Monikäyttöä Suomen metsille ja soille, Säätytalo 14.11.2017

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Erikoistutkija Tuija Sievänen, Luke
Miten virkistyskäyttö voidaan
sovittaa yhteen
metsätalouskäytön kanssa?

2. © Luonnonvarakeskus
Taustaa
Virkistyskäytön merkitys ja arvo on ymmärretty
• 80 % suomalaisten ulkoilusta tapahtuu metsässä
• Metsän hyvinvointi ja terveysvaikutuksista on lisääntyvästi
vahvaa näyttöä
• Hyvinvointivaikutuksia saadaan ’säännöllisen altistumisen’
kautta
Metsätalouden ja virkistyskäytön käytön yhteensovittamisen
– taloudellinen ja sosiaalinen yhteensovittaminen: metsien
käytön tavoitteenasettelu
– toiminnallinen yhteensovittaminen: metsäsuunnittelu ja
käytännön metsien käsittely
2 21.11.2017Tuija Sievänen

3. © Luonnonvarakeskus
Virkistyskäytön keskeiset ’tavoitteet’
Kansalaisten hyvinvointi ja elämän laatu
• Virkistyskokemusten tuottaminen
• Hyvinvointi- ja terveysvaikutusten tuottaminen
• Luonto / metsäsuhteen kehittäminen ja ylläpito
Yhteiskunnan hyvinvointi
• Metsän eri käyttömuotojen merkitys taloudellisesti, sosiaalisesti
ja ekologisesti
• Metsätalouden hyväksyttävyys
• Metsätalouden kansantaloudellinen merkitys
• Kaikkien metsästä riippuvien elinkeinojen yhteensovittaminen
Luonnon hyvinvointi
• Ekologinen kestävyys
• Monimuotoisuus
• Lajien säilyminen
3 21.11.2017

4. © Luonnonvarakeskus
Virkistyskäytön edellytykset metsäluonnossa
Maisema- ja luontoympäristöpreferenssit
• Metsän tuntu: kookkaat puut, luonnollinen aluskasvillisuus
• Puulajit: sekametsä, lehtipuut
• Näkyvyys
• Monipuolinen kasvillisuus, linnusto ja eläimistö
Toiminnalliset edellytykset
• Kulkukelpoisuus: polut, metsätiet, ulkoilureitit
• Ympäristö harrastamiseen
• Näköalapaikat
• Mahdollisuudet kasvien, lintujen ja eläinten havainnointiin
• Aisteille ärsykkeitä
4 21.11.2017
Tuija Sievänen

5. © Luonnonvarakeskus
Virkistyskäyttö metsäpolitiikassa
Poliittisen tahdon ilmaus
– Strategioissa
– Toimintaohjelmissa, esim. metsäohjelmat
– Toiminnan tukipäätöksissä
Politiikan toteutumisen seuranta
Kestävyyden seurannan indikaattorit
Hyvinvoinnin indikaattorit
Ennakointi
- Ennakoinnissa otetaan tasapuolisesti huomioon kaikki
metsän käyttömuodot
- Edistää osallistumista suunnitteluun
5 21.11.2017Tuija Sievänen

6. © Luonnonvarakeskus
Virkistyskäytön huomioon ottaminen
metsäsuunnittelussa
• Metsäsuunnittelun kohteet:
– Valtion ja kuntien metsäalueet, muut julkiset omistajatahot,
yksityiset omistajat
– Taajamien läheiset metsäalueet, matkailukeskusten
läheiset metsäalueet, muut tavalliset talousmetsät
• Osallistavan suunnittelun menetelmät: metsäsuunnittelun
kohteet erilaisia, valitaan kuhunkin sopivat menetelmät
• Monitavoitteinen metsäsuunnittelu:
– Tunnistetaan maisemallisesti herkät ja virkistyskäytön
toiminnallisesti tärkeät kohteet: ulkoilureittien varret,
keskeisten toimintojen ympäristöt, kaukomaisema
6 21.11.2017Tuija Sievänen

7. © Luonnonvarakeskus
Maisema- ja virkistysarvojen sovittaminen
metsätalouden toimenpiteisiin
Metsän käsittelyn toimenpiteet, esimerkkejä nykyisistä
suosituksista
– Pienaukkohakkuu, erityishakkuut, laajojen hakkualueiden
välttäminen
– Suoraan nähtävissä olevien voimakkaiden jälkien
välttäminen
– Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
7 21.11.2017

8. © Luonnonvarakeskus
Suomalaisten arvio metsien käsittelyn
maisemavaikutuksista kesällä
-5
-4
-3
-2
-1
0
1
2
Avohakkuu Siemenpuu-
hakkuu
Ensiharvennus Taimikonhoito Kasvatus-
harvennus
Polttorankojen
teko
alispuustosta
Nuoren metsän
kunnostus
Kauneusarvonmuutos
Silvennoinen ym. 2002

9. © Luonnonvarakeskus
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
P28 P3 P22 P5 P15
Talvikuvat
Kesäkuvat
Keskiarvo ja 95 % luottamusväli. Asteikko: 0 = ei lainkaan,…, 10 = täydellisesti.
Maisema-arviointien tuloksia kuvapareittain (kesä/talvi). Tyrväinen ym. 2017
Talvinäkymät tilastollisesti parempia
METLA 2010

10. © Luonnonvarakeskus
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
P23 P7 P13 P17 P27
Talvikuvat
Kesäkuvat
Keskiarvo ja 95 % luottamusväli. Asteikko: 0 = ei lainkaan,…, 10 = täydellisesti.
Maisema-arviointien tulokset kuvapareittain (kesä/talvi) Tyrväinen ym. 2010.
Kesänäkymät tilastollisesti parempia
METLA 2010

11. © Luonnonvarakeskus
Yhteensovittamisen keinot ja menetelmät
• Osallistava toiminta: suunnittelu ja ohjelmantyö, ennakointi
– Vuorovaikutteinen/ yhteistoiminnallinen/ tietoa vaihtava
suunnittelu
– Paikkasidonnainen sosiaalisen tiedon keruu
– Sosioekologiset työkalut
• Tutkimuksen hyödyntäminen
– Valintakoemenetelmät
– Kysynnän ja tarjonnan mallit ja yleistykset
• Neuvottelut ja sopimukset
11 21.11.2017

12. © Luonnonvarakeskus
Maisema- ja virkistysarvokaupan malleja
• Maisemanvuokraus (Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio)
• Virkistysarvokaupan toimintamalli (MTK)
-mallit kannustavat tapauskohtaisiin sopimuksiin
• Maisema- ja virkistysarvojen tuottamista turvaavia, laajemmille
matkailualueille soveltuvia malleja sekä niiden edellytyksiä ja
hyväksyttävyyttä tutkittu (Luke)
• Maisema- ja virkistysarvojen turvaamisen uusia keinoja pohdittu myös
Luken koordinoimassa VirKein –hankkeessa

13. © Luonnonvarakeskus
Esimerkki uudesta tutkimuksesta:
Virkistyskäytön kysynnän arvioiminen
maankäytön ja metsätalouden suunnittelua varten
• Tausta
– Miten arvioida ’virkistykseen soveltuvien alueiden
riittävyyttä’.
– Miten arvioidaan että virkistysmahdollisuuksien tarjonta
vastaa virkistyskysyntää, ottaen huomioon kestävä käyttö
eli ’kantokykyä’ vastaavasti.
-> tarvitaan kysynnän arviointia paikkasidonnaisesti
-> tarvitaan kysynnän ja tarjonnan yhtäaikaista tarkastelua
• Tutkimustehtävä: kehittää indikaattoreita, malleja ja työkalu
paikkatietopohjaiseen kysynnän arvioimiseen
• Toivottu lopputulos: virkistyskäyttöpaineen arviointimenetelmä
ja työkalu
13 21.11.2017

14. © Luonnonvarakeskus
Kiitos!
21.11.201714

15. © Luonnonvarakeskus15 21.11.2017Teppo Tutkija