Esitys - Ympäristökasvatuspäivät 2013

1. Ekosysteemipalvelut tuottavat hyvinvointia
Marianne Kettunen
Institute for European Environmental Policy (IEEP) / vieraileva tutkija SYKE
4 lokakuu 2013
Ympäristökasvatuspäivät 2013
Suomen Luontokeskus Haltia, Espoo
www.ieep.eu
@IEEP_eu

2. Sisältö
•
•
•
•
Picture © IEEP Web
Mitä ovat ekosysteemipalvelut?
Miten luonto tukee ja tuottaa hyvinvointia?
Mikä on luonnon arvo?
Miksi ja mihin tietoa ekosysteemipalveluista ja
luonnon arvosta tarvitaan?

3. Mitä ovat ekosysteemipalvelut?
Picture © IEEP Web
Ekosysteemipalvelut: ”hyötyjä, joita ihmiset
saavat luonnosta”.
- Millennium Ecosystem Assessmentin 2005 mukaan -
Ekosysteemipalvelut = luonnon tuottamien
hyötyjen kirjo
Hyödyt = luonnon monimuotoisuus,
luonnonvarat, ekologiset prosessit

4. Mitä ovat ekosysteemipalvelut?
Picture © IEEP Web
Ylläpitävät / tukipalvelut
(eli ekosysteemin perustoiminnot, jotka luovat perustan muille palveluille)
-
Ekosysteemin perusprosessit (maa-aineksen muodostus, ravinnekierto, yhteytys jne.)
Lajien elinkierron ylläpito (lisääntymispaikkojen ylläpito, siementen leviäminen jne.)
Monimuotoisuuden ylläpito (geneettinen monimuotoisuus, lajien ja elinympäristöjen kirjo)
Tuotantopalvelut
Säätelypalvelut
Kulttuuripalvelut
(eli ekosysteemin kyky tuottaa
resursseja)
(eli ekosysteemin hyödylliset
säätelevät prosessit)
(eli ekosysteemin aineettomat
hyödyt)
-
Ravinnontuotanto
-
Ilmaston säätely
-
Veden tuotanto
-
-
Raaka-aineiden tuotanto
(puutavara, kuitu, biopolttoaine)
Ympäristöriskien säätely ja
torjunta
-
Lääkeaineiden ja biokemikaalien
tuotanto (lääkekasvit, luonnon
kosmetiikka jne.)
Veden, maa-aineksen ja ilman
puhdistus
-
Veden pidätys ja virtauksen
säätely (esim. tulvat,
pohjaveden muodostuminen)
-
-
Koristekasvien ym. tuotanto
-
Geneettisen materiaalin tuotanto
Luonnonpiirteiden säilyttäminen,
jotka tukevat / tuottavat seuraavia
-
Virkistyskäyttö ja matkailu
-
Esteettiset arvot
-
Taide, tiede ja teknologinen
kehitys
-
Koulutus ja kasvatus
Eroosion ehkäisy ja maaperän
ravinteikkuuden säätely
-
Henkiset ja uskonnolliset
kokemukset
-
Pölytys
-
Kulttuuriperimä ja -identiteetti
-
Tuhoeläinten ja tautien
torjunta
-
© Kettunen & ten Brink 2013
-
Melun säätely
Kulttuuripalveluista seuraava
henkinen ja fyysinen
hyvinvointi

5. Mitä ovat ekosysteemipalvelut?
© SYKE Web, based on Millennium Ecosystem Assessment 2005
Picture © IEEP Web

6. Biodiversiteetin rooli
Biodiversiteetti ja ekosysteemipalvelut
• Biodiversiteetti perustana kaikille palveluille
• Resilienssi: biodiversiteetti varmistaa
ekosysteemien palautumiskyvyn
Picture © IEEP Web

7. Miksi ekosysteemipalvelut?
Picture © IEEP Web
• Kattavuus: Kattava ymmärrys siitä kuinka laajasti
yhteiskunnan, talouden ja ihmisten hyvinvointi riippuu
toimivasta luonnosta
• Kestävyys: Kestävämpää päätöksentekoa luonnon
rajojen ehdoilla, luonnon suojelua samalla tukien
• Reiluus: Reilumpaa luonnon hyötyjen käyttöä eri
toimijoiden välillä (markkinahyöty vs. ei-markkina hyöty)
• Kannattavuus ja arvo: Suojellut / suojelualueet eivät
ole sosio-ekonomisesti arvottomia!

8. Kattavuus: EP riippuvuussuhteet
Tuotantopalvelut /
Kulttuuripalvelut
Säätelypalvelut
Esim. tuotantokasvit,
marjat ja sienet
Pölytys, veden kierto jne.
Pölyttäjien monimuotoisuus,
ravinnekierto, yhteyttäminen
Tukipalvelut &
biodiversiteetti
Picture © IEEP Web
Esim. puuntuotanto
Maan ravinteikkuuden
ylläpito, eroosion ehkäisy,
tuholaiskantojen säätely jne.
Puulajien monimuotoisuus,
ravinnekierto, yhteyttäminen

9. Kestävyys: ES vaihtosuhteet
• xxx
Picture © IEEP Web
Hiilivarasto/sidonta
Biodiversiteetin & ekosysteemien tila
Hiilivarasto/sidonta
Biodiversiteetin & ekosysteemien tila

10. Reiluus: ES maantiede
Miten ”tuotetaan”, kuka hyötyy, missä hyödytään?
Picture © IEEP Web
Paikalliset hyödyt:
Metsästys, marjastus, kalastus
Viljakasvien pölytys
Puhdas juoma- ja uimavesi
Mökkimaisema
Alueelliset hyödyt:
Kaupalliset luonnon
tuotteet
Veden kierto / puhdistus
Kansalliset hyödyt:
Kaupalliset luonnon tuotteet
Ruokaturvallisuus
Kansanterveys
Kansallinen kulttuuriperintö
Matkailu
Globaalit hyödyt:
Hiilen varastointi & sidonta
Pictures © M. Kettunen

11. Kannattavuus ja arvo
Näkyvät arvot:
• Markkinalliset
tuotantopalvelut,
Esim. tuotantokasvit,
marjat ja sienet
Picture © IEEP Web
Esim. puuntuotanto
• Matkailu
Näkymättömät
arvot:
Pölytys, veden kierto jne.
• Markkinattomat
tuotantopalvelut,
• Säätelypalvelut,
• Muut
kulttuuripalvelut,
• Tukipalvelut,
• Biodiversiteetti
Pölyttäjien monimuotoisuus,
ravinnekierto, yhteyttäminen
Maan ravinteikkuuden
ylläpito, eroosion ehkäisy,
tuholaiskantojen säätely jne.
Puulajien monimuotoisuus,
ravinnekierto, yhteyttäminen

12. Kalastus
Picture © SYKE kuvapankki R. Lumiaro
Kalastus
•
Globaalisti n. miljardi ihmistä riippuvaisia kaloista ravinnonlähteenä (ensisijainen
proteiininlähde) (FAO 2002, State of World’s Fisheries and Aquaculture)
•
Riistokalastus aiheuttaa vuosittain yli US$ 50 miljardin tappiot (World Bank ja FAO 2009)
•
Pohjoismaissa kalastuksen kansallinen markkina-arvo n. EUR 27 miljoonaa, EUR 110
miljoonaa ja EUR 2 miljardia / vuosi (Suomi, Ruotsi, Norja) (ks. Kettunen et al. 2013)
Virkistyskalastus Pohjoismaissa
•
yli 6 miljoonaa virkistyskalastuksen harrastajaa (European Anglers Alliance 2002)
•
30 - 50% väestöstä / maa harrastaa kalastusta (per vuosi) (Suomi, Ruotsi ja Norja)
(Sievänen and Neuvonen 2010, Statistics Sweden 2012b and 2012c, Statistics Norway 2012)
•
Saaliin arvioitu rahallinen arvo n. EUR 80 mil (Ruotsi) (Garpe 2008 )
Tarkemmat viitteet ks. Kettunen et al. (2012) TEEB Nordic http://www.teebweb.org/countryprofile/nordic-countries/ ja TEEB synthesis reports www.teebweb.org

13. Marjat, sienet ja riista
Picture © SYKE kuvapankki A. Torvinen
Marjat (Turtiainen ja Nuutinen 2011)
• Pohjoismaissa kerätään marjoja 12 -13 mil. kg / maa / vuosi (Suomi ja Ruotsi)
• Kerätyn sadon arvo EUR 11 – 32 mil / maa / vuosi (Suomi - Ruotsi)
Sienet (Turtiainen ja Nuutinen 2011)
• Pohjoismaissa kerätään sieniä 400 – 500 tuhatta kg / vuosi (Suomi - Norja)
•
Kerätyn sienisadon arvoksi arvioitu EUR 1 – 1.8 mil (Suomi - Norja)
Riista (ks. Kettunen et al. 2012)
• Pohjoismaissa n. 170 000 – 311 000 metsästäjää / maa (Tanska – Suomi)
• Riistan arvioitu rahallinen arvo vaihtelee EUR 44 – 125 mil / maa / vuosi (Norja –
Ruotsi)

14. Ilmaston säätely - globaali
Picture © SYKE kuvapankki SYKEkuva
• Globaali: Luonnon hiilivarastojen (metsät & meret) säilyttäminen voi estää
25% maailman kasvihuonekaasupäästöistä (GHG) (TEEB climate issues update 2009)
• Globaali: luonnon hiilivarastot kustannustehokkain tapa hillitä
ilmastonmuutosta, pitkällä aikavälillä jopa US$ 3.7 biljoonan
kokonaissäästöt. (Eliasch 2008, US$ 3.7 trillion in net present value)
Pohjoismaat
• Suomi: hiilen sidonnan taloudellinen arvo (metsien puut) EUR 1 876
miljoonaa (Matero et al 2007)
• Ruotsi: hiilen sidonnan arvo (metsät) SEK 29-46 miljardia (2001 SEK) (n. EUR
3.3 – ~5.2 miljardia) (Gren and Svensson 2004)
Tarkemmat viitteet ks. Kettunen et al. (2012) TEEB Nordic http://www.teebweb.org/countryprofile/nordic-countries/ ja TEEB synthesis reports www.teebweb.org

15. Ilmaston säätely - paikallinen
Picture © SYKE kuvapankki SYKEkuva
• Australia: Canberran kaupunki istuttanut 400 000 puuta paikallisilmaston
säätelyä silmälläpitäen (Brack 2002)
• Hyödyt: ilman puhdistus, hiilen sidonta ja energiasäästöt
• Arvioidut säästöt: US$ 20 – 67 miljoonaa 2008-2012
Tarkemmat viitteet ks. TEEB for Local and Regional Policy and Management www.teebweb.org

16. Pölytys
Picture © SYKE kuvapankki J. Lehmuskallio
• Yli 75 % maailman viljakasveista on eläinpölytteisiä
• EU:ssa 30 % hedelmistä, 7 % vihanneksista ja 48 % pähkinöistä on
riippuvaisia pölytyksestä
• Euroopassa hyönteispölytteisten viljakasvien taloudellinen arvo EUR 22
miljardia / vuosi (Gallai et a. 2009)
Pohjoismaat
• Suomi: pölytyksen rahallinen arvo EUR 18 / 3.9 / 38 mil / vuosi (tietyt viljat / mustikka
ja puolukka / kotipuutarhat, Lehtonen 2012)
• Tanska: hyönteispölytyksen arvo n. EUR 60 - 90 mil / vuosi (DKK 421 - 690 miljoona,
Axelsen et al. 2011)
• Ruotsi: kimalaisten pölytyksen arvo n. EUR 21 - 37 mil / vuosi (SEK 189-325 mil ,
Pedersen 2009)
Tarkemmat viitteet ks. Kettunen et al. (2012) TEEB Nordic http://www.teebweb.org/countryprofile/nordic-countries/ ja TEEB synthesis reports www.teebweb.org

17. Matkailu ja virkistyskäyttö
Picture © P. A. Wainwright
• Ekoturismi on yksi nopeimmin kasvavista matkailun osa-alueista
• Ekoturismiin liittyvä rahankäyttö kasvaa 20% vuodessa (CBD 2012)
Pohjoismaat
• Tanska: n. 70 % tanskalaisista käyttää viheralueita useita kertoja viikossa
(Schipperijn et al. 2010)
• Norja: n. 50% norjalaisista patikoi enemmän kuin 2 x kuussa (n. 2.4 million
hklöä) (Statistics Norway 2012)
• Ruotsi: ulkoiluun liittyvä kulutus luo n. 75 000 työpaikkaa (Fredman et al. 2010)
Tarkemmat viitteet ks. Kettunen et al. (2012) TEEB Nordic http://www.teebweb.org/countryprofile/nordic-countries/ ja TEEB synthesis reports www.teebweb.org

18. Terveys
Picture © SYKE kuvapankki T. Heikkilä
Pohjoismaat
•
Viheralueita käyttävät tai alueiden lähellä asuvat ovat vähemmän stressaantuneita
kuin muut (Grahn and Stigsdotter 2003, Hansen and Nielsen 2005)
•
Viheralueiden lähellä asuvat ovat todennäköisimmin normaalipainoisia kuin muut
(Hansen and Nielsen 2005)
•
Tanska: Ikkunanäkymä luontoon ja luonnossa liikkuminen laskee stressaantuneen
verenpainetta (Hartig et al. 2003)
•
Suomi: Kaupungin viheralueet luovat positiivisia tunteita (Tyrväinen et al. 2007)
•
Suomi: biodiversiteetti vähentää allergian todennäköisyyttä
•
Lapset, jotka asuvat lähellä luontoa ovat vähemmän atooppisia kuin lapset, joilla ei
säännöllistä pääsyä luontoon (Hanski et al. 2012)
Tarkemmat viitteet ks. Kettunen et al. (2012) TEEB Nordic http://www.teebweb.org/countryprofile/nordic-countries/

19. Suojelualueet ja hyvinvointi
Picture © SYKE kuvapankki U-M Liukko
EU:n Natura 2000 alueet
• Kokonaishyödyt: EUR 200 – 300 miljardia / vuosi vs. kokonaiskustannukset
EUR 5.8 miljardia / vuosi
• Hiilivarasto: 6.9 miljardia tonnia CO2
• Arvo EUR 600 – 1 130 miljardia / vuosi
• Virkistyskäyttö ja turismi: 1.2 – 2.2 miljardia vierailupäivää / vuosi (min)
• EUR 50 – 90 miljardia matkailutuloja / vuosi (visitor expenditure in 2006)
• EUR 50 – 85 EUR miljardia EUR matkailun tuomia epäsuoria tuloja / vuosi
• 4.5 – 8 miljoonaa työpaikkaa (FTE) / vuosi
Lähde: http://ec.europa.eu/environment/nature/natura2000/financing/docs/Estimating_economic_value.pdf

20. Miksi luontoa koetetaan arvottaa?
Picture © IEEP Web

21. Miksi luontoa koetetaan arvottaa?
Rockström et al. 2009. Planetary boundaries: Exploring the safe operating space for humanity. Ecology and Society 14(2).
Picture © IEEP Web

22. Talous ja ekosysteemipalvelut
Picture © IEEP Web
Tukipalvelut
• xxx
(eli ekosysteemin perustoiminnot, jotka luovat perustan muille palveluille)
Ei huomioitu!
-
Ekosysteemin perusprosessit (maa-aineksen muodostus, ravinnekierto, yhteytys jne.)
Lajien elinkierron ylläpito (lisääntymispaikkojen ylläpito, siementen leviäminen jne.)
Monimuotoisuuden ylläpito (geneettinen monimuotoisuus, lajien ja elinympäristöjen kirjo)
Tuotantopalvelut
Säätelypalvelut
Kulttuuripalvelut
(eli ekosysteemin kyky tuottaa
resursseja)
(eli ekosysteemin hyödylliset
säätelevät prosessit)
(eli ekosysteemin aineettomat
hyödyt)
-
Ravinnontuotanto
-
Ilmaston säätely
-
Veden tuotanto
-
Ympäristöriskien säätely ja
torjunta
-
Vain
-
Raaka-aineiden tuotanto
(puutavara, kuitu, biopolttoaine)
markkinahyödyt huomioitu!
Lääkeaineiden ja biokemikaalien
tuotanto (lääkekasvit, luonnon
kosmetiikka jne.)
-
Geneettisen materiaalin tuotanto
-
Koristekasvien ym. tuotanto
-
-
Ei huomioitu!
Veden, maa-aineksen ja ilman
puhdistus
Veden pidätys ja virtauksen
säätely (esim. tulvat,
pohjaveden muodostuminen)
Luonnonpiirteiden säilyttäminen,
jotka tukevat / tuottavat seuraavia
-
Virkistyskäyttö ja matkailu
-
Esteettiset arvot
-
Taide, tiede ja teknologinen
kehitys
-
Koulutus ja kasvatus
Vain markkinahyödyt huomioitu!
Eroosion ehkäisy ja maaperän
ravinkkuuden säätely
-
Henkiset ja uskonnolliset
kokemukset
-
Pölytys
-
Kulttuuriperimä ja -identiteetti
-
Tuhoeläinten ja tautien
torjunta
-
© Kettunen & ten Brink 2013
-
Melun säätely
Kulttuuripalveluista seuraava
henkinen ja fyysinen
hyvinvointi

23. Miten luontoa arvotetaan?
Rahallinen
Määrällinen
Laadullinen
Vielä tunnistamattomat
arvot
Luonnon arvon / arvottamisen hierarkia
Picture © IEEP Web
- Luonnon arvolla on monta
indikaattoria
- Arvottaminen ≠ rahallinen
arvottaminen
- Ei sisällytä luonnon /
monimuotoisuuden / suojelun
itseisarvoa
- Luonnon rahallinen
arvottaminen on usein vaikeaa
- Luonnon rahallinen
arvottaminen ei saa olla
itsetarkoitus

24. Tukea suojelulle
Picture © SYKE kuvapankki P. Sormunen
Kansallispuistot ja retkeilyalueet tärkeitä paikallistaloudelle Suomessa
•
1 EUR sijoitus suojelualueiden hoitoon tuo kävijöiden kautta takaisin n.10 EUR /
lähialue
•
Metsähallituksen ja Metlan selvitys auttoi ehkäisemään suojelualueiden hoidon
budjetin leikkausta
Lähde: www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/eraasiatjaretkeily/virkistyskaytonsuunnittelu/suojelualueidenmerkityspaikallistaloudelle/Sivut/Kansallispuistoihinsijoitetutrahatpalautuvatmonikertaisina.aspx

25. Kust.tehokasta tulvasuojelua
Picture © SYKE kuvapankki T. Unto
Tulvasuojelua Napa River Basin, Kalifornia
• Tulvasuojelua varten jokialueen tulvien säätelykyky ennallistettu (veden
pidätys ja virtaumien säätely)
• Pienentynyt tulvariski ja tulvavahingot
• Yli US$ 1.6 miljardin säästöt tulvan torjuntatoimissa
Tarkemmat viitteet ks. TEEB synthesis reports www.teebweb.org

26. Kust.tehokasta kaupunkisuunnittelua
Picture © SYKE kuvapankki P. Ferin
Rakennettu kosteikko Nummelassa
- Kustannustehokkain tapa hallita hulevesiä : 1 ha kosteikkoa EUR 62 000 EUR vs. 1m
hulevesiputkistoa EUR 50 000 EUR
- Lisää biodiversiteettiä
- Virkistyskäyttömahdollisuuksia
Salminen et al. in Kettunen et al. (2012): http://www.teebweb.org/wp-content/uploads/2013/01/TEEB-Nordic-Synthesis-Report.pdf

27. Innovatiivisia ratkaisuja kestävälle käytölle
Picture © IEEP M. Kettunen
Ekosysteemipalvelumaksut
• Ruotsi, Lysekil: Sinisimpukan viljelijöille maksetaan tukea siitä,
että simpukkaviljelmät puhdistavat kunnan jätevesiä (typpi)
• Säästöt n. 100 000 EUR / vuosi verrattuna perinteiseen
jätevedenpuhdistukseen
• Ranska, Vosges vuoristo: Vittel-yhtiö tarvitsee luonnollisesti
puhdasta vuoristovettä pulloveden tuotantoon
• Yhtiö maksaa alueen viljelijöille siitä, että maankäyttömuodot
ovat kestäviä ja takaavat veden laadun säilymisen

28. Miksi luontoa koetetaan arvottaa?
Picture © IEEP Web

29. Kiitos !
Picture © IEEP Web
Marianne Kettunen
Senior Policy Analyst IEEP /
Vieraileva tutkija SYKE
mkettunen@ieep.eu
IEEP is an independent, not-for-profit institute dedicated to the analysis, understanding
and promotion of policies for a sustainable environment in Europe.
www.ieep.eu
@IEEP_eu

30. Lisätietoa
Picture © IEEP Web
• The Economics of Ecosystems and
Biodiversity (TEEB) (2008 - )
• Kettunen et al. (2012) TEEB Nordic
• TEEB Water and Wetlands (2013)
• TEEB Green Economy (2012)
• Kettunen & ten Brink (2013) Social
and Economic Benefits of Protected
Areas - An Assessment Guide