SDP:n muistio kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksesta.

1. Valtionosuusuudistus

2. Valtionosuudet
• Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on
taata peruspalvelujen järjestäminen koko
maassa sekä tasata olosuhteista johtuvia
eroja.
• Kuntien peruspalvelujen valtionosuudet ovat
noin kahdeksan miljardia euroa, ja ne ovat
keskimäärin 22 prosenttia kuntien
käyttötuloista.
14.04.14

3. Hallitusohjelma
• Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan
osana kuntarakenneuudistusta.
• Järjestelmää yksinkertaistetaan ja
selkeytetään.
• Järjestelmän kannustavuutta
parannetaan.
14.04.14

4. SDP:lle tärkeää
• Valtionosuusjärjestelmän tehtävä on varmistaa, että
kunnat pystyvät tuottamaan peruspalvelut
kuntalaisilleen.
• Nyt luodaan järjestelmä, jonka myötä valtionosuudet
ovat vertailukelpoisia ja läpinäkyviä.
• Järjestelmää yksinkertaistetaan vähentämällä
merkittävästi laskentakriteerejä ja poistamalla niiden
päällekkäisyyksiä.
• Uudistuksessa kiinnitetään aikaisempaa painokkaammin
huomiota kuntien välisten erojen tasaamiseen.
14.04.14

5. Uusi valtionosuusjärjestelmä
• Valtionosuudet perustuvat jatkossakin valtaosin kunnan
väestön ikärakenteeseen ja sairastavuuteen.
• Kriteerien sisältöä on ajantasaistettu uusimman tilastotiedon
pohjalta. Valtionosuuksien laskemisessa käytettävät
ikäluokkien painokertoimet ja sairastavuustiedot perustuvat
THL:n ja VATTin selvityksiin.
• Painopistettä siirretään kustannusten tasauksesta tulojen
tasaukseen.
• Uusi järjestelmä on pääosin kuntaliitosneutraali.
• Uusi järjestelmä on kustannusneutraali, eli kuntien
valtionosuuksien kokonaismäärä ei muutu, vaan kysymys on
kuntien keskinäisestä uusjaosta.
14.04.14

6. Selkeyttä
laskentamallia yksinkertaistetaan, kriteerejä vähennetään ja
päällekkäisyyttä poistetaan
•Yleisperiaate: asukasluku x hinta x kerroin
•Uudessa järjestelmässä 11 kriteeriä (nyt miltei 50)
•Yksi ikärakenne, tietyt olosuhdeindikaattorit
•Valtionosuutta nykyistä enemmän sairastavuuden perusteella
•Kustannustenjaon tarkistus toteutetaan vuosittain
14.04.14

7. Kannustavuutta
• Kriteerit perustuvat kustannusten laskennalliseen
keskiarvoon, kunnan tuottaessa palvelun alle laskennallisen
kustannuksen, saa se hyödyn itselleen
• Järjestelmän kannustavuutta lisätään siirtämällä painopistettä
kustannusten tasauksesta tulojen tasaukseen.
• Lisäksi verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen
kannustavuutta lisätään (verotulojen kasvu hyödyttää
jatkossa myös tasausrajan alapuolella olevia kuntia).
• Lisäosissa työpaikkaomavaraisuus kannustaa kuntaa
aktiivisuuteen omassa elinkeinopolitiikassaan
14.04.14

8. Uuden järjestelmän kriteerit
1) Ikärakenne: Painot THL:n ja VATT:n selvityksistä.
2) Sairastavuus: Sisällöt ja painot perustuvat THL:n selvitykseen.
3) Työttömyysaste: Kunnan kerroin = kunnan työttömyysaste / koko maan keskiarvo.
4) Kaksikielisyys: Kaksikielisille kunnille = kaksikielisyyden hinnasta 7% koko asukasluvun perusteella ja 93%
ruotsinkielisen väestön perusteella ( asukasluvun perusteella jaetaan n. 35% ja ruotsinkielisten perusteella 65%
koko summasta )
5) Vieraskielisyys: Kunnan kerroin = kunnan vieraskielisten osuus vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka
osuus maan alin.
6) Asukastiheys: Kunnan kerroin = koko maan keskiarvo / kunnan asukastiheys. Kerroin rajattu maksimissaan
20:een.
7) Saaristo: Varsinaisille saaristokunnille = asukasluvun perusteella ja saaristokunnalle, jonka asukkaista
vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, korotus on kolminkertainen.
8) Koulutustausta: Kunnan kerroin = ilman tutkintoa olevien 30-54 -vuotiaiden osuus vastaavasta ikäluokasta
vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus maan alin.
14.04.14

9. Kunnat pääsivät vaikuttamaan
esitykseen
• Esitys valtionosuusuudistuksesta oli kunnissa lausunnoilla 4.2.2014 - 4.4.2014.
• Vastauksia saatiin yhteensä 331, joista 261 oli kuntien lausuntoja ja 70 muiden tahojen
lausuntoja. Lausunnonantajista 75 prosenttia suhtautui myönteisesti
valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen.
• Lausuntokierroksen palautteen perusteella Halke päätti tehdä muutoksia ikärakenteen
painoarvoihin, syrjäisyyskertoimiin sekä voimalaitosten kiinteistöveron tasaukseen.
• Lausunnoissa sairastavuus- ja ikärakennekriteerien sisältöihin oltiin tyytyväisiä.
Sairastavuuteen perustuvaan kriteeriin ei juuri esitetty muutoksia, mutta
ikärakenteessa toivottiin vanhemman väestön painottamista. Lausuntopalautteen
perusteella lopullisessa esityksessä vanhimpien ikäluokkien (yli 65-vuotiaat)
painoarvoa on hiukan nostettu ja vastaavasti nuorimpien ikäluokkien painoarvoa on
laskettu.
• Lausuntopalautteen perusteella esitystä muutettiin siten, että pääosa voimalaitosten
kiinteistöveroista jätettiin tasauksen ulkopuolelle. Lopullisessa hallituksen esityksessä
on mukana ydinvoimalaitosten kiinteistövero, josta 50 prosenttia esitetään
tasattavaksi.
14.04.14

10. Aikataulu
•Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle huhtikuussa 2014.
•Uudistus tulee voimaan vuoden 2015 alussa.
•Uudistukseen sovelletaan vähintään viiden vuoden
siirtymäaikaa, jonka tarkoitus on tasoittaa muutosta.
Ensimmäisinä vuosina kuntakohtainen muutos olisi korkeintaan
50 euroa asukasta kohti.
•Uudistus tulee voimaan vaiheittain: täysimääräisesti uudistus
on voimassa vuonna 2020.
14.04.14

11. 14.04.14
Kiitos!