1. UUnniivveerrssiiddaaddee ddee PPaassssoo FFuunnddoo
MMeessttrraaddoo eemm BBiiooeexxppeerriimmeennttaaççããoo
DDiisscciipplliinnaa ddee PPaattoollooggiiaa CCeelluullaarr ee ddooss
SSiisstteemmaass
PPrrooffeessssoorraa:: AAddrriiaannaa CCoossttaa ddaa MMoottttaa
AAlluunnaa:: MMaarrttaa GGrruummaannnn

2. LLeessõõeess CCeelluullaarreess RReevveerrssíívveeiiss

3. Fatores determinantes nnaa rreessppoossttaa
cceelluullaarr
Tipo de injúria –
duração e gravidade
+
Tipo de célula e
estado metabólico

4. AAddaappttaaççõõeess cceelluullaarreess
Agressão aguda
Agressão Lesão reversível Lesão
irreversível
Morte
celular
Ponto de não retorno
Agressão persistente
Agressão Adaptação ?

5. Reações ao eessttrreessssee ppeerrssiisstteennttee ee
àà lleessããoo cceelluullaarr
 AAlltteerraaççõõeess nnoo ttaammaannhhoo ddaa ccéélluullaa
Hipertrofia Atrofia

6. Reações ao eessttrreessssee ppeerrssiisstteennttee àà
lleessããoo cceelluullaarr
 AAlltteerraaççõõeess nnoo nnúúmmeerroo ddee ccéélluullaass
Hiperplasia Hipoplasia
Disfunção
hormonal

7. Alterações nnoo nnúúmmeerroo ddee ccéélluullaass ee
ddiiffeerreenncciiaaççããoo cceelluullaarr
Metaplasia
Epitélio cilíndrico simples →
epitélio
escamoso estratificado
Substituição adaptativa de células
Mais sensíveis ao estresse, por células
mais resistentes para suportar o ambiente
adverso

8. CCaauussaass ddee lleessããoo cceelluullaarr
 HHiippóóxxiiaa

9. CCaauussaass ddee lleessããoo cceelluullaarr
 IIssqquueemmiiaa

10. CCaauussaass ddee lleessããoo cceelluullaarr
 AAggeenntteess iinnffeecccciioossooss

11. CCaauussaass ddee lleessããoo cceelluullaarr
 AAggeenntteess ffííssiiccooss

12. CCaauussaass ddee lleessããoo cceelluullaarr
 AAggeenntteess qquuíímmiiccooss

13. CCaauussaass ddee lleessããoo cceelluullaarr
 RReeaaççõõeess iimmuunnoollóóggiiccaass –– rreessppoossttaa ssiimmpplleess

14. CCaauussaass ddee lleessããoo cceelluullaarr
 DDeeffeeiittooss ggeennééttiiccooss

15. CCaauussaass ddee lleessããoo cceelluullaarr
 AAlltteerraaççõõeess nnuuttrriicciioonnaaiiss

16. MMEECCAANNIISSMMOOSS DDEE LLEESSÃÃOO
CCEELLUULLAARR
 DDeepplleeççããoo ddoo AATTPP
 LLeessããoo mmiittooccoonnddrriiaall
 IInnfflluuxxoo ddee ccáállcciioo ppaarraa oo cciittoossooll ee ppeerrddaa ddaa
hhoommeeoossttaassee ddoo ccáállcciioo
 DDeeffeeiittooss nnaa ppeerrmmeeaabbiilliiddaaddee ddaass
mmeemmbbrraannaass

18. DDEEPPÓÓSSIITTOO IINNTTRRAACCEELLUULLAARR
 AAccúúmmuulloo ddee ssuubbssttâânncciiaass nnoo iinntteerriioorr ddaa
ccéélluullaa
→→ NNoorrmmaaiiss oouu aannoorrmmaaiiss
→→ EEnnddóóggeennaass oouu eexxóóggeennaass
→→ LLeessiivvaass oouu iinnóóccuuaass

19. DDEEPPÓÓSSIITTOO IINNTTRRAACCEELLUULLAARR
DDEE AACCOORRDDOO CCOOMM AA NNAATTUURREEZZAA DDOO
MMAATTEERRIIAALL AACCUUMMUULLAADDOO
 NNUUTTRRIIEENNTTEESS:: ggoorrdduurraa ee gglliiccooggêênniioo
 NNÃÃOO MMEETTAABBOOLLIIZZAADDAASS::
PPaarrttííccuullaass eexxóóggeennaass →→ ttóóxxiiccooss pprroovviinnddooss ddee
ppllaannttaass,, ppiiggmmeennttooss ddee ttaattuuaaggeemm,, aaccúúmmuulloo ddee
ppiiggmmeennttooss iinnaallaaddooss ((aannttrraaccoossee))..
PPaarrttííccuullaass eennddóóggeennaass →→ bbiilliirrrruubbiinnaa ee mmeellaanniinnaa..
 SSOOBBRREECCAARRGGAA DDEE CCOOMMPPOONNEENNTTEESS
CCOORRPPOORRAAIISS →→ ffeerrrroo ee ccoobbrree

20. DDEEPPÓÓSSIITTOO IINNTTRRAACCEELLUULLAARR
DDEEGGEENNEERRAAÇÇÕÕEESS
 TTuummeeffaaççããoo cceelluullaarr
IInniicciiaall,, qquuaannddoo aa ccéélluullaa aaiinnddaa mmaannttéémm aa
hhoommeeoossttaassiiaa
MMaaccrroossccooppiiaa –– ppaalliiddeezz ee aauummeennttoo ddee
vvoolluummee ddoo óórrggããoo
MMiiccrroossccooppiiaa --

21. DDEEPPÓÓSSIITTOO IINNTTRRAACCEELLUULLAARR
DDEEGGEENNEERRAAÇÇÕÕEESS
DDeeggeenneerraaççããoo hhiiddrróóppiiccaa ((vvaaccuuoollaarr)) -- aaccúúmmuulloo ddee
HH22OO
AAlltteerraaççããoo nnaa bboommbbaa ddee NNaa++//KK++
Hepatócitos Renal

22. Possíveis ccaauussaass ddaa ddeeggeenneerraaççããoo
hhiiddrróóppiiccaa
 HHiippóóxxiiaa
EExx.. ccoonnggeessttããoo ppoorr iinnssuuffiiêênncciiaa ccaarrddííaaccaa,,
iissqquueemmiiaa ggeerraaddaa ppoorr ttoorrççõõeess,, iinnffeeccççããoo
vviirraall,, qquueeiimmaadduurraass,, mmeeddiiccaammeennttooss..

23. DDEEPPÓÓSSIITTOO IINNTTRRAACCEELLUULLAARR
DDEEGGEENNEERRAAÇÇÕÕEESS
 DDeeggeenneerraaççããoo ggoorrdduurroossaa ((eesstteeaattoossee))
→→PPrriinncciippaallmmeennttee ffííggaaddoo –– mmeettaabboolliissmmoo
→→PPooddee ooccoorrrreerr nnoo rriimm ee mmiiooccáárrddiioo
Tecido adiposo
Fígado
Dieta
Ácidos graxos livres
Quilomicrons

24. DDEEPPÓÓSSIITTOO IINNTTRRAACCEELLUULLAARR
DDEEGGEENNEERRAAÇÇÕÕEESS
 DDeeggeenneerraaççããoo ggoorrdduurroossaa ((eesstteeaattoossee))

25. CCaauussaass ddee eesstteeaattoossee
 AAss ccaauussaass ddaa eesstteeaattoossee iinncclluueemm:: ttooxxiinnaass,,
ddeessnnuuttrriiççããoo oouu mmáá nnuuttrriiççããoo,, ddiiaabbeetteess,,
oobbeessiiddaaddee ee hhiippóóxxiiaa..

27. MMeeccaanniissmmooss
 EEnnttrraaddaa eexxcceessssiivvaa ddee áácciiddooss ggrraaxxooss ppaarraa
oo oorrggaanniissmmoo
 FFuunnççããoo aannoorrmmaall ddoo hheeppaattóócciittoo
 IInnggeessttããoo eexxcceessssiivvaa ddee ccaarrbbooiiddrraattooss nnaa
aalliimmeennttaaççããoo
 RReedduuççããoo nnaa ssíínntteessee ee sseeccrreeççããoo ddee
aappoopprrootteeíínnaass

28. DDEEPPÓÓSSIITTOO IINNTTRRAACCEELLUULLAARR
DDEEGGEENNEERRAAÇÇÕÕEESS
 DDeeggeenneerraaççããoo hhiiaalliinnaa –– pprrootteeíínnaass

29. Possíveis ccaauussaass ddee ddeeggeenneerraaççããoo
hhiiaalliinnaa
 QQuuaallqquueerr ccaauussaa ddee iinnjjúúrriiaa rreennaall
EExx.. lleeppttoossppiirroossee
gglloommeerruulloonneeffrriittee ccrrôônniiccaa ggrraavvee
 IInnjjúúrriiaa aaoo hheeppaattóócciittoo
EExx.. aallccoooolliissmmoo –– ccoorrpp.. ddee MMaalllloorryy

30. DEPÓSITO EEXXTTRRAACCEELLUULLAARR
DDEEGGEENNEERRAAÇÇÕÕEESS
 AAmmiillooiiddoossee –– aammiillooiiddee nnoo mmeeiioo
eexxttrraacceelluullaarr
11.. CCaarraacctteerriizzaaddaa ppoorr ddeeppoossiiççããoo ddee uummaa pprrootteeíínnaa
aammiillóóiiddee ((mmaatteerriiaall hhoommooggêênneeoo ee eeoossiinnooffíílliiccoo))..
22.. PPooddee ooccoorrrreerr eemm uumm oouu vváárriiooss óórrggããooss,, sseennddoo mmaaiiss
ccoommuumm nnoo ffííggaaddoo ee rriinnss ((gglloommeerruullaarr oouu mmeedduullaarr))..
33.. MMaatteerriiaall rreessiisstteennttee aaooss pprroocceessssooss ddee pprrootteeóólliissee..
44.. ↑↑ DDeeppoossiiççããoo ddee aammiillooiiddee –– ppeerrddaa ddaa ffuunnççããoo ddoo
óórrggããoo..

31. CCaauussaass ddaa aammiillooiiddoossee
 IIddiiooppááttiiccaa –– aaiinnddaa nnããoo ddeeffiinniiddaa..
 IImmuunnooccííttiiccaa ((pprriimmáárriiaa)) –– pprroodduuzziiddoo
eexxcceessssiivvaammeennttee ppoorr ppllaassmmóócciittooss..
 RReeaattiivvaa ((sseeccuunnddáárriiaa)) –– pprroodduuzziiddoo eemm uummaa
rreessppoossttaa àà uummaa eessttiimmuullaaççããoo aannttiiggêênniiccaa
ccrrôônniiccaa..

32.  A amiloidose ocorre concomitante
com outras doenças,
particularmente doenças
inflamatórias crônicas ou
neoplásicas, podendo ocasionar
casos de nefropatia com perda
protéica com notável proteinúria e
uremia.

33. Obrigada!
“Todo o nosso conhecimento se inicia com sentimentos.”
Leonardo da Vinci