooss
 MMaasscc..//ffeemm..-- 00..55--
00..99::11
 SSeemm pprreeddiissppoossiiççããoo
ffaammiilliiaarr
 22//33 ddooss ccaassooss ––
iinnffeeccççããoo rreecceennttee oouu
ccoonnccoommiittaannttee

29. MMiieelliittee ttrraannssvveerrssaa aagguuddaa
 6600%% -- ssiinnttoommaass iinneessppeeccííffiiccooss –– nnááuusseeaa,,
mmiiaallggiiaass,, ffeebbrree
 IInnffeeccççããoo XX ssiinnttoommaass nneeuurroollóóggiiccooss::
 44 sseemmaannaass –– 8800%%
 55 aa 1100 ddiiaass –– aagguuddooss
 VVaarriiáávveell -- ssuubbaagguuddooss

30. MMiieelliittee ttrraannssvveerrssaa aagguuddaa
 DDoorr nnaass ccoossttaass
 DDoorr eemm mmeemmbbrrooss iinnffeerriioorreess
 AAlltteerraaççããoo ddaa mmaarrcchhaa ddeevviiddoo aa ppeerrddaa ddaa ffoorrççaa
 PPaarraapplleeggiiaa
 PPaarreesstteessiiaa
 DDiissffuunnççããoo eessffiinncctteerriiaannaa –– rreetteennççããoo uurriinnáárriiaa
 5500%% -- rriiggiiddeezz ddee nnuuccaa
 IInnssuuffiicciiêênncciiaa rreessppiirraattóórriiaa

31. MMiieelliittee ttrraannssvveerrssaa aagguuddaa
 EExxaammee nneeuurroollóóggiiccoo::
 CCoommpprroommeettiimmeennttoo ddaass vviiaass mmoottoorraass ee sseennssiittiivvaass
 PPaarreessiiaa eemm mmeemmbbrrooss iinnffeerriioorreess
 IInníícciioo –– ffllaacciiddeezz((hhiippoottoonniiaa,, hhiippoo oouu aarrrreefflleexxiiaa))
 PPaarreessiiaa eessppáássttiiccaa –– hhiippeerrttoonniiaa,, hhiippeerrrreefflleexxiiaa,, ccllôônnuuss ee
BBaabbiinnsskkii
 RReefflleexxooss ccuuttâânneeooss ssuuppeerrffiicciiaaiiss –– aauusseenntteess
 NNíívveell sseennssiittiivvoo

32. Classification of Inflammatory Diseases
of the Spinal Cord
I. Viral myelitis (Chap. 33)
 A. Enteroviruses (groups A
and B Coxsackie virus,
poliomyelitis,others)
 B. Herpes zoster
 C. Myelitis of AIDS
 D. Epstein-Barr virus
(EBV), cytomegalovirus
(CMV), herpes simplex
 E. Rabies
 F. Arboviruses–flaviviruses
(Japanese, West Nile, etc.)
 G. HTLV-1 (tropical spastic
paraparesis)
 II. Myelitis secondary to
bacterial, fungal, parasitic,
and primary granulomatous
diseases of the meninges
and spinal cord
 A. Mycoplasma pneumoniae
 B. Lyme disease
 C. Pyogenic myelitis
 1. Acute epidural abscess
and granuloma
 2. Abscess of spinal cord
 D. Tuberculous myelitis

33. Classification of Inflammatory Diseases
of the Spinal Cord
 1. Pott disease with spinal cord
compression
 2. Tuberculous meningomyelitis
 3. Tuberculoma of spinal cord
 E. Parasitic and fungal infections
producing epidural granuloma,
localized meningitis, or
meningomyelitis and abscess,
especially certain forms of
schistosomiasis
 F. Syphilitic myelitis
 1. Chronic meningoradiculitis
(tabes dorsalis)
 2. Chronic meningomyelitis
 3. Meningovascular syphilis
 4. Gummatous meningitis
including chronic spinal
pachymeningitis
 G. Sarcoid myelitis
 III. Myelitis (myelopathy) of
noninfectious inflammatory
type
 A. Postinfectious and
postvaccinal myelitis
 B. Acute and chronic relapsing
or progressive multiple
 sclerosis (MS)
 C. Subacute necrotizing
myelitis and Devic disease
 D. Myelopathy with lupus or
other forms of connective tissue
disease and antiphospholipid
antibody
 E. Paraneoplastic myelopathy