SlideShare a Scribd company logo

2012 rahkeet duuniin

•
•
Research Foundation for Studies and Education Otus
Research Foundation for Studies and Education Otus

Rahkeet duuniin. Työllistymisen laatu ammatillisella toisella asteella. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otuksen tutkimus 2012, Janne Mikkonen & Elina Lavikainen.

1 of 92
J a n n e M i k k o n e n & E l i n a L a v i k a i n e n R A H KEE T D U U NIIN Työllistymisenlaatu ammatillisellatoisellaasteella Ra Du Otu s TYÖ ELÄMÄN A RKI Odotu kset
Oikoluku Jussi Junni Käännökset Kristian Johansson Paino Heltech, Painoviestintä 2012 ISBN 978-952-93-1641-0 (sid.) ISBN 978-952-93-1642-7 (PDF)
Rahkeet duuniin Työllistymisen laatu ammatillisella toisella asteella Janne Mikkonen & Elina Lavikainen Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus Yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriö Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Metallityöväen Liitto ry
4 TIIVISTELMÄ Ammatilliselta toiselta asteelta vuonna 2008 valmistu- neille suunnattiin kysely touko-kesäkuussa 2012. Ky- selytutkimuksen tavoitteena oli selvittää työllistymisen laatua, työnsaannin vaikeuksia, työelämäasenteita ja koulutuksen antamia valmiuksia. Tutkimuksen otanta-asetelma toteutettiin kaksivaiheisena. Otokseen poimittiin aluksi kahdek- san oppilaitosta eri puolilta Suomea. Toisessa vaihees- sa tehtiin koulutusaloittain ositettu satunnaisosanta kaikista kyseisissä kouluissa valmistuneista. Kyselyyn vastasi 1180 otokseen valituista henkilöistä. Kyselyn vastausprosentti oli 27 prosenttia otokseen valituista ja vastauskadon vaikutuksia korjattiin vastaustodennä- köisyysmallin avulla. Ammattiopistosta valmistuneiden tilanne näyttää tutkimuksen perusteella pääosin valoisal- ta. Vuoden 2008 aikana valmistuneet työskentelivät vuonna 2012 pääosin koulutustaan vastaavissa tehtä- vissä sekä vakituisissa ja kokoaikaisissa työsuhteissa. Syvempi tarkastelu paljastaa kuitenkin säröjä eri kou- lutusaloilla. Pätkätyöt ja määräaikaiset työsuhteet ovat yleisiä erityisesti sosiaali, terveys ja liikunta-alalla. Kou- lutusta vastaavan työn löytäminen puolestaan on on- gelmallista kulttuurialalla. Myös tekniikan ja liikenteen alalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla noin 40 prosenttia työskentelee heikosti koulutusta vastaavassa työssä. Avaimina työmarkkinoilla menestymiseen pi- detään osaamista ja aikaisempaa työkokemusta. Työn- saannin vaikeuksia selittäviä tekijöitä puolestaan ovat oman alan työpaikkojen heikko saatavuus lähiseudulla sekä suhdeverkostojen ja työkokemuksen puute. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet ovat pääosin tyytyväisiä koulutukseensa. Tutkinto tunnetaan hyvin työmarkkinoilla ja koulutus vastaa työelämän todellisuutta. Aloituspaikkojen määrä suh- teessa työmarkkinoiden tarpeisiin kuitenkin jakaa kou- lutusaloja. Kulttuurialalta valmistuneet pitävät aloi- tuspaikkojen määrää liian korkeana, mutta sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta valmistuneiden kokemukset ovat päinvastaisia. Työssäoppimisjaksoilla on keskeinen merki- tys valmistumisen jälkeisessä työllistymisessä. Kaikista vastaajista runsas 40 prosenttia on työllistynyt myö- hemmin samaan paikkaan, jossa suoritti työssäoppi- misjaksonsa. Tutkintoon sisältyvä työssäoppiminen kehittää myös työelämässä tarvittavia taitoja: vastaa- jista 80 prosenttia katsoo työssäoppimisjaksot näiden taitojen kannalta hyödyllisiksi. Tutkinnon antamista valmiuksista tärkeim- mäksi nousee käytännön ammattitaito, joka korostuu kaikilla aloilla. Lisäksi tuloksista jäsentyvät luovia tai- toja painottava kulttuuriala, oppimis- ja ongelmanrat- kaisutaitoihin paneutunut tekniikan ja liikenteen ala sekä vuorovaikutustaitoja erityisesti kehittävät sosi- aali, terveys ja liikuntaala sekä matkailu, ravitsemis ja talousala. Perustutkinnon suorittaneet suhtautuvat tu- levaisuuteensa pääosin optimistisesti: vastaajien reilu enemmistö uskoo löytävänsä mielekästä työtä, eikä pätkätöitä tai pitkiä työttömyysjaksoja pidetä todennä- köisinä. Joka kolmas kuitenkin uskoo tulevaisuudessa hyvin tai melko todennäköisesti vaihtavansa alaa, mat- kailu, ravitsemis ja talousalalla vastaava osuus on jopa 47 prosenttia. Kun valmistuneilta tiedusteltiin kolmea tär- keintä työn ominaisuutta, vastauksissa korostuivat työn mielenkiintoisuus, työpaikan varmuus ja hyvä palkka. Työn keveyteen tai itsensä toteuttamiseen liit- tyvät asiat saavat vähemmän kannatusta. Perustutkinnon suorittaneiden työelämä- asenteista piirtyy sangen perinteinen kuva. Yli 80 prosenttia vastaajista on täysin tai jokseenkin sa- maa mieltä siitä, että työ on tärkeä osa ihmisen elä- mänsisältöä. Suunnilleen yhtä suuri osa katsoo, että koulutus parantaa olennaisesti työnsaantimahdolli- suuksia. Perustutkinnon suorittaneet eivät laske koh- talon tai onnen varaan vaan uskovat vankasti omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. SAMMANDRAG Under majjuni 2012 genomfördes en enkät som rik- tades till studerande som avlagt en andra stadiets yr- kesinriktad examen år 2008. Enkätens avsikt var att undersöka sysselsättningens kvalitet, arbetssökandets svårigheter, attityder till arbetslivet och de färdigheter som utbildningen erbjuder. Undersökningens urvalsplan utfördes i två faser. Vi började med att välja ut åtta läroverk runtom Finland. Den andra fasen bestod av ett efter utbild- ningsområde stratifierat slumpmässigt urval från läro- verkets alla examinander. 1180 av de valda personerna svarade på enkäten. Studiens svarsprocent var 27 och dess bortfall kompenserades med en statistisk modell för svarsbenägenhet. Situationen för studerande med en yrkesin- riktad examen ser i huvudsak bra ut. År 2012 jobbade de utexaminerade studerandena från 2008 huvudsakli-
5 gen i uppgifter som motsvarade deras utbildning och som stadigvarande heltidsanställda. En djupare analys visar dock sprickor inom olika utbildningsområden. Snuttjobb och tidsbundna anställningar är vanliga spe- ciellt inom social, hälso och idrottsbranschen, medan problemet på kulturbranschen är svårigheten att hitta jobb som motsvarar utbildningen. Inom området för teknik och kommunikation samt inom turism, kosthå- lls och ekonomibranschen visade sig likaså att ca 40 procent har ett jobb som motsvarar utbildningen bara svagt. Expertis och tidigare arbetserfarenhet anses vara nyckeln till framgång på arbetsmarknaden. Or- saker till svårigheter att hitta arbete är närområdets bristande antal anställningar inom den egna bran- schen samt den studerandes brist på nätverk och arbetserfarenhet. De som avlagt en yrkesinriktad grundexamen är huvudsakligen nöjda med sin utbildning. Examen är välkänd på arbetsmarknaden och utbildningen ger en realistisk bild av arbetslivet. Antalet nybörjarplatser i förhållande till arbetsmarknadens behov skiljer sig dock utbildningsområden emellan. Respondenterna från kulturbranschens anser att antalet nybörjarplatser är för högt, medan före detta studerande inom social, hälso och idrottsbranschens har motsatta upplevelser. Perioden av inlärning i arbetet spelar en central roll för att hitta jobb efter studierna. 40 procent av res- pondenterna har senare jobbat på samma arbetsplats där de genomfört sin period av inlärning i arbetet. Pe- rioden av inlärning i arbetet som ingår i examen utve- cklar också arbetslivskunskaperna: 80 procent av res- pondenterna anser att inlärningen i arbetet utvecklar dessa kunskaper. Av all beredskap som examina erbjuder an- ses praktisk expertis det allra viktigaste och betonas på varje bransch. Vid sidan om dessa resultat gestaltar studien kulturbranschens kreativa fokus, teknik och kommunikationsbranschens insats på inlärning och problemlösning samt social, hälso och idrottsområ- dets och turism, kosthålls och ekonomibranschens natur som utvecklare av social interaktionsförmåga. Studeranden som avlagt grundexamina har en opti- mistisk framtidssyn: den dryga majoriteten tror sig hit- ta ett givande arbete och tror sig inte utsättas för snut- tjobb eller långa perioder av arbetslöshet. Var tredje respondent är ändå mycket eller ganska övertygad om att han eller hon kommer att byta bransch, medan siff- ran på turism, kosthåll, och ekonomibranschen är hela 47 procent. Svaren på frågan om arbetets tre viktigaste egenskaperna visade att respondenterna önskar sig ett intressant jobb, en säker arbetsplats och en bra lön. Arbetets lätthet eller möjligheten till självförverkligan- de fick mindre understöd. Studerande som avlagt grundexamen upp- visar mycket traditionella arbetslivsattityder. Över 80 procent av respondenterna tycker helt eller ganska lika om att arbetet är en viktig del av livets innehåll. En ungefär lika stor del anser att utbildningen märkbart förbättrar på möjligheterna att hitta jobb. Personer med en grundexamen litar inte på slumpen eller ödet utan tror starkt på sina egna möjligheter att påverka. ABSTRACT We conducted a sample survey in May and June of 2012 for students with a degree from vocational upper secondary education in 2008. The goal of the survey was to find out the nature of employment, the chal- lenges in finding work, attitudes towards workinglife and the abilities granted by the education programs. The sampling plan of the study was executed in two phases. The survey was launched by selecting eight institutions from around Finland. The second phase consisted of a random sampling of all gradua- tes from the school in question, stratified into groups based on their field of study. The survey was answered by 1180 participating students. The survey had a res- ponse rate of 27 percent and the effects of the non- responses were adjusted with a response propensity model. The survey showed that the future of Fin- nish vocational college graduates looks mostly bright. In 2012, the graduates from 2008 were mostly emp- loyed in line with their education, working at perma- nent jobs with fulltime employment. A deeper look does, however, reveal cracks in certain fields of study. Temporary and terminable employment is common especially in the fields of Social Services, Health and Sports, while graduates in the field of Culture strugg- le with finding employment in line with their studi- es. Approximately 40 percent of the graduates in the fields of Tourism, Catering and Domestic Services are employed at a job not in line with their studies. Expertise and earlier work experience are considered the keys to success on the employment market. The difficulties of finding work are caused by the lack of available nearby positions in one’s own line of work and the lack of both personal networks and working experience. Graduates with vocational upper seconda- ry qualification are generally pleased with their edu-
6 cation. The degree is well known on the market and the education matches the reality of workinglife. The amount of study places in relation to the market needs still shows differences between fields of study. Cultu- re graduates consider the amount of study places too high, while the experiences by graduates in the field of Social Services, Health and Sports point in an opposi- te direction. Workbased learning periods bear a signifi- cant role in postgraduation employment. More than 40 percent of the respondents were later employed at the same workplace at which they conducted their workbased learning period. The workbased learning period also improves workinglife skills: 80 percent of the respondents considered the learning period useful from the perspective of workinglife skills. Out of the skills offered by the degree, prac- tical expertise is found to be the most important and is the most prominent in every field. The results also outline the educational fields: the field of Culture emphasizes creativity, the field of Technology, Com- munications and Transport shows a distinct orien- tation to learning and problem solving, while Social Services, Health and Sports and Tourism, Catering and Domestic Services appear as fields which develop social skills. Graduates with vocational upper secondary qualification have adopted a generally optimistic view of their future: the vast majority of the responding graduates believe they will find a pleasing job and do not find long periods of unemployment or precarious employment likely. Yet every third respondent was very or pretty certain that they will change their line of work. In the field of Tourism, Catering and Do- mestic Services the amount of respondents with this view amounts up to a whole 47 percent. When inquiring for the three most impor- tant qualities of the work, the survey showed a focus on interesting work, a permanent job and a good pay, while less demanding work and selffulfilling gathered less support. The survey shows that graduates with voca- tional upper secondary qualification have a very tra- ditional attitude towards workinglife. More than 80 percent of the respondents think that work is either a significant or pretty significant part of a person’s life. Approximately the same percentage gathers that edu- cation greatly improves the chance of getting emp- loyed. Graduates with a vocational upper secondary qualification do not count on luck or fate, but believe that they themselves can affect their situation. LUKIJALLE Ammatilliselta toiselta asteelta valmistuneiden työllis- tymistä on tutkittu niukalti. Tällä tutkimuksella pyri- tään vastaamaan tähän tiedontarpeeseen, joka tunnis- tettiin Suomen ammattiin opiskelevien liitto SAKKI ry:n ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön välillä käydyissä keskusteluissa syksyllä 2011. Tutkimuksen näkökulmaksi nostettiin erityisesti työllistymisen laatu ja koulutuksen antamat valmiudet. Tutkimuksen toteutti Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus yhteistyössä Opetus- ja kulttuuri- ministeriön, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n, Palvelualojen ammattiliitto PAM:n, Metalli- työväen liiton ja Suomen ammattiin opiskelevien liitto SAKKI ry:n kanssa. Ohjausryhmän jäseninä toimi- vat Jussi-Pekka Rode SAKKI ry:stä, Kirsi Rasinaho SAK:sta, Mikko Koskinen ja Antti Veirto PAM:sta, Tuomo Paukkunen ja Vesa Holappa Metallityöväen liitosta sekä Aleksis Nokso-Koivisto ja Jussi Junni Otuksesta. Tutkimuksen tekijät kiittävät ohjausryhmää antoisasta yhteistyöstä sekä korvaamattomasta palaut- teesta tutkimuksen toteutuksessa. Kiitämme myös sää- tiön tutkijoita ja avustajia hyödyllisistä kommenteista ja avusta tutkimusprosessin eri vaiheissa. Erityiskiitok- set kuuluvat Teemu Kemppaiselle ja Juhani Saarelle, jotka tarjosivat asiantuntemustaan vastaustodennäköi- syyden mallintamiseen ja aineiston edustavuuden ana- lysointiin, sekä avovastauksia analysoineelle Leo Aar- niolle. Kiitokset kuuluvat myös kaikille tutkimukseen vastanneille henkilöille. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda kattava yleiskuva työllistymisen laadusta ammatilliselta toiselta asteelta valmistuneiden joukossa. Tutkimus tarjoaakin runsaasti vastauksia kysymyksiin, mutta herättää myös kiinnostavia ja aihetta syventäviä jatkotutkimuksen ai- heita. Toivommekin sen tarjoavan uusia avauksia kou- lutusta ja työelämää koskevaan keskusteluun. Helsingissä maanantaina 15.10.2012 Elina Lavikainen Janne Mikkonen Tutkijat Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Jussi Junni Toiminnanjohtaja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö
7 Talouden nopeat suhdannevaihtelut, elinkeinoelämän rakennemuutokset, työmarkkinoiden suuret osaamis- vaatimukset ja kiristyvä kilpailu ovat lisänneet nuo- risotyöttömyyttä ja vaikeuttaneet nuorten työhön kiin- nittymistä. Työikäisen väestön vähentyessä nuorten pysyvä kiinnittyminen työmarkkinoille on entistäkin tärkeämpää. Ammatillisesti suuntautunut tutkinto on nuorelle paras turva muuttuvilla työmarkkinoilla. Tä- män päivän ja huomisen työelämässä ei pärjää ilman osaamista ja ammattitaitoa. Rahkeet duuniin -tutkimus antaa hyvän ku- van siitä, millaiset eväät työelämään ammatillinen koulutus nuorille antaa. Tutkimus tarjoaa laajaa ja laa- dukasta tietoa ammatillisen koulutuksen vaikuttavuu- desta sekä nuorten ammattiosaajien työllistymisestä, tulevaisuusnäkymistä ja asenteista. Tutkimus nostaa esiin myös monia jatkotutkimuksen aiheita. Tutkimustulosten perusteella Suomen am- matillinen koulutus on erittäin laadukasta. Ammattiin valmistuneet ovat tyytyväisiä saamaansa koulutukseen ja kokevat, että heillä on sellaiset käytännön tiedot ja taidot, joille on kysyntää ja käyttöä työelämässä. Ammattiin valmistuvien työllistymisen osalta tutkimus vahvistaa kuvaa, jossa ammatillinen koulutus parantaa merkittävästi työllistymistä verrattuna pelkän peruskoulun varaan jäämiseen. Monilta osin amma- tillisen koulutuksenkin tuottama työmarkkina-asema näyttää tämänkin tutkimuksen valossa kovin epävar- malta. Vain hieman yli puolet valmistuneista oli kolme vuotta valmistumisen jälkeen työllisinä, joillakin aloilla alle puolet. Laadullisesti heikko, koulutusta vastaamaton työllistyminen näyttää yhä olevan ammatillisessa kou- lutuksessa selvästi yleisempää kuin korkeakoulutuk- sessa. Laadullisen työllistymisen osalta heikoimpaan ryhmään kuului kolmannes vastaajista. Alle puolella koulutus ja työn vaatimukset vastasivat hyvin toisiaan. Tältä osin tutkimus vahvistaa Suomessa ilmiön, joka on havaittu laajasti kansainvälisissä aineistoissa. Rahkeet duuniin -tutkimuksen mukaan nuo- ret uskovat tulevaisuuteen ja siihen, että mielekkään työn saaminen on kiinni paitsi koulutuksesta ja työ- kokemuksesta, myös omasta asenteesta. Nuoret ovat valmiita vaihtamaan alaa työuransa aikana ja opiskele- maan lisää parantaakseen asemaansa työmarkkinoilla. Hyvä niin, sillä Suomi tarvitsee kaikkien kansalaisten osaamista ja työtä päästäkseen takaisin kasvu-uralle ja pysyäkseen siellä. Suomalaisen yhteiskunnan kannalta tutki- muksen tulokset ovat merkittäviä. Ne tuovat laadukas- ta uutta tietoa alueesta, jota on aiemmin tutkittu vain vähän. Syntyvä kuva on osin lupaava, osin huolestut- tava ja kehitystarpeet esille tuova. Erityisesti tutkimus tuo hyvin esille, kuinka tärkeää on, että koulutus voidaan suunnata oikein eri koulutusaloille ja koulutusasteille. Antoisia lukuhetkiä ajatuksia herättävän tutkimuksen parissa! Jukka Gustafsson opetusministeri Ammattikoulu- tuksella eväitä työelämään
8 kädessäsi on monen vuoden suunnittelun lopputulos, ammattiin valmistuneiden laadullista työllistymistä käsittelevä tutkimus. Tutkimus pyrkii vastaamaan pe- rustavanlaatuisiin kysymyksiin ammattiin opiskelevien elämän tärkeimmästä nivelvaiheesta – siirtymisestä koulutuksesta työelämään. Hanke pyrkii tarkastelemaan työurien alku- vuosia samalla antaen tietoa ammatillisen koulutuksen vaikuttavuudesta, ammattiin valmistuneiden työllisty- misestä sekä jatko-opinnoista. Lisäksi tilastoista sel- viää, minkälaisia asenteita työelämästä ammatillista perustutkintoa suorittavalla Z-sukupolvella oikein on. Omalle alalle työllistyminen ja ammattitaidon ke- hittäminen ei ole vain korkeasti koulutettujen toive ja oikeus. Kymmenet tuhannet ammattiin valmistuneet haluavat kehittyä omassa työssään ja osaamisessaan. He haluavat mahdollisuuden menestyä, mutta säilyttää oikeuden vaihtaa alaa tarvittaessa. Vaikka selvityksen mukaan suurin osa opis- kelijoista on tyytyväisiä saamaansa koulutukseen, am- matillisen koulutuksen on voitava tarjota opiskelijoil- leen enemmän positiivisia kokemuksia. Tämän vuoksi tarvitsemme ammattiin opiskeleville entistä enemmän joustavia opintopolkuja sekä yhä antoisampia työs- säoppimiskokemuksia. Samalla tutkimus muistuttaa meitä pitämään kiinni myös perusasioista, kuten ta- sa-arvoisesta koulutuksesta. Tutkimustulokset kerto- vat karua kieltä siitä, miten kaikki opiskelijat eivät saa laadukasta opetusta ja ohjausta. Löytääksemme ratkaisuja suomalaisen yh- teiskunnan tulevaisuuden suurimpiin haasteisiin ku- ten huoltosuhteen jyrkkään kääntymiseen, talouden nopeisiin suhdannevaihteluihin sekä yhä suurempaan kansainväliseen kilpailuun meidän tulee kehittää suo- malaista ammattiosaamista yhä paremmaksi. Tämä tutkimus antaa siihen alustavia työkaluja sekä uusia jatkotutkimusmahdollisuuksia. Toivotan lukijalle antoisia hetkiä tutkimuk- sen parissa ja ennen kaikkea uusia rohkeita oivalluksia. Aleksej Fedotov puheenjohtaja Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry Arvoisa lukija,
9 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 4 SAMMANDRAG 4 ABSTRACT 5 LUKIJALLE 6 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ESIPUHE 7 SUOMEN AMMATTIIN OPISKELEVIEN LIITTO – SAKKI RY:N ESIPUHE 8 1. JOHDANTO 10 2. TILASTOT JA AIEMPI TUTKIMUS 10 TYÖLLISYYSTILANNE VALMISTUMISVUODEN LOPUSSA 12 TYÖLLISYYS VUONNA 2012 JA TAANTUMAN VAIKUTUS 14 SUKUPUOLI JA PÄÄASIALLINEN TOIMINTA 14 ALUEELLISET EROT TYÖLLISTYMISESSÄ 18 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON SUORITTANEIDEN JATKO-OPINNOT 18 3. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 21 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSKYSYMYKSET 21 TIEDONKERUU JA OTANTA-ASETELMA 21 AINEISTON KUVAUS 23 4. TYÖLLISTYMISEN LAATU 25 VALMISTUMISEN JÄLKEINEN TOIMINTA 26 TYÖSUHTEET JA NIIDEN KESTO 30 TYÖN JA KOULUTUKSEN VASTAAVUUS 34 TYÖN KUORMITTAVUUS JA TYYTYVÄISYYS TYÖHÖN 41 YHTEENVETO 47 5. TYÖNSAANTI JA TYÖTTÖMYYS 47 TYÖMARKKINOILLA MENESTYMINEN 47 TYÖNSAANNIN VAIKEUDET 50 TYÖTTÖMYYDEN KOKEMUS 52 YHTEENVETO 53 6. KOKEMUKSET AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA 54 TYYTYVÄISYYS KOULUTUKSEEN 54 KOULUTUKSEN ANTAMAT TAIDOT 56 TYÖSSÄOPPIMISJAKSOJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISESSÄ 60 JATKO-OPINNOT 62 TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT JA TYÖTURVALLISUUS 63 YHTEENVETO 66 7. VALMISTUNEIDEN TULEVAISUUSNÄKYMÄT JA TYÖELÄMÄASENTEET 67 TULEVAISUUSUSKO JA TOIMINTAVALMIUDET 68 TYÖSSÄ TÄRKEINÄ PIDETYT OMINAISUUDET JA TYÖELÄMÄASENTEET 71 YHTEENVETO 72 8. SEITSEMÄN NÄKÖKULMAA AMMATTIIN VALMISTUNEISIIN 74 KIRJALLISUUS 75 LIITE 1: VASTAUSKADON MALLINNUS JA PAINOKERTOIMIEN LASKEMINEN 78 LIITE 2: KORRELAATIOMATRIISI TYÖSSÄ TÄRKEIMPÄNÄ PIDETYISTÄ ASIOISTA 80 LIITE 3: TYÖMARKKINA-ASEMAA SELITTÄVÄT TEKIJÄT 81 LIITE 4: KYSELYLOMAKE 83
10 1. JOHDANTO Ammatillisen koulutuksen vetovoima on ollut voi- makkaassa kasvussa koko 2000-luvun ajan. Myös mielikuvat ammatillisesta koulutuksesta ovat aiempaa myönteisempiä. (OKM 2010a; OKM 2010b.) Suoma- laiset keskimäärin uskovatkin ammatillisen koulutuk- sen kysynnän olevan suurempaa kuin korkeakoulutuk- sen, mutta nuorten usko kysyntään on pienempää kuin muulla väestöllä (Muistio... 2009, 11). Nuoret kuitenkin uskovat koulutuksen tärke- yteen työllistymisen kannalta. Valtaosa nuorista katsoo koulutuksen parantavan olennaisesti työnsaantimah- dollisuuksia (Myllyniemi 2009, 106–108). Laman alla vuonna 2007 vahvinta usko koulutuksen vaikutukseen oli ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien nuorten kohdalla. (Muistio... 2009, 15; Myllyniemi 2009; Myl- lyniemi 2007.) Toisaalta on todettu, että ammatillinen koulutuskaan ei suojaa työttömyydeltä, sillä keskias- teen ammatillisen tutkinnon suorittaneilla on lähes kolminkertainen työttömyysriski verrattuna vähintään ylioppilastutkinnon suorittaneisiin (Sipilä ym. 2011, 127). Nuorten työmarkkinat ovat hyvin herkkiä suhdanteille. Talouden suhdannevaihtelut heijastu- vat erityisesti vastavalmistuneiden työllisyyteen. Am- matillisesta peruskoulutuksesta valmistuneiden hyvä työllisyyskehitys kääntyi laskuun taantumavuoden 2009 aikana. Tuolloin työttömien osuus vastavalmis- tuneista oli 24 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli ollut 16 prosenttia. Muutokset ovat siis nopeita. Työllisyystilanne kuitenkin vaihtelee nopeasti myös toiseen suuntaan, sillä vain vuotta myöhemmin amma- tillisesta peruskoulutuksesta valmistuneiden työllisyys kääntyi jälleen selvään nousuun. (Nieminen 2012.) Nuoret reagoivatkin talouden taantumaan etsimällä työlle vaihtoehtoisia toimintoja, esimerkiksi siirtymällä opiskelemaan tai suorittamaan asevelvollisuutta. Näin ollen laman jälkeinen noususuhdanne näkyy nuorilla suurempina työllisyyden kasvulukuina kuin aikuisilla. (Hämäläinen 2002.) Työttömyydessä ja työllisyydessä ei kuiten- kaan ole kyse pelkästään määrällisistä ilmiöistä. Työt- tömyys voi olla luonteeltaan lyhyt- tai pitkäaikaista, kertaluonteista tai toistuvaa. Työllisyyttä puolestaan voidaan tarkastella työmarkkinoille osallistuvien mää- rällisinä osuuksina, mutta myös sen suhteen, millaisis- sa työsuhteissa valmistuneet työskentelevät. Tällöin esitetään työllistymisen laatuun liittyviä kysymyksiä: Ovatko työsuhteet laadultaan määräaikaisia vai va- kituisia? Vastaavatko ne työnkuvaltaan koulutusta ja onko niissä mahdollista hyödyntää koulutuksessa opit- tuja valmiuksia? Käsitteenä laadullinen työllistyminen sijoit- tuu koulutuksen ja työelämän rajapinnalle. Laadukas työllistyminen on yhteydessä koulutuksen laatuun: mitä paremmat valmiudet koulutus tarjoaa, sitä toden- näköisemmin koulutuksesta valmistunut sijoittuu työ- markkinoille. Työllistyminen on puolestaan laadultaan sitä parempaa, mitä paremmin se vastaa koulutusta. Koulutuksen ja työn suhde sisältyy siis erottamatto- mana laadullisen työllistymisen käsitteeseen. Laadullista työllistymistä koskeva sijoittu- mistutkimus on ollut 2000-luvun aikana vähäistä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden ura- seurantaa on tehty osana Aarresaari-verkostoa (esim. Puhakka & Tuominen 2011), mutta ammatillisesta pe- ruskoulutuksesta valmistuneiden uraseuranta ja eten- kin laadullista työllistymistä käsittelevä tutkimus on ollut uinuvaa. Tämän kyselytutkimuksen tavoitteena on tarkastella, miten ammatillisen perustutkinnon vuon- na 2008 suorittaneet ovat sijoittuneet työmarkkinoille. Tarkastelun kohteena ovat työllistymisen määrällisten indikaattorien ohella ennen kaikkea työllistymisen laa- tu. Tutkimuksessa selvitetään valmistuneiden työsuh- teita välittömästi valmistumisen jälkeen sekä kysely- hetkellä neljä vuotta myöhemmin. Näkökulmina ovat erityisesti työsuhteiden luonteet sekä työn ja koulutuk- sen vastaavuus. Omana lukunaan käsitellään työnsaan- nin vaikeuksia. Tutkimuksessa selvitetään myös val- mistuneiden kokemuksia koulutuksestaan. Tarkastelu kohdistuu erityisesti koulutuksen antamiin valmiuksiin ja tutkintoon sisältyviin työssäoppimisjaksoihin. Li- säksi selvitetään jatkoopintoja ja niiden taustalla olevia syitä. 2. TILASTOT JA AIEMPI TUTKIMUS Nuorten työllistyminen on kirvoittanut viime vuo- sina laajaa julkista ja tutkimuksellista keskustelua. 2000-luvun taantumassa työttömien määrän kasvu on 1990-luvun lamaa selvemmin kohdistunut nuoriin ikä- luokkiin (Myrskylä 2010). Edes koulutus ei takaa suo- jaa suhdannevaihteluilta, sillä vuodesta 2008 vuoteen 2009 vastavalmistuneiden työllisyys heikkeni tohto- rintutkintoa lukuun ottamatta kaikilla koulutusasteilla (Tilastokeskus 2011). Nuoret kokevat yleisesti aikuis- väestöä enemmän työttömyyttä, vaikka pitkäaikais- työttömyys näyttää keskittyvän erityisesti vanhempiin ikäryhmiin (Järvinen & Vanttaja 2005). Työttömyyttä kokeneiden osuus ikäryhmästä on korkeimmillaan toi-
11 sen asteen koulutuksen päättyessä, 20 ikävuoden tie- nolla, jolloin lukiolaiset etsivät jatkokoulutuspaikkaa ja ammatillisen tutkinnon suorittaneet työtä. 30–40-vuo- tiailla työttömyyttä kokeneiden osuus on enää noin puolet 19–21-vuotiaiden työttömyysosuuksista. (Hä- mäläinen & Hämäläinen 2005.) Keskustelu nuorisotyöttömyydestä ei ole elvyttänyt 2000-luvulla uinunutta koulutuksen ja työ- markkinasijoittumisen tutkimusta. Sipilä ym. (2011) toteavat, että aihepiiriä käsittelevä tutkimus keskittyy Suomessa erityisesti 1990-lukuun, jolloin laman nos- tattama nuorisotyöttömyys ja samanaikaisesti lisään- tynyt koulutus herätti kiinnostusta nuorten muuttu- nutta tilannetta kohtaan. Koulutuksella on kuitenkin merkitystä, sillä jopa erilaiset lapsuus ja nuoruusajan taustatekijät huomioiden pelkän peruskoulututkinnon suorittaneilla miehillä on edelleen yli viisinkertainen työttömyysriski vähintään ylioppilastutkinnon suorit- taneisiin nähden. Toisen asteen ammatillisen tutkin- non suorittaneilla vastaava riski on noin kolminkertai- nen (Sipilä ym. 2011). Kaksituhattaluvun ensimmäisen vuosikymmenen lopun taantuman myötä kiinnostuk- sen koulutuksen vaikuttavuutta ja valmistuneiden si- joittumista kohtaan luulisi vähitellen heräävän kaikilla koulutuksen sektoreilla. Akateemisten ura- ja rekrytointipalvelujen Aarresaari-verkosto on tehnyt 2000-luvulla arvokasta työtä selvittäessään maistereiden sijoittumista työelä- mään (esim. Puhakka ym. 2011; Tuominen ym. 2011; Sainio 2008; Korhonen & Sainio 2006). Useiden mo- nialayliopistojen kanssa yhteistyönä toteutetut uraseu- rannat ovat olleet ensisijainen malli ja esikuva myös ammatillisen perustutkinnon suorittaneita käsitteleväl- le Rahkeet duuniin -tutkimukselle, vaikka yhtä tarkko- jen oppilaitoskohtaisten raporttien tuottaminen ei ole- kaan aineiston pohjalta mahdollista. Projektin tavoitteita ja periaatteita pidämme silti hyvin kannatettavina: ”Uraseurannan lähtökohtana on tarve tuot- taa kattavaa tietoa erityisesti työllistymisen laatuun liit- tyvistä tekijöistä, joiden seuranta on aiemmin jäänyt puutteelliseksi ja hajanaiseksi. Päämääränä on kehittää valtakunnallinen uraseurantamalli, jota kaikki yliopis- tot ja korkeakoulut voivat hyödyntää. (Korhonen & Sainio 2006.) Aarresaaren julkaisuihin verrattuna käsillä oleva tutkimus voi antaa vain esikatsauksen sijoittu- misesta ammatillisella toisella asteella. Vastaavanlaisen säännöllisen seurantajärjestelmän rakentaminen laajal- le ammattioppilaitosten verkostolle olisi työläs, muttei suinkaan aivan toteuttamiskelvoton projekti. Hanke lähtisi luontevimmin liikkeelle monialaisista suurten opiskelijamäärien oppilaitoksista. SAKKI ry on tehnyt jäsenilleen sijoittumis- selvityksiä vuosina 1998–2001. Selvityksissä on keski- tytty tarkastelemaan vastavalmistuneiden kokemuksia työn ja koulutuksen vastaavuudesta, työsuhteen luon- teensa, koulutuksen antamista edellytyksistä työhön sekä työhön liittyviä asenteita. Vuoden 2001 selvityk- sen mukaan enin osa vastavalmistuneista, noin kaksi viidennestä, oli saanut koulutustaan vastaavaa työtä joko kesäksi tai tätä pidemmäksi ajaksi. Koulutusta vastaamatonta työtä oli saanut suunnilleen viidennes. Noin neljännes oli jäänyt työttömäksi. Loput vastan- neista olivat esimerkiksi aikeissa jatkaa vielä opiskelua. Vakituiset kokopäiväiset työsuhteet olivat melko har- vinaisia: tällaisessa työsuhteessa oli ainoastaan neljän- nes kyselyyn vastanneista. (Nurmela 2001.) Koulutuksen antamia edellytyksiä työelä- mään siirtymiselle piti SAKKI ry:n selvityksessä erit- täin tai melko hyvinä yhteensä 65 prosenttia ammatil- lisen perustutkinnon suorittaneista. Osuus oli selvästi heikompi kuin kyselyyn vastanneilla opistotason tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla, joista jälkimmäisistä koulutuksen antamia edellytyksiä piti erittäin tai melko hyvänä peräti 97 prosenttia. Amma- tillisen perustutkinnon suorittaneissa oli myös eniten omaan koulutukseensa työnsaannin ja tulevaisuuden kannalta tyytymättömiä eli suunnilleen kaksi viidestä. Esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinnon suorit- taneilla vastaava osuus oli ainoastaan 15 prosenttia. (Nurmela 2001.) Opintojen aikaiset työssäoppimispaikat ovat varsin tärkeässä asemassa ammatilliselta toiselta asteel- ta työllistymisessä. Esimerkiksi Länsi-Suomen läänin- hallituksen teettämän kyselyn perusteella kolmannek- selle valmistumassa olevista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista oli tiedossa oman alan työpaikka entisen harjoittelupaikan kautta, kun muuta kautta oman alan työtä oli löytänyt harvempi, hieman reilu neljännes. (Hakala 2008, 9.) Luultavasti laajin ammatillisen kou- lutuksen työssäoppimisjaksoja ja työelämäyhteistyö- tä käsittelevä tutkimus on ollut Taitava Keski-Suomi -hanke, josta ilmenee, että työelämässä opiskelijoiden työssäoppiminen koetaan pääosin hyödyllisenä, vaik- ka opiskelijoiden ohjaamisesta aiheutuu työpaikoille myös lisätyötä. Oppimisen näkökulmasta työssäoppi- misjaksot ovat erittäin tuloksellisia, vaikka tuloksissa onkin havaittavissa joitain alakohtaisia eroja ja puuttei- ta mahdollisuudessa oppia esimerkiksi vieraan kielen taitoa, tietotekniikan käyttämistä tai ammattiyhdistys- toimintaa. (Tynjälä ym. 2005.) Koska työssäoppisjaksojen merkitystä on 2000-luvulla käsitelty varsin monissa tutkimuksissa (myös esim. Virtanen ym. 2005; Peltomäki & Silven-
12 noinen 2003; Väisänen 2003), tämä tutkimus keskittyy enemmän muihin teemoihin, työssäoppimista kokonaan unohtamatta. Muilta osin ammatil- lisen perustutkinnon jälkeistä työllistymistä onkin tutkittu viime vuosina erittäin harvakseltaan. Vähäisen tutkimustiedon taustalla lienee eritoten ammatillisen koulutuksen luonne, jonka saatetaan ajatella olevan riittävä indikaattori myös työllistymisen laadusta. Näin tehty rajaus on kuitenkin riittämätön, sillä nuorten ja eritoten vastikään valmistuneiden työllisty- misen tiedetään olevan hyvin herkkää suhdannevaihteluille (Bell & Blan- chflower 2011; Hämäläinen 2002) ja työmarkkinoiden muutosten nopeita ja jossain määrin ennakoimattomia. Siinä missä korkeakoulutettujen työl- listymisen yhteydessä puhutaan esimerkiksi oman alan uusien työmarkki- noiden syntymisestä, millä tarkoitetaan eri alojen rajapinnoille kehittyviä uusia tehtäväkenttiä (Elias 1999), voidaan pohtia, päteekö tämä myös toi- selta asteelta valmistuneisiin. Kokonaan oma lukunsa ovat ne, jotka syystä tai toisesta työllistyvät koulutustaan vastaamattomiin tehtäviin tai pahim- massa tapauksessa eivät työllisty lainkaan. Yksi paljon käytetyistä työllistymisen laadun mittareista on Elia- sin (1999) malli. Siinä tutkinnon suorittaneen arvio työn ja koulutusalan sekä tason vastaavuudesta suhteutetaan keskenään. Tällä tavoin työpaikat on luokiteltu neljään ryhmään: oman alan ammatit, muut ammatit, oman alan uudet työmarkkinat sekä koulutusta vastaamattomat työt. Tätä kehik- koa on käytetty muun muassa korkeakoulutettujen työllistymistä selvit- tävässä Aarresaari-verkoston Viisi vuotta valmistumisesta -tutkimuksissa (Puhakka & Tuominen 2011). Yksinkertaisimmillaan työllistymisen tarkoituksenmukaisuus tarkoittaa henkilön kykyä hyödyntää hankkimaansa koulutusta työssään, mutta tarkoituksenmukaisuus voi yksilön, koulutuksen järjestäjän ja työ- elämän näkökulmasta merkitä eri hetkinä eri asioita, mikä tekee työllisty- misen laadun mittaamisesta haastavaa mutta samalla myös kiinnostavaa. Mitä on koulutusta vastaavan työn tekeminen ammatilliselta toiselta as- teelta valmistuneelle? Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että opiskelija on valmistumisensa jälkeen löytänyt joko koulutustaan vastaavaa tai muuta työtä, ja mitkä taas siihen, että työtä ei ole löytynyt? Milloin ammatillisen perustutkinnon suorittanut on tyytyväinen työhönsä? Näihin kysymyksiin pyrimme tällä tutkimuksella vastaamaan. Työllisyystilanne valmistumisvuoden lopussa Taulukko 2.1 näyttää alakohtaisesti samana vuonna valmistu- neiden prosentuaalisen jakauman pääasiallisen toiminnan mukaan. Pää- asiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteella työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin, ja nämä ryhmät voidaan edelleen ja- kaa alaryhmiin. Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla. (Tilastokeskus 2011.) Tilastoissa ovat mukana 31.7. mennessä valmistuneet henkilöt, joten lukujen perusteella voidaan tarkas- tella, kuinka suuri osuus opiskelijoista on saanut töitä heti valmistumisen jälkeen tai viimeistään valmistumisvuoden loppuun mennessä. Vuosina 2005–2009 keskimäärin noin puolet ammatillisen pe- rustutkinnon suorittaneista on ollut työllisiä valmistumisvuotensa lo- pussa. Poikkeuksena on vuosi 2009, jolloin työllisten osuus oli vain 41,6 prosenttia. Notkahdusta selittää luultavasti ennen kaikkea syksyllä 2008 Taulukko 2.1. Vuosina 2005–2009 ammatillisen perustutkinnon suorittanei- den pääasiallinen toiminta valmistumisvuoden lopus- sa, %.
13 Tutkinto Valmistumisvuosi* Työlliset Työttömät Työlliset opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Muut** Tutkinnot yhteensä 2009 41,6 23,5 6,0 7,6 21,3 2008 52,4 16,0 6,4 6,4 18,8 2007 54,4 12,9 6,7 6,5 19,6 2006 50,5 16,1 6,4 7,0 20,0 2005 48,8 19,2 6,0 6,7 19,3 Humanistinen ja 2009 52,7 20,2 8,1 8,1 11,0 kasvatusala 2008 53,8 15,8 8,8 10,1 11,5 2007 56,9 12,8 9,5 7,9 12,8 2006 50,9 15,8 8,6 11,3 13,5 2005 51,1 21,2 8,0 8,9 10,7 Kulttuuriala 2009 32,1 27,3 9,2 15,7 15,7 2008 40,1 19,8 10,3 14,0 15,8 2007 43,0 17,8 10,4 13,5 15,2 2006 41,5 19,2 8,6 14,0 16,7 2005 39,3 23,9 9,7 12,7 14,5 Yhteiskuntatieteiden, 2009 47,0 19,6 9,3 7,7 16,3 liiketalouden ja 2008 55,1 14,3 9,4 7,2 13,9 halinnon ala 2007 56,4 11,8 10,1 7,0 14,7 2006 51,6 14,2 11,0 8,3 15,0 2005 49,0 16,7 10,5 8,2 15,6 Luonnontieteiden ala 2009 23,5 33,2 5,1 10,7 27,5 (tietojenkäsittely) 2008 37,2 21,3 5,3 9,0 27,2 2007 35,6 18,7 8,3 10,3 27,2 2006 34,4 22,6 6,8 11,5 24,8 2005 37,5 24,7 7,0 8,1 22,8 Tekniikan ja 2009 31,6 28,9 3,4 6,3 29,9 liikenteen ala 2008 46,7 19,4 3,8 4,3 25,9 2007 50,9 13,7 4,2 4,7 26,6 2006 47,9 16,6 3,9 4,6 27,1 2005 45,3 19,9 3,6 4,5 26,7 Luonnonvara- 2009 36,4 20,5 6,1 10,7 26,3 ja ympäristöala 2008 45,3 15,2 6,1 9,8 23,7 2007 43,2 13,8 6,0 10,8 26,2 2006 44,7 17,4 5,4 9,2 23,3 2005 41,3 22,9 4,6 9,0 22,3 Sosiaali-, terveys- 2009 69,4 9,4 9,0 5,8 6,4 ja liikunta-ala 2008 72,9 6,5 9,2 5,3 6,1 2007 73,1 6,8 8,8 4,9 6,5 2006 68,0 10,3 8,1 6,1 7,5 2005 65,4 13,1 7,7 6,7 7,2 Matkailu-, ravitsemis- 2009 47,6 22,3 6,5 8,1 15,5 ja talousala 2008 56,4 14,8 7,3 7,0 14,5 2007 55,7 14,1 6,8 7,2 16,3 2006 49,4 18,8 7,0 7,7 17,1 2005 49,7 21,0 5,8 7,7 15,8 Muu koulutus*** 2009 92,4 2,1 4,9 0,3 0,3 2008 90,0 4,3 4,3 1,0 0,5 2007 90,8 5,1 3,9 0,3 0,0 2006 92,0 0,6 7,4 0,0 0,0 2005 93,9 1,5 3,1 1,2 0,3 *Tilastoissa ovat mukana 31.7. mennessä valmistuneet henkilöt. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu **Muun muassa varusmiehet, siviilipalvelusta suorittavat ja maasta muuttaneet ***Palo- ja pelastusala, poliisiala ja vankeinhoito
14 alkanut talouden taantuma, joka heikensi vastavalmistuneiden työllisyyt- tä vuonna 2009 kaikilla koulutusasteilla (Tilastokeskus 2011). Muutokset työllisten osuudessa ovat käänteisesti verrannollisia työttömyysprosent- tien kanssa. Vuonna 2009 työttömiä samana vuonna valmistuneista oli 23,5 prosenttia, kun työllisyyden huippuvuonna 2007 vastaava osuus oli 12,9 prosenttia. Merkille pantavaa samana vuonna valmistuneita kuvaa- vissa luvuissa on myös muun pääasiallisen toiminnan huomattava osuus, joka selittynee valtaosin sillä, että suuri osa miehistä suorittaa varusmies tai siviilipalveluksen heti valmistumisensa jälkeen. Tutkinnon suorittamis- vuoden lopussa jatkoopintoihin on ehtinyt tavallisesti siirtyä hieman alle 15 prosenttia, joista noin puolet tekee töitä opintojensa ohella. Alakohtaisissa tarkasteluissa havaitaan, että valmistumisen jäl- keisissä työllisyysprosenteissa on jopa useiden kymmenien prosenttiyk- sikköjen eroja eri koulutusalojen välillä. Korkein yli 90 prosentin työlli- syys on ”muu koulutus” -ryhmässä, joka koostuu palo pelastus poliisi ja vankeinhoitoaloilta valmistuneista. Toisaalta tämä joukko on myös tar- kastelun pienilukuisin (N=311–398). Toiseksi paras työllistäjä vaikuttaa olevan sosiaali terveys ja liikuntaala, jossa työttömyys on pysytellyt ta- saisesti kymmenen prosentin tuntumassa ja vastavalmistuneista noin 70 prosenttia on saanut töitä vuoden loppuun mennessä. Heikoiten on sen sijaan työllistytty tietojenkäsittelyn sisältävältä luonnontieteiden alalta, jossa työllisiä on jokaisena tarkasteluvuotena selvästi alle 40 prosenttia tutkinnon suorittaneista. Jatko-opiskelun yleisyydessä kulttuuriala erottuu muista, sillä sieltä valmistuneista keskimäärin vähän alle neljäsosa päätyy saman tien jatkamaan opintojaan. Työllisten osuuksia katsottaessa on muistettava, että tilastot eivät anna edellä kuvattua tarkempaa tietoa työsuhteen laadusta. Koska lukui- hin on laskettu kaikki vuoden viimeisellä viikolla voimassa olleet alle kuu- kauden mittaiset työsuhteet, kysymys työllistymisen laadusta – onko työ- suhde koko vai osaaikainen ja vakituinen vai määräaikainen – jää pelkkien tilastojen valossa vaille vastausta. Luvut eivät myöskään kerro, vastaako nykyinen työ koulutusalaa tai pystyykö siinä hyödyntämään koulutuksessa opittuja taitoja. Työllisyys kolmen vuoden kuluttua valmistumisesta ja taantuman vaikutus Taulukossa 2.2 pääasiallista toimintaa on tarkasteltu kolmen vuoden ku- luttua valmistumisesta, joten se mahdollistaa tilanteen vertailun taulukos- sa 1 esitettyihin vastavalmistuneisiin. Yleisinä havaintoina voidaan tehdä, että työttömien osuus on pysynyt melko tasaisesti alle kymmenessä pro- sentissa ja opiskelijoita on suunnilleen joka neljäs kolme vuotta aiemmin perustutkinnon suorittaneista. Alakohtaiset erot olivat vastavalmistunei- den työllistymisessä huomattavia, mutta ajan kuluessa tilanne näyttää tasoittuvan, eikä erityisen korkean työttömyyden aloja pysty enää tässä vaiheessa nimeämään. Suurimmat keskimääräiset työttömien osuudet löy- tyvät kulttuurialalta sekä luonnonvara- ja ympäristöalalta, joilla työttömiä on tavallisesti hieman yli kymmenen prosenttia kolme vuotta sitten tut- kintonsa suorittaneista. Suurten koulutusmäärien aloista sosiaali- terveys ja liikunta-ala sen sijaan erottuu myönteisesti, sillä vuonna 2005 havaittu 7 prosentin työllisyys oli vuoteen 2008 mennessä laskenut niinkin matalaksi kuin 3,8 prosenttiin. Taulukko 2.2. Vuosina 2005–2009 ammatillisen perustutkinnon suorittanei- den pääasiallinen toiminta kolmen vuoden kuluttua valmistumisesta, %.
15
16 Syksyllä 2008 alkanut talouden taantuma nä- kyy myös kolme vuotta aiemmin valmistuneiden tilas- toissa, mutta heijastukset työllisyyteen eivät ole olleet yhtä voimakkaita kuin vastavalmistuneilla. Taantuman huippuvuonna 2009 työttömiä oli vuoden 2006 aikana valmistuneista 13,4 prosenttia, kun vertailun vuoksi vuonna 2005 tutkintonsa suorittaneista oli vuoden 2007 lopussa työttöminä vain 7,6 prosenttia. Taan- tumavuosia kuvaavat luvut tarjoavatkin hyvää vertai- luaineistoa eri koulutusalojen suhdanneherkkyydes- tä. Pitkän aikavälin erot työttömien osuuksissa ovat alakohtaisesti varsin pieniä, mutta tärkein erontekijä näyttää paikantuvan siihen, kuinka paljon työttömien osuus heittelehtii taloudellisten suhdanteiden mukaan. Kolme vuotta aiemmin valmistuneita koskevassa ver- tailussa suhdanneherkimpänä alana näyttäytyy teknii- kan ja liikenteen ala, jossa vuoden 2007 kahdeksan prosentin työttömien osuus nousi seuraavana vuonna 11,4 prosenttiin ja vuoden 2009 lopussa jo 18,9 pro- senttiin. Hieman vastaavanlaista kehitystä on havait- tavissa tietojenkäsittelyssä, jossa yhdeksän prosentin työttömien osuus vuonna 2008 nousi yli viidellä pro- senttiyksiköllä seuraavan vuoden loppuun mennessä. Muillakin aloilla kolme vuotta aiemmin valmistunei- den työttömyys kasvoi vuonna 2009, mutta erot edelli- siin vuosiin eivät ole yhtä suuria. Edellä mainitut luvut ovat yhteneviä Myrs- kylän (2010) tutkimuksessa esitettyjen koko maata koskevien alakohtaisten työttömyysriskien kanssa. Työttömyysriski kertoo, kuinka suuri osuus toimialan työntekijöistä joutui työttömäksi seuraavan vuoden aikana. Suurin työttömyysriski oli vuonna 2009 raken- tamisessa (12,1 %), teollisuudessa (10,4 %) ja kaivos- toiminnassa (9,1 %). Alat ovat vahvasti miesvaltaisia, mutta miesten työttömyysriski on muutenkin huomat- tavasti suurempi lähes kaikilla aloilla. Suuntaus on ha- vaittavissa myös alojen sisällä: vahvasti miesvaltaisella teollisuuden ja rakentamisen alalla miesten riski joutua työttömäksi on 23 prosenttiyksikköä suurempi kuin saman alan naisilla. (Myrskylä 2010.) Sukupuoli ja pääasiallinen toiminta Taulukko 2.3 kuvaa vuonna 2008 valmistuneiden pää- asiallista toimintaa vuoden 2010 lopussa sukupuolit- tain. Kahden vuoden kuluttua valmistumisesta vertailu muuttuu mielekkäämmäksi, sillä aivan vastavalmistu- neilla lukuja hämärtää asevelvollisuuttaan suorittavien miesten suuri osuus. Kahden vuoden kuluttua miehis- täkin enää alle prosentti on varusmies- tai siviilipalve- lua suorittavia, mikä tasoittaa sukupuolten välisiä eroja pääasiallisessa toiminnassa. Naisten suurempi osuus muu/tuntematon-luokassa selittynee pääasiassa van- hempain ja hoitovapailla. Taulukosta voidaan havaita, että miehillä sekä työllisten että työttömien osuudet ovat keskimää- rin suurempia mutta naisista suurempi osa on pääty- nyt jatkamaan opintojaan. Työttömyyteen ei yleensä tietoisesti hakeuduta, joten siinä tavattavat erot ansait- sevat erityistä huomiota. Vuonna 2008 valmistuneista miehistä oli vuonna 2010 työttöminä 14,6 prosenttia, kun naisilla työttömien osuus jäi 8,9 prosenttiin. Sama suuntaus ilmenee lähes kaikilla aloilla: ainoastaan nais- valtaisilla humanistisella ja kasvatusalalla sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla naisten työttömyysprosentit ovat hieman suurempia kuin miehillä. Jokseenkin yllät- tävää on, että työttömyyden lisäksi myös miesten työl- lisyysprosentit ovat luonnontieteiden alaa sekä liiketa- louden alaa lukuun ottamatta suurempia kuin naisilla. Kaiken kaikkiaan miehet ovat ylipäätään useammin työmarkkinoiden käytettävissä.
17 Työlliset Päätoimiset Varusmiehet/ Maasta Muu/ Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat Siviilipalvelu muuttaneet tuntematon Tutkinnot yhteensä Yhteensä 100 54,6 11,9 14,1 12,4 0,5 0,6 5,9 Miehiä 100 56,4 14,6 11,6 12,0 0,9 0,5 4,1 Naisia 100 52,5 8,9 16,9 12,9 0,1 0,8 7,9 Humanistinen ja kasvatusala Yhteensä 100 55,0 11,1 18,1 11,1 0,0 0,8 4,1 Miehiä 100 66,7 9,9 13,5 8,5 0,0 0,0 1,4 Naisia 100 51,5 11,4 19,4 11,8 0,0 1,1 4,9 Kulttuuriala Yhteensä 100 37,7 12,4 19,2 20,0 0,6 1,3 8,8 Miehiä 100 42,1 15,3 17,3 15,7 1,4 1,2 6,9 Naisia 100 35,4 11,0 20,1 22,3 0,2 1,3 9,7 Yht.tiet., liiketal., hall.ala Yhteensä 100 52,9 9,2 18,7 12,3 0,3 1,0 5,7 Miehiä 100 51,3 10,6 18,0 13,4 0,9 0,9 4,9 Naisia 100 53,7 8,5 19,1 11,7 0,1 1,0 6,1 Luonnontieteiden ala Yhteensä 100 38,7 14,8 16,7 22,4 0,9 0,5 6,0 Miehiä 100 38,0 15,3 15,6 23,8 1,0 0,4 5,8 Naisia 100 42,5 11,9 22,8 14,5 0,0 1,0 7,3 Tekniikan ja liikenteen ala Yhteensä 100 55,3 15,7 11,0 12,5 0,8 0,4 4,3 Miehiä 100 57,3 16,2 10,2 11,7 0,9 0,4 3,4 Naisia 100 44,6 13,2 15,7 16,8 0,3 0,7 8,9 Luonnonvara- ja ympäristöala Yhteensä 100 52,5 11,3 13,9 13,4 0,3 1,1 7,5 Miehiä 100 60,9 12,2 11,3 8,1 0,6 1,1 5,9 Naisia 100 44,5 10,5 16,3 18,4 0,1 1,2 9,1 Sos., terveys- ja liikunta-ala Yhteensä 100 65,6 4,3 15,2 8,9 0,1 0,5 5,5 Miehiä 100 68,0 3,9 18,6 7,2 0,5 0,8 1,0 Naisia 100 65,4 4,4 14,9 9,0 0,1 0,4 5,8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala Yhteensä 100 50,0 11,7 15,5 11,1 0,3 0,9 10,5 Miehiä 100 54,4 14,2 10,6 10,1 1,2 0,8 8,6 Naisia 100 48,7 10,9 17,1 11,3 0,0 0,9 11,1 Muu koulutus Yhteensä 100 90,1 2,0 7,4 0,4 0,1 0,0 0,0 Miehiä 100 90,8 1,8 6,7 0,5 0,2 0,0 0,0 Naisia 100 86,9 2,9 10,2 0,0 0,0 0,0 0,0 *Tietojenkäsittely Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu **Palo- ja pelastusala, poliisiala ja vankeinhoito Taulukko 2.3. Vuonna 2008 valmistuneiden pääasialli- nen toiminta vuoden 2010 lopussa sukupuolittain, %.
18 Koska varusmies tai siviilipalvelusta suorittaa tässä vaiheessa enää vain viisi promillea miehistä, merkittä- vimmäksi sukupuolten välisen eron tekijäksi paikan- tuu jatkokoulutukseen hakeutuminen. Kaksi vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen miehistä oli joko työllisiä tai päätoimisia opiskelijoita 23,6 prosenttia siinä missä naisista opiskelemaan oli päätynyt 29,8 prosenttia. Alakohtaisesti ero saattaa olla vieläkin huo- mattavampi, sillä esimerkiksi matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla opiskelijanaisten osuus on noin kahdeksan prosenttiyksikköä suurempi kuin miehillä. Opiskelun yleisyys ei myöskään selity alan sukupuolirakenteella, sillä jopa selvästi miesvaltaisella tekniikan ja liikenteen alalla naisista opiskelee miltei kolmasosa ja miehistä ainoastaan 21,9 prosenttia. Yksi potentiaalinen tulkinta havaituille suku- puolten välisille eroille on, että toisen asteen amma- tillisen perustutkinnon suorittaneet naiset hakeutuvat miehiä herkemmin uuteen koulutukseen, jos koulutus- ta vastaavaa työtä ei ole sillä hetkellä tarjolla. Näin suu- rempi miespuolisten työttömien työnhakijoiden mää- rä johtaisi vääjäämättä miehillä hieman korkeampiin työllisyysprosentteihin. Varauksena todettakoon, että naisten jatkokoulutukseen hakeutuminen on yleisem- pää myös vastavalmistuneiden joukossa. Naiset saat- tavat siten olla yleisesti ottaen kiinnostuneempia jat- kamaan opintoja ammatillisen perustutkinnon jälkeen. Osittain naisten pienemmät osuudet työllisyydessä ja työttömyydessä selittyvät hoitovapailla, mutta suku- puolten erot kouluttautumisessa osoittautuvat vielä tätäkin merkittävämmiksi. Vastaamatta jää kysymys, onko koulutukseen hakeutuminen ollut suunniteltua ja tietoista vai heikon työllisyystilanteen sanelemaa. Alueelliset erot työllistymisessä Taulukossa 2.4 on tarkasteltu vuosina 2008 ja 2009 ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden pääasial- lista toimintaa valmistumisvuoden lopussa maakunnit- tain. Tilastot on otettu kahdelta peräkkäiseltä vuodel- ta, sillä on mahdollista, että taantuma on vaikuttanut erilaisella voimakkuudella eri alueiden työllisyyteen. Näin lyhyen ajan kuluttua valmistumisesta vain harva on ehtinyt muuttaa toiseen maakuntaan, joten luvut kertonevat varsin tarkasti työpaikkojen saatavuudesta eri alueilla. Tilastoissa työttömien osuus vaihteli Man- ner-Suomessa vuonna 2008 Uudenmaan 7,5 prosen- tista Pohjois-Karjalan 25,6 prosenttiin ja vuonna 2009 Itä-Uudenmaan 15 prosentista Lapin 31,7 prosenttiin. Lapin lisäksi työttömyys nousi yli 30 prosenttiin Poh- jois- ja Etelä-Karjalassa. Matalan ja korkean työttömyyden alueet ovat pääosin samoja kumpanakin tarkasteluvuonna, mutta työttömien osuus on kasvanut suhteellisesti vähem- män niissä kunnissa, joissa työttömyys oli korkeaa jo vuonna 2008. Esimerkiksi Uudellamaalla työttömyys kasvoi tarkastelujaksolla 122,5 prosenttia, vaikka sa- maan aikaan suurimman työttömyyden alueella Poh- jois-Karjalassa muutosta oli vain 21,1 prosenttia. Koko maan vertailussa vastavalmistuneet ovat työllistyneet parhaiten eteläisessä Suomessa ja sen jälkeen Länsi- ja Keski-Suomessa. Työttömien osuudet kasvavat men- täessä kohti itää ja pohjoista. Alueellisista eroista huo- limatta vuosi 2009 näkyy kaikkialla Suomessa selvästi heikoimpana työllistymisvuotena. Tilastojen perusteella vaikuttaa siltä, ettei työpaikan saanti heti valmistumisen jälkeen ole pe- rustutkinnon suorittaneilla lainkaan varmaa. Loppu- vuoden pääasiallisen toiminnan kannalta asuinpaikka vaikuttaakin hyvin ratkaisevalta tekijältä. Tärkeimmät alueelliset erot näkyvät juuri työttömien osuudessa, mutta myös opiskelun yleisyys vaihtelee maakunnit- tain. Esimerkiksi Pohjanmaalla valmistuneista työllisiä opiskelijoita oli molempien tarkasteluvuosien lopussa yli kymmenen prosenttia valmistuneista. Kun tähän vielä lisätään päätoimiset opiskelijat, nousee Pohjan- maan opintojaan jatkavien osuus koko maan suurim- maksi. Aluekohtaiset erot jatkoopiskelun yleisyydessä selittynevät suurelta osin alueellisella koulutustarjon- nalla sekä eri alojen jatkokoulutustarpeella. Kuitenkin alueesta riippumatta päätoimisesti opintojaan jatkaa saman tien alle kymmenen prosenttia valmistuneista. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden jatko-opinnot Aiemmista taulukoista on havaittu, että ammatillisen perustutkinnon suorittaneista yllättävän moni jatkaa opiskelua varsin pian valmistumisensa jälkeen. Tau- lukko 2.5 esittelee tätä ryhmää tarkemmin vuonna 2008 valmistuneiden osalta. Valmistuneiden tavoite- tutkintoa kuvaavissa luvuissa ovat mukana ala. Kaikis- ta opiskelijoista ammattikorkeakoulututkintoa suoritti noin puolet ja uutta ammatillista tutkintoa hieman yli kolmasosa. Yliopistoon on jatkanut vain 5,6 prosent- tia valmistuneista. Tavoitetutkintojen osuudet pysyvät melko tasaisina kaikilla aloilla, vaikka pieniä taipumuk- sia onkin havaittavissa. Ammattikorkeakouluun jatka- minen on erityisen yleistä sosiaali, terveys- ja liikun- ta-alalla sekä luonnontieteiden alalla, joista edellisessä sektorin osuudeksi tulee 68,8 prosenttia ja jälkimmäi- sessä 64,4 prosenttia. Harvimmin ammattikorkea- koulussa opiskelevat luonnonvara- ja ympäristöalalta sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta valmistuneet,
19 Valmistumis- Työllliset Päätoimiset Varusmiehet/ Maasta Muu/ vuosi* Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat Siviilipalvelu muuttaneet tuntematon Koko maa 2009 41,6 23,5 6,0 7,6 13,1 0,5 7,8 2008 52,4 16,0 6,4 6,4 11,6 0,5 6,7 Uusimaa 2009 50,7 16,6 7,0 5,5 12,3 0,3 7,6 2008 62,0 7,5 8,2 4,8 11,1 0,5 6,0 Varsinais-Suomi 2009 46,3 23,9 6,4 7,2 8,5 0,2 7,4 2008 59,8 13,1 6,4 7,3 7,8 0,2 5,5 Satakunta 2009 40,6 25,8 6,1 9,7 10,1 0,1 7,7 2008 51,8 15,0 6,6 8,1 11,3 0,5 6,8 Kanta-Häme 2009 40,3 23,5 5,6 7,8 14,5 0,4 7,9 2008 54,6 14,9 5,9 5,4 12,2 0,2 6,9 Pirkanmaa 2009 41,3 24,3 5,9 6,9 14,6 0,1 7,0 2008 53,3 15,9 5,9 5,6 13,2 0,2 5,9 Päijät-Häme 2009 43,3 20,2 5,3 6,8 17,3 0,2 6,9 2008 53,7 12,3 5,5 5,0 16,1 0,1 7,3 Kymenlaakso 2009 36,4 26,8 5,4 9,6 13,7 0,2 8,0 2008 48,5 19,0 6,5 7,1 12,0 0,4 6,5 Etelä-Karjala 2009 37,4 31,0 4,1 8,3 13,6 0,0 5,5 2008 44,3 23,1 5,1 7,9 11,8 0,1 7,7 Etelä-Savo 2009 38,9 23,3 5,8 5,3 12,7 0,5 13,4 2008 43,5 19,5 6,5 7,6 12,6 0,5 9,8 Pohjois-Savo 2009 40,2 25,8 5,3 8,8 13,7 0,1 6,2 2008 50,5 17,5 5,2 8,0 12,2 0,4 6,3 Pohjois-Karjala 2009 32,1 31,0 5,7 9,9 11,3 1,1 8,9 2008 40,7 25,6 5,6 7,6 11,0 0,4 9,2 Keski-Suomi 2009 39,0 27,6 5,8 8,9 11,1 0,2 7,5 2008 46,9 21,9 5,3 8,2 11,1 0,3 6,3 Etelä-Pohjanmaa 2009 35,3 23,4 6,6 8,9 14,4 1,9 9,5 2008 46,5 16,2 8,4 6,6 13,8 1,2 7,4 Pohjanmaa 2009 47,1 17,3 10,3 7,1 11,9 0,3 6,0 2008 55,4 9,1 10,4 6,2 13,5 1,0 4,4 Keski-Pohjanmaa 2009 36,4 23,2 6,3 6,8 18,1 0,5 8,6 2008 50,2 17,7 7,3 5,2 14,4 0,7 4,7 Pohjois-Pohjanmaa 2009 37,0 26,9 4,0 9,4 13,8 0,4 8,6 2008 47,2 23,6 4,4 6,5 10,0 0,6 7,8 Kainuu 2009 36,6 29,8 2,9 7,3 16,0 0,0 7,6 2008 45,2 25,5 3,8 6,4 10,6 0,8 7,7 Lappi 2009 32,1 31,7 5,2 9,3 13,3 0,9 7,5 2008 43,4 24,6 5,2 7,1 11,1 1,0 7,7 Itä-Uusimaa 2009 36,6 15,0 6,1 6,1 28,4 0,5 7,4 2008 57,4 7,6 7,3 5,0 14,6 0,3 7,8 Ahvenanmaa 2009 55,6 12,6 4,4 5,3 1,0 12,1 9,2 2008 75,7 5,1 4,1 1,8 0,0 4,6 8,7 *Tilastoissa ovat mukana 1.1.-31.7. valmistuneet Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu Taulukko 2.4. Vuosina 2008 ja 2009 valmistunei- den pääasiallinen toiminta valmistumisvuoden lopussa maakunnittain, %.
20 joilla sen sijaan uuden ammatillisen tutkinnon suorit- taminen on erityisen yleistä. Yliopisto-opintojen ylei- syydessä muista erottuu ainoastaan kulttuuriala 8,9 prosentillaan muiden alojen jäädessä viiden prosentin tuntumaan Suoritetut Opiskelijat Ylioppilas- Ammatillinen AMK- Yliopisto- Muu/ Koulutusala tutkinnot yhteensä tutkinto tutkinto tutkinto tutkinto tuntematon Tutkinnot yhteensä 32070 N 6507 120 2371 3223 365 428 % 100 1,8 36,4 49,5 5,6 6,6 Humanistinen ja kasvatusala 625 N 144 3 46 82 6 7 % 100 2,1 31,9 56,9 4,2 4,9 Kulttuuriala 2530 N 844 10 289 420 75 50 % 100 1,2 34,2 49,8 8,9 5,9 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 3328 N 834 15 235 496 39 49 % 100 1,8 28,2 59,5 4,7 5,9 Luonnontieteiden ala* 1300 N 371 2 87 239 21 22 % 100 0,5 23,5 64,4 5,7 5,9 Tekniikan ja liikenteen ala 12937 N 2035 25 860 863 93 194 % 100 1,2 42,3 42,4 4,6 9,5 Luonnonvara- ja ympäristöala 1552 N 367 5 202 124 18 18 % 100 1,4 55,0 33,8 4,9 4,9 Sos., terveys- ja liikunta-ala 4859 N 971 33 195 666 48 29 % 100 3,4 20,1 68,6 4,9 3,0 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 4191 N 889 25 441 322 44 57 % 100 2,8 49,6 36,2 5,0 6,4 Muu koulutus** 748 N 52 2 16 11 21 2 % 100 3,9 30,8 21,2 40,4 3,9 *Tietojenkäsittely Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu **Palo- ja pelastusala, poliisiala ja vankeinhoito Tavoitetutkinto Taulukko 2.5. Vuonna 2008 ammatillisen perus- tutkinnon suorittaneiden jatko-opinnot seuraavan vuoden lopussa, %.
21 3. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset Edellisessä luvussa tuotiin esille tilastotiedon heik- koudet tarkasteltaessa valmistuneiden työllistymistä ja sijoittumista. Tilastot ilmaisevat suuntaa-antavasti työllisten, työttömien ja päätoimisten opiskelijoiden suhteelliset osuudet kussakin ryhmässä, mutta ne eivät kerro esimerkiksi siitä, vastaako työ koulutusta, millai- nen on työsuhteen kesto ja onko kyse osaaikaisesta vai kokoaikaisesta työstä. Tämän tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on pureutua tilastotietoa syvemmälle ja valottaa ammatilliselta toiselta asteelta valmistuneiden laadullista työllistymistä eli työelämän arkea (1). Koulutuksesta saatavat taidot ja valmiudet (2) ovat tärkeä osa valmistumisen jälkeistä työllisty- mistä ja sijoittumista. Joskus koulutukselle asetetut yhteiskunnalliset tavoitteet saattavat olla ristiriidassa työelämän arjen kanssa ja on mahdollista, ettei kou- lutus anna kaikilla osa-alueilla riittäviä valmiuksia työ- elämään. Toisaalta viime vuosina on esitetty lukuisia kannanottoja milloin minkäkin alan liikakoulutuksesta (esim. Hohtokari ym. 2011; Pukkila & Keränen 2012), mikä antaa ymmärtää, ettei kaikille valmistuneille ole aina tarjolla riittävästi töitä, vaikka koulutuksesta saadut taidot olisivatkin ensiluokkaisia. Tutkimuksen toisena keskeisenä ulottuvuutena on perehtyä amma- tillisen koulutuksen nykytilaan Suomessa. Kyselyn vas- taajakunta – vuonna 2008 valmistuneet – on tässä mie- lessä ideaalinen, sillä he ovat viettäneet jo muutaman vuoden työelämässä ja pystyvät siten arvioimaan kou- lutustaan suhteessa työelämän odotuksiin. Tässä yh- teydessä erityisen kiinnostavia ovat eri koulutusaloilla esiintyvät solmukohdat ja kehittämismahdollisuudet sekä koulutuspoliittisissa tavoitteissa ja työelämän ar- jessa ilmenevät ristiriidat. Työelämän arkeen ja koulutuksen anta- miin valmiuksiin kytkeytyy olennaisella tavalla kol- mas ulottuvuus, valmistuneiden tulevaisuusnäkymät ja työelämäasenteet. Odottavatko ihmiset tekevänsä työurallaan enimmäkseen pätkätöitä? Uskovatko he tarvitsevansa täydentävää koulutusta tai kouluttautu- vansa kokonaan uudelle alalle? Miten paljon he ovat valmiita joustamaan työelämän murroksissa? Nämä ja monet muut asenteet ja uskomukset ovat tärkeällä tavalla yhteydessä ihmisen koulutus ja työhistoriaan. Tutkimuksen kolmantena tavoitteena onkin selvittää, millaisia odotuksia (3) ja arvoja ammatillisesta koulu- tuksesta valmistuneilla on ja miten erilaiset taustateki- jät heijastuvat näihin. Tutkimuksen ulottuvuudet on yllä hahmotettu kol- mion kärkiin, jotka kuvaavat ulottuvuuksien vuoro- vaikutteista suhdetta toisiinsa: valmiudet vaikuttavat yhtä lailla työnsaantiin kuin työllistyminen odotuksiin ja valmiuksiin. Näistä kolmesta ulottuvuudesta raken- tuvan laajan viitekehyksen pohjalta hahmottuvat tutki- muksen varsinaiset tutkimuskysymykset: 1. Millaista on toisen asteen ammatillisista op pilaitoksista valmistuneiden työllistyminen eri aloilla? 2. Millainen on toisen asteen ammatillisista op pilaitoksista valmistuneiden kokema tyyty väisyys työllistymiseensä? 3. Mitkä tekijät ovat yhteydessä laadukkaaseen työllistymiseen ja mitkä työttömyyteen tai muihin työllistymisen ongelmiin? 4. Miten ammatillinen koulutus valmistuneiden kokemuksen perusteella vastaa työelämän arkea? 5. Millaisia ovat toisen asteen ammatillisista op pilaitoksista valmistuneiden tulevaisuusnäky mät ja työelämäasenteet? Raportti jakautuu teemojen mukaisiin lukui- hin, jotka päättyvät yhteenvetoon keskeisistä havain- noista. Varsinaisten tuloslukujen jälkeen vedämme lankoja yhteen ja esitämme seitsemän näkökulmaa ammattiin valmistuneisiin. Raportin perimmäisenä ta- voitteena on antaa kattava kuva harvakseltaan tutkitun koulutussektorin nykytilasta. Tiedonkeruu ja otanta-asetelma Tutkimuksen aineisto kerättiin lomakekyselynä tou- ko-kesäkuussa 2012. Otannan ensimmäisessä vaihees- sa pyysimme 15 opiskelijamäärältään suurikokoiselta ammatilliselta oppilaitokselta tietoja vuonna 2008 val- mistuneista. Yhteensä kahdeksan oppilaitosta suostui tietopyyntöön. Lopullinen otos (N=4349) koostuu
22 seuraavissa kouluissa vuoden 2008 aikana ammatilli- sen perustutkinnon suorittaneista: – Ammattiopisto Lappia – Etelä-Karjalan ammattiopisto – Jyväskylän ammattiopisto – Koulutuskeskus Salpaus – Omnian ammattiopisto – Oulun seudun ammattiopisto – Savon ammatti- ja aikuisopisto – Turun ammatti-instituutti Oppilaitosten valinta oli tehtävä harkinnanvaraisesti, sillä pienimpienkin mukanaolo olisi vaatinut huomat- tavasti enemmän aikaa ja rahallisia resursseja. Osasta suomalaisia ammatillisia oppilaitoksia valmistuu vuo- sittain alle 100 henkilöä, jolloin vastaavan otoskoon kerääminen esimerkiksi ryväsotannalla olisi saatta- nut vaatia moninkertaisesti yhteydenottoja. Vaikka valitsimme mukaan vain suurimpia kouluja, tietojen saaminen ei silti ollut aina varmaa, sillä vastaavat tie- donkeruut ovat viime vuosina olleet melko harvinaisia ammatillisella sektorilla. Satunnaisuutta liittyi jo yli- päätään siihen, mitkä koulut noudattivat henkilötieto- lain 14 §:ää ja luovuttivat valmistuneiden yhteystietoja tutkimukseen. Otannan toisessa vaiheessa teimme kou- lutusaloittain ositetun satunnaisotannan kaikista ky- seisissä kouluissa valmistuneista. Otantamenetelmän valinnassa päädyttiin ositettuun otantaan, koska tällä tavoin haluttiin varmistaa riittävä edustus kaikkien koulutusalojen osalta. Osituksen jälkeen koulutusalo- jen suhteelliset osuudet brutto-otoksessa ovat samat kuin kaikilla vuonna 2008 valmistuneilla. Ositteet nou- dattavat Opetushallituksen koulutusalaluokitusta (su- luissa raportissa käyttämämme lyhenteet): 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 Saapuneetlomakkeet(lkm) Saapumispäivä (1 = ma 21.5.2012) Kuvio 3.1. Pos- titse saapuneet vastaukset – Humanistinen ja kasvatusala – Kulttuuriala – Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallin non ala (YLH) – Luonnontieteiden ala (Lu) – Tekniikan ja liikenteen ala (TeLi) – Luonnonvara- ja ympäristöala (LY) – Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (SoTe) – Matkailu-, ravitsemis- ja talousala (MaRa) Otannan jälkeen lähetimme otokseen poimittujen henkilötunnisteet Väestörekisterikeskukseen, josta toimitettiin otokseen poimittujen henkilöiden nykyi- set osoitetiedot. Kaikkia tiedonkeruuhetkellä Suomes- sa asuvia lähestyttiin toukokuun puolivälissä kirjeellä, joka sisälsi paperisen kyselylomakkeen ja linkin säh- köiseen kyselylomakkeeseen. Kuukauden kuluttua lähetimme lomakkeen uudelleen niille, joilta vastaus vielä puuttui. Yhden muistutuskierroksen jälkeen lo- pulliseksi vastausprosentiksi saatiin 27,1 (N=1180), mitä voi pitää kohtalaisena ottaen huomioon kyselyn kohderyhmän sekä viime vuosina ilmenneen yleisen vastausaktiivisuuden vähentymisen. Vastausvaihtoeh- doista paperinen lomake oli selvästi suositumpi (84,7 % vastauksista). Vastausten ajallista saapumista ha- vainnollistaa kuvio 3.1. Tutkimuksen kehikkoperusjoukon muodos- tavat kaikki henkilöt, jotka ovat suorittaneet yllä maini- tuissa kouluissa ammatillisen perustutkinnon vuonna 2008. Koulut edustavat maantieteellisesti sangen laajaa aluetta, mutta oppilaitosten osittain harkinnanvaraisen valinnan vuoksi valtakunnalliset yleistykset vuonna 2008 valmistuneiden ryhmään on tehtävä harkiten. Yleistämisen mielekkyyttä on mahdollista arvioida, kun aineiston tunnuslukuja verrataan myöhemmin Ti- lastokeskuksen Sijoittumispalvelun koko maata koske- viin yksilötason tietoihin.
23 Aineiston kuvaus Taulukko 3.1 sisältää vastaajien määrät ja suhteelliset osuudet sekä ryhmien vastausprosentit erilaisten taus- tatietojen mukaan. Suurin ero vastausaktiivisuudessa on naisten ja miesten välillä: otokseen poimituista nai- sista kyselyyn vastasi 34,2 prosenttia, mutta miesten kohdalla vastausprosentiksi jäi sangen vaatimaton 19,1 prosenttia. Ikäryhmien välillä ei ole havaittavissa yhtä suuria eroja vastausaktiivisuudessa, vaikka vastauspro- sentti hieman kasvaakin mentäessä kohti vanhempia ikäryhmiä. Selvästi joukosta erottuvat vain 30-vuotiaat ja sitä vanhemmat, joilla vastanneiden osuus on jopa yhdeksän prosenttiyksikköä suurempi kuin otoksen nuorimmalla ikäryhmällä. Ryhmä on toki hieman vali- koitunut, sillä tavallisimmin ammatillisen perustutkin- non suorittavat nuoret peruskoulun lopettaneet, joita on tässäkin aineistossa suhteellisesti eniten. Kyselylomake oli saatavilla vain suomen- kielisenä, millä saattaa olla vaikutusta kieliryhmien välisiin eroihin. Ruotsia äidinkielenään puhuvilla vas- tausprosentti tosin oli jopa hieman korkeampi kuin suomenkielisillä, mutta muiden kieliryhmien edusta- jista vastauksen palautti vain 16,1 prosenttia. Ruotsin ja muunkielisten vastausten määrät jäivät sen verran pieniksi, ettei aineisto mahdollista uskottavia kieliryh- mien välisiä vertailuja. Koulutusalojen ja ammatillisen oppilaitos- ten välillä on havaittavissa paikoin huomattavaakin vaihtelua, joka selittynee pääosin miesten ja naisten eroilla vastausaktiivisuudessa. Naisvaltainen sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala erottuu suurella vastauspro- sentillaan selvästi muista aloista. Kaikkein suurin vas- tausprosentti on humanistiselta ja kasvatusalalta val- mistuneilla, mutta ala on sangen harvinainen ja koko otoksessa heitä oli vain 18. Heikoin vastausprosentti on miesvaltaisella tekniikan ja liikenteen alalla, vaikka alalta valmistuneita vastaajia onkin aineistossa määräl- lisesti eniten. Oppilaitoskohtaiset vastausprosentit kuvaa- vat summittaisesti aineiston alueellista edustavuutta. Pienimmäksi vastanneiden osuus jäi Espoossa ja Kirk- konummella toimivasta Omnian ammattiopistosta valmistuneilla, kun taas aktiivisimmin vastasivat Turun ammatti-instituutin entiset opiskelijat. Valmistuneiden liikkuvuutta on mahdollista arvioida taulukosta 2, jos- sa entinen ammatillinen oppilaitos on ristiintaulukoitu nykyisen postinumeroalueen kanssa. Postinumeroalu- eet noudattavat Itellan käyttämää 24 portaista luoki- tusta, jossa alueet on nimetty väkiluvultaan suurimman kaupungin mukaan (Itella Oyj 2012). Vastaajajoukossa korostuvat selvästi muutamat suuret asutuskeskuk- set, eritoten Helsinki, Lahti, Turku, Lappeenranta, Jyväskylä, Kuopio ja Oulu. Postinumeroalueista voi jo pikaisella vilkaisulla havaita kunkin oppilaitoksen toiminta-alueen: neljä vuotta sitten valmistuneista oppilaitoksensa lähiseudulla asuu edelleen selvästi yli puolet vastaajista, vaikka joitain alueellisia eroja esiin- tyykin. Vertailuna mainittakoon, että Koulutuskeskus Salpauksesta valmistuneista enää 57,8 prosenttia asuu Lahden seudulla, kun samaan aikaan opintonsa Turun ammatti-instituutissa päättäneistä on pysynyt Turun seutuvilla jopa 84,6 prosenttia. Kaikkein pienintä liik- kuvuus on silti ollut pääkaupunkiseudulta ulospäin, sillä Omnian ammattiopiston kasvateista yli yhdek- sän kymmenestä asui neljän vuoden kuluttua edelleen pääkaupunkiseudulla. Osasta oppilaitoksia on liikuttu moneen suuntaan, osasta harvempaan. Kaikkein eniten eri puolille Suomea ovat hajaantuneet koulutuskeskus Salpauksen opiskelijat, joita asuu lähes kaikilla pos- tinumeroalueilla. Tyypillistä on, että jos liikkuvuutta on tapahtunut, se on suuntautunut johonkin lähiseu- dun tuntumaan, usein viereiselle postinumeroalueel- le. Poikkeuksena tästä ovat Helsingin ja Tampereen seudut, joista ensimmäiseen on muutettu kaikista ja jälkimmäiseen miltei kaikista suunnista. Taulukon lu- kuihin tutustuttaessa on hyvä pitää mielessä, että kaik- ki mukana olevat oppilaitokset eivät rajaudu tarkasti vain yhdelle postinumeroalueelle. Esimerkiksi Savon ammatti- ja aikuisopistolla on yksikkö myös Pieksä- mäellä, mikä selittää alueen yleisyyttä valmistuneiden nykyisenä asuinpaikkana. Karkeahkona yleistyksenä voitaneen todeta, että liikkuvuus on suurinta keskellä Suomea, kun taas pohjoisessa opiskelleet tapaavat py- syä pohjoisessa ja etelässä opiskelleet etelässä. Liikkuvuustaulukosta ei kannata tehdä liian suoraviivaisia tulkintoja. Kauttaaltaan epäselväksi jää, kertovatko luvut omasta tahdosta vai työtilanteen ai- heuttamasta pakosta muuttaa muualle, uudesta opiske- lupaikasta vai muutosta takaisin synnyinseudulle. Yksi- selitteisesti voidaan vain päätellä, että ammattiopistosta valmistuneet ovat pysyneet verrattain usein opiskelu- paikkansa lähettyvillä ja ainoa kaikista suunnista muut- tovoittoinen alue on pääkaupunkiseutu. Aiemmin on havaittu, että Helsingin seudun tulomuutot tapahtuvat yleensä ennen kaikkea omaan uraan ja työmarkkinoi- hin liittyvistä syistä, mutta yhtäältä relevantteja ovat myös kaupungissa asumiseen liittyvät tekijät. Lähtö- muuttajilla korostuvat sen sijaan mieluisaan asuntoon ja asuinympäristöön liittyvät syyt. (Stjernberg 2010.) Kyselyn vastaajat ovat enimmäkseen 22–25-vuotiaita (vrt. taulukko 3.1), joten mahdolliset perheellistymi- seen liittyvät muutot eivät useimmilla ole vielä vastaus-
24 hetkellä ajankohtaisia. Vastaajien muuttovalmiutta toiselle paikkakunnalle ja ulkomaille arvioidaan myöhemmin kolmella asenneväittämällä. Aineisto ei ole aluetasolla täysin maantieteellisesti edustava: puolessa postinumeroalueita asuu vain yksi prosentti tai vieläkin pienempi osuus vastaajista. Toisaalta mukana olevat oppilaitokset keskittyvät Suo- men kokoluokassa suurille paikkakunnille, jotka ovat tärkeitä alueellisia keskuksia eri puolilla maata – pohjoisesta etelään ja idästä länteen Kes- ki-Suomea unohtamatta. Työllistymistä tutkittaessa asuinkunta on yksi tärkeä taustatekijä, sillä Pohjois- ja Itä-Suomen yleiset työllisyysluvut ovat pysyneet melko tasaisesti heikompina kuin Etelä-Suomen tai Länsi- ja Si- sä-Suomen vastaavat (Tilastokeskus 2012). Koska vastaajien oppilaitokset sijaitsevat täysin eri puolilla maata ja valmistumisen jälkeinen liikkuvuus on ollut sangen vähäistä, voi aineiston avulla tehdä myös varovaisen kar- keita alueellisia vertailuja. Taulukko 3.1. Vastanneiden määrät ja suhteelliset osuu- det erilaisten taustatietojen mukaan. Taulukko 3.2. Vastaajien oppilaitokset ja nykyiset postinumeroalueet ristiin- taulukoituna, %. ! 32! ammatti?instituutissa' päättäneistä' on' pysynyt' Turun' seutuvilla' jopa' 84,6' prosenttia.' Kaikkein' kiseudulla. ' ! !! !! N! %!vastanneista! Vastausprosentti! Sukupuoli! Nainen! 794! 67,3! 34,2! !! Mies! 386! 32,7! 19,1! Ikä! 22?23! 470! 39,8! 25,0! ! 24?25! 252! 21,4! 25,4! ! 26?27! 163! 13,8! 29,3! ! 28?29! 84! 7,1! 28,5! !! 30+! 211! 17,9! 34,0! Äidinkieli! Suomi! 1145! 97,0! 27,5! ! Ruotsi! 12! 1,0! 32,4! !! Muu! 23! 1,9! 16,1! Koulutusala! Humanistinen!ja!kasvatusala! 8! 0,7! 44,4! ! Kulttuuriala! 101! 8,6! 32,8! ! Yhteiskuntatieteiden,!liiketalouden! 132! 11,2! 32,0! ! ja!hallinnon!ala! ! ! ! ! Luonnontieteiden!ala! 42! 3,6! 26,1! ! Tekniikan!ja!liikenteen!ala! 341! 28,9! 21,4! ! Luonnonvara?!ja!ympäristöala! 58! 4,9! 30,2! ! Sosiaali?,!terveys?!ja!liikunta?ala! 213! 18,1! 35,1! !! Matkailu?,!ravitsemis?!ja!talousala! 285! 24,2! 27,0! Ammattiopisto! Ammattiopisto!Lappia! 90! 7,6! 25,7! ! Etelä?Karjalan!ammattiopisto! 114! 9,7! 27,3! ! Jyväskylän!ammattiopisto! 160! 13,6! 29,3! ! Koulutuskeskus!Salpaus! 183! 15,5! 28,2! ! Omnian!ammattiopisto! 95! 8,1! 21,9! ! Oulun!seudun!ammattiopisto! 201! 17,0! 26,0! ! Savon!ammatti?!ja!aikuisopisto! 244! 20,7! 27,4! !! Turun!ammatti?instituutti! 93! 7,9! 32,6! ! Kaikki!vastanneet! 1180! 100! 27,1! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! '
25 Ammatti- opisto Lappia Etelä- Karjalan ammatti- opisto Koulutus- keskus Salpaus Savon ammatti- ja aikuis- opisto Jyväskylän ammatt- iopisto Turun ammatti- instituutti Oulun seudun ammatti- opisto Omnian ammatti- opisto Kaikki Helsinki (00-10) 5,4 4,7 16,3 8,7 9,2 7,7 5,0 92,3 16,7 Hämeenlinna (11-14) 0,9 4,8 1,2 1,0 Lahti (15-19) 0,9 57,8 0,4 1,7 8,4 Turku (20-27) 2,8 0,6 0,4 1,4 84,6 1,7 7,3 Pori (28-29) 0,5 0,1 Forssa (30-32) 0,9 0,6 2,2 0,3 Tampere (33-39) 5,4 5,7 5,4 5,6 1,1 4,1 3,2 Jyväskylä (40-44) 3,0 3,2 74,6 1,1 2,3 10,5 Kouvola (45-47) 0,9 4,2 0,7 Kotka (48-49) 1,2 0,2 Mikkeli (50-52) 0,6 1,6 2,6 0,7 Lappeenranta (53-56, 59) 76,4 1,2 7,0 Savonlinna (57-58) 1,9 0,4 0,7 0,3 Seinajoki (60-64) 0,7 1,1 0,2 Vaasa (65-66) 0,6 0,1 Kokkola (67-69) 0,7 1,1 0,2 Kuopio (70-75) 0,9 0,6 59,7 3,5 1,8 13,7 Pieksämäki (76-79) 0,6 17,4 0,5 3,9 Joensuu (80-83) 1,1 2,8 0,6 1,2 1,1 0,8 Ylivieska (84-86) 0,8 1,8 0,5 Kajaani (87-89) 1,1 0,6 2,0 0,7 0,5 0,8 Oulu (90-93) 9,8 0,9 1,2 2,8 0,7 79,0 16,3 Kemi (94-95) 69,6 2,7 5,9 Rovaniemi (96-99) 7,6 0,4 2,1 1,8 1,7 1,4 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 4. TYÖLLISTYMISEN LAATU Raportin toisessa luvussa esiteltiin tilastotietoa vuonna 2008 valmistuneiden työllistymisestä ja pääasiallisesta toiminnasta. Aloittain, sukupuolittain ja alueittain ha- vaitut erot työllisten ja työttömien osuuksissa ovat jo itsessään tärkeää tietoa, mutta lukujen taakse kätkeytyy runsaasti vastaamattomia kysymyksiä. Rahkeet duu- niin -tutkimuksen keskiössä on ammatillisen perus- tutkinnon suorittaneiden laadullinen työllistyminen. Laadullisella työllistymisellä ei ole yleistä ja yksiselit- teistä määritelmää, mutta pohjimmiltaan siinä on kyse työllistymisen sisällöstä ja luonteesta – eritoten siitä, vastaako työ vaatimuksiltaan ja sisällöltään koulutus- ta. Muita tärkeitä laadun osatekijöitä ovat tyytyväisyys työhön sekä työsuhteen muoto: onko kyse vakituises- ta vai määräaikaisesta ja toisaalta kokopäiväisestä vai osaaikaisesta työstä? (vrt. esim. Sainio 2008.) Viimeisin tiedossamme oleva selvitys ammatillisen toisen asteen työllistymisestä on SAKKI ry:n yli kymmenen vuotta sitten teettämä jäsenkysely (Nurmela 2001). Taulukko 4.1. kuvaa valmistuneiden omaa määritelmää nykyisestä elämäntilanteestaan. Kysy- myksen vastausvaihtoehdot ovat hyvin samankaltaisia kuin Tilastokeskuksen pääasiallista toimintaa kuvaa- vissa tilastoissa. Varusmies- ja siviilipalvelusta suorit- tavien sekä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien luokat päätettiin yhdistää muuhun toimintaan, koska ne oli- sivat muuten jääneet kokonaismääriltään muutamaan tapaukseen. Kyselylomakkeessa vastaajat ohjattiin elä- mäntilanteensa perusteella erilaisille vastauspoluille, joihin syvennytään työllisten osalta tässä luvussa. Vas- taushetkellä työttömänä olleita käsitellään raportin vii- dennessä luvussa ja päätoimisia opiskelijoita kuuden- nessa, koulutuksen antamiin valmiuksiin perehtyvässä luvussa.
26 Painotetussa aineistossa työssäkäyviä on hieman yli 60 prosenttia ja päätoimisia opiskelijoi- ta noin viidesosa. Työttömien osuus jää selvästi alle kymmenen prosentin. Sukupuolten väliset erot liitty- vät enimmäkseen perhevapaiden, opintovapaiden ja sairauslomien luokkaan, johon naisista itsensä nimeää 12,3 prosenttia mutta miehistä vain 0,4 prosenttia. Tällöin on ymmärrettävää, että miesten osuudet ovat sekä työllisissä että työttömissä hieman suuremmat kuin naisilla. Sijoittumistilastoissa selvästi esiintynyttä eroa naisten ja miesten päätoimisen opiskelun välillä ei ole nähtävissä kyselyn aineistossa, vaan miesopis- kelijoiden osuus on jopa naisia korkeampi. Eron taus- talla on varmasti monenlaisia syitä, joista tärkeimpinä mainittakoon tilastojen ja valmistumishetken lyhyempi aikaväli (kaksi vuotta valmistumisesta) sekä tilastoin- nin käytäntöihin ja ihmisten subjektiiviseen arvioon liittyvät erot. Naisilla korostuvaa perhevapaiden, opin- tovapaiden ja sairauslomien luokkaa ei ole sisällöltään tarkemmin eritelty, mutta se kuvannee ennen kaikkea äitiyslomien yleisyyttä. Jos vastaaja oli jäänyt perhe tai opintovapaalle jostain työpaikasta, hänet ohjattiin lo- makkeessa vastaamaan kyseisin työpaikan perusteella. Valmistumisen jälkeinen toiminta Havaitsimme jo aiemmin sijoittumistilastoista, että ammatillisen perustutkinnon suorittaneet jatkavat pian valmistumisensa jälkeen joko työelämään tai toiseen opiskelupaikkaan. Kyselylomakkeessa pyy- dettiin valmistuneita muistelemaan, mikä annetuista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten heidän ensimmäisen puolen vuoden aikaista toimintaansa. Vaihtoehdoista korostuu selvästi vain työelämään siirtyminen, jon- ka ilmoitti toiminnakseen miltei 60 prosenttia kyse- lyyn vastanneista (kuvio 4.1). Saman tien työttömäksi joutui vain hieman yli kymmenen prosenttia, mutta varsinkin miehillä eräänlainen puskuri työttömyyttä vastaan on asevelvollisuuden suorittaminen, jonka il- moitti toiminnakseen noin 13 prosenttia. Kuviosta voi myös nähdä, että perhevapaalle jääminen on tässä vai- heessa vielä hyvin harvinaista verrattuna tilanteeseen neljän vuoden kuluttua valmistumisesta. Uuteen kou- lutukseen jatkoi puolen vuoden sisällä alle kymmenen prosenttia. Ensimmäisen puolen vuoden toimintaa ku- vaavat osuudet ovat jossain määrin vertailukelpoisia ensimmäisen työpaikan hakuun käytetyn ajan kanssa (taulukko 4.3). Kysymyksen muotoilu on sikäli hanka- la, että siinä oletetaan kaikkien hakeneen työpaikkaa heti valmistumisen jälkeen, mikä ei edellisen kuvion perusteella vastaa täysin todellisuutta. Muualle kuin työelämään siirtyneet henkilöt sijoittuvat luultavasti joko ”hain töitä yli yhden kuukauden” -luokkaan tai jättivät kysymyksen kokonaan vastaamatta. Erityistä huomiota tuloksissa kiinnittää se, että työssä oli jo val- mistumishetkellä lähes 40 prosenttia valmistuneista. Viimeistään yhden kuukauden kuluessa töitä oli saanut lähes yhtä moni. N Työssä Työtön työnhakija Päätoimi- nen opiskelija Perhe- vapaa, opinto- vapaa tai sairausloma Muu Kaikki 1129 61,5 7,1 20,5 6,8 4,2 Naiset 608 57,6 5,6 19,7 12,3 4,8 Miehet 521 66,0 8,8 21,3 0,4 3,5 Taulukko 4.1. Neljä vuotta sitten valmistuneiden nykyi- nen elämäntilanne, %.
27 Kuvio 4.1. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten toimintaasi ensimmäisen puolen vuo- den aikana valmistumisen jälkeen? % (N = 1122) 0   10   20   30   40   50   60   70   Siirryin  työeläm ään   Jäin  työ6öm äksi   M enin  arm eijaan  tai  siviilipalvelukseen   AloiAn  uuden  koulutuksen   PerusAn  om an  yrityksen   Jäin  perhevapaalle   Jokin  m uu   N % Olin työssä jo valmistumishetkellä 435 38,6 Sain töitä välittömästi (1kk tai alle) valmistumisen jälkeen 414 36,7 Hain töitä yli yhden kuukauden 279 24,7 Yhteensä 1128 100,0 Taulukko 4.2. Kuinka kauan hait ensim- mäistä työpaikkaasi? %
28 Valmistumisen jälkeistä toimintaa ja ensimmäisen työ- paikan hakuun käytettyä aikaa mittaavat kysymykset antavat yksinään melko karkean kuvan välittömästä sijoittumisesta. Yleisesti voidaan todeta, että reilusti yli puolet valmistuneista päätyy käytännössä heti tutkin- non suorittamisen jälkeen jonkinlaiseen työpaikkaan. Työllistymisen laatu jää vielä näissä tarkasteluissa hä- märän peittoon, mutta jos töitä ei ole lainkaan, ei ole mielekästä myöskään puhua työn laadullisista ominai- suuksista. Positiiviset määrällisen työllistymisen lu- kemat antavat vakaan perustan työllistymisen laadun tutkimiselle. Kyselylomakkeessa vastaajilta tiedusteltiin valmistumisen jälkeen kertyneen työkokemuksen määrää vuosina ja kuukausina. Kuvion 4.2 tiedoissa vuodet on muunnettu kuukausiksi ja kuukaudet sen jälkeen luokiteltu kuuteen luokkaan. Muuttujan luok- kiin sisältyy myös laadullinen ulottuvuus, sillä vastaus ”0 kuukautta” on tulkittava niin, ettei henkilö ole ollut lainkaan töissä valmistumisen jälkeen. Tieto ei yksi- nään kerro mitään siitä, onko henkilöllä ollut samaan aikaan jotain muuta pääasiallista toimintaa, kuten opiskelua tai lastenhoitoa, vai onko hän todella ollut työttömänä työnhakijana viimeiset neljä vuotta. Osion muut luokat ilmaisevat asteikon toisen laadullisen ääri- pään: vastaaja on ollut kuluneen neljän vuoden aikana töissä, ainakin yhden kuukauden. Vaikka työtä teke- mättömien luokkaan kuuluukin aineiston perusteella noin neljä prosenttia, on varsin todennäköistä, että juuri pitkäaikaistyöttömien ryhmässä kyselyn vastaus- kato on ollut erityisen suurta. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että työttömyyden kesto on yh- teydessä vastausaktiivisuuteen (Tilastokeskus 2003). Useimmat kyselyyn vastanneista ovat kerryt- täneet työkokemustaan jo useilla vuosilla. Selvästi suu- rin osa vastaajista asettuu 37–48 kuukauden ryhmään, eli he ovat olleet työllisinä koko ajan tai lähes koko ajan valmistumisensa jälkeen. Vuonna 2008 valmistuneilla työkokemuksen määrä voi käytännössä olla enimmil- lään noin neljä vuotta, mutta joukossa on myös muu- tamia, jotka ilmoittivat olleensa työssä jopa viisi vuotta tai enemmän. He ovat luultavasti joko olleet jo opis- keluaikanaan töissä tai laskeneet vastaukseensa myös kaiken tutkintoa edeltäneen työkokemuksen. Kun lasketaan yhteen kolme suurimman työkokemuksen luokkaa, havaitaan, että hieman yli 60 prosenttia mu- kana olevissa kouluissa opiskelleista on viettänyt työ- elämässä yli puolet valmistumisen jälkeisestä ajastaan. Myöskään tätä pienemmät työkuukausien määrät eivät vaikuta hälyttäviltä, kun otetaan huomioon tilastoista ilmennyt jatko-opiskelun yleisyys ja perhevapaiden pitäminen. Valmistumisesta kuluneen ajan ja työkuu- kausien määrän erotusta ei pidä silloin yksioikoisesti tulkita työttömänä vietetyiksi kuukausiksi. Kuvio 4.2. Valmistumisen jälkeisten työkuukausien määrä, %, N = 1085 0%   5%   10%   15%   20%   25%   30%   35%   40%   0  kk   1-­‐12  kk   13-­‐24  kk   25-­‐36  kk   37-­‐48  kk   49+  kk  
29 Taulukko 4.3. Neljän tausta- muuttujan yhteys valmistu- misen jälkeen kertyneiden työkuukausien määrään, %, (N = 1071–108) 0 kk 1-12 kk 13-24 kk 25-36 kk 37-48 kk 49+ kk Kaikki Erillisen yo-tutkinnon 2 11 18 15 43 11 100 Kaksois-/yhdistelmä- tutkinnon 3 22 30 16 24 6 100 En 4 14 18 22 33 9 100 Kyllä 1 12 19 22 37 10 100 En 9 19 19 16 29 8 100 Nainen 2 12 19 16 40 11 100 Mies 5 16 20 24 28 7 100 22-23 3 14 22 25 31 5 100 24-25 6 18 18 18 29 11 100 26-27 2 17 23 14 33 13 100 28-29 1 16 16 12 45 9 100 30+ 2 8 14 16 45 15 100 * Yhteys on tilastollisesti merkitsevä tasolla p = 0,001. Muut yhteydet ovat merkitseviä tasolla p < 0,001. Ikä vastaushetkellä Valmistumisen jälkeisten työkuukausien määrä luokiteltuna (%) Oletko suorittanut ylioppilastutkinnon?* Kuulutko johonkin ammattiliittoon? Sukupuoli Kertyneiden työkuukausien määrään voi- daan syventyä tarkemmin erilaisten taustamuuttujien avulla. Taulukko 4.3 esittää ylioppilastutkinnon suorit- tamisen, ammattiliiton jäsenyyden, sukupuolen ja iän yhteyden luokiteltuun työkuukausimuuttujaan. Ha- vaitut yhteydet ovat voimakkaita, mutta eivät kaikissa tapauksissa aivan itsestään selviä. Esimerkiksi ylioppi- lastutkinnon suorittamisessa erillinen ylioppilastutkin- to on vahvasti yhteydessä keskimääräistä suurempaan työkuukausien määrään, kun kaksois- tai yhdistelmä- tutkinnon suorittaneilla tilanne on jopa heikompi kuin niillä, jotka eivät ole suorittaneet lainkaan ylioppilas- tutkintoa. Erillisen ylioppilastutkinnon suorittaneista yli puolet on ollut suunnilleen koko ajan työelämässä ammatillisen tutkinnon suorittamisen jälkeen, mikä selittynee osittain heidän muita vastaajia korkeammal- la keski-iällään. Kaiken kaikkiaan aineistossa erillisen ylioppilastutkinnon on suorittanut 19 prosenttia ja yh- distelmä tai kaksoistutkinnon 9 prosenttia.
30 Ammattiliittoon kuuluminen on selvästi yhteydessä työkuukausien mää- rään, mutta yhteyden suunta on tässä tapauksessa monitulkintainen. Parantaako ammattiliittoon kuuluminen todella henkilön työmarkki- na-asemaa vai ovatko enemmän työkokemusta keränneet ihmiset ylipää- tään työorientoituneempia ja kuuluvat siksi yleisemmin ammattiliittoon? Luultavimmin vastaus on jossain näiden kahden tulkinnan välimaastossa, mutta selitysmalleista riippumatta on merkittävää, että ammattiliittoon kuulumattomista lähes kymmenesosa ei ole ollut lainkaan työssä val- mistumisen jälkeen ja noin viidesosa vain yhden vuoden tai vähemmän. Koko aineistossa ammattiliittoon kuuluu 65 prosenttia eli noin kaksi kol- masosaa. Kaikista suomalaisista palkansaajista oman alansa ammattijär- jestöön kuului vuonna 2011 noin 68 prosenttia, mutta 25–34-vuotiaista vain 59 prosenttia ja alle 25-vuotiaista ainoastaan 47 prosenttia (Aho & Mäkiaho 2012). Vaikka kaikkia koulutusasteita koskevat luvut eivät ole nuorien ikäryhmien kohdalla täysin vertailukelpoisia, voidaan niistä ar- vioida, että kyselyn vastaajat ovat jokseenkin valikoituneita ammatillisen järjestäytymisen suhteen. Ylioppilastutkinnon ja ammattiliiton tavoin myös henkilön ei- hankitut ominaisuudet – sukupuoli ja ikä – ovat havaittavassa yhteydessä kertyneiden työkuukausien määrään. Miehillä pienemmät työkuukausien määrät ovat hieman yleisempiä kuin naisilla ja suuremmat työkuukausien määrät taas vastaavasti harvinaisempia. Toisaalta yhteys ei ole aivan lineaa- rinen, sillä varsin pitkää työkokemusta osoittavan 25–36 työkuukauden luokan osuus on miehillä paljon suurempi kuin naisilla. Näin pienet erot sukupuolten välillä voivat syntyä jo pelkästään asevelvollisuuden suoritta- misesta. Myös ikäryhmien väliset erot ovat tilastollisesti merkitseviä, mut- ta käytännössä vanhempien ja nuorempien eroista on vaikea sanoa mitään yksiselitteistä. Selvästi muista ikäryhmistä erottuvat vain 30-vuotiaat ja sitä vanhemmat, joiden korkea osuus yli neljän vuoden kokemuksen ryhmäs- sä laittaa tosin epäilemään, että heistä monet ovat laskeneet vastaukseensa mukaan myös valmistumista edeltänyttä työkokemusta. Työkuukausien luokitusta voisi luettavuuden vuoksi tiivistää vielä nykyisestään, mutta täl- löin esimerkiksi sukupuolten välillä havaitut vivahde-erot olisivat jääneet piiloon. Työsuhteet ja niiden kesto Tyypillinen ammatillisen perustutkinnon suorittanut työskentelee vaki- tuisessa ja kokoaikaisessa työsuhteessa yksityisellä sektorilla. Kuviosta 4.3 tosin havaitaan, että ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työpaikan kohdalla useimmat joutuvat vielä tyytymään määräaikaiseen mutta kui- tenkin kokopäiväiseen työhön. Osa-aikatyön tekeminen on hyvin harvi- naista jopa ensimmäisessä työpaikassa. Useimmat ammatillisen perustut- kinnon suorittavat valmistuvat juuri ennen kesää, jolloin monet päätyvät määräaikaiseen kesätyöhön. Kesätyöt saattavat toki muuttua myöhemmin vakituisiksi työsuhteiksi. Neljän vuoden kulutta valmistumisesta tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi ja lähes 60 prosenttia tekee jo vakituista ko- kopäivätyötä. Toisaalta yli viidesosan määräaikaisten työsuhteiden osuus kertoo siitä, etteivät katkonaiset työsuhteet ole aivan vieraita myöskään toisen asteen ammatillisten työmarkkinoilla. Yrittäjinä tai freelancereina toimi kyselyhetkelläkin alle viisi prosenttia vastaajista. Yksityisen sektorin hegemoniassa ei ole suuria alakohtaisia eroja lukuun ottamatta sosiaali-, Kuvio 4.3. Työsuhteen muo- to ensimmäisessä ja nykyi- sessä työpaikassa.
31 terveys- ja liikunta-alaa, jolla kunta on yleisin työllistä- jä. Kolmas sektori jää toisella asteella marginaaliseksi. Tilanne ei tosiasiassa ole niin yk- sinkertainen kuin kaikkia valmistuneita kuvaavat luvut antavat ymmärtää. Koulutusaloittaiset vertailut (ku- vio 4.4) paljastavat mielenkiintoisia eroavaisuuksia eri aloilta valmistuneiden työurissa. Kyselyhetkellä työs- sä olleista tekniikan ja liikenteen alalta valmistuneet ovat selvästi yleisimmin vakituisessa kokopäivätyössä. Määräaikaiset kokopäivätyöt ovat sen sijaan erityisen tyypillisiä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla. Matkai- lu-, ravitsemis- ja talousalalta valmistuneilla vakituiset kokopäivätyöt ovat kaikkein harvinaisimpia, mutta määräaikaisten töiden lisäksi he ovat myös tavallista useammin vakituisissa osaaikatöissä. Intuition mukai- sesti yrittäjyys ja freelancertoiminta ovat kulttuurialalla keskivertoa yleisempiä työn muotoja. Luokkien yhdistelyistä huolimatta kokonais- määrät jäävät pelkkien työssä olevien yhteydessä jo niin pieniksi, ettei aineiston perusteella kannata tehdä kovin tarkkoja yleistyksiä. Päällisin puolin voidaan kui- tenkin todeta, että ammatillisen perustutkinnon suo- rittaneiden työsuhteet näyttävät varsin mutkattomilta – ovathan useimmat joko vakituisessa tai määräaikai- sessa kokopäivätyössä. Osa-aikatyöt, freelancetoimin- ta ja muut erikoiset työnteon muodot ovat kauttaal- taan harvinaisia. 0%   10%   20%   30%   40%   50%   60%   70%   Vakituinen  kokopäivätyö   M ääräaikainen  kokopäivätyö   Vakituinen  osa-­‐aikatyö   M ääräaikainen  osa-­‐aikatyö    Yri>äjä/freelancer   Työlliste>y/työharjoi>elu   M uu   Kuvio  4.3.  Työsuhteen  muoto  ensimmäisessä  ja   nykyisessä  työpaikassa   Ensimmäinen  työpaikka  valmistumisen   jälkeen  (N=1152)   Nykyinen  työpaikka  (N=796)  
32 Kuvio 4.4. Nykyisen työsuh- teen muoto koulutusalan mukaan (N=798). 0%   20%   40%   60%   80%   100%   Kul,uuriala  /  Humanis5nen  ja  kasvatusala   Yhteiskunta5eteiden,  liiketalouden  ja  hallinnon  ala  /   luonnon5eteiden  ala   Tekniikan  ja  liikenteen  ala   Luonnonvara-­‐  ja  ympäristöala   Sosiaali-­‐,  terveys-­‐  ja  liikunta-­‐ala   Matkailu-­‐,  ravitsemis-­‐  ja  talousala   Vakituinen  kokopäivätyö   Määräaikainen  kokopäivätyö   Vakituinen  osa-­‐aikatyö   Määräaikainen  osa-­‐aikatyö   Yri,äjä/freelancer   Muu  
33 Koulutusalojen välillä esiintyneet määräaikaisten työ- suhteiden erot ansaitsevat tarkemman käsittelyn. Ky- selylomakkeessa tiedusteltiin vastaajilta valmistumisen jälkeisten työnantajien ja työsopimusten määrää. Kun lasketaan työsopimusten ja työnantajien välinen ero- tus, saadaan karkeasti selville uusittujen sopimusten määrä saman työnantajan palveluksessa (kuvio 4.7). Erotuksen tulkintaan sisältyy oletus, että jokaiseen työsuhteeseen kytkeytyy vähintään yksi työsopimus. Oletus ei tietenkään päde esimerkiksi freelancereihin ja yksityisiin ammatinharjoittajiin, joilla jokaiseen työ- suoritteeseen ei välttämättä liity erillistä työsopimusta. Aineistossa ne, joilla työnantajia on kertynyt enemmän kuin työsopimuksia, ovatkin useimmiten valmistuneet kulttuurialalta ja siellä erityisesti musiikkialalta. Kuviosta 4.5 havaitaan, että aloittaiset erot uusittujen työsopimusten määrissä jäävät yhtä poik- keusta lukuun ottamatta häviävän pieniksi. Muiden alojen eroavaisuudet mahtuvat pylväisiin piirrettyjen 95 prosentin luottamusvälien sisään, mutta silmiin Kuvio 4.5. Keskiarvo työso- pimusten ja työnantajien erotuksesta (uusittujen työsopimuksien määrä) aloittain, %, N=1107. pistävä on sitä vastoin sosiaali-, terveys- ja liikun- ta-alan kahdeksan uusitun sopimuksen tienoille nou- seva keskiarvo. Eron tekee ymmärrettäväksi se, että vielä vastaushetkelläkin määräaikaisessa työsuhteessa olivat muita yleisemmin juuri sosiaali-, terveys- ja lii- kunta-alalta valmistuneet (vrt. kuvio 4.4). Kaiken kaik- kiaan ammatillisen perustutkinnon suorittaneet ovat useimmiten vakituisissa ja kokoaikaisissa työsuhteissa, eikä pätkätöiden ketjuttamisesta voida kunnolla puhua edes hiljattain valmistuneiden yhteydessä. Ainoan il- miselvän poikkeuksen tähän jopa varsin perinteiseen työuran kulkuun tekee sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, jolta valmistuneet ovat keränneet paljon lyhyitä työso- pimuksia saman työnantajan palveluksessa. Heistä useimmat ovat lähihoitajia. Suomen lähi- ja perushoi- tajaliitto SuPerin selvityksissä on havaittu, että hoito- alalla määräaikaisissa työsuhteissa työskentelee hieman yli viidennes ja erityisesti uudet lähihoitajat aloittavat yhä useammin määräaikaisessa työsuhteessa. Siksi pät- kätyöilmiö koskee erityisesti alan nuoria työntekijöitä. (SuPer ry 2012; Kullas 2009.) 0   2   4   6   8   10   12   Kult.  /  Hum.   YLH  /  Luonnont.   TeLi   LY   SoTe   MaRa  
34 Työn ja koulutuksen vastaavuus Keskustelu koulutuksen ja työn vastaavuudesta viit- taa pääasiassa korkeasti koulutettuihin. Akateemiset tutkinnot luokitellaan professio- ja generalistialoihin, joista ensimmäiset antavat pätevyyden tiettyyn am- mattiin (opettajat, lääkärit jne.) ja jälkimmäiset tuovat valmiuksia sijoittua monenlaisille aloille. Tyypillistä on, että esimerkiksi yhteiskuntatieteellisiltä professioaloil- ta valmistuneet työllistyvät generalisteja useammin koulutustaan vastaaviin tehtäviin. (Sainio 2009). Am- matillisten tutkintojen kohdalla tällainen jaottelu ei oli- si mielekäs, sillä kaikki tutkinnot valmistavat – usein jo nimensä perusteella – johonkin ennalta määriteltyyn ammattiin. Lähihoitajat voivat toki erikoistua muun muassa vanhustyöhön tai kuntoutukseen, mutta he ovat silloinkin lähihoitajia, samoin kuin erilaisia säh- kötöitä tekevät sähköasentajat ovat sähköasentajia. Jos työllistyminen on aina näin suoraviivaista, pitäisi tar- jolla olevan koulutuksen vastata jo olemassa olevaan työvoiman tarpeeseen. Tästä näkökulmasta katsottuna ammatillisen perustutkinnon suorittanut voi olla kou- lutustaan vastaamattomassa työssä ainoastaan silloin, kun hän ei ole työllistynyt omaan ammattiinsa ja te- kee siksi täysin toisen alan piiriin kuuluvia töitä. Silloin kyse olisi vain optimointivirheestä aloituspaikkojen määrässä. Suoraviivainen tulkinta työllistymisestä sopii oletettavasti useimpiin aloihin, joiden koulutusta am- matilliset oppilaitokset tarjoavat. Tulkinnan ottaminen annettuna tuntuu kuitenkin liian hätiköidyltä: näim- mehän jo edellä, että muissakin työhön liittyvissä omi- naisuuksissa on huomattavia alakohtaisia eroja. Toisen asteen ammatillisten työllistyminen ”omalle alalle” koetaan kenties jopa liian itsestään selvänä, mikä saat- taa kätkeä taakseen erinäisiä ongelmia, selviytymis- keinoja ja kekseliäitä, luovia työllistymisen muotoja. Kyselylomakkeessa työllistymisen laatuun on suhtau- duttu sekä suoraviivaisesti että perinteitä kyseenalais- taen. Vastaajilta tiedusteltiin oman alan työkokemuk- sen määrää vuosina ja kuukausina mutta samalla myös mielipiteitä siitä, miten hyvin heidän nykyinen työnsä vastaa alaltaan ja vaatimuksiltaan koulutusta. Lisäksi haluttiin tietää, onko ammatillinen perustutkinto ollut muodollisena vaatimuksena nykyiselle työlle ja kuin- ka paljon koulutuksessa saatuja tietoja ja taitoja pystyy työssä hyödyntämään. Aiemmin esitellyn työkuukausien kokonais- määrän lisäksi vastaajilta tiedusteltiin erikseen oman alan työkuukausien määrää. Yksinkertaisin tapa tutkia koulutuksen ja työn vastaavuutta on laskea näiden vä- linen suhdeluku, eli kuinka monta prosenttia kaikesta valmistumisen jälkeisestä työkokemuksesta on ollut oman alan työkokemusta. Kuviossa 4.6 nämä kaksi työkuukausien määrää ilmaisevaa muuttujaa on ase- tettu hajontakuvan eri akseleille. Kuvion tarkoituksena antaa yleisvaikutelma siitä, millä tavoin työkuukausien mittarit ovat yhteydessä toisiinsa; siellä, missä on pal- jon pisteitä, on paljon havaintoja. Suurin osa havain- noista kasautuu kuvion halkaisevaksi viivaksi, mikä ilmaisee, että kyseisillä vastaajilla oman alan työkoke- muksen määrä – olipa se mitä tahansa – on yhtä suuri kuin kaiken valmistumisen jälkeen kertyneen työkoke- muksen määrä. Viivan alle jäävät pisteet kertovat siitä, että oman alan työkokemusta on ollut jonkin verran vähemmän kuin kaikkea työkokemusta. Viivan yläpuo- lelle nousevia pisteitä ei pitäisi periaatteessa olla lain- kaan, sillä oman alan työkuukausia voi tietenkin olla enimmillään yhtä paljon kuin kaikkia työkuukausia. Tälle alueelle osuvat vastaajat lienevät ymmärtäneet kysymyksen väärin. Pääasiassa havainnot sijoittuvat kuvaan odotetulla tavalla, sillä muuttujia esikäsiteltiin niin, että yli 60 kuukauden määrät laskettiin 60 kuu- kauteen. Kuvassa ei myöskään ole mukana niitä vas- taajia, joilta jompikumpi tiedoista puuttuu. Hajontakuvasta ei voi tarkasti päätellä eri- laisten havaintoyhdistelmien määriä, mutta se antaa hyvän esikatsauksen aineiston sisältöön. Yksi ilmeinen tendenssi on, että havaintoja kasaantuu halkaisijavii- van lisäksi runsaasti pystyakselin (oman alan työkoke- mus) alapäähän. Toisin sanottuna joukossa on jonkin verran niitä, jotka ovat tehneet valmistumisen jälkeen enemmän tai vähemmän töitä mutta eivät mielestään oman alansa töitä. Näistä vastaajista useimmat ovat kuitenkin samalla vaaka-akselin (kaikki työkokemus) alapäässä, jolloin vähäinen oman alan työkokemus on kulkenut rinnakkain vähäisen kaiken työkokemuksen kanssa. Kyselylomakkeessa kokemuksen määrää ky- syttiin vuosina ja kuukausina, minkä vuoksi 48 kuu- kauden eli neljän vuoden kohta kerää erityisen paljon havaintoja. Tätä suurempien arvojen kohdalla että vastaajat ovat joko ymmärtäneet kysymyksen väärin tai valmistuneet aivan alkuvuodesta 2008. Koska kysely toteutettiin toukokesäkuussa, ammatillisen perustut- kinnon yleisimmästä suoritusajankohdasta on kulunut kyselyhetkellä melko tarkalleen neljä vuotta. Työkokemuskysymyksen avoin muoto tekee siitä vääjäämättä jokseenkin epätarkan mittarin. Var- sinkin jos työpaikat ovat vaihtuneet usein ja työnteossa on ollut katkoja, viimeisen neljän vuoden työhistorian virheetön muistelu voi tuottaa suuria hankaluuksia. Olennaisia eivät kuitenkaan ole yksittäiset havain- not, vaan aineistosta erottuvat yleiset suuntaviivat ja tendenssit. Jos kahden suurikokoisen ryhmän välil-
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin
2012 rahkeet duuniin

Recommended

Nuorten työllistäminen
Nuorten työllistäminenNuorten työllistäminen
Nuorten työllistäminen
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Maisterin paperit takataskussa työmarkkinoille
Maisterin paperit takataskussa työmarkkinoilleMaisterin paperit takataskussa työmarkkinoille
Maisterin paperit takataskussa työmarkkinoille
Noora Kaksonen
 
2010 ristipaineessa
2010 ristipaineessa2010 ristipaineessa
2010 ristipaineessaResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
2007 liikunnan mahdollisuus korkeakouluissa
2007 liikunnan mahdollisuus korkeakouluissa2007 liikunnan mahdollisuus korkeakouluissa
2007 liikunnan mahdollisuus korkeakouluissaResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus he in fi & fce 7.3.13
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus he in fi & fce 7.3.13Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus he in fi & fce 7.3.13
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus he in fi & fce 7.3.13
Research Foundation for Studies and Education Otus
 
2013 Monituloiset
2013 Monituloiset2013 Monituloiset
2013 MonituloisetResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
2011 poliisiammattikorkeakoulu
2011 poliisiammattikorkeakoulu2011 poliisiammattikorkeakoulu
2011 poliisiammattikorkeakouluResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
2008 silmäyksiä perheellisten korkeakouluopiskelijoiden tilanteeseen
2008 silmäyksiä perheellisten korkeakouluopiskelijoiden tilanteeseen2008 silmäyksiä perheellisten korkeakouluopiskelijoiden tilanteeseen
2008 silmäyksiä perheellisten korkeakouluopiskelijoiden tilanteeseenResearch Foundation for Studies and Education Otus
 

Recommended

Nuorten työllistäminen
Nuorten työllistäminenNuorten työllistäminen
Nuorten työllistäminen
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Maisterin paperit takataskussa työmarkkinoille
Maisterin paperit takataskussa työmarkkinoilleMaisterin paperit takataskussa työmarkkinoille
Maisterin paperit takataskussa työmarkkinoille
Noora Kaksonen
 
2010 ristipaineessa
2010 ristipaineessa2010 ristipaineessa
2010 ristipaineessaResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
2007 liikunnan mahdollisuus korkeakouluissa
2007 liikunnan mahdollisuus korkeakouluissa2007 liikunnan mahdollisuus korkeakouluissa
2007 liikunnan mahdollisuus korkeakouluissaResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus he in fi & fce 7.3.13
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus he in fi & fce 7.3.13Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus he in fi & fce 7.3.13
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus he in fi & fce 7.3.13
Research Foundation for Studies and Education Otus
 
2013 Monituloiset
2013 Monituloiset2013 Monituloiset
2013 MonituloisetResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
2011 poliisiammattikorkeakoulu
2011 poliisiammattikorkeakoulu2011 poliisiammattikorkeakoulu
2011 poliisiammattikorkeakouluResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
2008 silmäyksiä perheellisten korkeakouluopiskelijoiden tilanteeseen
2008 silmäyksiä perheellisten korkeakouluopiskelijoiden tilanteeseen2008 silmäyksiä perheellisten korkeakouluopiskelijoiden tilanteeseen
2008 silmäyksiä perheellisten korkeakouluopiskelijoiden tilanteeseenResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
2006 ammattikorkeakoulu opiskelijan silmin
2006 ammattikorkeakoulu opiskelijan silmin2006 ammattikorkeakoulu opiskelijan silmin
2006 ammattikorkeakoulu opiskelijan silminResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
Kun koulu loppuu -tutkimus 2013
Kun koulu loppuu -tutkimus 2013Kun koulu loppuu -tutkimus 2013
Kun koulu loppuu -tutkimus 2013
Millennial Board
 
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijatResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissaResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
2009 yliopisto opiskelijoiden työelämään orientoituminen
2009 yliopisto opiskelijoiden työelämään orientoituminen2009 yliopisto opiskelijoiden työelämään orientoituminen
2009 yliopisto opiskelijoiden työelämään orientoituminenResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
2013 Löytöretkiä tuntemattomalle mantereelle: Yliopisto-opiskelijoiden opiske...
2013 Löytöretkiä tuntemattomalle mantereelle: Yliopisto-opiskelijoiden opiske...2013 Löytöretkiä tuntemattomalle mantereelle: Yliopisto-opiskelijoiden opiske...
2013 Löytöretkiä tuntemattomalle mantereelle: Yliopisto-opiskelijoiden opiske...
Research Foundation for Studies and Education Otus
 
Nuorten yhteiskuntatakuu
Nuorten yhteiskuntatakuuNuorten yhteiskuntatakuu
Nuorten yhteiskuntatakuuSDP
 
Avauksia yhteisöjen osaamisen kehittämiseen: yhteisöpedagogit (YAMK) muutokse...
Avauksia yhteisöjen osaamisen kehittämiseen: yhteisöpedagogit (YAMK) muutokse...Avauksia yhteisöjen osaamisen kehittämiseen: yhteisöpedagogit (YAMK) muutokse...
Avauksia yhteisöjen osaamisen kehittämiseen: yhteisöpedagogit (YAMK) muutokse...
PTimonen, Humak, Humanistinen ammattikorkeakoulu
 
2010 opiskelijan ammattikorkeakoulu
2010 opiskelijan ammattikorkeakoulu2010 opiskelijan ammattikorkeakoulu
2010 opiskelijan ammattikorkeakouluResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
Rekola Mika: Metsätieteen laitos, Helsingin yliopisto_opetusseminaari_141127
Rekola Mika: Metsätieteen laitos, Helsingin yliopisto_opetusseminaari_141127Rekola Mika: Metsätieteen laitos, Helsingin yliopisto_opetusseminaari_141127
Rekola Mika: Metsätieteen laitos, Helsingin yliopisto_opetusseminaari_141127
Mika Rekola
 
Taloustutkimus: Opettajien arvostus on entisestään vahvistunut korona-aikana
Taloustutkimus: Opettajien arvostus on entisestään vahvistunut korona-aikanaTaloustutkimus: Opettajien arvostus on entisestään vahvistunut korona-aikana
Taloustutkimus: Opettajien arvostus on entisestään vahvistunut korona-aikana
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
 
Ekonomikoulutusta kehittämässä
Ekonomikoulutusta kehittämässäEkonomikoulutusta kehittämässä
Ekonomikoulutusta kehittämässä
Suomen Ekonomit
 
Aloitusseminaari, Rovaniemi, Keskinarkaus, LaY, 1.4.2009
Aloitusseminaari, Rovaniemi, Keskinarkaus, LaY, 1.4.2009Aloitusseminaari, Rovaniemi, Keskinarkaus, LaY, 1.4.2009
Aloitusseminaari, Rovaniemi, Keskinarkaus, LaY, 1.4.2009jennikaisto
 
Operaatio Metsonpesä
Operaatio MetsonpesäOperaatio Metsonpesä
Operaatio Metsonpesä
Business Arena Oy
 
Työkykyaamiainen_tiivistelmä
Työkykyaamiainen_tiivistelmäTyökykyaamiainen_tiivistelmä
Työkykyaamiainen_tiivistelmäHeidi Partanen
 
Ammatillisen opettajan osaamisen tulevaisuus - Aila Paaso
Ammatillisen opettajan osaamisen tulevaisuus - Aila PaasoAmmatillisen opettajan osaamisen tulevaisuus - Aila Paaso
Ammatillisen opettajan osaamisen tulevaisuus - Aila Paaso
Otavan Opisto
 
2011 ahot korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta
2011 ahot korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta2011 ahot korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta
2011 ahot korkeakouluopiskelijoiden näkökulmastaResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
2014 Moninkertaiset kouluttautujat
2014 Moninkertaiset kouluttautujat2014 Moninkertaiset kouluttautujat
2014 Moninkertaiset kouluttautujatResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
2012 korkeakouluopiskelijoiden työssäkäynti
2012 korkeakouluopiskelijoiden työssäkäynti2012 korkeakouluopiskelijoiden työssäkäynti
2012 korkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntiResearch Foundation for Studies and Education Otus
 
Hietanen_Peltola_Jahnukainen_Miten_opiskeluhuoltopalvelut_tukevat_hyvinvointi...
Hietanen_Peltola_Jahnukainen_Miten_opiskeluhuoltopalvelut_tukevat_hyvinvointi...Hietanen_Peltola_Jahnukainen_Miten_opiskeluhuoltopalvelut_tukevat_hyvinvointi...
Hietanen_Peltola_Jahnukainen_Miten_opiskeluhuoltopalvelut_tukevat_hyvinvointi...
THL
 
HYYn oikeusturvakysely 2011
HYYn oikeusturvakysely 2011HYYn oikeusturvakysely 2011
HYYn oikeusturvakysely 2011
Research Foundation for Studies and Education Otus
 
Kukin kykynsä mukaan
Kukin kykynsä mukaanKukin kykynsä mukaan
Kukin kykynsä mukaan
Research Foundation for Studies and Education Otus
 

More Related Content

Similar to 2012 rahkeet duuniin

Kun koulu loppuu -tutkimus 2013
Kun koulu loppuu -tutkimus 2013Kun koulu loppuu -tutkimus 2013
Kun koulu loppuu -tutkimus 2013
Millennial Board
 
2013 Löytöretkiä tuntemattomalle mantereelle: Yliopisto-opiskelijoiden opiske...
2013 Löytöretkiä tuntemattomalle mantereelle: Yliopisto-opiskelijoiden opiske...2013 Löytöretkiä tuntemattomalle mantereelle: Yliopisto-opiskelijoiden opiske...
2013 Löytöretkiä tuntemattomalle mantereelle: Yliopisto-opiskelijoiden opiske...
Research Foundation for Studies and Education Otus
 
Nuorten yhteiskuntatakuu
Nuorten yhteiskuntatakuuNuorten yhteiskuntatakuu
Nuorten yhteiskuntatakuuSDP
 
Avauksia yhteisöjen osaamisen kehittämiseen: yhteisöpedagogit (YAMK) muutokse...
Avauksia yhteisöjen osaamisen kehittämiseen: yhteisöpedagogit (YAMK) muutokse...Avauksia yhteisöjen osaamisen kehittämiseen: yhteisöpedagogit (YAMK) muutokse...
Avauksia yhteisöjen osaamisen kehittämiseen: yhteisöpedagogit (YAMK) muutokse...
PTimonen, Humak, Humanistinen ammattikorkeakoulu
 
Rekola Mika: Metsätieteen laitos, Helsingin yliopisto_opetusseminaari_141127
Rekola Mika: Metsätieteen laitos, Helsingin yliopisto_opetusseminaari_141127Rekola Mika: Metsätieteen laitos, Helsingin yliopisto_opetusseminaari_141127
Rekola Mika: Metsätieteen laitos, Helsingin yliopisto_opetusseminaari_141127
Mika Rekola
 
Taloustutkimus: Opettajien arvostus on entisestään vahvistunut korona-aikana
Taloustutkimus: Opettajien arvostus on entisestään vahvistunut korona-aikanaTaloustutkimus: Opettajien arvostus on entisestään vahvistunut korona-aikana
Taloustutkimus: Opettajien arvostus on entisestään vahvistunut korona-aikana
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
 
Ekonomikoulutusta kehittämässä
Ekonomikoulutusta kehittämässäEkonomikoulutusta kehittämässä
Ekonomikoulutusta kehittämässä
Suomen Ekonomit
 
Aloitusseminaari, Rovaniemi, Keskinarkaus, LaY, 1.4.2009
Aloitusseminaari, Rovaniemi, Keskinarkaus, LaY, 1.4.2009Aloitusseminaari, Rovaniemi, Keskinarkaus, LaY, 1.4.2009
Aloitusseminaari, Rovaniemi, Keskinarkaus, LaY, 1.4.2009jennikaisto
 
Operaatio Metsonpesä
Operaatio MetsonpesäOperaatio Metsonpesä
Operaatio Metsonpesä
Business Arena Oy
 
Työkykyaamiainen_tiivistelmä
Työkykyaamiainen_tiivistelmäTyökykyaamiainen_tiivistelmä
Työkykyaamiainen_tiivistelmäHeidi Partanen
 
Ammatillisen opettajan osaamisen tulevaisuus - Aila Paaso
Ammatillisen opettajan osaamisen tulevaisuus - Aila PaasoAmmatillisen opettajan osaamisen tulevaisuus - Aila Paaso
Ammatillisen opettajan osaamisen tulevaisuus - Aila Paaso
Otavan Opisto
 
Hietanen_Peltola_Jahnukainen_Miten_opiskeluhuoltopalvelut_tukevat_hyvinvointi...
Hietanen_Peltola_Jahnukainen_Miten_opiskeluhuoltopalvelut_tukevat_hyvinvointi...Hietanen_Peltola_Jahnukainen_Miten_opiskeluhuoltopalvelut_tukevat_hyvinvointi...
Hietanen_Peltola_Jahnukainen_Miten_opiskeluhuoltopalvelut_tukevat_hyvinvointi...
THL
 

Similar to 2012 rahkeet duuniin (20)

2006 ammattikorkeakoulu opiskelijan silmin
2006 ammattikorkeakoulu opiskelijan silmin2006 ammattikorkeakoulu opiskelijan silmin
2006 ammattikorkeakoulu opiskelijan silmin
 
Kun koulu loppuu -tutkimus 2013
Kun koulu loppuu -tutkimus 2013Kun koulu loppuu -tutkimus 2013
Kun koulu loppuu -tutkimus 2013
 
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
2013 Ammattikorkeakoulujen aikuisopiskelijat
 
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
2008 kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa
 
2009 yliopisto opiskelijoiden työelämään orientoituminen
2009 yliopisto opiskelijoiden työelämään orientoituminen2009 yliopisto opiskelijoiden työelämään orientoituminen
2009 yliopisto opiskelijoiden työelämään orientoituminen
 
2013 Löytöretkiä tuntemattomalle mantereelle: Yliopisto-opiskelijoiden opiske...
2013 Löytöretkiä tuntemattomalle mantereelle: Yliopisto-opiskelijoiden opiske...2013 Löytöretkiä tuntemattomalle mantereelle: Yliopisto-opiskelijoiden opiske...
2013 Löytöretkiä tuntemattomalle mantereelle: Yliopisto-opiskelijoiden opiske...
 
Nuorten yhteiskuntatakuu
Nuorten yhteiskuntatakuuNuorten yhteiskuntatakuu
Nuorten yhteiskuntatakuu
 
Avauksia yhteisöjen osaamisen kehittämiseen: yhteisöpedagogit (YAMK) muutokse...
Avauksia yhteisöjen osaamisen kehittämiseen: yhteisöpedagogit (YAMK) muutokse...Avauksia yhteisöjen osaamisen kehittämiseen: yhteisöpedagogit (YAMK) muutokse...
Avauksia yhteisöjen osaamisen kehittämiseen: yhteisöpedagogit (YAMK) muutokse...
 
2010 opiskelijan ammattikorkeakoulu
2010 opiskelijan ammattikorkeakoulu2010 opiskelijan ammattikorkeakoulu
2010 opiskelijan ammattikorkeakoulu
 
Rekola Mika: Metsätieteen laitos, Helsingin yliopisto_opetusseminaari_141127
Rekola Mika: Metsätieteen laitos, Helsingin yliopisto_opetusseminaari_141127Rekola Mika: Metsätieteen laitos, Helsingin yliopisto_opetusseminaari_141127
Rekola Mika: Metsätieteen laitos, Helsingin yliopisto_opetusseminaari_141127
 
Taloustutkimus: Opettajien arvostus on entisestään vahvistunut korona-aikana
Taloustutkimus: Opettajien arvostus on entisestään vahvistunut korona-aikanaTaloustutkimus: Opettajien arvostus on entisestään vahvistunut korona-aikana
Taloustutkimus: Opettajien arvostus on entisestään vahvistunut korona-aikana
 
Ekonomikoulutusta kehittämässä
Ekonomikoulutusta kehittämässäEkonomikoulutusta kehittämässä
Ekonomikoulutusta kehittämässä
 
Aloitusseminaari, Rovaniemi, Keskinarkaus, LaY, 1.4.2009
Aloitusseminaari, Rovaniemi, Keskinarkaus, LaY, 1.4.2009Aloitusseminaari, Rovaniemi, Keskinarkaus, LaY, 1.4.2009
Aloitusseminaari, Rovaniemi, Keskinarkaus, LaY, 1.4.2009
 
Operaatio Metsonpesä
Operaatio MetsonpesäOperaatio Metsonpesä
Operaatio Metsonpesä
 
Työkykyaamiainen_tiivistelmä
Työkykyaamiainen_tiivistelmäTyökykyaamiainen_tiivistelmä
Työkykyaamiainen_tiivistelmä
 
Ammatillisen opettajan osaamisen tulevaisuus - Aila Paaso
Ammatillisen opettajan osaamisen tulevaisuus - Aila PaasoAmmatillisen opettajan osaamisen tulevaisuus - Aila Paaso
Ammatillisen opettajan osaamisen tulevaisuus - Aila Paaso
 
2011 ahot korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta
2011 ahot korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta2011 ahot korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta
2011 ahot korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta
 
2014 Moninkertaiset kouluttautujat
2014 Moninkertaiset kouluttautujat2014 Moninkertaiset kouluttautujat
2014 Moninkertaiset kouluttautujat
 
2012 korkeakouluopiskelijoiden työssäkäynti
2012 korkeakouluopiskelijoiden työssäkäynti2012 korkeakouluopiskelijoiden työssäkäynti
2012 korkeakouluopiskelijoiden työssäkäynti
 
Hietanen_Peltola_Jahnukainen_Miten_opiskeluhuoltopalvelut_tukevat_hyvinvointi...
Hietanen_Peltola_Jahnukainen_Miten_opiskeluhuoltopalvelut_tukevat_hyvinvointi...Hietanen_Peltola_Jahnukainen_Miten_opiskeluhuoltopalvelut_tukevat_hyvinvointi...
Hietanen_Peltola_Jahnukainen_Miten_opiskeluhuoltopalvelut_tukevat_hyvinvointi...
 

More from Research Foundation for Studies and Education Otus

HYYn oikeusturvakysely 2011
HYYn oikeusturvakysely 2011HYYn oikeusturvakysely 2011
HYYn oikeusturvakysely 2011
Research Foundation for Studies and Education Otus
 
Kukin kykynsä mukaan
Kukin kykynsä mukaanKukin kykynsä mukaan
Kukin kykynsä mukaan
Research Foundation for Studies and Education Otus
 
Toimitusehdot
ToimitusehdotToimitusehdot
Toimitusehdot
Research Foundation for Studies and Education Otus
 

More from Research Foundation for Studies and Education Otus (20)

HYYn oikeusturvakysely 2011
HYYn oikeusturvakysely 2011HYYn oikeusturvakysely 2011
HYYn oikeusturvakysely 2011
 
Kukin kykynsä mukaan
Kukin kykynsä mukaanKukin kykynsä mukaan
Kukin kykynsä mukaan
 
Toimitusehdot
ToimitusehdotToimitusehdot
Toimitusehdot
 
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 20132014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
2014 korkeakoululiikunnan barometri 2013
 
2014 Monenlaisia nuoria, yhdenlaisia toiveita, Lavikainen Elina
2014 Monenlaisia nuoria, yhdenlaisia toiveita, Lavikainen Elina 2014 Monenlaisia nuoria, yhdenlaisia toiveita, Lavikainen Elina
2014 Monenlaisia nuoria, yhdenlaisia toiveita, Lavikainen Elina
 
2014 Yliopistokoulutuksen maksullisuuspuhe
2014 Yliopistokoulutuksen maksullisuuspuhe2014 Yliopistokoulutuksen maksullisuuspuhe
2014 Yliopistokoulutuksen maksullisuuspuhe
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Yliopiston järjestelmät suomi ja ranska 2.2013
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Yliopiston järjestelmät suomi ja ranska 2.2013Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Yliopiston järjestelmät suomi ja ranska 2.2013
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Yliopiston järjestelmät suomi ja ranska 2.2013
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Vieno otus070313
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Vieno otus070313Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Vieno otus070313
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Vieno otus070313
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus vuorovaikutus 2013 (1)
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus vuorovaikutus 2013 (1)Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus vuorovaikutus 2013 (1)
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Otus vuorovaikutus 2013 (1)
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Opiskelijatutkimuksen paiva-baro-final
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Opiskelijatutkimuksen paiva-baro-finalOpiskelijatutkimuksen päivä 2013: Opiskelijatutkimuksen paiva-baro-final
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Opiskelijatutkimuksen paiva-baro-final
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Lavikainen mikkonen otus070313
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Lavikainen mikkonen otus070313Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Lavikainen mikkonen otus070313
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Lavikainen mikkonen otus070313
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Kunttu tiu toiveita 7.3.13
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Kunttu tiu toiveita 7.3.13Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Kunttu tiu toiveita 7.3.13
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Kunttu tiu toiveita 7.3.13
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Kati Vasalampi_Nuorten koulutustavoitteiden...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Kati Vasalampi_Nuorten koulutustavoitteiden...Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Kati Vasalampi_Nuorten koulutustavoitteiden...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Kati Vasalampi_Nuorten koulutustavoitteiden...
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Nina Haltia_Neljä diskurssia kouluttautumis...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Nina Haltia_Neljä diskurssia kouluttautumis...Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Nina Haltia_Neljä diskurssia kouluttautumis...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Nina Haltia_Neljä diskurssia kouluttautumis...
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Jenni Keskinen & Jenna Vekkaila_Tie tohtori...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Jenni Keskinen & Jenna Vekkaila_Tie tohtori...Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Jenni Keskinen & Jenna Vekkaila_Tie tohtori...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Jenni Keskinen & Jenna Vekkaila_Tie tohtori...
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Hanna Ahola, Tapio Anttonen & Ilona Laakkon...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Hanna Ahola, Tapio Anttonen & Ilona Laakkon...Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Hanna Ahola, Tapio Anttonen & Ilona Laakkon...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Hanna Ahola, Tapio Anttonen & Ilona Laakkon...
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Anne Virtanen_Työssäoppiminen - harjoittelu...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Anne Virtanen_Työssäoppiminen - harjoittelu...Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Anne Virtanen_Työssäoppiminen - harjoittelu...
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Anne Virtanen_Työssäoppiminen - harjoittelu...
 
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Leo Aarnio_Miten koulutuksen laatua mitataan?
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Leo Aarnio_Miten koulutuksen laatua mitataan?Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Leo Aarnio_Miten koulutuksen laatua mitataan?
Opiskelijatutkimuksen päivä 2014: Leo Aarnio_Miten koulutuksen laatua mitataan?
 
Otuksen oppimäärä. Säätiön 25-vuotishistoriikki
Otuksen oppimäärä. Säätiön 25-vuotishistoriikkiOtuksen oppimäärä. Säätiön 25-vuotishistoriikki
Otuksen oppimäärä. Säätiön 25-vuotishistoriikki
 
Lyhyestä elämästä. Gaudeamus igitur uudesti suomennettuna
Lyhyestä elämästä. Gaudeamus igitur uudesti suomennettunaLyhyestä elämästä. Gaudeamus igitur uudesti suomennettuna
Lyhyestä elämästä. Gaudeamus igitur uudesti suomennettuna
 

2012 rahkeet duuniin

  • 1. J a n n e M i k k o n e n & E l i n a L a v i k a i n e n R A H KEE T D U U NIIN Työllistymisenlaatu ammatillisellatoisellaasteella Ra Du Otu s TYÖ ELÄMÄN A RKI Odotu kset
  • 2. Oikoluku Jussi Junni Käännökset Kristian Johansson Paino Heltech, Painoviestintä 2012 ISBN 978-952-93-1641-0 (sid.) ISBN 978-952-93-1642-7 (PDF)
  • 3. Rahkeet duuniin Työllistymisen laatu ammatillisella toisella asteella Janne Mikkonen & Elina Lavikainen Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus Yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriö Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Metallityöväen Liitto ry
  • 4. 4 TIIVISTELMÄ Ammatilliselta toiselta asteelta vuonna 2008 valmistu- neille suunnattiin kysely touko-kesäkuussa 2012. Ky- selytutkimuksen tavoitteena oli selvittää työllistymisen laatua, työnsaannin vaikeuksia, työelämäasenteita ja koulutuksen antamia valmiuksia. Tutkimuksen otanta-asetelma toteutettiin kaksivaiheisena. Otokseen poimittiin aluksi kahdek- san oppilaitosta eri puolilta Suomea. Toisessa vaihees- sa tehtiin koulutusaloittain ositettu satunnaisosanta kaikista kyseisissä kouluissa valmistuneista. Kyselyyn vastasi 1180 otokseen valituista henkilöistä. Kyselyn vastausprosentti oli 27 prosenttia otokseen valituista ja vastauskadon vaikutuksia korjattiin vastaustodennä- köisyysmallin avulla. Ammattiopistosta valmistuneiden tilanne näyttää tutkimuksen perusteella pääosin valoisal- ta. Vuoden 2008 aikana valmistuneet työskentelivät vuonna 2012 pääosin koulutustaan vastaavissa tehtä- vissä sekä vakituisissa ja kokoaikaisissa työsuhteissa. Syvempi tarkastelu paljastaa kuitenkin säröjä eri kou- lutusaloilla. Pätkätyöt ja määräaikaiset työsuhteet ovat yleisiä erityisesti sosiaali, terveys ja liikunta-alalla. Kou- lutusta vastaavan työn löytäminen puolestaan on on- gelmallista kulttuurialalla. Myös tekniikan ja liikenteen alalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla noin 40 prosenttia työskentelee heikosti koulutusta vastaavassa työssä. Avaimina työmarkkinoilla menestymiseen pi- detään osaamista ja aikaisempaa työkokemusta. Työn- saannin vaikeuksia selittäviä tekijöitä puolestaan ovat oman alan työpaikkojen heikko saatavuus lähiseudulla sekä suhdeverkostojen ja työkokemuksen puute. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet ovat pääosin tyytyväisiä koulutukseensa. Tutkinto tunnetaan hyvin työmarkkinoilla ja koulutus vastaa työelämän todellisuutta. Aloituspaikkojen määrä suh- teessa työmarkkinoiden tarpeisiin kuitenkin jakaa kou- lutusaloja. Kulttuurialalta valmistuneet pitävät aloi- tuspaikkojen määrää liian korkeana, mutta sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta valmistuneiden kokemukset ovat päinvastaisia. Työssäoppimisjaksoilla on keskeinen merki- tys valmistumisen jälkeisessä työllistymisessä. Kaikista vastaajista runsas 40 prosenttia on työllistynyt myö- hemmin samaan paikkaan, jossa suoritti työssäoppi- misjaksonsa. Tutkintoon sisältyvä työssäoppiminen kehittää myös työelämässä tarvittavia taitoja: vastaa- jista 80 prosenttia katsoo työssäoppimisjaksot näiden taitojen kannalta hyödyllisiksi. Tutkinnon antamista valmiuksista tärkeim- mäksi nousee käytännön ammattitaito, joka korostuu kaikilla aloilla. Lisäksi tuloksista jäsentyvät luovia tai- toja painottava kulttuuriala, oppimis- ja ongelmanrat- kaisutaitoihin paneutunut tekniikan ja liikenteen ala sekä vuorovaikutustaitoja erityisesti kehittävät sosi- aali, terveys ja liikuntaala sekä matkailu, ravitsemis ja talousala. Perustutkinnon suorittaneet suhtautuvat tu- levaisuuteensa pääosin optimistisesti: vastaajien reilu enemmistö uskoo löytävänsä mielekästä työtä, eikä pätkätöitä tai pitkiä työttömyysjaksoja pidetä todennä- köisinä. Joka kolmas kuitenkin uskoo tulevaisuudessa hyvin tai melko todennäköisesti vaihtavansa alaa, mat- kailu, ravitsemis ja talousalalla vastaava osuus on jopa 47 prosenttia. Kun valmistuneilta tiedusteltiin kolmea tär- keintä työn ominaisuutta, vastauksissa korostuivat työn mielenkiintoisuus, työpaikan varmuus ja hyvä palkka. Työn keveyteen tai itsensä toteuttamiseen liit- tyvät asiat saavat vähemmän kannatusta. Perustutkinnon suorittaneiden työelämä- asenteista piirtyy sangen perinteinen kuva. Yli 80 prosenttia vastaajista on täysin tai jokseenkin sa- maa mieltä siitä, että työ on tärkeä osa ihmisen elä- mänsisältöä. Suunnilleen yhtä suuri osa katsoo, että koulutus parantaa olennaisesti työnsaantimahdolli- suuksia. Perustutkinnon suorittaneet eivät laske koh- talon tai onnen varaan vaan uskovat vankasti omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. SAMMANDRAG Under majjuni 2012 genomfördes en enkät som rik- tades till studerande som avlagt en andra stadiets yr- kesinriktad examen år 2008. Enkätens avsikt var att undersöka sysselsättningens kvalitet, arbetssökandets svårigheter, attityder till arbetslivet och de färdigheter som utbildningen erbjuder. Undersökningens urvalsplan utfördes i två faser. Vi började med att välja ut åtta läroverk runtom Finland. Den andra fasen bestod av ett efter utbild- ningsområde stratifierat slumpmässigt urval från läro- verkets alla examinander. 1180 av de valda personerna svarade på enkäten. Studiens svarsprocent var 27 och dess bortfall kompenserades med en statistisk modell för svarsbenägenhet. Situationen för studerande med en yrkesin- riktad examen ser i huvudsak bra ut. År 2012 jobbade de utexaminerade studerandena från 2008 huvudsakli-
  • 5. 5 gen i uppgifter som motsvarade deras utbildning och som stadigvarande heltidsanställda. En djupare analys visar dock sprickor inom olika utbildningsområden. Snuttjobb och tidsbundna anställningar är vanliga spe- ciellt inom social, hälso och idrottsbranschen, medan problemet på kulturbranschen är svårigheten att hitta jobb som motsvarar utbildningen. Inom området för teknik och kommunikation samt inom turism, kosthå- lls och ekonomibranschen visade sig likaså att ca 40 procent har ett jobb som motsvarar utbildningen bara svagt. Expertis och tidigare arbetserfarenhet anses vara nyckeln till framgång på arbetsmarknaden. Or- saker till svårigheter att hitta arbete är närområdets bristande antal anställningar inom den egna bran- schen samt den studerandes brist på nätverk och arbetserfarenhet. De som avlagt en yrkesinriktad grundexamen är huvudsakligen nöjda med sin utbildning. Examen är välkänd på arbetsmarknaden och utbildningen ger en realistisk bild av arbetslivet. Antalet nybörjarplatser i förhållande till arbetsmarknadens behov skiljer sig dock utbildningsområden emellan. Respondenterna från kulturbranschens anser att antalet nybörjarplatser är för högt, medan före detta studerande inom social, hälso och idrottsbranschens har motsatta upplevelser. Perioden av inlärning i arbetet spelar en central roll för att hitta jobb efter studierna. 40 procent av res- pondenterna har senare jobbat på samma arbetsplats där de genomfört sin period av inlärning i arbetet. Pe- rioden av inlärning i arbetet som ingår i examen utve- cklar också arbetslivskunskaperna: 80 procent av res- pondenterna anser att inlärningen i arbetet utvecklar dessa kunskaper. Av all beredskap som examina erbjuder an- ses praktisk expertis det allra viktigaste och betonas på varje bransch. Vid sidan om dessa resultat gestaltar studien kulturbranschens kreativa fokus, teknik och kommunikationsbranschens insats på inlärning och problemlösning samt social, hälso och idrottsområ- dets och turism, kosthålls och ekonomibranschens natur som utvecklare av social interaktionsförmåga. Studeranden som avlagt grundexamina har en opti- mistisk framtidssyn: den dryga majoriteten tror sig hit- ta ett givande arbete och tror sig inte utsättas för snut- tjobb eller långa perioder av arbetslöshet. Var tredje respondent är ändå mycket eller ganska övertygad om att han eller hon kommer att byta bransch, medan siff- ran på turism, kosthåll, och ekonomibranschen är hela 47 procent. Svaren på frågan om arbetets tre viktigaste egenskaperna visade att respondenterna önskar sig ett intressant jobb, en säker arbetsplats och en bra lön. Arbetets lätthet eller möjligheten till självförverkligan- de fick mindre understöd. Studerande som avlagt grundexamen upp- visar mycket traditionella arbetslivsattityder. Över 80 procent av respondenterna tycker helt eller ganska lika om att arbetet är en viktig del av livets innehåll. En ungefär lika stor del anser att utbildningen märkbart förbättrar på möjligheterna att hitta jobb. Personer med en grundexamen litar inte på slumpen eller ödet utan tror starkt på sina egna möjligheter att påverka. ABSTRACT We conducted a sample survey in May and June of 2012 for students with a degree from vocational upper secondary education in 2008. The goal of the survey was to find out the nature of employment, the chal- lenges in finding work, attitudes towards workinglife and the abilities granted by the education programs. The sampling plan of the study was executed in two phases. The survey was launched by selecting eight institutions from around Finland. The second phase consisted of a random sampling of all gradua- tes from the school in question, stratified into groups based on their field of study. The survey was answered by 1180 participating students. The survey had a res- ponse rate of 27 percent and the effects of the non- responses were adjusted with a response propensity model. The survey showed that the future of Fin- nish vocational college graduates looks mostly bright. In 2012, the graduates from 2008 were mostly emp- loyed in line with their education, working at perma- nent jobs with fulltime employment. A deeper look does, however, reveal cracks in certain fields of study. Temporary and terminable employment is common especially in the fields of Social Services, Health and Sports, while graduates in the field of Culture strugg- le with finding employment in line with their studi- es. Approximately 40 percent of the graduates in the fields of Tourism, Catering and Domestic Services are employed at a job not in line with their studies. Expertise and earlier work experience are considered the keys to success on the employment market. The difficulties of finding work are caused by the lack of available nearby positions in one’s own line of work and the lack of both personal networks and working experience. Graduates with vocational upper seconda- ry qualification are generally pleased with their edu-
  • 6. 6 cation. The degree is well known on the market and the education matches the reality of workinglife. The amount of study places in relation to the market needs still shows differences between fields of study. Cultu- re graduates consider the amount of study places too high, while the experiences by graduates in the field of Social Services, Health and Sports point in an opposi- te direction. Workbased learning periods bear a signifi- cant role in postgraduation employment. More than 40 percent of the respondents were later employed at the same workplace at which they conducted their workbased learning period. The workbased learning period also improves workinglife skills: 80 percent of the respondents considered the learning period useful from the perspective of workinglife skills. Out of the skills offered by the degree, prac- tical expertise is found to be the most important and is the most prominent in every field. The results also outline the educational fields: the field of Culture emphasizes creativity, the field of Technology, Com- munications and Transport shows a distinct orien- tation to learning and problem solving, while Social Services, Health and Sports and Tourism, Catering and Domestic Services appear as fields which develop social skills. Graduates with vocational upper secondary qualification have adopted a generally optimistic view of their future: the vast majority of the responding graduates believe they will find a pleasing job and do not find long periods of unemployment or precarious employment likely. Yet every third respondent was very or pretty certain that they will change their line of work. In the field of Tourism, Catering and Do- mestic Services the amount of respondents with this view amounts up to a whole 47 percent. When inquiring for the three most impor- tant qualities of the work, the survey showed a focus on interesting work, a permanent job and a good pay, while less demanding work and selffulfilling gathered less support. The survey shows that graduates with voca- tional upper secondary qualification have a very tra- ditional attitude towards workinglife. More than 80 percent of the respondents think that work is either a significant or pretty significant part of a person’s life. Approximately the same percentage gathers that edu- cation greatly improves the chance of getting emp- loyed. Graduates with a vocational upper secondary qualification do not count on luck or fate, but believe that they themselves can affect their situation. LUKIJALLE Ammatilliselta toiselta asteelta valmistuneiden työllis- tymistä on tutkittu niukalti. Tällä tutkimuksella pyri- tään vastaamaan tähän tiedontarpeeseen, joka tunnis- tettiin Suomen ammattiin opiskelevien liitto SAKKI ry:n ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön välillä käydyissä keskusteluissa syksyllä 2011. Tutkimuksen näkökulmaksi nostettiin erityisesti työllistymisen laatu ja koulutuksen antamat valmiudet. Tutkimuksen toteutti Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus yhteistyössä Opetus- ja kulttuuri- ministeriön, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n, Palvelualojen ammattiliitto PAM:n, Metalli- työväen liiton ja Suomen ammattiin opiskelevien liitto SAKKI ry:n kanssa. Ohjausryhmän jäseninä toimi- vat Jussi-Pekka Rode SAKKI ry:stä, Kirsi Rasinaho SAK:sta, Mikko Koskinen ja Antti Veirto PAM:sta, Tuomo Paukkunen ja Vesa Holappa Metallityöväen liitosta sekä Aleksis Nokso-Koivisto ja Jussi Junni Otuksesta. Tutkimuksen tekijät kiittävät ohjausryhmää antoisasta yhteistyöstä sekä korvaamattomasta palaut- teesta tutkimuksen toteutuksessa. Kiitämme myös sää- tiön tutkijoita ja avustajia hyödyllisistä kommenteista ja avusta tutkimusprosessin eri vaiheissa. Erityiskiitok- set kuuluvat Teemu Kemppaiselle ja Juhani Saarelle, jotka tarjosivat asiantuntemustaan vastaustodennäköi- syyden mallintamiseen ja aineiston edustavuuden ana- lysointiin, sekä avovastauksia analysoineelle Leo Aar- niolle. Kiitokset kuuluvat myös kaikille tutkimukseen vastanneille henkilöille. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda kattava yleiskuva työllistymisen laadusta ammatilliselta toiselta asteelta valmistuneiden joukossa. Tutkimus tarjoaakin runsaasti vastauksia kysymyksiin, mutta herättää myös kiinnostavia ja aihetta syventäviä jatkotutkimuksen ai- heita. Toivommekin sen tarjoavan uusia avauksia kou- lutusta ja työelämää koskevaan keskusteluun. Helsingissä maanantaina 15.10.2012 Elina Lavikainen Janne Mikkonen Tutkijat Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Jussi Junni Toiminnanjohtaja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö
  • 7. 7 Talouden nopeat suhdannevaihtelut, elinkeinoelämän rakennemuutokset, työmarkkinoiden suuret osaamis- vaatimukset ja kiristyvä kilpailu ovat lisänneet nuo- risotyöttömyyttä ja vaikeuttaneet nuorten työhön kiin- nittymistä. Työikäisen väestön vähentyessä nuorten pysyvä kiinnittyminen työmarkkinoille on entistäkin tärkeämpää. Ammatillisesti suuntautunut tutkinto on nuorelle paras turva muuttuvilla työmarkkinoilla. Tä- män päivän ja huomisen työelämässä ei pärjää ilman osaamista ja ammattitaitoa. Rahkeet duuniin -tutkimus antaa hyvän ku- van siitä, millaiset eväät työelämään ammatillinen koulutus nuorille antaa. Tutkimus tarjoaa laajaa ja laa- dukasta tietoa ammatillisen koulutuksen vaikuttavuu- desta sekä nuorten ammattiosaajien työllistymisestä, tulevaisuusnäkymistä ja asenteista. Tutkimus nostaa esiin myös monia jatkotutkimuksen aiheita. Tutkimustulosten perusteella Suomen am- matillinen koulutus on erittäin laadukasta. Ammattiin valmistuneet ovat tyytyväisiä saamaansa koulutukseen ja kokevat, että heillä on sellaiset käytännön tiedot ja taidot, joille on kysyntää ja käyttöä työelämässä. Ammattiin valmistuvien työllistymisen osalta tutkimus vahvistaa kuvaa, jossa ammatillinen koulutus parantaa merkittävästi työllistymistä verrattuna pelkän peruskoulun varaan jäämiseen. Monilta osin amma- tillisen koulutuksenkin tuottama työmarkkina-asema näyttää tämänkin tutkimuksen valossa kovin epävar- malta. Vain hieman yli puolet valmistuneista oli kolme vuotta valmistumisen jälkeen työllisinä, joillakin aloilla alle puolet. Laadullisesti heikko, koulutusta vastaamaton työllistyminen näyttää yhä olevan ammatillisessa kou- lutuksessa selvästi yleisempää kuin korkeakoulutuk- sessa. Laadullisen työllistymisen osalta heikoimpaan ryhmään kuului kolmannes vastaajista. Alle puolella koulutus ja työn vaatimukset vastasivat hyvin toisiaan. Tältä osin tutkimus vahvistaa Suomessa ilmiön, joka on havaittu laajasti kansainvälisissä aineistoissa. Rahkeet duuniin -tutkimuksen mukaan nuo- ret uskovat tulevaisuuteen ja siihen, että mielekkään työn saaminen on kiinni paitsi koulutuksesta ja työ- kokemuksesta, myös omasta asenteesta. Nuoret ovat valmiita vaihtamaan alaa työuransa aikana ja opiskele- maan lisää parantaakseen asemaansa työmarkkinoilla. Hyvä niin, sillä Suomi tarvitsee kaikkien kansalaisten osaamista ja työtä päästäkseen takaisin kasvu-uralle ja pysyäkseen siellä. Suomalaisen yhteiskunnan kannalta tutki- muksen tulokset ovat merkittäviä. Ne tuovat laadukas- ta uutta tietoa alueesta, jota on aiemmin tutkittu vain vähän. Syntyvä kuva on osin lupaava, osin huolestut- tava ja kehitystarpeet esille tuova. Erityisesti tutkimus tuo hyvin esille, kuinka tärkeää on, että koulutus voidaan suunnata oikein eri koulutusaloille ja koulutusasteille. Antoisia lukuhetkiä ajatuksia herättävän tutkimuksen parissa! Jukka Gustafsson opetusministeri Ammattikoulu- tuksella eväitä työelämään
  • 8. 8 kädessäsi on monen vuoden suunnittelun lopputulos, ammattiin valmistuneiden laadullista työllistymistä käsittelevä tutkimus. Tutkimus pyrkii vastaamaan pe- rustavanlaatuisiin kysymyksiin ammattiin opiskelevien elämän tärkeimmästä nivelvaiheesta – siirtymisestä koulutuksesta työelämään. Hanke pyrkii tarkastelemaan työurien alku- vuosia samalla antaen tietoa ammatillisen koulutuksen vaikuttavuudesta, ammattiin valmistuneiden työllisty- misestä sekä jatko-opinnoista. Lisäksi tilastoista sel- viää, minkälaisia asenteita työelämästä ammatillista perustutkintoa suorittavalla Z-sukupolvella oikein on. Omalle alalle työllistyminen ja ammattitaidon ke- hittäminen ei ole vain korkeasti koulutettujen toive ja oikeus. Kymmenet tuhannet ammattiin valmistuneet haluavat kehittyä omassa työssään ja osaamisessaan. He haluavat mahdollisuuden menestyä, mutta säilyttää oikeuden vaihtaa alaa tarvittaessa. Vaikka selvityksen mukaan suurin osa opis- kelijoista on tyytyväisiä saamaansa koulutukseen, am- matillisen koulutuksen on voitava tarjota opiskelijoil- leen enemmän positiivisia kokemuksia. Tämän vuoksi tarvitsemme ammattiin opiskeleville entistä enemmän joustavia opintopolkuja sekä yhä antoisampia työs- säoppimiskokemuksia. Samalla tutkimus muistuttaa meitä pitämään kiinni myös perusasioista, kuten ta- sa-arvoisesta koulutuksesta. Tutkimustulokset kerto- vat karua kieltä siitä, miten kaikki opiskelijat eivät saa laadukasta opetusta ja ohjausta. Löytääksemme ratkaisuja suomalaisen yh- teiskunnan tulevaisuuden suurimpiin haasteisiin ku- ten huoltosuhteen jyrkkään kääntymiseen, talouden nopeisiin suhdannevaihteluihin sekä yhä suurempaan kansainväliseen kilpailuun meidän tulee kehittää suo- malaista ammattiosaamista yhä paremmaksi. Tämä tutkimus antaa siihen alustavia työkaluja sekä uusia jatkotutkimusmahdollisuuksia. Toivotan lukijalle antoisia hetkiä tutkimuk- sen parissa ja ennen kaikkea uusia rohkeita oivalluksia. Aleksej Fedotov puheenjohtaja Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry Arvoisa lukija,
  • 9. 9 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 4 SAMMANDRAG 4 ABSTRACT 5 LUKIJALLE 6 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ESIPUHE 7 SUOMEN AMMATTIIN OPISKELEVIEN LIITTO – SAKKI RY:N ESIPUHE 8 1. JOHDANTO 10 2. TILASTOT JA AIEMPI TUTKIMUS 10 TYÖLLISYYSTILANNE VALMISTUMISVUODEN LOPUSSA 12 TYÖLLISYYS VUONNA 2012 JA TAANTUMAN VAIKUTUS 14 SUKUPUOLI JA PÄÄASIALLINEN TOIMINTA 14 ALUEELLISET EROT TYÖLLISTYMISESSÄ 18 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON SUORITTANEIDEN JATKO-OPINNOT 18 3. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 21 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSKYSYMYKSET 21 TIEDONKERUU JA OTANTA-ASETELMA 21 AINEISTON KUVAUS 23 4. TYÖLLISTYMISEN LAATU 25 VALMISTUMISEN JÄLKEINEN TOIMINTA 26 TYÖSUHTEET JA NIIDEN KESTO 30 TYÖN JA KOULUTUKSEN VASTAAVUUS 34 TYÖN KUORMITTAVUUS JA TYYTYVÄISYYS TYÖHÖN 41 YHTEENVETO 47 5. TYÖNSAANTI JA TYÖTTÖMYYS 47 TYÖMARKKINOILLA MENESTYMINEN 47 TYÖNSAANNIN VAIKEUDET 50 TYÖTTÖMYYDEN KOKEMUS 52 YHTEENVETO 53 6. KOKEMUKSET AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA 54 TYYTYVÄISYYS KOULUTUKSEEN 54 KOULUTUKSEN ANTAMAT TAIDOT 56 TYÖSSÄOPPIMISJAKSOJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISESSÄ 60 JATKO-OPINNOT 62 TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT JA TYÖTURVALLISUUS 63 YHTEENVETO 66 7. VALMISTUNEIDEN TULEVAISUUSNÄKYMÄT JA TYÖELÄMÄASENTEET 67 TULEVAISUUSUSKO JA TOIMINTAVALMIUDET 68 TYÖSSÄ TÄRKEINÄ PIDETYT OMINAISUUDET JA TYÖELÄMÄASENTEET 71 YHTEENVETO 72 8. SEITSEMÄN NÄKÖKULMAA AMMATTIIN VALMISTUNEISIIN 74 KIRJALLISUUS 75 LIITE 1: VASTAUSKADON MALLINNUS JA PAINOKERTOIMIEN LASKEMINEN 78 LIITE 2: KORRELAATIOMATRIISI TYÖSSÄ TÄRKEIMPÄNÄ PIDETYISTÄ ASIOISTA 80 LIITE 3: TYÖMARKKINA-ASEMAA SELITTÄVÄT TEKIJÄT 81 LIITE 4: KYSELYLOMAKE 83
  • 10. 10 1. JOHDANTO Ammatillisen koulutuksen vetovoima on ollut voi- makkaassa kasvussa koko 2000-luvun ajan. Myös mielikuvat ammatillisesta koulutuksesta ovat aiempaa myönteisempiä. (OKM 2010a; OKM 2010b.) Suoma- laiset keskimäärin uskovatkin ammatillisen koulutuk- sen kysynnän olevan suurempaa kuin korkeakoulutuk- sen, mutta nuorten usko kysyntään on pienempää kuin muulla väestöllä (Muistio... 2009, 11). Nuoret kuitenkin uskovat koulutuksen tärke- yteen työllistymisen kannalta. Valtaosa nuorista katsoo koulutuksen parantavan olennaisesti työnsaantimah- dollisuuksia (Myllyniemi 2009, 106–108). Laman alla vuonna 2007 vahvinta usko koulutuksen vaikutukseen oli ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien nuorten kohdalla. (Muistio... 2009, 15; Myllyniemi 2009; Myl- lyniemi 2007.) Toisaalta on todettu, että ammatillinen koulutuskaan ei suojaa työttömyydeltä, sillä keskias- teen ammatillisen tutkinnon suorittaneilla on lähes kolminkertainen työttömyysriski verrattuna vähintään ylioppilastutkinnon suorittaneisiin (Sipilä ym. 2011, 127). Nuorten työmarkkinat ovat hyvin herkkiä suhdanteille. Talouden suhdannevaihtelut heijastu- vat erityisesti vastavalmistuneiden työllisyyteen. Am- matillisesta peruskoulutuksesta valmistuneiden hyvä työllisyyskehitys kääntyi laskuun taantumavuoden 2009 aikana. Tuolloin työttömien osuus vastavalmis- tuneista oli 24 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli ollut 16 prosenttia. Muutokset ovat siis nopeita. Työllisyystilanne kuitenkin vaihtelee nopeasti myös toiseen suuntaan, sillä vain vuotta myöhemmin amma- tillisesta peruskoulutuksesta valmistuneiden työllisyys kääntyi jälleen selvään nousuun. (Nieminen 2012.) Nuoret reagoivatkin talouden taantumaan etsimällä työlle vaihtoehtoisia toimintoja, esimerkiksi siirtymällä opiskelemaan tai suorittamaan asevelvollisuutta. Näin ollen laman jälkeinen noususuhdanne näkyy nuorilla suurempina työllisyyden kasvulukuina kuin aikuisilla. (Hämäläinen 2002.) Työttömyydessä ja työllisyydessä ei kuiten- kaan ole kyse pelkästään määrällisistä ilmiöistä. Työt- tömyys voi olla luonteeltaan lyhyt- tai pitkäaikaista, kertaluonteista tai toistuvaa. Työllisyyttä puolestaan voidaan tarkastella työmarkkinoille osallistuvien mää- rällisinä osuuksina, mutta myös sen suhteen, millaisis- sa työsuhteissa valmistuneet työskentelevät. Tällöin esitetään työllistymisen laatuun liittyviä kysymyksiä: Ovatko työsuhteet laadultaan määräaikaisia vai va- kituisia? Vastaavatko ne työnkuvaltaan koulutusta ja onko niissä mahdollista hyödyntää koulutuksessa opit- tuja valmiuksia? Käsitteenä laadullinen työllistyminen sijoit- tuu koulutuksen ja työelämän rajapinnalle. Laadukas työllistyminen on yhteydessä koulutuksen laatuun: mitä paremmat valmiudet koulutus tarjoaa, sitä toden- näköisemmin koulutuksesta valmistunut sijoittuu työ- markkinoille. Työllistyminen on puolestaan laadultaan sitä parempaa, mitä paremmin se vastaa koulutusta. Koulutuksen ja työn suhde sisältyy siis erottamatto- mana laadullisen työllistymisen käsitteeseen. Laadullista työllistymistä koskeva sijoittu- mistutkimus on ollut 2000-luvun aikana vähäistä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden ura- seurantaa on tehty osana Aarresaari-verkostoa (esim. Puhakka & Tuominen 2011), mutta ammatillisesta pe- ruskoulutuksesta valmistuneiden uraseuranta ja eten- kin laadullista työllistymistä käsittelevä tutkimus on ollut uinuvaa. Tämän kyselytutkimuksen tavoitteena on tarkastella, miten ammatillisen perustutkinnon vuon- na 2008 suorittaneet ovat sijoittuneet työmarkkinoille. Tarkastelun kohteena ovat työllistymisen määrällisten indikaattorien ohella ennen kaikkea työllistymisen laa- tu. Tutkimuksessa selvitetään valmistuneiden työsuh- teita välittömästi valmistumisen jälkeen sekä kysely- hetkellä neljä vuotta myöhemmin. Näkökulmina ovat erityisesti työsuhteiden luonteet sekä työn ja koulutuk- sen vastaavuus. Omana lukunaan käsitellään työnsaan- nin vaikeuksia. Tutkimuksessa selvitetään myös val- mistuneiden kokemuksia koulutuksestaan. Tarkastelu kohdistuu erityisesti koulutuksen antamiin valmiuksiin ja tutkintoon sisältyviin työssäoppimisjaksoihin. Li- säksi selvitetään jatkoopintoja ja niiden taustalla olevia syitä. 2. TILASTOT JA AIEMPI TUTKIMUS Nuorten työllistyminen on kirvoittanut viime vuo- sina laajaa julkista ja tutkimuksellista keskustelua. 2000-luvun taantumassa työttömien määrän kasvu on 1990-luvun lamaa selvemmin kohdistunut nuoriin ikä- luokkiin (Myrskylä 2010). Edes koulutus ei takaa suo- jaa suhdannevaihteluilta, sillä vuodesta 2008 vuoteen 2009 vastavalmistuneiden työllisyys heikkeni tohto- rintutkintoa lukuun ottamatta kaikilla koulutusasteilla (Tilastokeskus 2011). Nuoret kokevat yleisesti aikuis- väestöä enemmän työttömyyttä, vaikka pitkäaikais- työttömyys näyttää keskittyvän erityisesti vanhempiin ikäryhmiin (Järvinen & Vanttaja 2005). Työttömyyttä kokeneiden osuus ikäryhmästä on korkeimmillaan toi-
  • 11. 11 sen asteen koulutuksen päättyessä, 20 ikävuoden tie- nolla, jolloin lukiolaiset etsivät jatkokoulutuspaikkaa ja ammatillisen tutkinnon suorittaneet työtä. 30–40-vuo- tiailla työttömyyttä kokeneiden osuus on enää noin puolet 19–21-vuotiaiden työttömyysosuuksista. (Hä- mäläinen & Hämäläinen 2005.) Keskustelu nuorisotyöttömyydestä ei ole elvyttänyt 2000-luvulla uinunutta koulutuksen ja työ- markkinasijoittumisen tutkimusta. Sipilä ym. (2011) toteavat, että aihepiiriä käsittelevä tutkimus keskittyy Suomessa erityisesti 1990-lukuun, jolloin laman nos- tattama nuorisotyöttömyys ja samanaikaisesti lisään- tynyt koulutus herätti kiinnostusta nuorten muuttu- nutta tilannetta kohtaan. Koulutuksella on kuitenkin merkitystä, sillä jopa erilaiset lapsuus ja nuoruusajan taustatekijät huomioiden pelkän peruskoulututkinnon suorittaneilla miehillä on edelleen yli viisinkertainen työttömyysriski vähintään ylioppilastutkinnon suorit- taneisiin nähden. Toisen asteen ammatillisen tutkin- non suorittaneilla vastaava riski on noin kolminkertai- nen (Sipilä ym. 2011). Kaksituhattaluvun ensimmäisen vuosikymmenen lopun taantuman myötä kiinnostuk- sen koulutuksen vaikuttavuutta ja valmistuneiden si- joittumista kohtaan luulisi vähitellen heräävän kaikilla koulutuksen sektoreilla. Akateemisten ura- ja rekrytointipalvelujen Aarresaari-verkosto on tehnyt 2000-luvulla arvokasta työtä selvittäessään maistereiden sijoittumista työelä- mään (esim. Puhakka ym. 2011; Tuominen ym. 2011; Sainio 2008; Korhonen & Sainio 2006). Useiden mo- nialayliopistojen kanssa yhteistyönä toteutetut uraseu- rannat ovat olleet ensisijainen malli ja esikuva myös ammatillisen perustutkinnon suorittaneita käsitteleväl- le Rahkeet duuniin -tutkimukselle, vaikka yhtä tarkko- jen oppilaitoskohtaisten raporttien tuottaminen ei ole- kaan aineiston pohjalta mahdollista. Projektin tavoitteita ja periaatteita pidämme silti hyvin kannatettavina: ”Uraseurannan lähtökohtana on tarve tuot- taa kattavaa tietoa erityisesti työllistymisen laatuun liit- tyvistä tekijöistä, joiden seuranta on aiemmin jäänyt puutteelliseksi ja hajanaiseksi. Päämääränä on kehittää valtakunnallinen uraseurantamalli, jota kaikki yliopis- tot ja korkeakoulut voivat hyödyntää. (Korhonen & Sainio 2006.) Aarresaaren julkaisuihin verrattuna käsillä oleva tutkimus voi antaa vain esikatsauksen sijoittu- misesta ammatillisella toisella asteella. Vastaavanlaisen säännöllisen seurantajärjestelmän rakentaminen laajal- le ammattioppilaitosten verkostolle olisi työläs, muttei suinkaan aivan toteuttamiskelvoton projekti. Hanke lähtisi luontevimmin liikkeelle monialaisista suurten opiskelijamäärien oppilaitoksista. SAKKI ry on tehnyt jäsenilleen sijoittumis- selvityksiä vuosina 1998–2001. Selvityksissä on keski- tytty tarkastelemaan vastavalmistuneiden kokemuksia työn ja koulutuksen vastaavuudesta, työsuhteen luon- teensa, koulutuksen antamista edellytyksistä työhön sekä työhön liittyviä asenteita. Vuoden 2001 selvityk- sen mukaan enin osa vastavalmistuneista, noin kaksi viidennestä, oli saanut koulutustaan vastaavaa työtä joko kesäksi tai tätä pidemmäksi ajaksi. Koulutusta vastaamatonta työtä oli saanut suunnilleen viidennes. Noin neljännes oli jäänyt työttömäksi. Loput vastan- neista olivat esimerkiksi aikeissa jatkaa vielä opiskelua. Vakituiset kokopäiväiset työsuhteet olivat melko har- vinaisia: tällaisessa työsuhteessa oli ainoastaan neljän- nes kyselyyn vastanneista. (Nurmela 2001.) Koulutuksen antamia edellytyksiä työelä- mään siirtymiselle piti SAKKI ry:n selvityksessä erit- täin tai melko hyvinä yhteensä 65 prosenttia ammatil- lisen perustutkinnon suorittaneista. Osuus oli selvästi heikompi kuin kyselyyn vastanneilla opistotason tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla, joista jälkimmäisistä koulutuksen antamia edellytyksiä piti erittäin tai melko hyvänä peräti 97 prosenttia. Amma- tillisen perustutkinnon suorittaneissa oli myös eniten omaan koulutukseensa työnsaannin ja tulevaisuuden kannalta tyytymättömiä eli suunnilleen kaksi viidestä. Esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinnon suorit- taneilla vastaava osuus oli ainoastaan 15 prosenttia. (Nurmela 2001.) Opintojen aikaiset työssäoppimispaikat ovat varsin tärkeässä asemassa ammatilliselta toiselta asteel- ta työllistymisessä. Esimerkiksi Länsi-Suomen läänin- hallituksen teettämän kyselyn perusteella kolmannek- selle valmistumassa olevista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista oli tiedossa oman alan työpaikka entisen harjoittelupaikan kautta, kun muuta kautta oman alan työtä oli löytänyt harvempi, hieman reilu neljännes. (Hakala 2008, 9.) Luultavasti laajin ammatillisen kou- lutuksen työssäoppimisjaksoja ja työelämäyhteistyö- tä käsittelevä tutkimus on ollut Taitava Keski-Suomi -hanke, josta ilmenee, että työelämässä opiskelijoiden työssäoppiminen koetaan pääosin hyödyllisenä, vaik- ka opiskelijoiden ohjaamisesta aiheutuu työpaikoille myös lisätyötä. Oppimisen näkökulmasta työssäoppi- misjaksot ovat erittäin tuloksellisia, vaikka tuloksissa onkin havaittavissa joitain alakohtaisia eroja ja puuttei- ta mahdollisuudessa oppia esimerkiksi vieraan kielen taitoa, tietotekniikan käyttämistä tai ammattiyhdistys- toimintaa. (Tynjälä ym. 2005.) Koska työssäoppisjaksojen merkitystä on 2000-luvulla käsitelty varsin monissa tutkimuksissa (myös esim. Virtanen ym. 2005; Peltomäki & Silven-
  • 12. 12 noinen 2003; Väisänen 2003), tämä tutkimus keskittyy enemmän muihin teemoihin, työssäoppimista kokonaan unohtamatta. Muilta osin ammatil- lisen perustutkinnon jälkeistä työllistymistä onkin tutkittu viime vuosina erittäin harvakseltaan. Vähäisen tutkimustiedon taustalla lienee eritoten ammatillisen koulutuksen luonne, jonka saatetaan ajatella olevan riittävä indikaattori myös työllistymisen laadusta. Näin tehty rajaus on kuitenkin riittämätön, sillä nuorten ja eritoten vastikään valmistuneiden työllisty- misen tiedetään olevan hyvin herkkää suhdannevaihteluille (Bell & Blan- chflower 2011; Hämäläinen 2002) ja työmarkkinoiden muutosten nopeita ja jossain määrin ennakoimattomia. Siinä missä korkeakoulutettujen työl- listymisen yhteydessä puhutaan esimerkiksi oman alan uusien työmarkki- noiden syntymisestä, millä tarkoitetaan eri alojen rajapinnoille kehittyviä uusia tehtäväkenttiä (Elias 1999), voidaan pohtia, päteekö tämä myös toi- selta asteelta valmistuneisiin. Kokonaan oma lukunsa ovat ne, jotka syystä tai toisesta työllistyvät koulutustaan vastaamattomiin tehtäviin tai pahim- massa tapauksessa eivät työllisty lainkaan. Yksi paljon käytetyistä työllistymisen laadun mittareista on Elia- sin (1999) malli. Siinä tutkinnon suorittaneen arvio työn ja koulutusalan sekä tason vastaavuudesta suhteutetaan keskenään. Tällä tavoin työpaikat on luokiteltu neljään ryhmään: oman alan ammatit, muut ammatit, oman alan uudet työmarkkinat sekä koulutusta vastaamattomat työt. Tätä kehik- koa on käytetty muun muassa korkeakoulutettujen työllistymistä selvit- tävässä Aarresaari-verkoston Viisi vuotta valmistumisesta -tutkimuksissa (Puhakka & Tuominen 2011). Yksinkertaisimmillaan työllistymisen tarkoituksenmukaisuus tarkoittaa henkilön kykyä hyödyntää hankkimaansa koulutusta työssään, mutta tarkoituksenmukaisuus voi yksilön, koulutuksen järjestäjän ja työ- elämän näkökulmasta merkitä eri hetkinä eri asioita, mikä tekee työllisty- misen laadun mittaamisesta haastavaa mutta samalla myös kiinnostavaa. Mitä on koulutusta vastaavan työn tekeminen ammatilliselta toiselta as- teelta valmistuneelle? Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että opiskelija on valmistumisensa jälkeen löytänyt joko koulutustaan vastaavaa tai muuta työtä, ja mitkä taas siihen, että työtä ei ole löytynyt? Milloin ammatillisen perustutkinnon suorittanut on tyytyväinen työhönsä? Näihin kysymyksiin pyrimme tällä tutkimuksella vastaamaan. Työllisyystilanne valmistumisvuoden lopussa Taulukko 2.1 näyttää alakohtaisesti samana vuonna valmistu- neiden prosentuaalisen jakauman pääasiallisen toiminnan mukaan. Pää- asiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteella työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin, ja nämä ryhmät voidaan edelleen ja- kaa alaryhmiin. Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla. (Tilastokeskus 2011.) Tilastoissa ovat mukana 31.7. mennessä valmistuneet henkilöt, joten lukujen perusteella voidaan tarkas- tella, kuinka suuri osuus opiskelijoista on saanut töitä heti valmistumisen jälkeen tai viimeistään valmistumisvuoden loppuun mennessä. Vuosina 2005–2009 keskimäärin noin puolet ammatillisen pe- rustutkinnon suorittaneista on ollut työllisiä valmistumisvuotensa lo- pussa. Poikkeuksena on vuosi 2009, jolloin työllisten osuus oli vain 41,6 prosenttia. Notkahdusta selittää luultavasti ennen kaikkea syksyllä 2008 Taulukko 2.1. Vuosina 2005–2009 ammatillisen perustutkinnon suorittanei- den pääasiallinen toiminta valmistumisvuoden lopus- sa, %.
  • 13. 13 Tutkinto Valmistumisvuosi* Työlliset Työttömät Työlliset opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Muut** Tutkinnot yhteensä 2009 41,6 23,5 6,0 7,6 21,3 2008 52,4 16,0 6,4 6,4 18,8 2007 54,4 12,9 6,7 6,5 19,6 2006 50,5 16,1 6,4 7,0 20,0 2005 48,8 19,2 6,0 6,7 19,3 Humanistinen ja 2009 52,7 20,2 8,1 8,1 11,0 kasvatusala 2008 53,8 15,8 8,8 10,1 11,5 2007 56,9 12,8 9,5 7,9 12,8 2006 50,9 15,8 8,6 11,3 13,5 2005 51,1 21,2 8,0 8,9 10,7 Kulttuuriala 2009 32,1 27,3 9,2 15,7 15,7 2008 40,1 19,8 10,3 14,0 15,8 2007 43,0 17,8 10,4 13,5 15,2 2006 41,5 19,2 8,6 14,0 16,7 2005 39,3 23,9 9,7 12,7 14,5 Yhteiskuntatieteiden, 2009 47,0 19,6 9,3 7,7 16,3 liiketalouden ja 2008 55,1 14,3 9,4 7,2 13,9 halinnon ala 2007 56,4 11,8 10,1 7,0 14,7 2006 51,6 14,2 11,0 8,3 15,0 2005 49,0 16,7 10,5 8,2 15,6 Luonnontieteiden ala 2009 23,5 33,2 5,1 10,7 27,5 (tietojenkäsittely) 2008 37,2 21,3 5,3 9,0 27,2 2007 35,6 18,7 8,3 10,3 27,2 2006 34,4 22,6 6,8 11,5 24,8 2005 37,5 24,7 7,0 8,1 22,8 Tekniikan ja 2009 31,6 28,9 3,4 6,3 29,9 liikenteen ala 2008 46,7 19,4 3,8 4,3 25,9 2007 50,9 13,7 4,2 4,7 26,6 2006 47,9 16,6 3,9 4,6 27,1 2005 45,3 19,9 3,6 4,5 26,7 Luonnonvara- 2009 36,4 20,5 6,1 10,7 26,3 ja ympäristöala 2008 45,3 15,2 6,1 9,8 23,7 2007 43,2 13,8 6,0 10,8 26,2 2006 44,7 17,4 5,4 9,2 23,3 2005 41,3 22,9 4,6 9,0 22,3 Sosiaali-, terveys- 2009 69,4 9,4 9,0 5,8 6,4 ja liikunta-ala 2008 72,9 6,5 9,2 5,3 6,1 2007 73,1 6,8 8,8 4,9 6,5 2006 68,0 10,3 8,1 6,1 7,5 2005 65,4 13,1 7,7 6,7 7,2 Matkailu-, ravitsemis- 2009 47,6 22,3 6,5 8,1 15,5 ja talousala 2008 56,4 14,8 7,3 7,0 14,5 2007 55,7 14,1 6,8 7,2 16,3 2006 49,4 18,8 7,0 7,7 17,1 2005 49,7 21,0 5,8 7,7 15,8 Muu koulutus*** 2009 92,4 2,1 4,9 0,3 0,3 2008 90,0 4,3 4,3 1,0 0,5 2007 90,8 5,1 3,9 0,3 0,0 2006 92,0 0,6 7,4 0,0 0,0 2005 93,9 1,5 3,1 1,2 0,3 *Tilastoissa ovat mukana 31.7. mennessä valmistuneet henkilöt. Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu **Muun muassa varusmiehet, siviilipalvelusta suorittavat ja maasta muuttaneet ***Palo- ja pelastusala, poliisiala ja vankeinhoito
  • 14. 14 alkanut talouden taantuma, joka heikensi vastavalmistuneiden työllisyyt- tä vuonna 2009 kaikilla koulutusasteilla (Tilastokeskus 2011). Muutokset työllisten osuudessa ovat käänteisesti verrannollisia työttömyysprosent- tien kanssa. Vuonna 2009 työttömiä samana vuonna valmistuneista oli 23,5 prosenttia, kun työllisyyden huippuvuonna 2007 vastaava osuus oli 12,9 prosenttia. Merkille pantavaa samana vuonna valmistuneita kuvaa- vissa luvuissa on myös muun pääasiallisen toiminnan huomattava osuus, joka selittynee valtaosin sillä, että suuri osa miehistä suorittaa varusmies tai siviilipalveluksen heti valmistumisensa jälkeen. Tutkinnon suorittamis- vuoden lopussa jatkoopintoihin on ehtinyt tavallisesti siirtyä hieman alle 15 prosenttia, joista noin puolet tekee töitä opintojensa ohella. Alakohtaisissa tarkasteluissa havaitaan, että valmistumisen jäl- keisissä työllisyysprosenteissa on jopa useiden kymmenien prosenttiyk- sikköjen eroja eri koulutusalojen välillä. Korkein yli 90 prosentin työlli- syys on ”muu koulutus” -ryhmässä, joka koostuu palo pelastus poliisi ja vankeinhoitoaloilta valmistuneista. Toisaalta tämä joukko on myös tar- kastelun pienilukuisin (N=311–398). Toiseksi paras työllistäjä vaikuttaa olevan sosiaali terveys ja liikuntaala, jossa työttömyys on pysytellyt ta- saisesti kymmenen prosentin tuntumassa ja vastavalmistuneista noin 70 prosenttia on saanut töitä vuoden loppuun mennessä. Heikoiten on sen sijaan työllistytty tietojenkäsittelyn sisältävältä luonnontieteiden alalta, jossa työllisiä on jokaisena tarkasteluvuotena selvästi alle 40 prosenttia tutkinnon suorittaneista. Jatko-opiskelun yleisyydessä kulttuuriala erottuu muista, sillä sieltä valmistuneista keskimäärin vähän alle neljäsosa päätyy saman tien jatkamaan opintojaan. Työllisten osuuksia katsottaessa on muistettava, että tilastot eivät anna edellä kuvattua tarkempaa tietoa työsuhteen laadusta. Koska lukui- hin on laskettu kaikki vuoden viimeisellä viikolla voimassa olleet alle kuu- kauden mittaiset työsuhteet, kysymys työllistymisen laadusta – onko työ- suhde koko vai osaaikainen ja vakituinen vai määräaikainen – jää pelkkien tilastojen valossa vaille vastausta. Luvut eivät myöskään kerro, vastaako nykyinen työ koulutusalaa tai pystyykö siinä hyödyntämään koulutuksessa opittuja taitoja. Työllisyys kolmen vuoden kuluttua valmistumisesta ja taantuman vaikutus Taulukossa 2.2 pääasiallista toimintaa on tarkasteltu kolmen vuoden ku- luttua valmistumisesta, joten se mahdollistaa tilanteen vertailun taulukos- sa 1 esitettyihin vastavalmistuneisiin. Yleisinä havaintoina voidaan tehdä, että työttömien osuus on pysynyt melko tasaisesti alle kymmenessä pro- sentissa ja opiskelijoita on suunnilleen joka neljäs kolme vuotta aiemmin perustutkinnon suorittaneista. Alakohtaiset erot olivat vastavalmistunei- den työllistymisessä huomattavia, mutta ajan kuluessa tilanne näyttää tasoittuvan, eikä erityisen korkean työttömyyden aloja pysty enää tässä vaiheessa nimeämään. Suurimmat keskimääräiset työttömien osuudet löy- tyvät kulttuurialalta sekä luonnonvara- ja ympäristöalalta, joilla työttömiä on tavallisesti hieman yli kymmenen prosenttia kolme vuotta sitten tut- kintonsa suorittaneista. Suurten koulutusmäärien aloista sosiaali- terveys ja liikunta-ala sen sijaan erottuu myönteisesti, sillä vuonna 2005 havaittu 7 prosentin työllisyys oli vuoteen 2008 mennessä laskenut niinkin matalaksi kuin 3,8 prosenttiin. Taulukko 2.2. Vuosina 2005–2009 ammatillisen perustutkinnon suorittanei- den pääasiallinen toiminta kolmen vuoden kuluttua valmistumisesta, %.
  • 15. 15
  • 16. 16 Syksyllä 2008 alkanut talouden taantuma nä- kyy myös kolme vuotta aiemmin valmistuneiden tilas- toissa, mutta heijastukset työllisyyteen eivät ole olleet yhtä voimakkaita kuin vastavalmistuneilla. Taantuman huippuvuonna 2009 työttömiä oli vuoden 2006 aikana valmistuneista 13,4 prosenttia, kun vertailun vuoksi vuonna 2005 tutkintonsa suorittaneista oli vuoden 2007 lopussa työttöminä vain 7,6 prosenttia. Taan- tumavuosia kuvaavat luvut tarjoavatkin hyvää vertai- luaineistoa eri koulutusalojen suhdanneherkkyydes- tä. Pitkän aikavälin erot työttömien osuuksissa ovat alakohtaisesti varsin pieniä, mutta tärkein erontekijä näyttää paikantuvan siihen, kuinka paljon työttömien osuus heittelehtii taloudellisten suhdanteiden mukaan. Kolme vuotta aiemmin valmistuneita koskevassa ver- tailussa suhdanneherkimpänä alana näyttäytyy teknii- kan ja liikenteen ala, jossa vuoden 2007 kahdeksan prosentin työttömien osuus nousi seuraavana vuonna 11,4 prosenttiin ja vuoden 2009 lopussa jo 18,9 pro- senttiin. Hieman vastaavanlaista kehitystä on havait- tavissa tietojenkäsittelyssä, jossa yhdeksän prosentin työttömien osuus vuonna 2008 nousi yli viidellä pro- senttiyksiköllä seuraavan vuoden loppuun mennessä. Muillakin aloilla kolme vuotta aiemmin valmistunei- den työttömyys kasvoi vuonna 2009, mutta erot edelli- siin vuosiin eivät ole yhtä suuria. Edellä mainitut luvut ovat yhteneviä Myrs- kylän (2010) tutkimuksessa esitettyjen koko maata koskevien alakohtaisten työttömyysriskien kanssa. Työttömyysriski kertoo, kuinka suuri osuus toimialan työntekijöistä joutui työttömäksi seuraavan vuoden aikana. Suurin työttömyysriski oli vuonna 2009 raken- tamisessa (12,1 %), teollisuudessa (10,4 %) ja kaivos- toiminnassa (9,1 %). Alat ovat vahvasti miesvaltaisia, mutta miesten työttömyysriski on muutenkin huomat- tavasti suurempi lähes kaikilla aloilla. Suuntaus on ha- vaittavissa myös alojen sisällä: vahvasti miesvaltaisella teollisuuden ja rakentamisen alalla miesten riski joutua työttömäksi on 23 prosenttiyksikköä suurempi kuin saman alan naisilla. (Myrskylä 2010.) Sukupuoli ja pääasiallinen toiminta Taulukko 2.3 kuvaa vuonna 2008 valmistuneiden pää- asiallista toimintaa vuoden 2010 lopussa sukupuolit- tain. Kahden vuoden kuluttua valmistumisesta vertailu muuttuu mielekkäämmäksi, sillä aivan vastavalmistu- neilla lukuja hämärtää asevelvollisuuttaan suorittavien miesten suuri osuus. Kahden vuoden kuluttua miehis- täkin enää alle prosentti on varusmies- tai siviilipalve- lua suorittavia, mikä tasoittaa sukupuolten välisiä eroja pääasiallisessa toiminnassa. Naisten suurempi osuus muu/tuntematon-luokassa selittynee pääasiassa van- hempain ja hoitovapailla. Taulukosta voidaan havaita, että miehillä sekä työllisten että työttömien osuudet ovat keskimää- rin suurempia mutta naisista suurempi osa on pääty- nyt jatkamaan opintojaan. Työttömyyteen ei yleensä tietoisesti hakeuduta, joten siinä tavattavat erot ansait- sevat erityistä huomiota. Vuonna 2008 valmistuneista miehistä oli vuonna 2010 työttöminä 14,6 prosenttia, kun naisilla työttömien osuus jäi 8,9 prosenttiin. Sama suuntaus ilmenee lähes kaikilla aloilla: ainoastaan nais- valtaisilla humanistisella ja kasvatusalalla sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla naisten työttömyysprosentit ovat hieman suurempia kuin miehillä. Jokseenkin yllät- tävää on, että työttömyyden lisäksi myös miesten työl- lisyysprosentit ovat luonnontieteiden alaa sekä liiketa- louden alaa lukuun ottamatta suurempia kuin naisilla. Kaiken kaikkiaan miehet ovat ylipäätään useammin työmarkkinoiden käytettävissä.
  • 17. 17 Työlliset Päätoimiset Varusmiehet/ Maasta Muu/ Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat Siviilipalvelu muuttaneet tuntematon Tutkinnot yhteensä Yhteensä 100 54,6 11,9 14,1 12,4 0,5 0,6 5,9 Miehiä 100 56,4 14,6 11,6 12,0 0,9 0,5 4,1 Naisia 100 52,5 8,9 16,9 12,9 0,1 0,8 7,9 Humanistinen ja kasvatusala Yhteensä 100 55,0 11,1 18,1 11,1 0,0 0,8 4,1 Miehiä 100 66,7 9,9 13,5 8,5 0,0 0,0 1,4 Naisia 100 51,5 11,4 19,4 11,8 0,0 1,1 4,9 Kulttuuriala Yhteensä 100 37,7 12,4 19,2 20,0 0,6 1,3 8,8 Miehiä 100 42,1 15,3 17,3 15,7 1,4 1,2 6,9 Naisia 100 35,4 11,0 20,1 22,3 0,2 1,3 9,7 Yht.tiet., liiketal., hall.ala Yhteensä 100 52,9 9,2 18,7 12,3 0,3 1,0 5,7 Miehiä 100 51,3 10,6 18,0 13,4 0,9 0,9 4,9 Naisia 100 53,7 8,5 19,1 11,7 0,1 1,0 6,1 Luonnontieteiden ala Yhteensä 100 38,7 14,8 16,7 22,4 0,9 0,5 6,0 Miehiä 100 38,0 15,3 15,6 23,8 1,0 0,4 5,8 Naisia 100 42,5 11,9 22,8 14,5 0,0 1,0 7,3 Tekniikan ja liikenteen ala Yhteensä 100 55,3 15,7 11,0 12,5 0,8 0,4 4,3 Miehiä 100 57,3 16,2 10,2 11,7 0,9 0,4 3,4 Naisia 100 44,6 13,2 15,7 16,8 0,3 0,7 8,9 Luonnonvara- ja ympäristöala Yhteensä 100 52,5 11,3 13,9 13,4 0,3 1,1 7,5 Miehiä 100 60,9 12,2 11,3 8,1 0,6 1,1 5,9 Naisia 100 44,5 10,5 16,3 18,4 0,1 1,2 9,1 Sos., terveys- ja liikunta-ala Yhteensä 100 65,6 4,3 15,2 8,9 0,1 0,5 5,5 Miehiä 100 68,0 3,9 18,6 7,2 0,5 0,8 1,0 Naisia 100 65,4 4,4 14,9 9,0 0,1 0,4 5,8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala Yhteensä 100 50,0 11,7 15,5 11,1 0,3 0,9 10,5 Miehiä 100 54,4 14,2 10,6 10,1 1,2 0,8 8,6 Naisia 100 48,7 10,9 17,1 11,3 0,0 0,9 11,1 Muu koulutus Yhteensä 100 90,1 2,0 7,4 0,4 0,1 0,0 0,0 Miehiä 100 90,8 1,8 6,7 0,5 0,2 0,0 0,0 Naisia 100 86,9 2,9 10,2 0,0 0,0 0,0 0,0 *Tietojenkäsittely Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu **Palo- ja pelastusala, poliisiala ja vankeinhoito Taulukko 2.3. Vuonna 2008 valmistuneiden pääasialli- nen toiminta vuoden 2010 lopussa sukupuolittain, %.
  • 18. 18 Koska varusmies tai siviilipalvelusta suorittaa tässä vaiheessa enää vain viisi promillea miehistä, merkittä- vimmäksi sukupuolten välisen eron tekijäksi paikan- tuu jatkokoulutukseen hakeutuminen. Kaksi vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen miehistä oli joko työllisiä tai päätoimisia opiskelijoita 23,6 prosenttia siinä missä naisista opiskelemaan oli päätynyt 29,8 prosenttia. Alakohtaisesti ero saattaa olla vieläkin huo- mattavampi, sillä esimerkiksi matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla opiskelijanaisten osuus on noin kahdeksan prosenttiyksikköä suurempi kuin miehillä. Opiskelun yleisyys ei myöskään selity alan sukupuolirakenteella, sillä jopa selvästi miesvaltaisella tekniikan ja liikenteen alalla naisista opiskelee miltei kolmasosa ja miehistä ainoastaan 21,9 prosenttia. Yksi potentiaalinen tulkinta havaituille suku- puolten välisille eroille on, että toisen asteen amma- tillisen perustutkinnon suorittaneet naiset hakeutuvat miehiä herkemmin uuteen koulutukseen, jos koulutus- ta vastaavaa työtä ei ole sillä hetkellä tarjolla. Näin suu- rempi miespuolisten työttömien työnhakijoiden mää- rä johtaisi vääjäämättä miehillä hieman korkeampiin työllisyysprosentteihin. Varauksena todettakoon, että naisten jatkokoulutukseen hakeutuminen on yleisem- pää myös vastavalmistuneiden joukossa. Naiset saat- tavat siten olla yleisesti ottaen kiinnostuneempia jat- kamaan opintoja ammatillisen perustutkinnon jälkeen. Osittain naisten pienemmät osuudet työllisyydessä ja työttömyydessä selittyvät hoitovapailla, mutta suku- puolten erot kouluttautumisessa osoittautuvat vielä tätäkin merkittävämmiksi. Vastaamatta jää kysymys, onko koulutukseen hakeutuminen ollut suunniteltua ja tietoista vai heikon työllisyystilanteen sanelemaa. Alueelliset erot työllistymisessä Taulukossa 2.4 on tarkasteltu vuosina 2008 ja 2009 ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden pääasial- lista toimintaa valmistumisvuoden lopussa maakunnit- tain. Tilastot on otettu kahdelta peräkkäiseltä vuodel- ta, sillä on mahdollista, että taantuma on vaikuttanut erilaisella voimakkuudella eri alueiden työllisyyteen. Näin lyhyen ajan kuluttua valmistumisesta vain harva on ehtinyt muuttaa toiseen maakuntaan, joten luvut kertonevat varsin tarkasti työpaikkojen saatavuudesta eri alueilla. Tilastoissa työttömien osuus vaihteli Man- ner-Suomessa vuonna 2008 Uudenmaan 7,5 prosen- tista Pohjois-Karjalan 25,6 prosenttiin ja vuonna 2009 Itä-Uudenmaan 15 prosentista Lapin 31,7 prosenttiin. Lapin lisäksi työttömyys nousi yli 30 prosenttiin Poh- jois- ja Etelä-Karjalassa. Matalan ja korkean työttömyyden alueet ovat pääosin samoja kumpanakin tarkasteluvuonna, mutta työttömien osuus on kasvanut suhteellisesti vähem- män niissä kunnissa, joissa työttömyys oli korkeaa jo vuonna 2008. Esimerkiksi Uudellamaalla työttömyys kasvoi tarkastelujaksolla 122,5 prosenttia, vaikka sa- maan aikaan suurimman työttömyyden alueella Poh- jois-Karjalassa muutosta oli vain 21,1 prosenttia. Koko maan vertailussa vastavalmistuneet ovat työllistyneet parhaiten eteläisessä Suomessa ja sen jälkeen Länsi- ja Keski-Suomessa. Työttömien osuudet kasvavat men- täessä kohti itää ja pohjoista. Alueellisista eroista huo- limatta vuosi 2009 näkyy kaikkialla Suomessa selvästi heikoimpana työllistymisvuotena. Tilastojen perusteella vaikuttaa siltä, ettei työpaikan saanti heti valmistumisen jälkeen ole pe- rustutkinnon suorittaneilla lainkaan varmaa. Loppu- vuoden pääasiallisen toiminnan kannalta asuinpaikka vaikuttaakin hyvin ratkaisevalta tekijältä. Tärkeimmät alueelliset erot näkyvät juuri työttömien osuudessa, mutta myös opiskelun yleisyys vaihtelee maakunnit- tain. Esimerkiksi Pohjanmaalla valmistuneista työllisiä opiskelijoita oli molempien tarkasteluvuosien lopussa yli kymmenen prosenttia valmistuneista. Kun tähän vielä lisätään päätoimiset opiskelijat, nousee Pohjan- maan opintojaan jatkavien osuus koko maan suurim- maksi. Aluekohtaiset erot jatkoopiskelun yleisyydessä selittynevät suurelta osin alueellisella koulutustarjon- nalla sekä eri alojen jatkokoulutustarpeella. Kuitenkin alueesta riippumatta päätoimisesti opintojaan jatkaa saman tien alle kymmenen prosenttia valmistuneista. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden jatko-opinnot Aiemmista taulukoista on havaittu, että ammatillisen perustutkinnon suorittaneista yllättävän moni jatkaa opiskelua varsin pian valmistumisensa jälkeen. Tau- lukko 2.5 esittelee tätä ryhmää tarkemmin vuonna 2008 valmistuneiden osalta. Valmistuneiden tavoite- tutkintoa kuvaavissa luvuissa ovat mukana ala. Kaikis- ta opiskelijoista ammattikorkeakoulututkintoa suoritti noin puolet ja uutta ammatillista tutkintoa hieman yli kolmasosa. Yliopistoon on jatkanut vain 5,6 prosent- tia valmistuneista. Tavoitetutkintojen osuudet pysyvät melko tasaisina kaikilla aloilla, vaikka pieniä taipumuk- sia onkin havaittavissa. Ammattikorkeakouluun jatka- minen on erityisen yleistä sosiaali, terveys- ja liikun- ta-alalla sekä luonnontieteiden alalla, joista edellisessä sektorin osuudeksi tulee 68,8 prosenttia ja jälkimmäi- sessä 64,4 prosenttia. Harvimmin ammattikorkea- koulussa opiskelevat luonnonvara- ja ympäristöalalta sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta valmistuneet,
  • 19. 19 Valmistumis- Työllliset Päätoimiset Varusmiehet/ Maasta Muu/ vuosi* Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat Siviilipalvelu muuttaneet tuntematon Koko maa 2009 41,6 23,5 6,0 7,6 13,1 0,5 7,8 2008 52,4 16,0 6,4 6,4 11,6 0,5 6,7 Uusimaa 2009 50,7 16,6 7,0 5,5 12,3 0,3 7,6 2008 62,0 7,5 8,2 4,8 11,1 0,5 6,0 Varsinais-Suomi 2009 46,3 23,9 6,4 7,2 8,5 0,2 7,4 2008 59,8 13,1 6,4 7,3 7,8 0,2 5,5 Satakunta 2009 40,6 25,8 6,1 9,7 10,1 0,1 7,7 2008 51,8 15,0 6,6 8,1 11,3 0,5 6,8 Kanta-Häme 2009 40,3 23,5 5,6 7,8 14,5 0,4 7,9 2008 54,6 14,9 5,9 5,4 12,2 0,2 6,9 Pirkanmaa 2009 41,3 24,3 5,9 6,9 14,6 0,1 7,0 2008 53,3 15,9 5,9 5,6 13,2 0,2 5,9 Päijät-Häme 2009 43,3 20,2 5,3 6,8 17,3 0,2 6,9 2008 53,7 12,3 5,5 5,0 16,1 0,1 7,3 Kymenlaakso 2009 36,4 26,8 5,4 9,6 13,7 0,2 8,0 2008 48,5 19,0 6,5 7,1 12,0 0,4 6,5 Etelä-Karjala 2009 37,4 31,0 4,1 8,3 13,6 0,0 5,5 2008 44,3 23,1 5,1 7,9 11,8 0,1 7,7 Etelä-Savo 2009 38,9 23,3 5,8 5,3 12,7 0,5 13,4 2008 43,5 19,5 6,5 7,6 12,6 0,5 9,8 Pohjois-Savo 2009 40,2 25,8 5,3 8,8 13,7 0,1 6,2 2008 50,5 17,5 5,2 8,0 12,2 0,4 6,3 Pohjois-Karjala 2009 32,1 31,0 5,7 9,9 11,3 1,1 8,9 2008 40,7 25,6 5,6 7,6 11,0 0,4 9,2 Keski-Suomi 2009 39,0 27,6 5,8 8,9 11,1 0,2 7,5 2008 46,9 21,9 5,3 8,2 11,1 0,3 6,3 Etelä-Pohjanmaa 2009 35,3 23,4 6,6 8,9 14,4 1,9 9,5 2008 46,5 16,2 8,4 6,6 13,8 1,2 7,4 Pohjanmaa 2009 47,1 17,3 10,3 7,1 11,9 0,3 6,0 2008 55,4 9,1 10,4 6,2 13,5 1,0 4,4 Keski-Pohjanmaa 2009 36,4 23,2 6,3 6,8 18,1 0,5 8,6 2008 50,2 17,7 7,3 5,2 14,4 0,7 4,7 Pohjois-Pohjanmaa 2009 37,0 26,9 4,0 9,4 13,8 0,4 8,6 2008 47,2 23,6 4,4 6,5 10,0 0,6 7,8 Kainuu 2009 36,6 29,8 2,9 7,3 16,0 0,0 7,6 2008 45,2 25,5 3,8 6,4 10,6 0,8 7,7 Lappi 2009 32,1 31,7 5,2 9,3 13,3 0,9 7,5 2008 43,4 24,6 5,2 7,1 11,1 1,0 7,7 Itä-Uusimaa 2009 36,6 15,0 6,1 6,1 28,4 0,5 7,4 2008 57,4 7,6 7,3 5,0 14,6 0,3 7,8 Ahvenanmaa 2009 55,6 12,6 4,4 5,3 1,0 12,1 9,2 2008 75,7 5,1 4,1 1,8 0,0 4,6 8,7 *Tilastoissa ovat mukana 1.1.-31.7. valmistuneet Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu Taulukko 2.4. Vuosina 2008 ja 2009 valmistunei- den pääasiallinen toiminta valmistumisvuoden lopussa maakunnittain, %.
  • 20. 20 joilla sen sijaan uuden ammatillisen tutkinnon suorit- taminen on erityisen yleistä. Yliopisto-opintojen ylei- syydessä muista erottuu ainoastaan kulttuuriala 8,9 prosentillaan muiden alojen jäädessä viiden prosentin tuntumaan Suoritetut Opiskelijat Ylioppilas- Ammatillinen AMK- Yliopisto- Muu/ Koulutusala tutkinnot yhteensä tutkinto tutkinto tutkinto tutkinto tuntematon Tutkinnot yhteensä 32070 N 6507 120 2371 3223 365 428 % 100 1,8 36,4 49,5 5,6 6,6 Humanistinen ja kasvatusala 625 N 144 3 46 82 6 7 % 100 2,1 31,9 56,9 4,2 4,9 Kulttuuriala 2530 N 844 10 289 420 75 50 % 100 1,2 34,2 49,8 8,9 5,9 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 3328 N 834 15 235 496 39 49 % 100 1,8 28,2 59,5 4,7 5,9 Luonnontieteiden ala* 1300 N 371 2 87 239 21 22 % 100 0,5 23,5 64,4 5,7 5,9 Tekniikan ja liikenteen ala 12937 N 2035 25 860 863 93 194 % 100 1,2 42,3 42,4 4,6 9,5 Luonnonvara- ja ympäristöala 1552 N 367 5 202 124 18 18 % 100 1,4 55,0 33,8 4,9 4,9 Sos., terveys- ja liikunta-ala 4859 N 971 33 195 666 48 29 % 100 3,4 20,1 68,6 4,9 3,0 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 4191 N 889 25 441 322 44 57 % 100 2,8 49,6 36,2 5,0 6,4 Muu koulutus** 748 N 52 2 16 11 21 2 % 100 3,9 30,8 21,2 40,4 3,9 *Tietojenkäsittely Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu **Palo- ja pelastusala, poliisiala ja vankeinhoito Tavoitetutkinto Taulukko 2.5. Vuonna 2008 ammatillisen perus- tutkinnon suorittaneiden jatko-opinnot seuraavan vuoden lopussa, %.
  • 21. 21 3. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset Edellisessä luvussa tuotiin esille tilastotiedon heik- koudet tarkasteltaessa valmistuneiden työllistymistä ja sijoittumista. Tilastot ilmaisevat suuntaa-antavasti työllisten, työttömien ja päätoimisten opiskelijoiden suhteelliset osuudet kussakin ryhmässä, mutta ne eivät kerro esimerkiksi siitä, vastaako työ koulutusta, millai- nen on työsuhteen kesto ja onko kyse osaaikaisesta vai kokoaikaisesta työstä. Tämän tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on pureutua tilastotietoa syvemmälle ja valottaa ammatilliselta toiselta asteelta valmistuneiden laadullista työllistymistä eli työelämän arkea (1). Koulutuksesta saatavat taidot ja valmiudet (2) ovat tärkeä osa valmistumisen jälkeistä työllisty- mistä ja sijoittumista. Joskus koulutukselle asetetut yhteiskunnalliset tavoitteet saattavat olla ristiriidassa työelämän arjen kanssa ja on mahdollista, ettei kou- lutus anna kaikilla osa-alueilla riittäviä valmiuksia työ- elämään. Toisaalta viime vuosina on esitetty lukuisia kannanottoja milloin minkäkin alan liikakoulutuksesta (esim. Hohtokari ym. 2011; Pukkila & Keränen 2012), mikä antaa ymmärtää, ettei kaikille valmistuneille ole aina tarjolla riittävästi töitä, vaikka koulutuksesta saadut taidot olisivatkin ensiluokkaisia. Tutkimuksen toisena keskeisenä ulottuvuutena on perehtyä amma- tillisen koulutuksen nykytilaan Suomessa. Kyselyn vas- taajakunta – vuonna 2008 valmistuneet – on tässä mie- lessä ideaalinen, sillä he ovat viettäneet jo muutaman vuoden työelämässä ja pystyvät siten arvioimaan kou- lutustaan suhteessa työelämän odotuksiin. Tässä yh- teydessä erityisen kiinnostavia ovat eri koulutusaloilla esiintyvät solmukohdat ja kehittämismahdollisuudet sekä koulutuspoliittisissa tavoitteissa ja työelämän ar- jessa ilmenevät ristiriidat. Työelämän arkeen ja koulutuksen anta- miin valmiuksiin kytkeytyy olennaisella tavalla kol- mas ulottuvuus, valmistuneiden tulevaisuusnäkymät ja työelämäasenteet. Odottavatko ihmiset tekevänsä työurallaan enimmäkseen pätkätöitä? Uskovatko he tarvitsevansa täydentävää koulutusta tai kouluttautu- vansa kokonaan uudelle alalle? Miten paljon he ovat valmiita joustamaan työelämän murroksissa? Nämä ja monet muut asenteet ja uskomukset ovat tärkeällä tavalla yhteydessä ihmisen koulutus ja työhistoriaan. Tutkimuksen kolmantena tavoitteena onkin selvittää, millaisia odotuksia (3) ja arvoja ammatillisesta koulu- tuksesta valmistuneilla on ja miten erilaiset taustateki- jät heijastuvat näihin. Tutkimuksen ulottuvuudet on yllä hahmotettu kol- mion kärkiin, jotka kuvaavat ulottuvuuksien vuoro- vaikutteista suhdetta toisiinsa: valmiudet vaikuttavat yhtä lailla työnsaantiin kuin työllistyminen odotuksiin ja valmiuksiin. Näistä kolmesta ulottuvuudesta raken- tuvan laajan viitekehyksen pohjalta hahmottuvat tutki- muksen varsinaiset tutkimuskysymykset: 1. Millaista on toisen asteen ammatillisista op pilaitoksista valmistuneiden työllistyminen eri aloilla? 2. Millainen on toisen asteen ammatillisista op pilaitoksista valmistuneiden kokema tyyty väisyys työllistymiseensä? 3. Mitkä tekijät ovat yhteydessä laadukkaaseen työllistymiseen ja mitkä työttömyyteen tai muihin työllistymisen ongelmiin? 4. Miten ammatillinen koulutus valmistuneiden kokemuksen perusteella vastaa työelämän arkea? 5. Millaisia ovat toisen asteen ammatillisista op pilaitoksista valmistuneiden tulevaisuusnäky mät ja työelämäasenteet? Raportti jakautuu teemojen mukaisiin lukui- hin, jotka päättyvät yhteenvetoon keskeisistä havain- noista. Varsinaisten tuloslukujen jälkeen vedämme lankoja yhteen ja esitämme seitsemän näkökulmaa ammattiin valmistuneisiin. Raportin perimmäisenä ta- voitteena on antaa kattava kuva harvakseltaan tutkitun koulutussektorin nykytilasta. Tiedonkeruu ja otanta-asetelma Tutkimuksen aineisto kerättiin lomakekyselynä tou- ko-kesäkuussa 2012. Otannan ensimmäisessä vaihees- sa pyysimme 15 opiskelijamäärältään suurikokoiselta ammatilliselta oppilaitokselta tietoja vuonna 2008 val- mistuneista. Yhteensä kahdeksan oppilaitosta suostui tietopyyntöön. Lopullinen otos (N=4349) koostuu
  • 22. 22 seuraavissa kouluissa vuoden 2008 aikana ammatilli- sen perustutkinnon suorittaneista: – Ammattiopisto Lappia – Etelä-Karjalan ammattiopisto – Jyväskylän ammattiopisto – Koulutuskeskus Salpaus – Omnian ammattiopisto – Oulun seudun ammattiopisto – Savon ammatti- ja aikuisopisto – Turun ammatti-instituutti Oppilaitosten valinta oli tehtävä harkinnanvaraisesti, sillä pienimpienkin mukanaolo olisi vaatinut huomat- tavasti enemmän aikaa ja rahallisia resursseja. Osasta suomalaisia ammatillisia oppilaitoksia valmistuu vuo- sittain alle 100 henkilöä, jolloin vastaavan otoskoon kerääminen esimerkiksi ryväsotannalla olisi saatta- nut vaatia moninkertaisesti yhteydenottoja. Vaikka valitsimme mukaan vain suurimpia kouluja, tietojen saaminen ei silti ollut aina varmaa, sillä vastaavat tie- donkeruut ovat viime vuosina olleet melko harvinaisia ammatillisella sektorilla. Satunnaisuutta liittyi jo yli- päätään siihen, mitkä koulut noudattivat henkilötieto- lain 14 §:ää ja luovuttivat valmistuneiden yhteystietoja tutkimukseen. Otannan toisessa vaiheessa teimme kou- lutusaloittain ositetun satunnaisotannan kaikista ky- seisissä kouluissa valmistuneista. Otantamenetelmän valinnassa päädyttiin ositettuun otantaan, koska tällä tavoin haluttiin varmistaa riittävä edustus kaikkien koulutusalojen osalta. Osituksen jälkeen koulutusalo- jen suhteelliset osuudet brutto-otoksessa ovat samat kuin kaikilla vuonna 2008 valmistuneilla. Ositteet nou- dattavat Opetushallituksen koulutusalaluokitusta (su- luissa raportissa käyttämämme lyhenteet): 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 Saapuneetlomakkeet(lkm) Saapumispäivä (1 = ma 21.5.2012) Kuvio 3.1. Pos- titse saapuneet vastaukset – Humanistinen ja kasvatusala – Kulttuuriala – Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallin non ala (YLH) – Luonnontieteiden ala (Lu) – Tekniikan ja liikenteen ala (TeLi) – Luonnonvara- ja ympäristöala (LY) – Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (SoTe) – Matkailu-, ravitsemis- ja talousala (MaRa) Otannan jälkeen lähetimme otokseen poimittujen henkilötunnisteet Väestörekisterikeskukseen, josta toimitettiin otokseen poimittujen henkilöiden nykyi- set osoitetiedot. Kaikkia tiedonkeruuhetkellä Suomes- sa asuvia lähestyttiin toukokuun puolivälissä kirjeellä, joka sisälsi paperisen kyselylomakkeen ja linkin säh- köiseen kyselylomakkeeseen. Kuukauden kuluttua lähetimme lomakkeen uudelleen niille, joilta vastaus vielä puuttui. Yhden muistutuskierroksen jälkeen lo- pulliseksi vastausprosentiksi saatiin 27,1 (N=1180), mitä voi pitää kohtalaisena ottaen huomioon kyselyn kohderyhmän sekä viime vuosina ilmenneen yleisen vastausaktiivisuuden vähentymisen. Vastausvaihtoeh- doista paperinen lomake oli selvästi suositumpi (84,7 % vastauksista). Vastausten ajallista saapumista ha- vainnollistaa kuvio 3.1. Tutkimuksen kehikkoperusjoukon muodos- tavat kaikki henkilöt, jotka ovat suorittaneet yllä maini- tuissa kouluissa ammatillisen perustutkinnon vuonna 2008. Koulut edustavat maantieteellisesti sangen laajaa aluetta, mutta oppilaitosten osittain harkinnanvaraisen valinnan vuoksi valtakunnalliset yleistykset vuonna 2008 valmistuneiden ryhmään on tehtävä harkiten. Yleistämisen mielekkyyttä on mahdollista arvioida, kun aineiston tunnuslukuja verrataan myöhemmin Ti- lastokeskuksen Sijoittumispalvelun koko maata koske- viin yksilötason tietoihin.
  • 23. 23 Aineiston kuvaus Taulukko 3.1 sisältää vastaajien määrät ja suhteelliset osuudet sekä ryhmien vastausprosentit erilaisten taus- tatietojen mukaan. Suurin ero vastausaktiivisuudessa on naisten ja miesten välillä: otokseen poimituista nai- sista kyselyyn vastasi 34,2 prosenttia, mutta miesten kohdalla vastausprosentiksi jäi sangen vaatimaton 19,1 prosenttia. Ikäryhmien välillä ei ole havaittavissa yhtä suuria eroja vastausaktiivisuudessa, vaikka vastauspro- sentti hieman kasvaakin mentäessä kohti vanhempia ikäryhmiä. Selvästi joukosta erottuvat vain 30-vuotiaat ja sitä vanhemmat, joilla vastanneiden osuus on jopa yhdeksän prosenttiyksikköä suurempi kuin otoksen nuorimmalla ikäryhmällä. Ryhmä on toki hieman vali- koitunut, sillä tavallisimmin ammatillisen perustutkin- non suorittavat nuoret peruskoulun lopettaneet, joita on tässäkin aineistossa suhteellisesti eniten. Kyselylomake oli saatavilla vain suomen- kielisenä, millä saattaa olla vaikutusta kieliryhmien välisiin eroihin. Ruotsia äidinkielenään puhuvilla vas- tausprosentti tosin oli jopa hieman korkeampi kuin suomenkielisillä, mutta muiden kieliryhmien edusta- jista vastauksen palautti vain 16,1 prosenttia. Ruotsin ja muunkielisten vastausten määrät jäivät sen verran pieniksi, ettei aineisto mahdollista uskottavia kieliryh- mien välisiä vertailuja. Koulutusalojen ja ammatillisen oppilaitos- ten välillä on havaittavissa paikoin huomattavaakin vaihtelua, joka selittynee pääosin miesten ja naisten eroilla vastausaktiivisuudessa. Naisvaltainen sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala erottuu suurella vastauspro- sentillaan selvästi muista aloista. Kaikkein suurin vas- tausprosentti on humanistiselta ja kasvatusalalta val- mistuneilla, mutta ala on sangen harvinainen ja koko otoksessa heitä oli vain 18. Heikoin vastausprosentti on miesvaltaisella tekniikan ja liikenteen alalla, vaikka alalta valmistuneita vastaajia onkin aineistossa määräl- lisesti eniten. Oppilaitoskohtaiset vastausprosentit kuvaa- vat summittaisesti aineiston alueellista edustavuutta. Pienimmäksi vastanneiden osuus jäi Espoossa ja Kirk- konummella toimivasta Omnian ammattiopistosta valmistuneilla, kun taas aktiivisimmin vastasivat Turun ammatti-instituutin entiset opiskelijat. Valmistuneiden liikkuvuutta on mahdollista arvioida taulukosta 2, jos- sa entinen ammatillinen oppilaitos on ristiintaulukoitu nykyisen postinumeroalueen kanssa. Postinumeroalu- eet noudattavat Itellan käyttämää 24 portaista luoki- tusta, jossa alueet on nimetty väkiluvultaan suurimman kaupungin mukaan (Itella Oyj 2012). Vastaajajoukossa korostuvat selvästi muutamat suuret asutuskeskuk- set, eritoten Helsinki, Lahti, Turku, Lappeenranta, Jyväskylä, Kuopio ja Oulu. Postinumeroalueista voi jo pikaisella vilkaisulla havaita kunkin oppilaitoksen toiminta-alueen: neljä vuotta sitten valmistuneista oppilaitoksensa lähiseudulla asuu edelleen selvästi yli puolet vastaajista, vaikka joitain alueellisia eroja esiin- tyykin. Vertailuna mainittakoon, että Koulutuskeskus Salpauksesta valmistuneista enää 57,8 prosenttia asuu Lahden seudulla, kun samaan aikaan opintonsa Turun ammatti-instituutissa päättäneistä on pysynyt Turun seutuvilla jopa 84,6 prosenttia. Kaikkein pienintä liik- kuvuus on silti ollut pääkaupunkiseudulta ulospäin, sillä Omnian ammattiopiston kasvateista yli yhdek- sän kymmenestä asui neljän vuoden kuluttua edelleen pääkaupunkiseudulla. Osasta oppilaitoksia on liikuttu moneen suuntaan, osasta harvempaan. Kaikkein eniten eri puolille Suomea ovat hajaantuneet koulutuskeskus Salpauksen opiskelijat, joita asuu lähes kaikilla pos- tinumeroalueilla. Tyypillistä on, että jos liikkuvuutta on tapahtunut, se on suuntautunut johonkin lähiseu- dun tuntumaan, usein viereiselle postinumeroalueel- le. Poikkeuksena tästä ovat Helsingin ja Tampereen seudut, joista ensimmäiseen on muutettu kaikista ja jälkimmäiseen miltei kaikista suunnista. Taulukon lu- kuihin tutustuttaessa on hyvä pitää mielessä, että kaik- ki mukana olevat oppilaitokset eivät rajaudu tarkasti vain yhdelle postinumeroalueelle. Esimerkiksi Savon ammatti- ja aikuisopistolla on yksikkö myös Pieksä- mäellä, mikä selittää alueen yleisyyttä valmistuneiden nykyisenä asuinpaikkana. Karkeahkona yleistyksenä voitaneen todeta, että liikkuvuus on suurinta keskellä Suomea, kun taas pohjoisessa opiskelleet tapaavat py- syä pohjoisessa ja etelässä opiskelleet etelässä. Liikkuvuustaulukosta ei kannata tehdä liian suoraviivaisia tulkintoja. Kauttaaltaan epäselväksi jää, kertovatko luvut omasta tahdosta vai työtilanteen ai- heuttamasta pakosta muuttaa muualle, uudesta opiske- lupaikasta vai muutosta takaisin synnyinseudulle. Yksi- selitteisesti voidaan vain päätellä, että ammattiopistosta valmistuneet ovat pysyneet verrattain usein opiskelu- paikkansa lähettyvillä ja ainoa kaikista suunnista muut- tovoittoinen alue on pääkaupunkiseutu. Aiemmin on havaittu, että Helsingin seudun tulomuutot tapahtuvat yleensä ennen kaikkea omaan uraan ja työmarkkinoi- hin liittyvistä syistä, mutta yhtäältä relevantteja ovat myös kaupungissa asumiseen liittyvät tekijät. Lähtö- muuttajilla korostuvat sen sijaan mieluisaan asuntoon ja asuinympäristöön liittyvät syyt. (Stjernberg 2010.) Kyselyn vastaajat ovat enimmäkseen 22–25-vuotiaita (vrt. taulukko 3.1), joten mahdolliset perheellistymi- seen liittyvät muutot eivät useimmilla ole vielä vastaus-
  • 24. 24 hetkellä ajankohtaisia. Vastaajien muuttovalmiutta toiselle paikkakunnalle ja ulkomaille arvioidaan myöhemmin kolmella asenneväittämällä. Aineisto ei ole aluetasolla täysin maantieteellisesti edustava: puolessa postinumeroalueita asuu vain yksi prosentti tai vieläkin pienempi osuus vastaajista. Toisaalta mukana olevat oppilaitokset keskittyvät Suo- men kokoluokassa suurille paikkakunnille, jotka ovat tärkeitä alueellisia keskuksia eri puolilla maata – pohjoisesta etelään ja idästä länteen Kes- ki-Suomea unohtamatta. Työllistymistä tutkittaessa asuinkunta on yksi tärkeä taustatekijä, sillä Pohjois- ja Itä-Suomen yleiset työllisyysluvut ovat pysyneet melko tasaisesti heikompina kuin Etelä-Suomen tai Länsi- ja Si- sä-Suomen vastaavat (Tilastokeskus 2012). Koska vastaajien oppilaitokset sijaitsevat täysin eri puolilla maata ja valmistumisen jälkeinen liikkuvuus on ollut sangen vähäistä, voi aineiston avulla tehdä myös varovaisen kar- keita alueellisia vertailuja. Taulukko 3.1. Vastanneiden määrät ja suhteelliset osuu- det erilaisten taustatietojen mukaan. Taulukko 3.2. Vastaajien oppilaitokset ja nykyiset postinumeroalueet ristiin- taulukoituna, %. ! 32! ammatti?instituutissa' päättäneistä' on' pysynyt' Turun' seutuvilla' jopa' 84,6' prosenttia.' Kaikkein' kiseudulla. ' ! !! !! N! %!vastanneista! Vastausprosentti! Sukupuoli! Nainen! 794! 67,3! 34,2! !! Mies! 386! 32,7! 19,1! Ikä! 22?23! 470! 39,8! 25,0! ! 24?25! 252! 21,4! 25,4! ! 26?27! 163! 13,8! 29,3! ! 28?29! 84! 7,1! 28,5! !! 30+! 211! 17,9! 34,0! Äidinkieli! Suomi! 1145! 97,0! 27,5! ! Ruotsi! 12! 1,0! 32,4! !! Muu! 23! 1,9! 16,1! Koulutusala! Humanistinen!ja!kasvatusala! 8! 0,7! 44,4! ! Kulttuuriala! 101! 8,6! 32,8! ! Yhteiskuntatieteiden,!liiketalouden! 132! 11,2! 32,0! ! ja!hallinnon!ala! ! ! ! ! Luonnontieteiden!ala! 42! 3,6! 26,1! ! Tekniikan!ja!liikenteen!ala! 341! 28,9! 21,4! ! Luonnonvara?!ja!ympäristöala! 58! 4,9! 30,2! ! Sosiaali?,!terveys?!ja!liikunta?ala! 213! 18,1! 35,1! !! Matkailu?,!ravitsemis?!ja!talousala! 285! 24,2! 27,0! Ammattiopisto! Ammattiopisto!Lappia! 90! 7,6! 25,7! ! Etelä?Karjalan!ammattiopisto! 114! 9,7! 27,3! ! Jyväskylän!ammattiopisto! 160! 13,6! 29,3! ! Koulutuskeskus!Salpaus! 183! 15,5! 28,2! ! Omnian!ammattiopisto! 95! 8,1! 21,9! ! Oulun!seudun!ammattiopisto! 201! 17,0! 26,0! ! Savon!ammatti?!ja!aikuisopisto! 244! 20,7! 27,4! !! Turun!ammatti?instituutti! 93! 7,9! 32,6! ! Kaikki!vastanneet! 1180! 100! 27,1! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! '
  • 25. 25 Ammatti- opisto Lappia Etelä- Karjalan ammatti- opisto Koulutus- keskus Salpaus Savon ammatti- ja aikuis- opisto Jyväskylän ammatt- iopisto Turun ammatti- instituutti Oulun seudun ammatti- opisto Omnian ammatti- opisto Kaikki Helsinki (00-10) 5,4 4,7 16,3 8,7 9,2 7,7 5,0 92,3 16,7 Hämeenlinna (11-14) 0,9 4,8 1,2 1,0 Lahti (15-19) 0,9 57,8 0,4 1,7 8,4 Turku (20-27) 2,8 0,6 0,4 1,4 84,6 1,7 7,3 Pori (28-29) 0,5 0,1 Forssa (30-32) 0,9 0,6 2,2 0,3 Tampere (33-39) 5,4 5,7 5,4 5,6 1,1 4,1 3,2 Jyväskylä (40-44) 3,0 3,2 74,6 1,1 2,3 10,5 Kouvola (45-47) 0,9 4,2 0,7 Kotka (48-49) 1,2 0,2 Mikkeli (50-52) 0,6 1,6 2,6 0,7 Lappeenranta (53-56, 59) 76,4 1,2 7,0 Savonlinna (57-58) 1,9 0,4 0,7 0,3 Seinajoki (60-64) 0,7 1,1 0,2 Vaasa (65-66) 0,6 0,1 Kokkola (67-69) 0,7 1,1 0,2 Kuopio (70-75) 0,9 0,6 59,7 3,5 1,8 13,7 Pieksämäki (76-79) 0,6 17,4 0,5 3,9 Joensuu (80-83) 1,1 2,8 0,6 1,2 1,1 0,8 Ylivieska (84-86) 0,8 1,8 0,5 Kajaani (87-89) 1,1 0,6 2,0 0,7 0,5 0,8 Oulu (90-93) 9,8 0,9 1,2 2,8 0,7 79,0 16,3 Kemi (94-95) 69,6 2,7 5,9 Rovaniemi (96-99) 7,6 0,4 2,1 1,8 1,7 1,4 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 4. TYÖLLISTYMISEN LAATU Raportin toisessa luvussa esiteltiin tilastotietoa vuonna 2008 valmistuneiden työllistymisestä ja pääasiallisesta toiminnasta. Aloittain, sukupuolittain ja alueittain ha- vaitut erot työllisten ja työttömien osuuksissa ovat jo itsessään tärkeää tietoa, mutta lukujen taakse kätkeytyy runsaasti vastaamattomia kysymyksiä. Rahkeet duu- niin -tutkimuksen keskiössä on ammatillisen perus- tutkinnon suorittaneiden laadullinen työllistyminen. Laadullisella työllistymisellä ei ole yleistä ja yksiselit- teistä määritelmää, mutta pohjimmiltaan siinä on kyse työllistymisen sisällöstä ja luonteesta – eritoten siitä, vastaako työ vaatimuksiltaan ja sisällöltään koulutus- ta. Muita tärkeitä laadun osatekijöitä ovat tyytyväisyys työhön sekä työsuhteen muoto: onko kyse vakituises- ta vai määräaikaisesta ja toisaalta kokopäiväisestä vai osaaikaisesta työstä? (vrt. esim. Sainio 2008.) Viimeisin tiedossamme oleva selvitys ammatillisen toisen asteen työllistymisestä on SAKKI ry:n yli kymmenen vuotta sitten teettämä jäsenkysely (Nurmela 2001). Taulukko 4.1. kuvaa valmistuneiden omaa määritelmää nykyisestä elämäntilanteestaan. Kysy- myksen vastausvaihtoehdot ovat hyvin samankaltaisia kuin Tilastokeskuksen pääasiallista toimintaa kuvaa- vissa tilastoissa. Varusmies- ja siviilipalvelusta suorit- tavien sekä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien luokat päätettiin yhdistää muuhun toimintaan, koska ne oli- sivat muuten jääneet kokonaismääriltään muutamaan tapaukseen. Kyselylomakkeessa vastaajat ohjattiin elä- mäntilanteensa perusteella erilaisille vastauspoluille, joihin syvennytään työllisten osalta tässä luvussa. Vas- taushetkellä työttömänä olleita käsitellään raportin vii- dennessä luvussa ja päätoimisia opiskelijoita kuuden- nessa, koulutuksen antamiin valmiuksiin perehtyvässä luvussa.
  • 26. 26 Painotetussa aineistossa työssäkäyviä on hieman yli 60 prosenttia ja päätoimisia opiskelijoi- ta noin viidesosa. Työttömien osuus jää selvästi alle kymmenen prosentin. Sukupuolten väliset erot liitty- vät enimmäkseen perhevapaiden, opintovapaiden ja sairauslomien luokkaan, johon naisista itsensä nimeää 12,3 prosenttia mutta miehistä vain 0,4 prosenttia. Tällöin on ymmärrettävää, että miesten osuudet ovat sekä työllisissä että työttömissä hieman suuremmat kuin naisilla. Sijoittumistilastoissa selvästi esiintynyttä eroa naisten ja miesten päätoimisen opiskelun välillä ei ole nähtävissä kyselyn aineistossa, vaan miesopis- kelijoiden osuus on jopa naisia korkeampi. Eron taus- talla on varmasti monenlaisia syitä, joista tärkeimpinä mainittakoon tilastojen ja valmistumishetken lyhyempi aikaväli (kaksi vuotta valmistumisesta) sekä tilastoin- nin käytäntöihin ja ihmisten subjektiiviseen arvioon liittyvät erot. Naisilla korostuvaa perhevapaiden, opin- tovapaiden ja sairauslomien luokkaa ei ole sisällöltään tarkemmin eritelty, mutta se kuvannee ennen kaikkea äitiyslomien yleisyyttä. Jos vastaaja oli jäänyt perhe tai opintovapaalle jostain työpaikasta, hänet ohjattiin lo- makkeessa vastaamaan kyseisin työpaikan perusteella. Valmistumisen jälkeinen toiminta Havaitsimme jo aiemmin sijoittumistilastoista, että ammatillisen perustutkinnon suorittaneet jatkavat pian valmistumisensa jälkeen joko työelämään tai toiseen opiskelupaikkaan. Kyselylomakkeessa pyy- dettiin valmistuneita muistelemaan, mikä annetuista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten heidän ensimmäisen puolen vuoden aikaista toimintaansa. Vaihtoehdoista korostuu selvästi vain työelämään siirtyminen, jon- ka ilmoitti toiminnakseen miltei 60 prosenttia kyse- lyyn vastanneista (kuvio 4.1). Saman tien työttömäksi joutui vain hieman yli kymmenen prosenttia, mutta varsinkin miehillä eräänlainen puskuri työttömyyttä vastaan on asevelvollisuuden suorittaminen, jonka il- moitti toiminnakseen noin 13 prosenttia. Kuviosta voi myös nähdä, että perhevapaalle jääminen on tässä vai- heessa vielä hyvin harvinaista verrattuna tilanteeseen neljän vuoden kuluttua valmistumisesta. Uuteen kou- lutukseen jatkoi puolen vuoden sisällä alle kymmenen prosenttia. Ensimmäisen puolen vuoden toimintaa ku- vaavat osuudet ovat jossain määrin vertailukelpoisia ensimmäisen työpaikan hakuun käytetyn ajan kanssa (taulukko 4.3). Kysymyksen muotoilu on sikäli hanka- la, että siinä oletetaan kaikkien hakeneen työpaikkaa heti valmistumisen jälkeen, mikä ei edellisen kuvion perusteella vastaa täysin todellisuutta. Muualle kuin työelämään siirtyneet henkilöt sijoittuvat luultavasti joko ”hain töitä yli yhden kuukauden” -luokkaan tai jättivät kysymyksen kokonaan vastaamatta. Erityistä huomiota tuloksissa kiinnittää se, että työssä oli jo val- mistumishetkellä lähes 40 prosenttia valmistuneista. Viimeistään yhden kuukauden kuluessa töitä oli saanut lähes yhtä moni. N Työssä Työtön työnhakija Päätoimi- nen opiskelija Perhe- vapaa, opinto- vapaa tai sairausloma Muu Kaikki 1129 61,5 7,1 20,5 6,8 4,2 Naiset 608 57,6 5,6 19,7 12,3 4,8 Miehet 521 66,0 8,8 21,3 0,4 3,5 Taulukko 4.1. Neljä vuotta sitten valmistuneiden nykyi- nen elämäntilanne, %.
  • 27. 27 Kuvio 4.1. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten toimintaasi ensimmäisen puolen vuo- den aikana valmistumisen jälkeen? % (N = 1122) 0   10   20   30   40   50   60   70   Siirryin  työeläm ään   Jäin  työ6öm äksi   M enin  arm eijaan  tai  siviilipalvelukseen   AloiAn  uuden  koulutuksen   PerusAn  om an  yrityksen   Jäin  perhevapaalle   Jokin  m uu   N % Olin työssä jo valmistumishetkellä 435 38,6 Sain töitä välittömästi (1kk tai alle) valmistumisen jälkeen 414 36,7 Hain töitä yli yhden kuukauden 279 24,7 Yhteensä 1128 100,0 Taulukko 4.2. Kuinka kauan hait ensim- mäistä työpaikkaasi? %
  • 28. 28 Valmistumisen jälkeistä toimintaa ja ensimmäisen työ- paikan hakuun käytettyä aikaa mittaavat kysymykset antavat yksinään melko karkean kuvan välittömästä sijoittumisesta. Yleisesti voidaan todeta, että reilusti yli puolet valmistuneista päätyy käytännössä heti tutkin- non suorittamisen jälkeen jonkinlaiseen työpaikkaan. Työllistymisen laatu jää vielä näissä tarkasteluissa hä- märän peittoon, mutta jos töitä ei ole lainkaan, ei ole mielekästä myöskään puhua työn laadullisista ominai- suuksista. Positiiviset määrällisen työllistymisen lu- kemat antavat vakaan perustan työllistymisen laadun tutkimiselle. Kyselylomakkeessa vastaajilta tiedusteltiin valmistumisen jälkeen kertyneen työkokemuksen määrää vuosina ja kuukausina. Kuvion 4.2 tiedoissa vuodet on muunnettu kuukausiksi ja kuukaudet sen jälkeen luokiteltu kuuteen luokkaan. Muuttujan luok- kiin sisältyy myös laadullinen ulottuvuus, sillä vastaus ”0 kuukautta” on tulkittava niin, ettei henkilö ole ollut lainkaan töissä valmistumisen jälkeen. Tieto ei yksi- nään kerro mitään siitä, onko henkilöllä ollut samaan aikaan jotain muuta pääasiallista toimintaa, kuten opiskelua tai lastenhoitoa, vai onko hän todella ollut työttömänä työnhakijana viimeiset neljä vuotta. Osion muut luokat ilmaisevat asteikon toisen laadullisen ääri- pään: vastaaja on ollut kuluneen neljän vuoden aikana töissä, ainakin yhden kuukauden. Vaikka työtä teke- mättömien luokkaan kuuluukin aineiston perusteella noin neljä prosenttia, on varsin todennäköistä, että juuri pitkäaikaistyöttömien ryhmässä kyselyn vastaus- kato on ollut erityisen suurta. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että työttömyyden kesto on yh- teydessä vastausaktiivisuuteen (Tilastokeskus 2003). Useimmat kyselyyn vastanneista ovat kerryt- täneet työkokemustaan jo useilla vuosilla. Selvästi suu- rin osa vastaajista asettuu 37–48 kuukauden ryhmään, eli he ovat olleet työllisinä koko ajan tai lähes koko ajan valmistumisensa jälkeen. Vuonna 2008 valmistuneilla työkokemuksen määrä voi käytännössä olla enimmil- lään noin neljä vuotta, mutta joukossa on myös muu- tamia, jotka ilmoittivat olleensa työssä jopa viisi vuotta tai enemmän. He ovat luultavasti joko olleet jo opis- keluaikanaan töissä tai laskeneet vastaukseensa myös kaiken tutkintoa edeltäneen työkokemuksen. Kun lasketaan yhteen kolme suurimman työkokemuksen luokkaa, havaitaan, että hieman yli 60 prosenttia mu- kana olevissa kouluissa opiskelleista on viettänyt työ- elämässä yli puolet valmistumisen jälkeisestä ajastaan. Myöskään tätä pienemmät työkuukausien määrät eivät vaikuta hälyttäviltä, kun otetaan huomioon tilastoista ilmennyt jatko-opiskelun yleisyys ja perhevapaiden pitäminen. Valmistumisesta kuluneen ajan ja työkuu- kausien määrän erotusta ei pidä silloin yksioikoisesti tulkita työttömänä vietetyiksi kuukausiksi. Kuvio 4.2. Valmistumisen jälkeisten työkuukausien määrä, %, N = 1085 0%   5%   10%   15%   20%   25%   30%   35%   40%   0  kk   1-­‐12  kk   13-­‐24  kk   25-­‐36  kk   37-­‐48  kk   49+  kk  
  • 29. 29 Taulukko 4.3. Neljän tausta- muuttujan yhteys valmistu- misen jälkeen kertyneiden työkuukausien määrään, %, (N = 1071–108) 0 kk 1-12 kk 13-24 kk 25-36 kk 37-48 kk 49+ kk Kaikki Erillisen yo-tutkinnon 2 11 18 15 43 11 100 Kaksois-/yhdistelmä- tutkinnon 3 22 30 16 24 6 100 En 4 14 18 22 33 9 100 Kyllä 1 12 19 22 37 10 100 En 9 19 19 16 29 8 100 Nainen 2 12 19 16 40 11 100 Mies 5 16 20 24 28 7 100 22-23 3 14 22 25 31 5 100 24-25 6 18 18 18 29 11 100 26-27 2 17 23 14 33 13 100 28-29 1 16 16 12 45 9 100 30+ 2 8 14 16 45 15 100 * Yhteys on tilastollisesti merkitsevä tasolla p = 0,001. Muut yhteydet ovat merkitseviä tasolla p < 0,001. Ikä vastaushetkellä Valmistumisen jälkeisten työkuukausien määrä luokiteltuna (%) Oletko suorittanut ylioppilastutkinnon?* Kuulutko johonkin ammattiliittoon? Sukupuoli Kertyneiden työkuukausien määrään voi- daan syventyä tarkemmin erilaisten taustamuuttujien avulla. Taulukko 4.3 esittää ylioppilastutkinnon suorit- tamisen, ammattiliiton jäsenyyden, sukupuolen ja iän yhteyden luokiteltuun työkuukausimuuttujaan. Ha- vaitut yhteydet ovat voimakkaita, mutta eivät kaikissa tapauksissa aivan itsestään selviä. Esimerkiksi ylioppi- lastutkinnon suorittamisessa erillinen ylioppilastutkin- to on vahvasti yhteydessä keskimääräistä suurempaan työkuukausien määrään, kun kaksois- tai yhdistelmä- tutkinnon suorittaneilla tilanne on jopa heikompi kuin niillä, jotka eivät ole suorittaneet lainkaan ylioppilas- tutkintoa. Erillisen ylioppilastutkinnon suorittaneista yli puolet on ollut suunnilleen koko ajan työelämässä ammatillisen tutkinnon suorittamisen jälkeen, mikä selittynee osittain heidän muita vastaajia korkeammal- la keski-iällään. Kaiken kaikkiaan aineistossa erillisen ylioppilastutkinnon on suorittanut 19 prosenttia ja yh- distelmä tai kaksoistutkinnon 9 prosenttia.
  • 30. 30 Ammattiliittoon kuuluminen on selvästi yhteydessä työkuukausien mää- rään, mutta yhteyden suunta on tässä tapauksessa monitulkintainen. Parantaako ammattiliittoon kuuluminen todella henkilön työmarkki- na-asemaa vai ovatko enemmän työkokemusta keränneet ihmiset ylipää- tään työorientoituneempia ja kuuluvat siksi yleisemmin ammattiliittoon? Luultavimmin vastaus on jossain näiden kahden tulkinnan välimaastossa, mutta selitysmalleista riippumatta on merkittävää, että ammattiliittoon kuulumattomista lähes kymmenesosa ei ole ollut lainkaan työssä val- mistumisen jälkeen ja noin viidesosa vain yhden vuoden tai vähemmän. Koko aineistossa ammattiliittoon kuuluu 65 prosenttia eli noin kaksi kol- masosaa. Kaikista suomalaisista palkansaajista oman alansa ammattijär- jestöön kuului vuonna 2011 noin 68 prosenttia, mutta 25–34-vuotiaista vain 59 prosenttia ja alle 25-vuotiaista ainoastaan 47 prosenttia (Aho & Mäkiaho 2012). Vaikka kaikkia koulutusasteita koskevat luvut eivät ole nuorien ikäryhmien kohdalla täysin vertailukelpoisia, voidaan niistä ar- vioida, että kyselyn vastaajat ovat jokseenkin valikoituneita ammatillisen järjestäytymisen suhteen. Ylioppilastutkinnon ja ammattiliiton tavoin myös henkilön ei- hankitut ominaisuudet – sukupuoli ja ikä – ovat havaittavassa yhteydessä kertyneiden työkuukausien määrään. Miehillä pienemmät työkuukausien määrät ovat hieman yleisempiä kuin naisilla ja suuremmat työkuukausien määrät taas vastaavasti harvinaisempia. Toisaalta yhteys ei ole aivan lineaa- rinen, sillä varsin pitkää työkokemusta osoittavan 25–36 työkuukauden luokan osuus on miehillä paljon suurempi kuin naisilla. Näin pienet erot sukupuolten välillä voivat syntyä jo pelkästään asevelvollisuuden suoritta- misesta. Myös ikäryhmien väliset erot ovat tilastollisesti merkitseviä, mut- ta käytännössä vanhempien ja nuorempien eroista on vaikea sanoa mitään yksiselitteistä. Selvästi muista ikäryhmistä erottuvat vain 30-vuotiaat ja sitä vanhemmat, joiden korkea osuus yli neljän vuoden kokemuksen ryhmäs- sä laittaa tosin epäilemään, että heistä monet ovat laskeneet vastaukseensa mukaan myös valmistumista edeltänyttä työkokemusta. Työkuukausien luokitusta voisi luettavuuden vuoksi tiivistää vielä nykyisestään, mutta täl- löin esimerkiksi sukupuolten välillä havaitut vivahde-erot olisivat jääneet piiloon. Työsuhteet ja niiden kesto Tyypillinen ammatillisen perustutkinnon suorittanut työskentelee vaki- tuisessa ja kokoaikaisessa työsuhteessa yksityisellä sektorilla. Kuviosta 4.3 tosin havaitaan, että ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työpaikan kohdalla useimmat joutuvat vielä tyytymään määräaikaiseen mutta kui- tenkin kokopäiväiseen työhön. Osa-aikatyön tekeminen on hyvin harvi- naista jopa ensimmäisessä työpaikassa. Useimmat ammatillisen perustut- kinnon suorittavat valmistuvat juuri ennen kesää, jolloin monet päätyvät määräaikaiseen kesätyöhön. Kesätyöt saattavat toki muuttua myöhemmin vakituisiksi työsuhteiksi. Neljän vuoden kulutta valmistumisesta tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi ja lähes 60 prosenttia tekee jo vakituista ko- kopäivätyötä. Toisaalta yli viidesosan määräaikaisten työsuhteiden osuus kertoo siitä, etteivät katkonaiset työsuhteet ole aivan vieraita myöskään toisen asteen ammatillisten työmarkkinoilla. Yrittäjinä tai freelancereina toimi kyselyhetkelläkin alle viisi prosenttia vastaajista. Yksityisen sektorin hegemoniassa ei ole suuria alakohtaisia eroja lukuun ottamatta sosiaali-, Kuvio 4.3. Työsuhteen muo- to ensimmäisessä ja nykyi- sessä työpaikassa.
  • 31. 31 terveys- ja liikunta-alaa, jolla kunta on yleisin työllistä- jä. Kolmas sektori jää toisella asteella marginaaliseksi. Tilanne ei tosiasiassa ole niin yk- sinkertainen kuin kaikkia valmistuneita kuvaavat luvut antavat ymmärtää. Koulutusaloittaiset vertailut (ku- vio 4.4) paljastavat mielenkiintoisia eroavaisuuksia eri aloilta valmistuneiden työurissa. Kyselyhetkellä työs- sä olleista tekniikan ja liikenteen alalta valmistuneet ovat selvästi yleisimmin vakituisessa kokopäivätyössä. Määräaikaiset kokopäivätyöt ovat sen sijaan erityisen tyypillisiä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla. Matkai- lu-, ravitsemis- ja talousalalta valmistuneilla vakituiset kokopäivätyöt ovat kaikkein harvinaisimpia, mutta määräaikaisten töiden lisäksi he ovat myös tavallista useammin vakituisissa osaaikatöissä. Intuition mukai- sesti yrittäjyys ja freelancertoiminta ovat kulttuurialalla keskivertoa yleisempiä työn muotoja. Luokkien yhdistelyistä huolimatta kokonais- määrät jäävät pelkkien työssä olevien yhteydessä jo niin pieniksi, ettei aineiston perusteella kannata tehdä kovin tarkkoja yleistyksiä. Päällisin puolin voidaan kui- tenkin todeta, että ammatillisen perustutkinnon suo- rittaneiden työsuhteet näyttävät varsin mutkattomilta – ovathan useimmat joko vakituisessa tai määräaikai- sessa kokopäivätyössä. Osa-aikatyöt, freelancetoimin- ta ja muut erikoiset työnteon muodot ovat kauttaal- taan harvinaisia. 0%   10%   20%   30%   40%   50%   60%   70%   Vakituinen  kokopäivätyö   M ääräaikainen  kokopäivätyö   Vakituinen  osa-­‐aikatyö   M ääräaikainen  osa-­‐aikatyö    Yri>äjä/freelancer   Työlliste>y/työharjoi>elu   M uu   Kuvio  4.3.  Työsuhteen  muoto  ensimmäisessä  ja   nykyisessä  työpaikassa   Ensimmäinen  työpaikka  valmistumisen   jälkeen  (N=1152)   Nykyinen  työpaikka  (N=796)  
  • 32. 32 Kuvio 4.4. Nykyisen työsuh- teen muoto koulutusalan mukaan (N=798). 0%   20%   40%   60%   80%   100%   Kul,uuriala  /  Humanis5nen  ja  kasvatusala   Yhteiskunta5eteiden,  liiketalouden  ja  hallinnon  ala  /   luonnon5eteiden  ala   Tekniikan  ja  liikenteen  ala   Luonnonvara-­‐  ja  ympäristöala   Sosiaali-­‐,  terveys-­‐  ja  liikunta-­‐ala   Matkailu-­‐,  ravitsemis-­‐  ja  talousala   Vakituinen  kokopäivätyö   Määräaikainen  kokopäivätyö   Vakituinen  osa-­‐aikatyö   Määräaikainen  osa-­‐aikatyö   Yri,äjä/freelancer   Muu  
  • 33. 33 Koulutusalojen välillä esiintyneet määräaikaisten työ- suhteiden erot ansaitsevat tarkemman käsittelyn. Ky- selylomakkeessa tiedusteltiin vastaajilta valmistumisen jälkeisten työnantajien ja työsopimusten määrää. Kun lasketaan työsopimusten ja työnantajien välinen ero- tus, saadaan karkeasti selville uusittujen sopimusten määrä saman työnantajan palveluksessa (kuvio 4.7). Erotuksen tulkintaan sisältyy oletus, että jokaiseen työsuhteeseen kytkeytyy vähintään yksi työsopimus. Oletus ei tietenkään päde esimerkiksi freelancereihin ja yksityisiin ammatinharjoittajiin, joilla jokaiseen työ- suoritteeseen ei välttämättä liity erillistä työsopimusta. Aineistossa ne, joilla työnantajia on kertynyt enemmän kuin työsopimuksia, ovatkin useimmiten valmistuneet kulttuurialalta ja siellä erityisesti musiikkialalta. Kuviosta 4.5 havaitaan, että aloittaiset erot uusittujen työsopimusten määrissä jäävät yhtä poik- keusta lukuun ottamatta häviävän pieniksi. Muiden alojen eroavaisuudet mahtuvat pylväisiin piirrettyjen 95 prosentin luottamusvälien sisään, mutta silmiin Kuvio 4.5. Keskiarvo työso- pimusten ja työnantajien erotuksesta (uusittujen työsopimuksien määrä) aloittain, %, N=1107. pistävä on sitä vastoin sosiaali-, terveys- ja liikun- ta-alan kahdeksan uusitun sopimuksen tienoille nou- seva keskiarvo. Eron tekee ymmärrettäväksi se, että vielä vastaushetkelläkin määräaikaisessa työsuhteessa olivat muita yleisemmin juuri sosiaali-, terveys- ja lii- kunta-alalta valmistuneet (vrt. kuvio 4.4). Kaiken kaik- kiaan ammatillisen perustutkinnon suorittaneet ovat useimmiten vakituisissa ja kokoaikaisissa työsuhteissa, eikä pätkätöiden ketjuttamisesta voida kunnolla puhua edes hiljattain valmistuneiden yhteydessä. Ainoan il- miselvän poikkeuksen tähän jopa varsin perinteiseen työuran kulkuun tekee sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, jolta valmistuneet ovat keränneet paljon lyhyitä työso- pimuksia saman työnantajan palveluksessa. Heistä useimmat ovat lähihoitajia. Suomen lähi- ja perushoi- tajaliitto SuPerin selvityksissä on havaittu, että hoito- alalla määräaikaisissa työsuhteissa työskentelee hieman yli viidennes ja erityisesti uudet lähihoitajat aloittavat yhä useammin määräaikaisessa työsuhteessa. Siksi pät- kätyöilmiö koskee erityisesti alan nuoria työntekijöitä. (SuPer ry 2012; Kullas 2009.) 0   2   4   6   8   10   12   Kult.  /  Hum.   YLH  /  Luonnont.   TeLi   LY   SoTe   MaRa  
  • 34. 34 Työn ja koulutuksen vastaavuus Keskustelu koulutuksen ja työn vastaavuudesta viit- taa pääasiassa korkeasti koulutettuihin. Akateemiset tutkinnot luokitellaan professio- ja generalistialoihin, joista ensimmäiset antavat pätevyyden tiettyyn am- mattiin (opettajat, lääkärit jne.) ja jälkimmäiset tuovat valmiuksia sijoittua monenlaisille aloille. Tyypillistä on, että esimerkiksi yhteiskuntatieteellisiltä professioaloil- ta valmistuneet työllistyvät generalisteja useammin koulutustaan vastaaviin tehtäviin. (Sainio 2009). Am- matillisten tutkintojen kohdalla tällainen jaottelu ei oli- si mielekäs, sillä kaikki tutkinnot valmistavat – usein jo nimensä perusteella – johonkin ennalta määriteltyyn ammattiin. Lähihoitajat voivat toki erikoistua muun muassa vanhustyöhön tai kuntoutukseen, mutta he ovat silloinkin lähihoitajia, samoin kuin erilaisia säh- kötöitä tekevät sähköasentajat ovat sähköasentajia. Jos työllistyminen on aina näin suoraviivaista, pitäisi tar- jolla olevan koulutuksen vastata jo olemassa olevaan työvoiman tarpeeseen. Tästä näkökulmasta katsottuna ammatillisen perustutkinnon suorittanut voi olla kou- lutustaan vastaamattomassa työssä ainoastaan silloin, kun hän ei ole työllistynyt omaan ammattiinsa ja te- kee siksi täysin toisen alan piiriin kuuluvia töitä. Silloin kyse olisi vain optimointivirheestä aloituspaikkojen määrässä. Suoraviivainen tulkinta työllistymisestä sopii oletettavasti useimpiin aloihin, joiden koulutusta am- matilliset oppilaitokset tarjoavat. Tulkinnan ottaminen annettuna tuntuu kuitenkin liian hätiköidyltä: näim- mehän jo edellä, että muissakin työhön liittyvissä omi- naisuuksissa on huomattavia alakohtaisia eroja. Toisen asteen ammatillisten työllistyminen ”omalle alalle” koetaan kenties jopa liian itsestään selvänä, mikä saat- taa kätkeä taakseen erinäisiä ongelmia, selviytymis- keinoja ja kekseliäitä, luovia työllistymisen muotoja. Kyselylomakkeessa työllistymisen laatuun on suhtau- duttu sekä suoraviivaisesti että perinteitä kyseenalais- taen. Vastaajilta tiedusteltiin oman alan työkokemuk- sen määrää vuosina ja kuukausina mutta samalla myös mielipiteitä siitä, miten hyvin heidän nykyinen työnsä vastaa alaltaan ja vaatimuksiltaan koulutusta. Lisäksi haluttiin tietää, onko ammatillinen perustutkinto ollut muodollisena vaatimuksena nykyiselle työlle ja kuin- ka paljon koulutuksessa saatuja tietoja ja taitoja pystyy työssä hyödyntämään. Aiemmin esitellyn työkuukausien kokonais- määrän lisäksi vastaajilta tiedusteltiin erikseen oman alan työkuukausien määrää. Yksinkertaisin tapa tutkia koulutuksen ja työn vastaavuutta on laskea näiden vä- linen suhdeluku, eli kuinka monta prosenttia kaikesta valmistumisen jälkeisestä työkokemuksesta on ollut oman alan työkokemusta. Kuviossa 4.6 nämä kaksi työkuukausien määrää ilmaisevaa muuttujaa on ase- tettu hajontakuvan eri akseleille. Kuvion tarkoituksena antaa yleisvaikutelma siitä, millä tavoin työkuukausien mittarit ovat yhteydessä toisiinsa; siellä, missä on pal- jon pisteitä, on paljon havaintoja. Suurin osa havain- noista kasautuu kuvion halkaisevaksi viivaksi, mikä ilmaisee, että kyseisillä vastaajilla oman alan työkoke- muksen määrä – olipa se mitä tahansa – on yhtä suuri kuin kaiken valmistumisen jälkeen kertyneen työkoke- muksen määrä. Viivan alle jäävät pisteet kertovat siitä, että oman alan työkokemusta on ollut jonkin verran vähemmän kuin kaikkea työkokemusta. Viivan yläpuo- lelle nousevia pisteitä ei pitäisi periaatteessa olla lain- kaan, sillä oman alan työkuukausia voi tietenkin olla enimmillään yhtä paljon kuin kaikkia työkuukausia. Tälle alueelle osuvat vastaajat lienevät ymmärtäneet kysymyksen väärin. Pääasiassa havainnot sijoittuvat kuvaan odotetulla tavalla, sillä muuttujia esikäsiteltiin niin, että yli 60 kuukauden määrät laskettiin 60 kuu- kauteen. Kuvassa ei myöskään ole mukana niitä vas- taajia, joilta jompikumpi tiedoista puuttuu. Hajontakuvasta ei voi tarkasti päätellä eri- laisten havaintoyhdistelmien määriä, mutta se antaa hyvän esikatsauksen aineiston sisältöön. Yksi ilmeinen tendenssi on, että havaintoja kasaantuu halkaisijavii- van lisäksi runsaasti pystyakselin (oman alan työkoke- mus) alapäähän. Toisin sanottuna joukossa on jonkin verran niitä, jotka ovat tehneet valmistumisen jälkeen enemmän tai vähemmän töitä mutta eivät mielestään oman alansa töitä. Näistä vastaajista useimmat ovat kuitenkin samalla vaaka-akselin (kaikki työkokemus) alapäässä, jolloin vähäinen oman alan työkokemus on kulkenut rinnakkain vähäisen kaiken työkokemuksen kanssa. Kyselylomakkeessa kokemuksen määrää ky- syttiin vuosina ja kuukausina, minkä vuoksi 48 kuu- kauden eli neljän vuoden kohta kerää erityisen paljon havaintoja. Tätä suurempien arvojen kohdalla että vastaajat ovat joko ymmärtäneet kysymyksen väärin tai valmistuneet aivan alkuvuodesta 2008. Koska kysely toteutettiin toukokesäkuussa, ammatillisen perustut- kinnon yleisimmästä suoritusajankohdasta on kulunut kyselyhetkellä melko tarkalleen neljä vuotta. Työkokemuskysymyksen avoin muoto tekee siitä vääjäämättä jokseenkin epätarkan mittarin. Var- sinkin jos työpaikat ovat vaihtuneet usein ja työnteossa on ollut katkoja, viimeisen neljän vuoden työhistorian virheetön muistelu voi tuottaa suuria hankaluuksia. Olennaisia eivät kuitenkaan ole yksittäiset havain- not, vaan aineistosta erottuvat yleiset suuntaviivat ja tendenssit. Jos kahden suurikokoisen ryhmän välil-