1. UNIVERSIDAD NNAACCIIOONNAALL
AAUUTTÓÓNNOOMMAA DDEE MMÉÉXXIICCOO
HHOOSSPPIITTAALL GGEENNEERRAALL DDEE XXOOCCOO
““EEMMBBOOLLIIAA GGRRAASSAA””
JJEESSÚÚSS FFAAMMAANNÍÍAA BBUUSSTTAAMMAANNTTEE
CCOOMMFF
RR11

2. RReesseeññaa HHiissttóórriiccaa
 ZZeennkkeerr ((11886611)).-- DDeessccrriibbiióó
llaass pprriimmeerraass
ccaarraacctteerrííssttiiccaass ccllíínniiccaass ddee
llaa eemmbboolliiaa ggrraassaa.
 VVoonn BBeerrggmmaann ((11887733)).--
PPrriimmeerr ddiiaaggnnoossttiiccoo
ccllíínniiccoo.
 EEnn uunnaa ffrraaccttuurraa ddee fféémmuurr.

3. EEmmbboolliiaa GGrraassaa
SSee ddeeffiinnee ccoommoo llaa pprreesseenncciiaa ddee ggllóóbbuullooss
ggrraassooss eenn eell ppaarréénnqquuiimmaa ppuullmmoonnaarr yy
cciirrccuullaacciióónn ppeerriifféérriiccaa ttrraass uunnaa ffrraaccttuurraa ddee
hhuueessooss llaarrggooss oo ttrraauummaa mmaayyoorr.

4. FFaaccttoorreess ddee RRiieessggoo
 FFrraaccttuurraa ddee hhuueessooss llaarrggooss
 LLeessiioonneess vviisscceerraalleess aassoocciiaaddaass
 RReettrraassoo eenn llaa iinnmmoovviilliizzaacciióónn
 FFiijjaacciióónn qquuiirrúúrrggiiccaa ddee llaass ffrraaccttuurraass

5. EETTIIOOLLOOGGÍÍAA
CCoonnddiicciioonneess
ttrraauummááttiiccaass.

6. EETTIIOOLLOOGGIIAA
 CCoonnddiicciioonneess NNoo
ttrraauummááttiiccaass::
11. DDiiaabbeetteess.
22. QQuueemmaadduurraass.
33. IInnffeecccciioonneess sseevveerraass
44. PPaannccrreeaattiittiiss ccrróónniiccaa.
55. AAllccoohhoolliissmmoo ccrróónniiccoo.
66. OOsstteeoommiieelliittiiss.
77. TTrraannssffuussiioonneess ssaanngg.
88. LLiippoossuucccciióónn.
99. AArrttrrooppllaassttiiaa ddee ccaaddeerraa yy
rrooddiillllaa.

7. EEmmbboolliiaa GGrraassaa
clinical investigation in critical care "High resolutions CT  00.55 %% aall 33%% ddee ffrraaccttuurraass ddee hhuueessooss
llaarrggooss.
9900%% eenn ffrraaccttuurraass mmúúllttiipplleess aassoocciiaaddaass ccoonn
lleessiióónn ddee ppeellvviiss yy ffaaccttoorreess ddee rriieessggoo.
SSee pprreesseennttaann eenn llaass pprriimmeerraass 2244 aa 7722 hhrrss.
ppoosstteerriioorreess aa llaa lleessiióónn iinniicciiaall.
22ddaa yy 33rraa. DDééccaaddaa ddee vviiddaa.

8. EEmmbboolliiaa GGrraassaa
 << iinncciiddeenncciiaa eenn nniiññooss << ddee 1122 aaññooss ppoorr mmaayyoorr
ccoonntteenniiddoo ddee aacciiddoo ppaallmmiittiiccoo yy eesstteeáárriiccoo qquuee nnoo
eemmbboolliizzaann..
MMaayyoorr iinncciiddeenncciiaa eenn aanncciiaannooss ppoorr mmaayyoorr ccoonntteenniiddoo
ddee aacciiddoo oolleeiiccoo
 LLaass ffrraaccttuurraass cceerrrraaddaass rriieessggoo eemmbboolliiaa ggrraassaa..
PPoorr ddee llaa pprreessiióónn iinnttrraammeedduullaarr..
 LLaa pprreessiióónn iinnttrraammeedduullaarr nnoorrmmaall eess ddee 3300--5500mmmmHHgg,,
dduurraannttee,, llaa pprreeppaarraacciióónn iinnttrraammeedduullaarr yy ccoollooccaacciióónn ddee
cceemmeennttoo eelleevvaa llaa PPIIMM aa 11440000mmmmHHgg pprroovvooccaannddoo
eemmbboolliiaa ggrraassaa

9. FFIISSIIOOPPAATTOOLLOOGGIIAA
 EExxiisstteenn ddooss tteeoorrííaass
 TTeeoorrííaa MMeeccáánniiccaa
 TTeeoorrííaa BBiioommeeccáánniiccaa

10. TTEEOORRIIAA MMEECCAANNIICCAA
 MMeeccáánniiccaa::
oobbssttrruucccciióónn vvaassccuullaarr
ppoorr ggrraassaa
 BBiiooqquuiimmiiccaa:: lliibbeerraacciióónn
ddee ccaatteeccoollaammiinnaass ccoonn
lliibbeerraacciioonn ddee
aacc..ttooxxiiccooss ppaarraa eell
eennddootteelliioo
RReeqquuiieerree ddee::
11.. PPrreesseenncciiaa ddee vvaassooss
ddeessggaarrrraaddooss cceerrccaannooss aa
ffrraaccttuurraass..
22.. LLiibbeerraacciióónn ddee ggrraassaa ddee
llaa mmeedduullaa óósseeaa..
33.. AAuummeennttoo ddee pprreessiióónn aa
nniivveell ddee llaa mmeedduullaa óósseeaa..

11. FFIISSIIOOPPAATTOOLLOOGGÍÍAA
SSEEGGPP
 EEll aannaalliissiiss ddee llooss lliippiiddooss ddee llaa mmeedduullaa oosseeaa ffuueerroonn
iiddeennttiiffiiccaaddooss ttrriiggllyycceerriiddooss,, ddiiggllyycceerriiddooss yy ccoolleesstteerrooll lliibbrree..
 EEnn aannaalliissiiss ddee aacciiddooss ggrraassooss ssee iiddeennttiiffiiccaarroonn 1166 ccoommoo eell
aacc..ccaapprriicc((CC1100::00)),,llaauurriicc((CC1122)),,mmaarrggaarriicc((CC1177)),,oolleeiiccoo((cc1188))..
 LLaass ddooss tteeoorriiaass mmaayyoorreess ppaarraa eexxpplliiccaarr llaa ppaattooggeenneessiiss::
 DDeemmuullssiiffiiccaacciióónn:: PPoorr lliippoopprrootteeiinnaass ppllaassmmááttiiccaass ssee
aagglluuttiinnaann ppoorr llaa cciirrccuullaacciióónn ddeell ccaallcciioo yy llaa pprrootteeíínnaa CC
rreeaaccttiivvaa..
 IInnffiillttrraacciióónn:: LLaass ggoottaass ddee lliippiiddooss mmiiggrraann hhaacciiaa llooss
ccaappiillaarreess ccaauussaannddoo uunn ssiinnddrroommee rreessppiirraattoorriioo eessttoo ppuueeddee
ooccuurrrriirr eenn llaa vveennaa ffeemmoorraall

12. FFIISSIIOOPPAATTOOLLOOGGIIAA
SSEEGGPP
 EEss mmuuyy iimmppoorrttaannttee llaa ccoommppoossiicciióónn ddeell ggllóóbbuulloo ddee ggrraassaa
eenn eessttee ssiinnddrroommee ccoonnssiiddeerraannddoo llaa ccoommppoossiicciióónn ddee
aacciiddooss ggrraassooss qquuee ppuueeddeenn sseerr uunn ffaaccttoorr ppaarraa ddeessaarrrroollllaarr
uunnaa SSEEGGPP..

13. FFIISSIIOOPPAATTOOLLOOGGIIAA
FFaassee 11
 RReessuullttaa ddee uunnaa oobbssttrruucccciióónn mmeeccaanniiccaa ddee uunn eemmbboolloo
ggrraassoo pprroovvooccaannddoo uunnaa oocclluussiióónn aarrtteerriiaall ppuullmmoonnaarr..
FFaassee 22
 EEssttoo ccaauussaa eeddeemmaa ppuullmmoonnaarr iinntteerrssttiicciiaall yy aa ssuu vveezz
ssiinnddrroommee ddee ddiissttrreessss rreessppiirraattoorriioo yy cclliinniiccaammeennttee
iinnssuuffiicciieenncciiaa rreessppiirraattoorriiaa..
 PPrroovvooccaannddoo ffaalllloo ccaarrddiiaaccoo ddeerreecchhoo,, ffaalllloo eenn mmuucchhooss
oorrggaannooss yy eenn ooccaassiioonneess hhaassttaa llaa mmuueerrttee..

14. FFIISSIIOOPPAATTOOLLOOGGIIAA
 LLaa pprreesseenncciiaa yy eexxccrreessiióónn ddee aallbbuummiinnaa eenn uunn ppaacciieennttee
ccoonn ttrraauummaattiissmmoo llaass pprriimmeerraass 2244 hhrrss hhoossppiittaalliizzaaddoo nnooss
ppuueeddee rreevveellaarr uunnaa ddiissffuunncciióónn ppuullmmoonnaarr eessttaa aassoocciiaaddaa
ccoonn llaa ccaaiiddaa ddee iinntteerrccaammbbiioo ggaasseeoossoo..
 LLaa eexxcceessiivvaa mmiiccrrooaallbbuummiinnuurriiaa pprreecceeddee aa uunnaa ffaallllaa
ppuullmmoonnaarr..
 LLaa ffiissiiooppaattoollooggííaa ppuullmmoonnaarr ccoonn pprreesseenncciiaa ddee ggoottaass ddee
ggrraassaa oorriiggiinnaaddaass eenn uunn ttrraauummaattiissmmoo eexxiisstteenn ttrreess
mmeeccaanniissmmooss qquuee jjuueeggaann uunn ppaappeell iimmppoorrttaannttee eenn llaa
ffiissiiooppaattoollooggiiaa::

15. FFIISSIIOOPPAATTOOLLOOGGIIAA
11.. GGoottaass ddee ggrraassaa pprreesseenntteess eenn llaa cciirrccuullaacciióónn ddeessppuueess ddee
llaa lleessiióónn qquuee ssoonn uunnaa ccaauussaa ddiirreeccttaa ddee oobbssttrruucccciióónn
ppuullmmoonnaarr..
22.. AAcciiddooss ggrraassooss lliibbrreess qquuee eessttooss aauummeennttaann llaa
ppeerrmmeeaabbiilliiddaadd ccaappiillaarr yy ddeessttrruuyyeenn llaa aarrqquuiitteeccttuurraa
ccaappiillaarr..
33.. SSee eessttiimmuullaa llaa aaggrreeggaacciióónn ppllaaqquueettaarriiaa eessttiimmuullaaddaa ppoorr
llooss gglloobbuullooss ddee ggrraassaa lliibbeerraannddoo aa ssuu vveezz hhiissttaammiinnaa
sseerroottoonniinnaa yy oottrrooss vvaarriiooss aaggeenntteess qquuee ccaauussaann eeddeemmaa yy
hheemmoorrrraaggiiaa..
 TTooddoo eessttoo aa ssuu vveezz ccoonn llaa ccoommbbiinnaacciióónn ddee zzoonnaass ddee
mmuullttiipplleess ooppaacciiddaaddeess aallvveeoollaarreess ddeessppuueess ddee llaass 1122 aa
7722 hhoorraass llllaammaaddoo ppeerriiooddoo ddee llaatteenncciiaa..

16. OObbssttrruucccciioonn PPuullmmoonnaarr

17. TTEEOORRIIAA BBIIOOMMEECCAANNIICCAA
SSee pprreesseennttaa eenn
ccoonnddiicciioonneess nnoo
ttrraauummááttiiccaass..
 SSee ddiivviiddee eenn::
11.. TTooxxiiccaa:: llooss AAccss.. GGrraassooss
lliibbrreess lliibbeerraaddooss aaffeeccttaann
aa nneeuummoocciittooss aallvveeoollaarreess
pprroodduucciieennddoo.. SSiinnddrroommee
DDiissttrreessss RReessppiirraattoorriioo
AAgguuddoo.. PPrroovvooccaannddoo uunn
ccoollaappssoo vvaassccuullaarr
22.. OObbssttrruuccttiivvaa:: EEvveennttoo
qquuíímmiiccooss.. LLiibbeerraann
mmeeddiiaaddoorreess qquuee aaffeeccttaann
ssoolluubbiilliiddaadd ddee llooss
llííppiiddooss..

18. Sindrome ddee DDiissttrreessss RReessppiirraattoorriioo
 EEss ppoorr ttrraannssttoorrnnoo ddee llaa ppeerrmmeeaabbiilliiddaadd eennddootteelliiaall
yy llaa bbaarrrreerraa aallvveeoolloo--ccaappiillaarr pprroovvooccaannddoo eeddeemmaa
ppuullmmoonnaarr rriiccoo eenn pprrootteeiinnaass yy ccoollaappssoo aallvveeoollaarr yy
ddeesscceennssoo eenn llaa ccaappaacciiddaadd rreessiidduuaall ffuunncciioonnaall..

19. DDiiaaggnnoossttiiccoo CClliinniiccoo
 MMaanniiffeessttaacciioonn cclliinniiccaa aa llaass 2244 oo 7722 hhrrss
 CCaarraacctteerriizzaa ppoorr iinnssuuffiicciieenncciiaa rreessppiirraattoorriiaa((9966%%))
disnea,taquipnea y cianosis.
 CCoommpprroommiissoo nneeuurroollooggiiccoo((5599%%)) cefalea,
irritabilidad,estupor,convulsiones y coma.
 RRaasshh ppeetteeqquuiiaall((3333%%)) torax,axila y conjuntivas.
 RReettiinnaa((5500%%)) exudados,edema e incluso ceguera.

20. DDiiaaggnnoossttiiccoo CClliinniiccoo
 MMaanniiffeessttaacciioonn cclliinniiccaa aa llaass 2244 oo 7722 hhrrss
11.. DDiissnneeaa
22.. CCoommaa
33.. RRaasshh ppeetteeqquuiiaall

21. DDiiaaggnnoossttiiccoo
CCrriitteerriiooss ddee GGuurrdd yy WWiillssoonn

22. DDiiaaggnnoossttiiccoo
CCrriitteerriiooss ddee GGuurrdd yy WWiillssoonn
CCrriitteerriiooss mmaayyoorreess
 IInnssuuffiicciieenncciiaa
rreessppiirraattoorriiaa
 AAlltteerraacciioonneess ddeell
SSNNCC
 RRaasshh ppeetteeqquuiiaall

23. DDiiaaggnnoossttiiccoo
CCrriitteerriiooss ddee GGuurrdd yy WWiillssoonn
CCrriitteerriiooss MMeennoorreess
11.. TTaaqquuiiccaarrddiiaa
22.. FFiieebbrree
33.. AAlltteerraacciioonneess rreennaalleess
44.. IIcctteerriicciiaa
55.. EEmmbboollooss rreettiinneeaannooss

24. CCrriitteerriiooss SSeeggúúnn SScchhoonnffeelldd
11.. PPeetteeqquuiiaass
22.. IInnffiillttrraaddooss aallvveeoollaarreess
ddiiffuussooss
33.. HHiippooxxeemmiiaa
44.. CCoonnffuussiioonn
55.. FFiieebbrree>> oo == 3388 ggrraaddooss
66.. FFrreeccuueenncciiaa ccaarrddiiaaccaa >>
oo == aa 112200 IIppmm
77.. FFrreeccuueenncciiaa
rreessppiirraattoorriiaa >> oo == aa 3300
rrppmm
11.. 55
22.. 44
33.. 33
44.. 11
55.. 11
66.. 11
77.. 11

25. EEmmbboolliiaa GGrraassaa
““RReeppoorrttee ddee uunn CCaassoo CClliinniiccoo””
 PPaacciieennttee:: ffeemmeenniinnoo 2244 aaññooss..
 TTrraauummaattiissmmoo:: eenn aacccciiddeennttee ddee
ttrraaffiiccoo ccoonn ffrraaccttuurraa ddee ttiibbiiaa ssiinn
ddeessppllaazzaammiieennttoo ssiinn nneecceessiiddaadd
ddee iinntteerrvveenncciioonn qquuiirruurrggiiccaa..
 SSiinn ttrraauummaattiissmmooss eenn oottrraass
zzoonnaass eexxcceeppttoo llaa ffrraaccttuurraa ddee
ttiibbiiaa..
 CCoonnddiicciióónn ddeell ppaacciieennttee:: eessttaaddoo
aalleerrttaa..
 TToommooggrraaffiiaa ccoommppuuttaaddaa:: ssiinn
lleessiióónn cceerreebbrraall..
 5555 hhoorraass ddeessppuueess pprreesseennttaa
iinnccoonnttiinneenncciiaa aall oorriinnaarr yy ddeelliirriioo,,
rraasshh ppeetteeqquuiiaall..

26. EEmmbboolliiaa GGrraassaa
 EEnn eelleeccttrrooccaarrddiiooggrraammaa ssiinn aannoorrmmaalliiddaaddeess,, llaa pprreessiióónn
ppaarrcciiaall ddee ooxxiiggeennoo ddee 6600mmmmHHgg,, ssaattuurraacciióónn ddee ooxxiiggeennoo
ddeell 9933%%..
 SSiinn ddiissmmiinnuucciióónn ddee eerriittrroocciittooss yy lleeuuccoocciittooss..
 EElleeccttrrooeenncceeffaallooggrraammaa ddiissffuunncciióónn ttoottaall cceerreebbrraall..
 EEnn bbaassee aa eessooss ddaattooss ssee ssoossppeecchhoo ddee uunnaa eemmbboolliiaa
ggrraassaa cceerreebbrraall..
 TTrraattaammiieennttoo:: ttrraannssffuussiióónn iinnttrraavveennoossaa ddee
mmeettiillpprreeddnniissoolloonnaa yy hheeppaarriinniizzaacciióónn,, 22 lliittrrooss ddee ooxxiiggeennoo
ppoorr mmeeddiioo ddee mmaassccaarraa ffaacciiaall ..

27. EEmmbboolliiaa GGrraassaa
 IInniicciiaannddoo ssuu rreeccuuppeerraacciioonn ddeell 55 ddiiaa mmoossttrraannddoo uunn mmeejjoorr
eessttaaddoo ddee ccoonncciieenncciiaa yy ssaattuurraacciióónn ddee ooxxiiggeennoo ddeell 9999%%..
CCoonncclluussiióónn
 El SEG es asociado a multiples fracturas desplazadas
en huesos largos.
 En fracturas en huesos cortos con reducción en menos
de 24 hrs disminuye la posibilidad de un SEG.
 En este caso queda abierta la posibilidad de que una
fractura por minima que sea y no desplazada de huesos
cortos puede desencadenar un sindrome de embolia
grasa cerebral.

28. PPrrooffiillaaxxiiss
 IIddeennttiiffiiccaarr aa ppaacciieenntteess ccoonn ffaaccttoorreess ddee rriieessggoo
 MMooddiiffiiccaarr llaass tteeccnniiccaass qquuiirruurrggiiccaass
 MMoonniittoorriizzaacciióónn ccoonnttiinnuuaa pprree,, ttrraannss yy ppoosstt
ooppeerraattoorriiaa ddeell ppaacciieennttee

29. TTrraattaammiieennttoo
 PPrreevveenncciióónn ee iinnmmoovviilliizzaacciióónn pprreeccoozz ddee llaass
ffrraaccttuurraass,, ttrraacccciióónn eessqquueelleettiiccaa yy ttuuttoorreess eexxtteerrnnooss
 TTeerraappiiaa ddee aassiisstteenncciiaa rreessppiirraattoorriiaa
 TTrraattaammiieennttoo eeffeeccttiivvoo ddeell sshhoocckk
 UUssoo ddee ccoorrttiiccooiiddeess ddee ffoorrmmaa pprrooffiillaaccttiiccaa ddee mmeettiill
pprreeddnniissoolloonnaa(( PPrrootteeggee eell eennddootteelliioo ccaappiillaarr,,
rreettaarrddaa llaa aaggrreeggaacciióónn ppllaaqquueettaarriiaa..

30. HHEEPPAARRIINNAA
 PPrreevveenncciióónn yy ttrraattaammiieennttoo ddee llaa ttrroommbboossiiss vveennoossaa pprrooffuunnddaa
((pprreesseenncciiaa ddee uunn ccooáágguulloo llooccaalliizzaaddoo eenn llaass vveennaass ddee llaass ppiieerrnnaass))..
 PPrreevveenncciióónn yy ttrraattaammiieennttoo ddeell ttrroommbbooeemmbboolliissmmoo ppuullmmoonnaarr ((pprreesseenncciiaa
ddee uunn ccooáágguulloo mmóóvviill llooccaalliizzaaddoo eenn eell ppuullmmóónn))..
 PPrreevveenncciióónn ddee llaa ffoorrmmaacciióónn ddee ccooáágguullooss eenn ppaacciieenntteess ssoommeettiiddooss aa
uunnaa iinntteerrvveenncciióónn qquuiirrúúrrggiiccaa,, aa ddiiáálliissiiss oo aa uunnaa ttrraannssffuussiióónn ssaanngguuíínneeaa..
 CCooaagguullaacciióónn iinnttrraavvaassccuullaarr ddiisseemmiinnaaddaa..
 TTrroommbbooeemmbboolliissmmoo aarrtteerriiaall ((pprreesseenncciiaa ddee uunn ccooáágguulloo mmóóvviill
llooccaalliizzaaddoo eenn uunnaa aarrtteerriiaa))..
 PPrreevveenncciióónn ddeell ttrroommbbooeemmbboolliissmmoo cceerreebbrraall ((ffoorrmmaacciióónn ddee uunn ccooáágguulloo
llooccaalliizzaaddoo eenn eell cceerreebbrroo))..

31. HHEEPPAARRIINNAA
DDoossiiss
 La dosis adecuada de heparina puede ser diferente para cada
paciente. Ésta depende de la edad, del peso del paciente y de la
patología que se desee tratar. A continuación se indican las dosis
más frecuentemente recomendadas.
Dosis subcutánea en adultos:
 Tromboembolismo: La primera dosis será de 250 UI por kg de peso.
La dosis posteriores serán determinadas en cada caso. La
administración se realiza cada 12 horas.
 Prevención de la formación de coágulos: De 5000 a 7500 UI
administrados cada 8 ó cada 12 horas.
 La administración de la inyección subcutánea debe hacerse
preferentemente en el abdomen, separando la piel con dos dedos
para formar un pliegue. Debe hacerse presión sobre el lugar de
inyección durante 2 minutos. Es aconsejable alternar los lados
izquierdo y derecho.

32. TTrraattaammiieennttoo
 CCoorrttiiccooeesstteerrooiiddeess eessttaabbiilliizzaann llaa mmeemmbbrraannaa ccaappiillaarr
ppuullmmoonnaarr,, rreettrraassoo eenn llaa rreessppuueessttaa iinnffllaammaattoorriiaa yy llaa
aaggrreeggaacciióónn ppllaaqquueettaarriiaa..
 DDoossiiss 3300mmgg--kkgg aa ppaassaarr eenn uunnaa hhoorraa,, yy 77mmgg--kkgg aa 1122 hhrrss yy
77mmgg--kkgg aa 2244hhrrss..

33. CClleexxaannee ((EEnnooxxaappaarriinnaa))
 IINNDDIICCAACCIIOONNEESS TTEERRAAPPÉÉUUTTIICCAASS::
 PPrrooffiillaaxxiiss ddee llaa eennffeerrmmeeddaadd ttrroommbbooeemmbbóólliiccaa vveennoossaa,, eenn ppaarrttiiccuullaarr llaa
qquuee ppuueeddee aassoocciiaarrssee ccoonn cciirruuggííaa oorrttooppééddiiccaa oo ggeenneerraall..
 PPrrooffiillaaxxiiss ddee llaa eennffeerrmmeeddaadd ttrroommbbooeemmbbóólliiccaa vveennoossaa eenn ppaacciieenntteess nnoo
qquuiirrúúrrggiiccooss,, ddeebbiiddaa aa eennffeerrmmeeddaadd aagguuddaa iinncclluuyyeennddoo iinnssuuffiicciieenncciiaa ccaarrddiiaaccaa,,
ffaallllaa rreessppiirraattoorriiaa,, iinnffeecccciioonneess ggrraavveess,, eennffeerrmmeeddaaddeess rreeuummááttiiccaass..
 TTrraattaammiieennttoo ddee ttrroommbboossiiss vveennoossaa pprrooffuunnddaa,, ccoonn oo ssiinn eemmbboolliiaa
ppuullmmoonnaarr..
 PPrreevveenncciióónn ddee llaa ffoorrmmaacciióónn ddee ttrroommbbooss eenn llaa cciirrccuullaacciióónn eexxttrraa­­ccoorrppóórreeaa
dduurraannttee llaa hheemmooddiiáálliissiiss..
DDoossiiss
 4400mmgg 11eerr ddoossiiss ttrraattaammiieennttoo aa 55 ddiiaass 2200mmgg ppoorr ddiiaa
ssuubbccuuttaanneeoo

34. PPrruueebbaass DDiiaaggnnoossttiiccaass
 LLooss uullttiimmooss eessttuuddiiooss rreellaacciioonnaaddooss ccoonn eell ddiiaaggnnoossttiiccoo
ddeell SSEEGG ssee rreeccoommiieennddaa uunn llaavvaaddoo bbrroonnqquuiiaall ppaarraa
ddeetteeccttaarr ppoorr mmeeddiioo ddee ccoolloorraanntteess llaa pprreesseenncciiaa ddee
ggrraassaa..

35. BBIIBBLLIIOOGGRRAAFFÍÍAA
 KKaalllliinnaa cchhaarrlleess,,””ppaarraaddooxxiiccaall ffaatt eemmbboolliissmm aafftteerr iinnttrraammeedduullllaarryy
rrooddddiinngg”” vvooll 1155,,aauugguusstt 22000011,,pppp 444422--444455..OOvviidd..
 AA..SSaarrmmiieennttoo””ssiinnddrroommee ddee eemmbboolliiaa ggrraassaa ttrraass eell rreeccaammbbiioo ddee
vvaassttaaggoo ffeemmoorraall ddee pprrootteessiiss ddee ccaaddeerraa””vvooll 5511,,rreevviittaa eessppaaññoollaa
aanneesstteessiiooll,,pppp227766--228800..
 JJ..CC..mmoonntteejjoo,,””mmaannuuaall ddee mmeeddiicciinnaa iinntteennssiivvaa””,,22ddaa
eeddiicciioonn,,eedd,,hhaarrccoouurrtt,,pppp224455--225533..
 WWiilllliiss,,bbrraaddlleeyy,,””eeffffeecctt ooff ffeemmoorraall aanndd ffrraaccttuurree aanndd iinnttrraammeedduullllaarryy
ffiixxaattiioonn oonn lluunngg ccaappiillllaarryy lleeaakk””vvooll 4466,,aapprriill 9999,,pppp 668877--669922,,OOvviidd..
 WWiilllliiaammss aanndd wwiillkkiinnss””iinnttrraammeedduullllaarryy pprreessssuurree aanndd bboonnee mmaarrrrooww ffaatt
iinnttrraavvaassaattiioonn iinn uunnrreeaammeedd ffeemmoorraall nnaaiilliinngg””vvooll 4422,,mmaayy 11999977,,pppp 994466--
995544,,OOvviidd..
 HHooffmmaannnn,,””ppaatthhoopphhyyssiioollooggyy aanndd mmaannaaggeemmeenntt ooff tthhee ffaatt eemmbboolliissmm
ssyynnddrroommee””vvooll 5533,,mmaayy 11999988,,pppp 3355--3377,,OOvviidd..
 DDjjeelloouuaahh,,””ffaatt eemmbboolliissmm iinn oorrtthhooppeeddiicc ssuurrggeerryy:: rroollee ooff bboonnee mmaarrrrooww
ffaattttyy aacciidd””vvooll8855,,aauugguusstt 11999977,,pppp 444411--444433,,OOvviidd..