Joukkoistaminen ja verkkovuorovaikutus
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•280 views
Joukkoistamis- ja verkkovuorovaikutuspilotin tuloksia Aalto Yliopiston (YTK) "Pitkällä kurssilla".
Recommended
More Related Content
Similar to Joukkoistaminen ja verkkovuorovaikutus
Similar to Joukkoistaminen ja verkkovuorovaikutus (20)
Joukkoistaminen ja verkkovuorovaikutus
- 1. JOUKKOISTAMINEN JA VERKKOVUOROVAIKUTUS MAIJA TOUKOLA UUDENMAAN LIITTO 11.1.2013
- 2. 1. JOUKKOISTAMINEN 2. CASE SIIVET JA JUURET 3. MITÄ OPITTIIN?
- 3. Joukkoistaminen Eng. crowdsourcing MITÄ TARKOITTAA? • Perustuu joukkoälyyn eli erilaisten ihmisten tiedon, taidon ja kokemuksen keräämiseen valittua tarkoitusta varten. MISTÄ TULEE? • Osa uutta avoimempaa hallintotapaa (Open Government) ja on jo laajasti käytössä mm. kaupunkitutkimuksessa. KUKA OSALLISTUU? • On tyypillisesti avointa kaikille ja perustuvat vapaaehtoisuuteen. • On mahdollista, että kohdistuu myös esim. tiettyyn asiantuntijajoukkoon tai palkattuun ryhmään. • Mahdollistaa sidosryhmien ja keskeisten toimijoiden aikaisempaa laajemman ja vuorovaikutteisemman osallistumisen
- 4. Joukkoistaminen 2/2 MITEN TOTEUTETAAN? • Tiedon keruu tapahtuu yleensä internetissä. • Tunnusomaista selkeästi määritelty, rajattu tehtävä, kuten tieteellisen ongelman ratkaiseminen, mielipiteen kertominen tai kokemuksen jakaminen. (”Hallitsemattomasti” ja itsenäisesti rakentuva vertaistuotanto, kuten wikipedia ei ole joukkoistamista) KUKA JOUKKOISTAA? • Joukkoistamisella on aina tehtävänantajataho, joka voi olla esim. organisaatio, yritys tai ryhmä ihmisiä, jotka avaavat joukkoistamistehtävän internetissä.
- 5. Menetelmä lähes mihin asiaan tahansa HYPE HS: Joukkoäly tulossa päätöksentekoon -Pilottihankkeilla kerätään kokemuksia, kuinka lainvalmistelua voi joukkoistaa.
- 6. Vyöryy menetelmänä myös julkisiin prosesseihin…
- 7. 7 Miksi myös julkisiin suunnitelmiin? Ideat Yhteinen ymmärrys Sitoutuminen, uudet kumppanuudet + Toivutunlainen toteutuminen ja Toivotut vaikutukset
- 8. Sitoutuminen
- 9. TAUSTAA Sisältötavoitteet -kolmen maakunnan yhteinen tulevaisuustarkastelu vuoteen 2040 ▫ jalkauttaa ennakointitietoa ▫ kartoittaa yhteisiä ja yhteneviä kehittämisteemoja ja hankkeita ▫ etsiä ainekset alueen yhteiseen visioon
- 10. Menetelmätavoitteet Tavoittaa keskeiset sidosryhmät työpajoja laajemmin Avoimesti, laajasti kuullen ja keskustellen Työskentely nettissä joukkoistaen Seurattavuus, osallistuminen saisivat rattaat pyörimään
- 11. Verkkosivu sto tuo tietoa, keskustelutta a ja kokoaa 5 polkuty öpajaa 4 visiotyö pajaa Lähtö- kohdat = JUURET Yhteinen tahtotila ja kärjet =SIIVET 4 työpajaa kohti kärkiäSyys Loka Marras Joulu
- 12. Blogi / Sivusto ▫ Kokoaa projektin tiedot yhteen paikkaan ▫ Nettisivumainen, mutta helpompi käyttää ▫ Sisältää useita välilehtiä ▫ Lisäksi gadgeteja eli erilaisia palikoita kuten sisällysluettelo, sanapilvi, suosituimmat artikkelit jne. ▫ Blogille ominaista: ajankohtaisuus, vapaamuotoisempi ja pohtivampi kirjoitustyyli, linkitykset, kuvallisuus (myös videot), kommentointimahdollisuus, tunnisteet (=avainsanat) ▫ Wordpress mahdollistaa joukkoistamisen
- 13. Liikkumisen tulevaisuus - joukkoistamispilottii • mitkä asiat vaikuttavat ihmisten liikkumisvalintoihin ja millä edellytyksillä näihin tottumuksiin olisi saatavissa muutosta. • Neljä ryhmää: nuoret, eläkeläiset, päättäjät, asiantuntijat • Keskustelua ja ”äänestyksiä” • Kukin ryhmä perehdytettiin
- 14. Mitä opittiin?
- 15. Miten osalliset suhtautuivat? • Seniorit: ▫ lennokkaimmat pitkän elämänkokemuksen ideat ▫ verkko-osallistumisen kynnys edelleen korkea; ▫ useammat tapaamiset ja lähituki tarpeen • Nuoret ▫ tekniikka ja kirjoittamisen taito hallussa. ▫ kokivat tulevaisuuden ennakoinnin vaikeaksi ja yllätykseksemme olettivat maailmanmenon pysyvän melko ennallaan. • Motivaattorina halu vaikuttaa yhteisiin asioihin • Laajalti hyvää palautetta avoimesta valmistelusta
- 16. Sitoutumista lisää • Selvä ja konkreettinen tehtävä, joka kytkeytyy ihmisen omaan kokemusmaailmaan ja preferensseihin. • Perusteet sille, miksi juuri ko ryhmä tai henkilö on tärkeä työssä ja tehtävän tekijänä. Edustaako jotain ryhmää tai näkemystä? • Osoitus siitä, miten tehtävä ja osallistuminen vaikuttaa meneillään olevaan suunnitteluprosessiin • Henkilökohtainen motivointi sekä perehdytys osallistumisen käytäntöihin • Helposti lähestyttävä ja yksinkertainen tapa osallistua. • Tehtävät omalla äidinkielellä, ohjeet äärimmäisen yksinkertaisia, teknisesti ja visuaalisesti helppo ja hahmottuva. • Välikannustukset, muistutukset ja osallistuva ilmapiiri • Kannustusten ja motivoinnin koko ketju kunnossa. Esim. verkkoalustan lisäksi asian aktiivista ja kannustavaa muistutusta sähköpostilistalla ja ryhmän muissa tapaamisissa.
- 17. Mihin joukkoistaminen sopii • Suunnitteluprosesseihin, joissa toteutus edellyttää toimijoiden myöhempää sitoutumista suunnitelmassa kirjattaviin tavoitteisiin. • Halutaan ideoita tietystä aiheesta • Halutaan aidosti altistaa suunnitelma kehittelylle
- 18. Jatkossa • Viestintä vielä kiinteämpi osa prosessia. ▫ Esim. työpajan purku muotoon, joka suoraan laitettavissa verkkoon. Sähköinen voisi toimia fyysisen jatkona. • Menetelmän harkittu valinta tarpeen mukaan • Huolellinen suunnittelu ja resurssien riittävä varaaminen ▫ Mm. moderointi ▫ Sivusto/ tekniikka ▫ Viestintätaidot ▫ Graafiset elementit ja ilme ▫ Kiteytykset • Kokeiluun sovellukset, jotka ▫ Helpottavat osallistumista ▫ Auttavat palautteen analysoinnissa ja jalostamisessa ▫ Tukevat vielä syvempää yhdessä työskentelyä esim. asiantuntijaryhmissä
- 19. Joukkoistaminen on yhteisen tekemisen menetelmä muiden joukossa • Tärkeämpää on ▫ yleisen avoimuuden vahvistaminen, ▫ verkkovuorovaikutuksen kehittäminen kokonaisuutena ▫ yhdessä tekemisen kulttuurin vahvistaminen asennemuutoksesta alkaen
- 20. Lähteitä • Tanja Aitamurto: Joukkoistaminen demokratiassa:Poliittisen päätöksenteon uusi aika Selvitys eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle • Laajan metropolialueen tulevaisuustarkastelu 2040: www.etelasuomentulevaisuus.net KIITOS!
Editor's Notes
- Olen MT. Työskentelen Uudenmaan liitossa, missä teemme maakuntakaavoja sekä pitkän aikavälin maakunnallisia strategioita. Meidän työssä prosessit ovat pitkiä ja osallisia on paljon, siksi haluamme panostaa vuorovaikutukseen sen eri tavoilla.
- Tässä esityksessä mulla on taustalla sekä kolmen maakunnan strategiatyöhön että maakuntakaavoituksen osallistumiseen liittyviä kokemuksia Tämä ei ole hehkutus siitä mitä me olemme tehneet. Siitäkin kerron ihan vähän, mutta ennen kaikkea tämä on puhelua ja pohdelmaa niistä unelmista ja ajatuksista mihin vuorovaikutuksen saralla ollaan menossa. Ihan mahtavaa, jos voin antaa inspiraatiota teistä jollekin ja ennen kaikkea toivon ideoita teidän kokemuksista ja käsityksistä. Me olemme asiantunteva joukko miettimään, mitä joukkoistaminen voisikaan maankäytössä tarkoittaa…
- Joukkoälyä on ollut aina myös fyysisesti ihmisten kesken. Te muistatte kuinka miljonääriksi haluavien yhtenä kysymyksenä oli kysyä yleisöltä. Siinä kilpailija jäi miettimään, josko luottaa joukon ääneen. Lähtenyt yhteiskehittelyn monilta sektoreilta. Tuotteiden kehityksestä (esim.) miten parantaisit hampurilaisen täytevalikoimaa, myrskytuhojen kartoitukseen.
- Internet tuonut uudet mittasuhteet
- Voidaan verrata, että vaikka neuvottelun pitäminen on menetelmä. Kutsutaan asiaan liittyvät osapuolet koolle ja keskustellaan. Tässä mititään. Maailman laajuisesti käytetty luonnonkatastrofien tuhojen selvittämisestä, oopperan käsikirjoitukseen ja islannin perustuslain uudistamiseen. Yleisöjoukon älyä ja apua käytettiin miljonääreiksi haluavien oljenkortena. Internetin ja teknisten sovellusten aikakaudella joukkoistamisen käyttökohteiden kirjo on rajaton. Kansalliskirjaston juuri päättyneen myyräpelin kautta yli 100 000 vapaaehtoista teki yli 8 miljoonaa mikrotehtävää tunnistaen vanhojen lehtikirjoitusten tekstejä. Myyräpeli on esimerkki joukkoavusta suuriin rutiinitöihin, mutta yhtälailla joukkoja on kutsuttu ajankohtaisen tiedon reporttereiksi, kuten välittämään tietoa lumen aurauksen tilanteesta. Joukkoistamalla kehitetään kaupallisia tuotteita, esimerkiksi erilaisten kilpailujen muodossa, usein puhtaasti markkinointitarkoituksessa. Viime kesänä esitetty Savonlinnan Free Will –ooppera oli onnistunutta joukkoistamista taiteen saralla. Maankäytön suunnittelussa PehmoGIS eli sijaintiin sidotun kokemustiedon kerääminen netissä on jo monien kaavoittajien arkinen väline asukaskokemusten keräämiseen. ”Unelmien Yle” oli puolestaan kolmeviikkoinen etukäteen suunniteltu ja ohjattu kansalaiskeskustelu, joka palkitsi aktiiviset studiokierroksilla ja muilla arpavoitoilla.
- Joukkoistaminen on ilmestynyt sanana myös keskusteluun tiedon avoimuudesta ja demokratiasta. Kansainvälistä mallia avoimuuden uudesta ajasta olemme saaneet mm. Barack Obaman avoimen hallinnon aloitteesta (Open Covermential Initiative), jonka puitteissa toteutetaan julkisen datan sivustoa, kansallista joukkoistamissivustoa ja We the People -kansalaisaloitesivustoa. Aiheesta väitöskirjaa valmisteleva Tanja Aitamurto uumoilee joukkoistamisen paisuvan trendiksi mm. kaupunkien budjettikeskusteluissa. Intoa uusien toimintatapojen kehittämiseen riittää: Pidimme aiheesta paneelin eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kanssa, jossa kansanedustajat kertoivat joukkoistamisen tulevan kokeiluun ainakin yhdessä valmisteluun tulevista lakialoitteista, Helsingin kirjasto tulee käyttämään sitä budjettinsa valmistelussa ja me Uudenmaan tulevissa suunnitelmissa.
- Mitä hyötyö tästä sitten on? Miksi käyttää valtavasti aikaa? -Ideat (Nähtiin eilen Maija Mattilan esityksessä Laiturilla kerro kartalla palvelu –ihan selvä esimerkki siitä, miten voidaan saada lisätietoa ihmisiltä) -Ollaan puhuttu sovittelusta ja konflikteista mutta myös siitä, riittävä tiedon jakaminen lisää yhteistä ymmärrystä ja sitä kautta vähentää esim. valittajien määrää -Mitä strategisempi kaava tai suunnitelma, sitä enemmän se sisältää asioita, joita toivotaan toteutuvan. Esim. me maakuntaliitossa voimme vain toivoa että kunnat ja toimijat lähtevät toteuttamaan kaavaa kuten se on parhaimmillaan tarkoitettu. Joku voi pitää voittona, että kaava ei toteudu sen vastaisesti mutta erityisesti meille äärimmäisen väljien kaavojen tapauksessa paljon on merkitystä sillä, mitä paremmin saamme kaavan toteutumaan kaikkien sen periaatteiden, tavoitteiden ja hyvine ideoiden mukaisesti. -Meidän on jo luovuttava ajatuksesta, että kaavoja tehdään koska niitä on tehty aina. Mutta ei. On niitä paljon muitakin tapoja suunnitella -Oikeastaan niin kaavoituksessa ja muussakin suunnittelussa on tärkeää vain se, mitä siitä seuraa. Pienissä asemakaavoissa rakennuttajat saattavat olla jo selvillä mutta erityisesti laajemmissa kaavoissa ja strategisemmissa suunnittelmissa on tärkeää saada hyvin monet kaavan toteuttamiseen vaikuttavat tahot innostumaan sen periaatteista. Voidaan siis ajatella, että sitoutuminen on avain mahdollisimman suotuisaan toteutumiseen ja toivottuihin vaikutuksiin.
- Antti Poikola kertoi Obaman lanseeramsta ”Avoin kaupunki” käsitteestä (lainasin Antin kuvaa tähän muistin virkistykseksi) Yhteistoiminta Osallistuminen Läpinäkyvyys (viestintä) Jos tavoitteena Sitoutuminen syntyy yhdessä tekemisen kokemuksesta. Yhdessä tekeminen on mahdollista vain silloin kun osalliset todella ymmärtävät mistä puhutaan. Ymmärrys puolestaan syntyy riittävästä ja ennen kaikkea ymmärrettävästä (havainnollisesta, selväkielisestä) tiedosta. Riittävän tiedon ja luottamuksen lähtökohtana on myös läpinäkyvyys. Läpinäkyvyys ja riittävä tieto jaetaan eri tavoin, sillä eri ihmiset tavoitetaan eri välinein…
- Case Siivet ja juuret Tämä oli juuri prosessi, josta ei ole mitään hyötyä jos ihmiset eivät ole mukana siinä. Jos vain annetaan valmis paperi että tässä on tavoitteet, ostaisitko sinä sellaisen?
- Joukkoistaminen halutaan ottaa toimintatavaksi ja työkaluksi liittoihin myös jatkossa ja siksi ensiaskeleiden ottamisen aika on nyt. MILLOIN? Syksyn 2012 aikana
- HISSIPUHE: työ lähtee maakuntiemme juurista eli lähtökohdista ja jo tehdyistä töistä Samalla aluettamme korkealta ja suuntaa ylös pitkälle hyvään tulevaisuuteen. Työn kuluessa tulevaisuuden siiviksi rakennetaan visiot kustakin käsiteltävästä teemasta, muotoillaan polut visioiden toteuttamiseksi sekä loppuviimeksi valitaan kärjiksi ne visiot ja polut, joita lähdetään maakuntien yhteistyössä eteenpäin työstämään. Syksyn aikana asioita käsitellään 9 teemoittain päättäjien ja asiantuntijoiden kesken työpajoissa, joissa menetelmänä käytetään mielikuvakortteja. Vuorovaikutusta käydään myös verkossa, siivet ja juuret -blogissa Laitamme blogiin ns. joukkoistamistehtävän noin pariksi viikoksi, jona aikana toivomme erityisesti sidosryhmien osallistuvan yhdessä etenevään työhön. Joukkoistamiseen saamme sparrausta eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalta, jonka joukkoistamispilottina työmme samalla toimii. KOHDERYHMÄ Kaikki tulevaisuustarkastelun luontaiset sidosryhmät omistajakunnista asiantuntijaorganisaatioihin. Työpajoihin osallistuvat, jotka haluavat jatkaa osallistumistaan verkossa ja seurata työn etenemistä Kaikki aiheesta kiinnostuneet asiantuntijat, päättäjät ja kuntalaiset, jotka haluavat seurata työn etenemistä, osallistua siitä käytävään keskusteluun ja vaikuttaa työn aikana syntyviin linjauksiin. LOPPUTULOS: Osanottajia n. 700 Käyntejä sivustolla 10000+ Artikkeleita 23+ Äänestäneitä 250+ Suosituksia 2 + 2 + 4 Joukkoistamispalautetta Paljon oppia
- Miten edettiin ja miksi? Kansalaisten arjen kokemukset ovat tärkeitä kun suunnitellaan tulevaisuutta. Siivet ja juuret työssä halusimme kuulla ihmisten kokemuksia sekä käsitellä esiin noussutta liikkumis –teemaa arjen ja kansalaisten kokemusten tasolla. Halusimme päästä kiinni siihen, mitkä asiat vaikuttavat ihmisten liikkumisvalintoihin ja millä edellytyksillä näihin tottumuksiin olisi saatavissa muutosta. Tehtävien tekijöiksi olimme kutsuneet mukaan erilaisia ihmisryhmiä, jotka kertoivat kokemuksistaan ja näkemyksistään omasta elämästään käsin. Samalla saimme kokemuksia ja pilotoimme verkossa työskentelyn menetelmiä, hienommin sanottuna joukkoistamista. Liikkumistehtäviin käytimme suljettuja ryhmiä, jotka oli perehdytetty tehtävään erikseen. Suljettujen ja pysyvien ryhmien kanssa saatoimme työstää asioita useissa vaiheissa ja keskustelun kynnys säilyi matalampana. Tehtävät olivat aiheiltaan ja kestoltaan rajattuja, jotta aina yhteen teemaan voitiin pureutua tiiviimmin ja keskustelua pystyttiin vaiheistamaan. Kansalaisäänen lisäksi olimme kutsuneet mukaan myös päättäjiä ja asiantuntijoita. Heidän kokemuksiaan toivoimme siitä, millä tavalla verkkokeskustelu toimisi suunnitelman työstämisessä ja esimerkiksi konkreettisten toimenpiteiden miettimisessä. Kullekin ryhmälle oli luotu omat sivut, joissa he työstivät Siivet ja juuret -työn alkuvaiheessa keskeisesti esiin noussutta liikkumis-aiheitta. Ensimmäisessä vaiheessa omista kokemuksista ja näkemyksistä kerrottiin ensin vaihtoehdoista valitsemalla ja ”äänestyksen” tuloksia yhteisessä keskustelussa vertailemalla ja asiaa muuten analysoimalla. Seuraavassa vaiheessa syvennyttiin ensimmäisen vaiheen aikana keskeiseksi nousseisiin kävelykaupunki ja arjen sujuvuus –teemoihin kaikkien ryhmien yhteisellä keskustelulla. Ensimmäisessä vaiheessa keskustelua on käytiin ryhmittäin (17.10-30.11) Sibelius -lukio, Helsinki Eläkeläisneuvosto, Järvenpää Kaupunginhallitus, Orimattila Liikenteen asiantuntijaryhmät (Päijät-Häme, Uusimaa ja Häme) Toisessa vaiheessa ryhmät keskustelevat yhdessä seuraavista aiheista (21.11-30.11) Yhteiskeskustelu kävelystä liikkumismuotona Yhteiskeskustelu unelmien kaupungista ja sujuvasta arjesta
- kommunikatiivinen käänne suunnitteluarjessa yhä vahvemmin ymmärretään, että sitoutuminen syntyy vain avoimuudesta ja yhdessä tekemisestä Toki vallalla on muitakin paradigmoja, kuten tuottavuus tornitalotrendeineen, ilmastotavoitteet eheyttämispyrkimyksineen sekä design-vuoden vahvistama kunnioitus visionäärejä kohtaan.
- Koska yksikään menetelmä ei ole valmis syntyessään, on aika jakaa ajatuksia siitä, milloin osallistaminen on oikeasti paikallaan ja millaisiksi sen parhaat käytännöt muotoutuvatkaan… Joukko viisautta –se on meissä.