Opiskelija ja vastavalmistunut työelämässä -kiertueen diatHenri Annila
LAL:n, Metsänhoitajaliiton ja YKL:n Opiskelija ja vastavalmistunut työelämässä -kiertueen luentomateriaalit. Aiheina mm. näin teet hyvän CV:n, paljonko voit pyytää palkkaa ja millainen on luonnon-, ympäristö-, ja metsätieteilijöiden työllisyystilanne.
Nuorten kokemuksia Suunta-ohjauksesta verkossa
Nuorisotutkimusseura/verkosto
Anu Gretschel ja Pirjo Junttila-Vitikka
Sitran Suunta-palveluinfo 26.3.2014
2.6.2015 Raumalla Nortamon perhekeskuksen erityistyöntekijöille sekä konsultoiville varhaiskasvatuksen erityisopettajille pidetyn koulutuksen diat päivitettynä Anne-Mari Borgin väitöksen: (Borg, Anne-Mari. (2015). Early detecting of children’s mental health problems [Väit. / lastenpsykiatria] Acta Electronica Universitatis Tamperensis,1570 [Print: Acta Universitatis Tamperensis : 2076] Retrieved from http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9864-0) tulosten ja katkaisupisteiden osalta sekä lisätty LT, lastenpsykiatri Hannu Westerisen päivittämän SDQ-SIMPLEX pisteytysvälineen osuutta koskevat tiedot.
Koulujen työelämäyhteydet yskivät:
Joka neljäs lukiolainen harkitsee välivuotta
23 prosenttia lukiolaisista ilmoittaa täysin tai aika varmasti pitävänsä välivuoden kirjoitusten jälkeen. Moni haluaa lähteä ulkomaille, tehdä töitä tai miettiä vielä koulutus- ja uravalintojaan. Seitsemän kymmenestä lukiolaisesta ilmoittaa lisäksi, ettei työelämäasioita käsitellä koulussa riittävästi. Tiedot käyvät ilmi Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) ja T-Median toteuttamasta Kun koulu loppuu -tutkimuksesta, johon vastasi lähes 5.000 yläkoululaista ja lukiolaista eri puolilta Suomea.
Epätietoisuus koulutus- ja uravalinnoista ajaa valitsemaan välivuoden. Moni ottaa aikalisän myös silloin, jos ei saa toivomaansa opiskelupaikkaa. Yli puolet tutkimukseen vastanneista lukiolaisista ilmoittaa, että työelämään liittyviä teemoja pitäisi ylipäätään käsitellä koulussa enemmän. Kovasti halutaan myös oppia käytännön työelämätaitoja.
– Lukiokoulutus ei selvästikään muodosta siltaa työelämään, ohjaus on koulusta kouluun -ohjausta. Viimeistään seuraavassa lukion tuntijaossa ja opetussuunnitelmien perusteissa on työelämäosaaminen nivottava osaksi eri oppiaineita, sanoo johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen TATista.
Omat kokemukset ohjaavat valintoja
Yläkoululaiset ovat lukiolaisia hieman tyytyväisempiä koulussa tarjolla olevaan työelämätietouteen. Yläkoululainen muodostaa käsityksensä jatko-opinnoista ensisijaisesti lähipiirin, opinto-ohjaajan, TET-jakson ja kesätöiden kautta. Lukiolaiset turvautuvat näitä selvästi yleisemmin oppilaitosten nettisivuihin. Tärkein opiskelupaikan valintakriteeri on opetuksen laatu. Näin ajattelee yli 90 prosenttia vastaajista.
Kiinnostus eri toimialoja kohtaan vaihtelee sekä koulutustason että sukupuolen mukaan. Miehet ilmoittavat naisia useammin olevansa kiinnostuneita tietotekniikka-alasta, energia-alasta tai elektroniikka- ja sähköteollisuudesta. Naiset näkevät selvästi miehiä yleisemmin itsensä töissä sosiaalipalvelu-, terveyspalvelu-, taide-, ravitsemis- tai matkailualalla.
Lisätietoja
TAT, johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen, 040 545 2198, liisa.tenhunen-ruotsalainen(a)tat.fi
Miten Suomi voi? Ensimmäisiä havaintoja (päivitetty 4.9.2020)Työterveyslaitos
Tässä esitellään Miten Suomi voi? -tutkimushankkeen ensimmäisiä havaintoja.
Päivitetty 4.9.2020: datan kuvaus lisätty sekä tarkennettu hankkeen kuvausta.
Lisätietoja: https://www.ttl.fi/tutkimushanke/miten-suomi-voi/
Opiskelija ja vastavalmistunut työelämässä -kiertueen diatHenri Annila
LAL:n, Metsänhoitajaliiton ja YKL:n Opiskelija ja vastavalmistunut työelämässä -kiertueen luentomateriaalit. Aiheina mm. näin teet hyvän CV:n, paljonko voit pyytää palkkaa ja millainen on luonnon-, ympäristö-, ja metsätieteilijöiden työllisyystilanne.
Nuorten kokemuksia Suunta-ohjauksesta verkossa
Nuorisotutkimusseura/verkosto
Anu Gretschel ja Pirjo Junttila-Vitikka
Sitran Suunta-palveluinfo 26.3.2014
2.6.2015 Raumalla Nortamon perhekeskuksen erityistyöntekijöille sekä konsultoiville varhaiskasvatuksen erityisopettajille pidetyn koulutuksen diat päivitettynä Anne-Mari Borgin väitöksen: (Borg, Anne-Mari. (2015). Early detecting of children’s mental health problems [Väit. / lastenpsykiatria] Acta Electronica Universitatis Tamperensis,1570 [Print: Acta Universitatis Tamperensis : 2076] Retrieved from http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9864-0) tulosten ja katkaisupisteiden osalta sekä lisätty LT, lastenpsykiatri Hannu Westerisen päivittämän SDQ-SIMPLEX pisteytysvälineen osuutta koskevat tiedot.
Koulujen työelämäyhteydet yskivät:
Joka neljäs lukiolainen harkitsee välivuotta
23 prosenttia lukiolaisista ilmoittaa täysin tai aika varmasti pitävänsä välivuoden kirjoitusten jälkeen. Moni haluaa lähteä ulkomaille, tehdä töitä tai miettiä vielä koulutus- ja uravalintojaan. Seitsemän kymmenestä lukiolaisesta ilmoittaa lisäksi, ettei työelämäasioita käsitellä koulussa riittävästi. Tiedot käyvät ilmi Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) ja T-Median toteuttamasta Kun koulu loppuu -tutkimuksesta, johon vastasi lähes 5.000 yläkoululaista ja lukiolaista eri puolilta Suomea.
Epätietoisuus koulutus- ja uravalinnoista ajaa valitsemaan välivuoden. Moni ottaa aikalisän myös silloin, jos ei saa toivomaansa opiskelupaikkaa. Yli puolet tutkimukseen vastanneista lukiolaisista ilmoittaa, että työelämään liittyviä teemoja pitäisi ylipäätään käsitellä koulussa enemmän. Kovasti halutaan myös oppia käytännön työelämätaitoja.
– Lukiokoulutus ei selvästikään muodosta siltaa työelämään, ohjaus on koulusta kouluun -ohjausta. Viimeistään seuraavassa lukion tuntijaossa ja opetussuunnitelmien perusteissa on työelämäosaaminen nivottava osaksi eri oppiaineita, sanoo johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen TATista.
Omat kokemukset ohjaavat valintoja
Yläkoululaiset ovat lukiolaisia hieman tyytyväisempiä koulussa tarjolla olevaan työelämätietouteen. Yläkoululainen muodostaa käsityksensä jatko-opinnoista ensisijaisesti lähipiirin, opinto-ohjaajan, TET-jakson ja kesätöiden kautta. Lukiolaiset turvautuvat näitä selvästi yleisemmin oppilaitosten nettisivuihin. Tärkein opiskelupaikan valintakriteeri on opetuksen laatu. Näin ajattelee yli 90 prosenttia vastaajista.
Kiinnostus eri toimialoja kohtaan vaihtelee sekä koulutustason että sukupuolen mukaan. Miehet ilmoittavat naisia useammin olevansa kiinnostuneita tietotekniikka-alasta, energia-alasta tai elektroniikka- ja sähköteollisuudesta. Naiset näkevät selvästi miehiä yleisemmin itsensä töissä sosiaalipalvelu-, terveyspalvelu-, taide-, ravitsemis- tai matkailualalla.
Lisätietoja
TAT, johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen, 040 545 2198, liisa.tenhunen-ruotsalainen(a)tat.fi
Miten Suomi voi? Ensimmäisiä havaintoja (päivitetty 4.9.2020)Työterveyslaitos
Tässä esitellään Miten Suomi voi? -tutkimushankkeen ensimmäisiä havaintoja.
Päivitetty 4.9.2020: datan kuvaus lisätty sekä tarkennettu hankkeen kuvausta.
Lisätietoja: https://www.ttl.fi/tutkimushanke/miten-suomi-voi/
Similar to Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Opiskelijatutkimuksen paiva-baro-final (18)
This document summarizes a study comparing the university systems and transition to working life for female students in Finland and France. It finds that the Finnish system allows more flexibility in combining studies with work experience, acting as a bridge to employment. In contrast, the rigid French system focuses only on theoretical learning in isolated university "towers", making integration into the labor market more difficult. While reforms aim to standardize degrees across Europe, each country's system still reflects its unique welfare model, and changes risk weakening highly functioning systems like Finland's.
Opiskelijatutkimuksen päivä 2013: Opiskelijatutkimuksen paiva-baro-final
1. VA L O A O P I N T O P U T K E N P Ä Ä S S Ä –
VA L M I S T U M I S E N K Y N N Y K S E L L Ä
O L E VAT O P I S K E L I J AT
O P I S K E L I J A B A R O M E T R I A I N E I S T O S S A
J u h a n i S a a r i j a H e i d i K e t t u n e n
O p i s k e l u n j a k o u l u t u k s e n t u t k i m u s s ä ä t i ö O t u s
7 . 3 . 2 0 1 3
2. E S I T Y K S E N S I S Ä L T Ö
Ø Opiskelijabarometri kokonaisuutena
Ø Alustavia tuloksia Opiskelijabarometrin syksyn 2012
kyselykierrokselta
– Katsaus yliopisto-opiskelijoiden valmistumista viivyttäviin
tekijöihin
– Yliopisto-opiskelijoiden näkemyksiä valmistumisen
jälkeisestä tulevaisuudesta
3. O P I S K E L I J A B A R O M E T R I
Ø Tilastollisesti edustava ja valtakunnallisesti
kattava aineistonkeruu
Ø Kysymyksiä monipuolisesti opiskelijoiden
elämästä ja opintojen kulusta
– Opiskelu ja opintojen eteneminen
– Opiskelukyky
– Sosiaalinen hyvinvointi
– Toimeentulo ja asuminen
– Työssäkäynti ja työllistymisodotukset
– Terveys ja liikunta
– Yhteiskunnalliset arvot ja asenteet
4. O P I S K E L I J A B A R O M E T R I N
T O T E U T U S
A
Poikkileikkaus-‐
aineistonkeruu
Edustava
otos
perustutkintoa
suori4avista
opiskelijoista
Kysely
toteutetaan
vuosi4ain
vaihtuvalle
otokselle
Ensimmäinen
maanlaajuises;
ka4ava
;edonkeruu
teh;in
syksyllä
2012
B
Pitki4äis-‐
aineistonkeruu
Edustava
otos
syksyllä
2012
aloi4aneista
opiskelijoista
Kohor@a
seurataan
vuosi4ain
viiden
vuoden
ajan
Maanlaajuinen
;edonkeruu
aloitetaan
huh;kuussa
2013
C
Erilliskyselyt
Poikkileikkauskyselyn
(A)
vastaajista
poimi4u
otos,
joilta
tausta;edot
valmiina
Kysely
lähetetään
osalle
A:n
vastaajista,
jotka
antaneet
luvan
jatkokyselyiden
tekemiseen
Toteute4u
eri
yhteistyökumppaneiden
kanssa
5. O P I S K E L I J A B A R O M E T R I N
S Y K S Y N 2 0 1 2 A I N E I S T O
Yliopistot
Mukana
kaikki
yliopistot
(pl.
Kuvataideakatemia)
Vastausprosen@
37,5
(n=1538)
Amma@korkeakoulut
Mukana
21
amma@korkeakoulua
Vastausprosen@
31,3
(n=657)
6. O P I S K E L I J A B A R O M E T R I N S Y K S Y N
2 0 1 2 A I N E I S T O
Ø Yhdistetty Internet- ja postikysely
Ø Aineiston vinouman korjaus taustamuuttujien
suhteen
– Ikä
– Koulutusala
– Korkeakoulu
– Sukupuoli
– Opintojen vaihe
– Opintopistekertymä
Ø Vastauskadon vinoutuneisuuden arviointi
R-indikaattorilla 0,815 (1 vastauskato täysin
satunnaista; 0 täysin vinoutunut)
7. T O I M E E N T U L O N VA I K U T U S
O P I S K E L U A I K A A N
7,44
7,49
7,63
7,30
7,35
7,40
7,45
7,50
7,55
7,60
7,65
Tulin
hyvin
toimeen
Tulin
toimeen,
kun
elin
säästäväises;
Toimeentuloni
oli
hankalaa
ja/tai
epävarmaa
8. T Y Ö S S Ä K Ä Y N N I N VA I K U T U S
O P I S K E L U A I K A A N
6,7
6,9
7,0
7,2
7,3
7,3
10,0
10,3
0,0
2,0
4,0
6,0
8,0
10,0
12,0
Tarvi4aessa
työhön
kutsu4ava,
sama
työnantaja
Osa-‐aikainen
jatkuva
työsuhde
En
ole
ollut
opiskeluaikanani
töissä
Osa-‐aikainen
määräaikainen
työsuhde
Keikkatyö
/
Freelancer,
vaihtelevat
työnantajat
Kokoaikainen
määräaikainen
työsuhde
Työskentely
omassa
yrityksessä,
toiminimellä
tai
osuuskunnas
Kokoaikainen
jatkuva
työsuhde
9. T Y Ö L L I S T Y M I S U S K O N VA I K U T U S
O P I S K E L U A I K A A N
8,3
7,3
7,2
7,3
6,6
6,8
7,0
7,2
7,4
7,6
7,8
8,0
8,2
8,4
8,6
Pitää
työllistymisnäkymiä
heikkoina
Keskitasoiset
työllistymisnäkymät
Pitää
työllistymistään
omalle
alalleen
todeenäköisenä
Pitää
työllistymistään
omalle
alalleen
varmana
10. O P I N T O J A H I D A S TAVAT T E K I J Ä T
Ø Tutkitaan 2.- 8. vuoden yliopisto-opiskelijoiden
arvioita opintoihin käytettävästä kokonaisajasta
Ø Vastaajia pyydettiin arvioimaan syitä opintojensa
hidastumiseen joukosta yleisimpiä koettuja
hidastustekijöitä
Ø Toisessa kysymyksessä opiskelijaa pyydettiin
arvioimaan kaikkien opinnoistaan pitämiensä
vähintään puoli vuotta kestävien taukojen pituus
sekä pidempien taukojen pääasiallinen syy
Ø Mallissa opiskelijan ikä, koulutusala ja sukupuoli on
vakioitu
11. M A L L I N N U K S E N T U L O K S E T
OPINTOJEN
VIIVÄSTYMISEN
SYY
VALMISTUMISEN
KESKIMÄÄRÄINEN
VIIVÄSTYMINEN
(KK)
Vaihtanut
alaa
kerran
tai
useammin
20
kk
Lapsen
saannin
vuoksi
poissa
opiskelusta
vuosina
19
kk
Muun
välivuoden
pituus
vuosina
19
kk
Opinnoista
työssäkäynnin
takia
pidetyt
tauot
vuosina
19
kk
Armeijan
tai
siviilipalveluksen
vuoksi
poissa
opiskelusta
vuosina
12
kk
Toimeentulo-‐ongelmat
10
kk
Useampi
tutkinto
samanaikaisesK
8
kk
Opinnoista
sairauden
takia
pidetyt
tauot
vuosina
8
kk
Opiskelija
ollut
tai
menossa
vaihtoon
ulkomaille
7
kk
Opiskelija
pitää
työllistymisnäkymiään
keskimääräistä
heikompina
6
kk
Mallin
selitysaste
R²=
0,38
12. T Y Ö L L I S T Y M I S E E N L I I T T Y V Ä T
O D O T U K S E T VA L M I S T U V I L L A
23
38
25
17
3
1
5
16
25
26
22
6
5
13
26
17
25
29
15
23
28
18
7
10
15
33
44
31
7
2
5
7
33
17
13
0
%
10
%
20
%
30
%
40
%
50
%
60
%
70
%
80
%
90
%
100
%
Työskentelen
ulkomailla
Olen
pitkiä
aikoja
työ4ömänä
Vaihdan
alaa
Omat
työsuhteeni
ovat
enimmäkseen
pätkätöitä
Työllistyn
opiskelemalleni
alalle
Löydän
mielekästä
työtä
Löydän
pysyvän
työpaikan
Pidän
hyvin
epätodennäköisenä
Pidän
epätodennäköisenä
Epä;etoiset
Todennäköistä
Hyvin
todennäköistä
13. M I T E N U S K O O M A L L E A L A L L E
T Y Ö L L I S T Y M I N E N S U H T E U T U U
T Y Ö P A I K A N L Ö Y T Ä M I S E E N Y L E E N S Ä
Ø Opiskelijan työllistymisnäkymiä kartoitettiin kahdella
ulottuvuudella:
1) Kuinka todennäköisenä pidetään työllistymistä
yleensä
2) Kuinka todennäköisesti päätyy omalle alalleen
Näistä muodostuu nelikenttä
Ø Näistä laskettiin seuraavien kahden vuoden aikana
valmistuville alakohtaisesti keskiarvot
Ø Lisäksi laskettiin kaikista opiskelijoista kuhunkin
nelikentän luokkaan kuuluvien suhteellinen osuus