1. Ryyppäämällä ryhmäksi?
Opiskelijoiden juomisen sosiaalisia merkityksiä
JYY hyvinvointiviikko 20.11.2013
Kiti Poikonen | Tiedottaja-asiantuntija

2. Sisällys
•
•
•
•
•
•
•
Mikä EHYT ry?
Mitä on ehkäisevä päihdetyö?
Taustaa: opiskelijatoimijat, alkoholi ja yhteisöllisyys
Ryyppäämällä ryhmäksi? – Tuloksia ja tulkintoja
Opiskelija-aktiivien workshopit
Keskustelua
Tietolähteitä

3. Kansalais- ja asiantuntijajärjestö
‐ Henkilöstöä noin 60: keskustoimistossa 45, alueilla 15
‐ Jäsenyhdistyksiä lähes 100
‐ Toimintaa kouluissa ja oppilaitoksissa, sosiaalisessa mediassa,
työpaikoilla…
‐ Kohtaamispaikkaverkostossa 25 päihteetöntä kohtaamispaikkaa, joita
ylläpidetään yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa

4. Mikä EHYT ry?
‐ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry aloitti toimintansa 1.1.2012, kun
Elämä On Parasta Huumetta ry, Elämäntapaliitto ry ja Terveys ry
yhdistyivät.
‐ Toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden
elämäntapojen edistämiseksi
‐ Työ ulottuu lapsista ja nuorista työ- ja eläkeikäisiin.
‐ Alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiin liittyvän ehkäisevän työn
ohella EHYT ry ehkäisee pelaamisesta syntyviä haittoja sekä edistää
liikenneraittiutta.

5. ” Jokainen meistä rakentaa suomalaista
päihdekulttuuria päivittäisillä valinnoillaan ”

6. Ehkäisevän päihdetyön hahmotuksia

8. Opiskelijatoimijat, alkoholi ja yhteisöllisyys
•
Merkitsee yhdessäoloa ja arjesta irtautumista
 Yhteisöllisyys edistää hyvinvointia
•
•
Runsas alkoholinkäyttö nähdään usein
itsestäänselvyytenä ja opiskelijakulttuuriin kuuluvana
perinteikkäänä toimintana
→ jos näin on, voiko alkoholia vähemmän käyttävien
tai raittiiden olla vaikeampaa päästä sisälle
opiskelijayhteisöön?

10. KKOTT 2012: AUDIT-testin tuloksista
• Täysin raittiita yliopistojen sekä ammattikorkeakoulujen
opiskelijoista oli 8 %. Osuus oli vastaavasti neljä vuotta sitten
7 %.
• Sekä itse arvioidun alkoholinkäytön että AUDIT-pisteiden
perusteella korkeakouluopiskelijoiden alkoholinkäyttö on
vähentynyt vuonna 2008 tehtyyn kyselyyn verrattuna.
Erityisesti miehet ovat vähentäneet alkoholinkäyttöään.

11. Muuta taustatietoa:

12. Ryyppäämällä ryhmäksi?
Alkoholi on sosiaalinen olento.
Ehkäisevän päihdetyön tekijä on kasvattaja,
saarnaaja, tulkki ja taistelija.
Juominen on nuorille ja nuorille aikuisille
yhdessäolon rituaali. Juomalla ylitetään yhdessä
arkea ja kirkastetaan niitä tekijöitä, jotka
muodostavat erillisistä yksilöistä yhteisen
”meidät”.
Nuorten juomatavat ovat erilaisia, koska
juomalla ritualisoidaan erilaisia sosiaalisia
tapoja, ihanteita ja maailmankuvia.
Tilaukset: järjestösihteeri
simo.miettinen(a)ehyt.fi | Posti- ja toimituskulut
veloitetaan.

13. Päihdekasvatus on kommunikaatiota
•
•
•
Juomisella tavoitellaan ensi sijassa sosiaalisia
emootioita, joita koetaan ja jaetaan yhdessä juovan,
oman hyvän porukan kesken
Juominen on ani harvoin yhdessä juovan ryhmän
ainoa toiminto
2000-luvulla nuorille suunnattu ehkäisevä päihdetyö
on siirtänyt painopistettä toimijuuden tuottamiseen
 nuorille ja kasvattajille tietoja, taitoja ja kykyjä
toiminnan ja ryhmähengen luomiseen

14. Ehkäisevän päihdetyön karttalehtiä
•
•
Ehkäisevän päihdetyön tekijä ei voi mennä kädestä
pitäen muuttamaan nuorten tosiasiallisia
juomistilanteita, mutta hän voi tarjota nuorille
horisontteja, näkökulmia ja välineitä vaikuttaa itse
omaan juomiseensa
Sama pätee päihdekasvatustilanteiden kehittämistä
 ”Ryyppäämällä ryhmäksi?” tarjoaa horisontteja,
näkökulmia ja välineitä ehkäisevän päihdetyön laadun
parantamiseksi

15. Ehkäisevän päihdetyön karttalehtiä
•
•
Toimivan ehkäisevän päihdetyön lähtökohta on
ymmärtää, että hyvän elämän sisällöt eivät ole vain
yksilöiden omien päätösten varassa, vaan niiden
perustana ovat aina ne laajemmat viiteryhmät, joihin
yksilöt kuuluvat
Hyvä päihdekasvatus- tai viestintä ottaa kantaa,
ymmärtää ja kunnioittaa sekä on sensitiivinen eri
kohderyhmien erityispiirteille

16. Tutkimuskysymykset
•
•
•
Mitä asioita nuorten aikuisten erilaiset ryhmät
juomisellaan tavoittelevat?
Mitä muuta eri ryhmien edustajat elämältään
tavoittelevat ja kuinka tämä liittyy tai ei liity
heidän juomiseensa?
Kuinka nuoret /nuoret aikuiset kommunikoivat
juomisaiheista omissa ryhmissään?

17. Aineistonkeruu
Opiskelijaryhmiä pyydettiin
ryhmähaastattelutilanteessa kehittämään
suomalainen elokuvakäsikirjoitus aiheista:
•
•
Hauskin mahdollinen juomistilanne
Inhottavin mahdollinen juomistilanne

18. Yhteensä 48 ryhmäkeskustelua

19. Ryhmähaastatteluiden tuottama tieto
•
•
•
•
Aineisto ei varsinaisesti kuvaa sitä, kuinka nuoret aikuiset
todellisuudessa juovat. Kertomukset eivät ole dokumentti
heidän elämästään.
Aineisto kertoo siitä, mikä tuottaa ja ohjaa heidän
juomistaan. Taustalla on aina motiiveja, toiveita, haaveita
Laadullinen aineisto ei kerro, kuinka erilaiset mielikuvat,
toiveet tai käsitykset hyvistä ja huonoista juomistilanteista
jakautuvat väestötasolla
 Selvittää tutkitun ilmiön laadullisia ulottuvuuksia:
sisäistä logiikkaa, variaatioita, johdonmukaisuutta, rajoja

20. Juomisen peruskoordinaatit
• Hauska juominen vahvistaa yhteenkuuluvuuden
tunteita: perinteinen sosiaalinen tekniikka
• Jonkin verran myös yksilöllisiä kasvukertomuksia
• Inhottava juominen kääntää nurin hyvän
sosiaalisuuden ja/ tai rikkoo arjen puitteet ja
rakenteet

21. Hauskimmat juomistilanteet
1. Mökki- tai telttareissu, absurdi reissu, festari- tai keikkareissu,
ulkomaanmatka
2. Kotibileet, bileilta muualla (esim. baarissa), päättäjäiset
 sijoittuvat pääasiassa arjen ulkopuolisiin erityistilanteisiin
 arjen harmauden yli korkeampiin tunnelmiin
 intensiivinen yhteys toisiin ihmisiin ja erityisesti omiin
kavereihin
 ei ole rajua, uhmakasta heittäytymistä, vaan pikemminkin
jaettujen parhaiden piirteiden viemistä suojapaikkaan

22. Hauskan juomisen ryhmäerot: sukupuoli
•
•
•
•
Itse sosiaalisuuden laadussa – mitä toimintaa / tunnelmaa
irtiotoilla tavoitellaan, ei sukupuolieroja ole
Kertomuksissa naisten juominen enemmän arjen rinnalla;
enemmän vauhdikkaita bileitä tai rauhallisempia
illanistujaisia kotona  toimijuus täydentää puitteita tai
täydentyy niistä
Miesten kertomuksissa kulkeudutaan kauas arjesta;
karnevalistiset, absurdit reissut ja ulkomaanmatkat
toimijuus rakentuu arjen puitteita ylittäväksi
Jälkimmäiset erot eivät ole kategorisia, vaan aineistosta
löytyviä painotus- tai aste-eroja

23. Hauskan juomisen ryhmäerot: koulutusala
•
Koulutusala ei erottele ratkaisevasti (sote-ala vs. lita-ala),
mutta painotuseroja löytyy
•
SOTE-alan ryhmissä enemmän yksilöllisiä kasvukertomuksia
ja ihmissuhteiden parantumiskuvauksia  suhteet toisiin ja
maailmaan jäsentävä ja motivoiva tekijä, sisäisten
maailmojen avaaminen
•
LITA-alan kertomuksissa toiminnallisuus otetaan annettuna
 yhteenkuuluvuus pikemminkin seuraus yhteisestä
toiminnasta, yksilön autonomian kunnioittaminen
•
Koulutusala liittyy ihmissuhdeorientaatioon vahvemmin
kuin sukupuoli

24. Ammattiin opiskelevat
• Maailma avautuu valmiina asemina ja rooleina, joita
yksilöt täyttävät.
• Juomisella juhlitaan enemmän olemassa olevia,
tilanteen ulkopuolelta määrittyviä sosiaalisia asemia
ja suhteita
• Mentaliteetti pesukone – arvokkaina pidettyjä
asioita pyöritetään kierros kierrokselta kohti hyvää
elämää

25. Absurdi reissu
• Seuraava sitaatti kuvastaa absurdia, karnevalistista
kertomusta, joita aineistosta löytyy vain ammattiin
opiskelevien ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden
keskusteluista.
• Kertomus tuotettiin hauskimman mahdollisen
juomistilanteen käsikirjoitukseksi.

26. Meijän päähenkilö on Eetu ja sivuhenkilöinä toimimme me muut [ryhmän
jäsenet ]. [-] Olemme Energy bileristeilyllä siis [-] ja tää alkaa siitä että ku Eetu
päättää viuhahtaa. Sitte me muut nauramme sille räkäisesti [-] ja sitten käy
niin että kun Eetu on siel viuhahtamassa niin me lähetäänkin diskoon ja Eetu
jää [hytin] ulkopuolelle. Se joutuu avaimet [-] infopisteestä [-], ne soittaa sielt
poliisille ja Eetu joutuu arestii eli ei saa poistuu hytistä enää.
Mutta sitten yhtäkkii ku me ollaa siel tanssilattialla ni Eetu saapuu semmosen
suihkuverhoviitan kans ja lasit päässä ja tennissukat vedetty sillee ylös, eli hän
on niinku nakuna. Ja Mark yrittää epätoivoisesti saada itselleen yöseuraa.
Ja sitte ku mun [kertoja-tytön] meno alkaa vähän hiipuu ja mä olen matkalla
hyttiin niin mä oksennan siihen matkalla ja sammun ja mun ilta päättyy
lyhyeen. Sitte Jenna katoo jonnekin, ja aamulla kun pitäis laivasta lähtee ni
sitä ei vieläkään näy. Mark löytyy jonkun plus viiskyt vee naisen vierestä, ja
Eetu löytää itsensä, he hee, [-] ruotsalaisen [-] ”naisen”, joka onkin oikeasti
mies, vierestä. [-]
Sit meijän pitäs poistuu niinku laivasta ja todennkäisesti kuolemaan [pahaan
krapulaan]. [-] Ja sit mä kuulutan [kadonneen] Jennan ja sit se löytyy ja sit me
lähetää pois. [- ] Joo… sit vaan taksii himaa ja se oli siinnä. (AO, SOTE-ala,
sekaryhmä, pääkaupunkiseutu)

27. Karnevalismi
• Kauas arjen konventioista
• Yhteinen hulluttelu luo yhteenkuuluvuuden tunnetta,
keskusteluun osallistuneilla jo valmiiksi hyvä yhteishenki
• Kertomuksessa porukka hajoaa ja toisten
epäonnistumisille nauretaan. Kertomus kuitenkin alkaa
yhdessäolosta ja päätyy yhdessäoloon
• Samanarvoisuus, yhteinen kohtalo
• Yliopisto-opiskelijoiden kertomuksissa ruotsinlaivat
olivat inhottavimpien juomistilanteiden näyttämöitä

28. Ammattikorkeakouluopiskelijat
• Yksilöllinen vapaus ja pyrkimykset yhdistyvät
rehelliseen oman paikkansa täyttämiseen
• Mentaliteettina sakset – terävät ja aikaansaavat
tyypit, jotka eivät pyöritä valmiita ohjelmia,
toiminnalla myös suoraa käytännön merkitystä

29. Sit porukka lähtee omalla pakulla [mökille] ja tunnelma on alusta asti hauska
ja rento. Jotkut korkkailee jo autossa ja osa ei, ja sitte mukana on tietenkin
ruuat ja juomat eli on olutta ja siideriä ja viiniä ja grilliherkkuja eli vartaita ja
herkkusieniä ja makkaraa ja... Paikalla sitten tietenkin grillataan, ja sitten
saunotaan ja uidaan koska siinä on järvi vieressä ja osa käy vähän
soutelemassa. Sitten [-] tehdään ruokaa ja pelataan ja soitetaan ja lauletaan
kovaa ja korkealta suomipoppia ja iskelmää ja tietenkin tanssitaan.
Sitten ihmisten välillä tulee vähän paljastuksia illan hämärtyessä eli noin
puolen yön aikoihin, ja voi tulla vähän pieniä riitoja mutta ei mitään semmosia
pahoja. [-] Nuotion ääressä käydään sitten syvällisiä keskusteluja, muistellaan
menneitä, koska on kyseessä semmonen vanha porukka. Seuraavana päivänä
syödään vielä uudestaan hyvin ja saunotaan ja uidaan ja puhutaan edellisen
päivän ja illan tapahtumista ja nauretaan niille. [-]
Henkilöhahmoista nyt sen verran että osa tulee sinne mökkivaatteissa ja
osa on laittanut sitten itsensä hyvinkin hienoks, koska on juhannus eli
juhlapäivä ja [-] ne persoonat tuo sitten sillä pukeutumisellaan väriä ja
vaihtelua sinne. (AMK, SOTE-ala, sekaryhmä)

30. Tiede- ja taidekorkeakouluopiskelijat
• Maailma rakentuu yksilöllisten voimavarojen ja
pyrkimysten varaan. Valintojen teatteri,
jokaisella oma käsikirjoitus
• Mentaliteetti rakentuu mosaiikkina –
yksittäisistä elementeistä kasvava kuvio, johon
halutaan paljon värejä ja sävyjä

31. Sit täst tulee tää draama, et minkä takii Uuno on pyytäny Paulan sinne
[juhliin] alun perin mukaan, nii siin on tällanen piilevä kiinnostus Paulaa
kohtaan. Niil on ollu yhteinen menneisyys, yhteinen lapsuus kun ne on asunu
siel Pohjois-Karjalassa, mut niiden elämänsuunnat on jo erkaantunu kauan
sitten. Ehkä ne on yhessä suunnitellu siellä lehmätilaa, mut nyt Paula on
tajunnut et se sopii urbaaniin maisemaan, se ei enää haluukaan sitä
[lehmätilaa]. Mut Uuno olis hirveesti halunnu sen yhteisen talon ja sen
yhteisen elämän siel maaseudulla. [-]
Ja sit tää alkoholi johtaa siihen, et Uuno ymmärtää sen et se ei ookkaan
oikeesti ollu rakastunu Paulaan, tähän hyvään ystäväänsä, vaan et se on
tavallaan kohdistanu Paulaan vaan ne tunteet, mitä se on kohdistanu siihen
maaseutuun. [-]
No, sitten alkoholin voimalla riita puretaan Uunon ja Paulan välillä, ja ne
ymmärtää, mistä nää niiden menneisyyden riidat on johtunu, et ne onki niist
just sosiaalisten ympyröiden erkaantumisista ja muuta… (YO, SOTE-ala,
sekaryhmä.)

32. Inhottavimmat juomistilanteet
• Kuvaavat paljolti hauskan juomisen loogisia vastapuolia,
joissa hyvistä sosiaalisista kokemuksista tulee irvikuvia
• Pitkäkestoisia terveydellisiä haittavaikutuksia ei mainita.
Äkillisiä uhkia ovat oksentelu, alkoholimyrkytykset ja
onnettomuudet
• Tapahtumakulut: 1. sosiaalinen kaaos (mökillä, kotona,
risteilyllä, reissussa, baarissa, työpaikalla tms.) 2.
rattijuoppous, 3. ”suruperseet”, 4. perhehelvetti

33. Inhottavimmat juomistilanteet
• Ammattiin opiskelevat: vieraiden ihmisten
tunkeminen omiin bileisiin, kaaos
• Yliopisto-opiskelijat: yksilön tekemät virhevalinnat,
väärään seuraan ajautuminen
• Ammattikorkeakouluopiskelijat: Kaaos alkaa
kuokkavieraiden mukana, mutta siihen sekoittuu
oma kyvyttömyys vaikuttaa asioiden kulkuun

34. Luokkakulttuureista
• Edelliset havainnot eivät tarkoita, että
kasvuympäristö naulaa kiinni tiettyihin lähtökohtiin
• Sosiokulttuurinen luokkaretki mahdollinen; ihmiset
voivat omaksua erilaisia elämäntapoja ja
mentaliteetteja
• Kaikki eivät kuitenkaan yhtä ja samaa keskiluokkaa

35. Seuraukset ehkäisevälle päihdetyölle
• Kaikille sosiaalinen paikka omassa lähiyhteisössä
• Kohderyhmäherkkyys: On tiedettävä, millainen
toiminta puhuttelee – millaisille ihanteille ja tavoille
kunkin ryhmän yhteisöllisyys rakentuu
• Puolueettoman tutkimustiedon käyttö virikkeenä
 Opiskeluyhteisöjen valmiudet hyvät

36. Tulosten pohjalta pidetyt workshopit 1/2
• Juominen läpäisee opiskelijajärjestöjen toimintaa, vaikka
varsinaisia ryyppyjuhlia olisikin vähän
• Korvaavaa tai muunnettua toimintaa vaikea keksiä, koska
juomisen ”muisti” niin vahva
•
•
Paras vaihtoehto aktiivinen, hyvin järjestetty ja/ tai
uudentyyppinen toiminta, jossa ei ”ole pakotettu” juomaan
Tapahtumien markkinointi avainasemassa
• Tieto omien opiskelijoiden tilanteesta motivoi
• Opiskelijakulttuuria luovat ensi sijassa ainejärjestöt/ killat ja
tutorit

37. Tulosten pohjalta pidetyt workshopit 1/2
• Ylioppilas- /opiskelijakuntien mahdollisuuksia
• Viestintä päihteiden, sosiaalisuuden ja hyvinvoinnin
yhteyksistä
• Tiedon siirto vaihtuville toimijoille sekä ylätasolta alatasolle
• Workshoppeja, ei tiedotteita. Verkon mahdollisuudet
• Viestien selkeyttäminen ja konkretisointi
• Resurssit: rahaa ja tiloja. Järjestötuen osittainen sitominen
hyvinvointiohjelmaan tms. toimintaan?

38. Keskustelua
Mitä luennon aiheista jäi päällimmäisenä mieleen?
Mistä olisit halunnut kuulla lisää?

39. Tutkimusaineiston muu tuleva käyttö
•
•
•
Päätearkistona Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.
Opinnäytetyöt, gradut, väitöskirjat, muut
tutkimukset mahdollisia
Ammattiin opiskelevien juomisen tuloksia
työstetään edelleen: EHYT ry:n AMIS – Arjen
Ammattilaiset 2011 – 2015. www.ammattilainen.fi

40. Blogitekstejä
• Sosiaalisuuden jano ja ehkäisevä päihdetyö:
http://laadukas.wordpress.com/2012/03/05/post35/
• Yhteisöllisyys – juomisongelmien syy ja ratkaisu:
http://www.ehyt.fi/fi/ajankohtaista/blogi/?itemid=774&a=viewItem
• Helpot ja vaikeat keinot: https://www.nyyti.fi/nyyti-ry/blogi/helpot-javaikeat-keinot/

41. Tutkimuskirjallisuutta
•
•
•
•
•
•
Ryyppäämällä ryhmäksi? Ehkäisevän päihdetyön karttalehtiä nuorten ja nuorten
aikuisten juomiskulttuureihin (2012): www.ehyt.fi  Julkaisut
Miksi Jesse ja Jenna juovat? Nuoret aikuiset ehkäisevän päihdetyön kohderyhmänä
(2012). S. 88-96 teoksessa Selvää synergiaa – eettisesti kantavaa päihdekasvatusta:
http://www.humak.fi/sites/default/files/liitteet/humak_selvaa_synergiaa_verkko.pdf
Hauskuus ja tylsyys, turva ja vaara. Nuorten juomisen ja arjen ambivalenssit (2013).
Yhteiskuntapolitiikka 3/2013. http://www.julkari.fi/handle/10024/110554
Riskinä toisten tahto? Laadullinen analyysi yhdeksäsluokkalaisten alkoholiin liittyvistä
riskiymmärryksistä (2012). Yhteiskuntapolitiikka 6/2012, 656−669.
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/104456/lehto.pdf?sequence=1
Leiskaa steissillä, romanssi mökillä. Pääkaupunkiseudun ammattiin opiskelevien ja
lukiolaisten juomisen motiivit ja koetut juomisen haitat (2011): www.ehyt.fi 
Julkaisut
Miksi [Suomessa] juodaan? Nuoret, humala ja sosiaalisuus (2010). S. 85-98 teoksessa
Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80301/371e1e08-9bc1-47ea-81aa68b04f27088c.pdf?sequence=1

42. Tilastoja
•
•
•
•
•
•
•
Kunttu, Kristina & Pesonen, Tommi (2012) Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön
tutkimuksia 47. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012. YTHS. (s. 68-69)
Opiskeluterveys. Kunttu & al. Duodecim 2011.
Mäkelä, Pia & Mustonen, Heli (2010) Suomi juo. Karlsson, Thomas & Esa Österberg.
Artikkeli: Mitä tilastot kertovat suomalaisten alkoholinkäytöstä?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2013). Alkoholijuomien kulutus 2012.
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot/aiheittain/paihteet_ja_riippuvuudet/alkoholi/al
koholijuomien_kulutus
THL:n tilastot päihteittäin:
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot/aiheittain/paihteet_ja_riippuvuudet
Vuoden 2010 huumekyselyn tuloksia:
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/102893/hakkarainen.pdf?sequence=1
Huumeiden käyttö ja asenteet:
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80296/056141f2-7af0-469a-98fe36ab805a3f68.pdf?sequence=1

43. Lisätietoja
•
•
Lataa tai tilaa Ryyppäämällä ryhmäksi -raportti
osoitteesta www.ehyt.fi  Julkaisut
Tiedottaja-asiantuntija Kiti Poikonen,
kiti.poikonen(a)ehyt.fi, p. 040 451 4199
Kiitos!