SlideShare a Scribd company logo

Tuomas Iso-Markku: EUn puolustusulottuvuuden näkymät

Tutkija Tuomas Iso-Markku kertoi EU:n puolustusulottuvuuden näkymistä Eurooppatiedotuksen opettajaseminaarissa. Seminaari järjestettiin Ulkoministeriön Merikasarmin Engel-salissa 10.11.2017.

1 of 19
Download to read offline
EU:n puolustusulottuvuuden
näkymät
Helsinki, 10.11.2017
Tuomas Iso-Markku
tutkija, Euroopan unioni -tutkimusohjelma,
Ulkopoliittinen instituutti
Yleiset linjat
1.Puolustus EU-agendalla korkeammalla kuin
koskaan
2.On tapahtunut siirtymä kriisinhallinasta kohti
kokonaisvaltaisempaa puolustusajattelua/-
yhteistyötä
3.EU:ssa on valmisteilla useita puolustukseen
liittyviä käytännön toimia
4.EU:n puolustusyhteistyö ei korvaa NATOa, vaan
sen on tarkoitus täydentää NATOa
5.Jäsenmaiden välillä on yhä merkittäviä eroja ja
ristiriitoja, jotka vaikeuttavat yhteistyötä
Puolustus EU-agendalle ja siirtymä
kriisinhallinnasta kokonaisvaltaiseen
puolustusyhteistyöhön
-Sysäys 2010-luvun alussa:
globaali finanssikriisi ja eurokriisi kavensivat
jäsenmaiden taloudellista liikkumatilaa
-Euroopan turvallisuusympäristössä tapahtui
merkittäviä muutoksia:
levottomuus ja väkivalta Pohjois-Afrikassa ja Lähi-
idässä (Libya, Syyria); Yhdysvaltain painopisteen
oletettu siirtyminen Aasiaan
-Lisäksi: yhteisen turvallisuus- ja
puolustuspolitiikan heikkous
 Puolustus Eurooppa-neuvoston agendalle
joulukuussa 2013
Kokonaisvaltainen näkökulma puolustukseen:
1.kriisinhallinta,
2.suorituskyvyt,
3.puolustusteollisuus ja puolustusmarkkinat
Merkittävä avaus, mutta ei suuria päätöksiä
Puolustus EU-agendalle ja siirtymä
kriisinhallinnasta kokonaisvaltaiseen
puolustusyhteistyöhön
-Venäjän toimet Ukrainassa 2014 alkaen 
”aluepuolustuksen” renessanssi
-Brexit-äänestys kesäkuussa 2016:
turvallisuus/puolustus yhtenä integraation uusista
vetureista?
-Donald Trumpin valinta: yksimielisyys siitä, että
Euroopan on otettava suurempi rooli turvallisuus-
ja puolustuspolitiikassa
Lisäksi korkea edustaja Federica Mogherini
valmisteli EU:lle uuden turvallisuusstrategian, ns.
globaalistrategian (julkaistiin kesäkuussa 2016):
•”Eurooppalaisina meidän on otettava suurempi
vastuu turvallisuudestamme.”
•”Tässä hauraassa maailmassa pehmeä voima ei
riitä: meidän on parannettava uskottavuuttamme
turvallisuuden ja puolustuksen aloilla.”
•”Vaikka puolustuspolitiikka ja -menot kuuluvat
edelleen kansalliseen toimivaltaan, yhdelläkään
jäsenvaltiolla ei ole varaa toimia yksin […]”

More Related Content

Similar to Tuomas Iso-Markku: EUn puolustusulottuvuuden näkymät

Kuukausikokouksen esitelmä 19.3.2010
Kuukausikokouksen esitelmä 19.3.2010Kuukausikokouksen esitelmä 19.3.2010
Kuukausikokouksen esitelmä 19.3.2010Pamaus
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Miten kestävää tulevaisuutta rakennetaan?
Pääjohtaja Olli Rehn: Miten kestävää tulevaisuutta  rakennetaan?Pääjohtaja Olli Rehn: Miten kestävää tulevaisuutta  rakennetaan?
Pääjohtaja Olli Rehn: Miten kestävää tulevaisuutta rakennetaan?Suomen Pankki
 
Sdp pv uudistus erkki tuomioja 070212
Sdp pv uudistus erkki tuomioja 070212Sdp pv uudistus erkki tuomioja 070212
Sdp pv uudistus erkki tuomioja 070212SDP
 

Similar to Tuomas Iso-Markku: EUn puolustusulottuvuuden näkymät (6)

Kuukausikokouksen esitelmä 19.3.2010
Kuukausikokouksen esitelmä 19.3.2010Kuukausikokouksen esitelmä 19.3.2010
Kuukausikokouksen esitelmä 19.3.2010
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Miten kestävää tulevaisuutta rakennetaan?
Pääjohtaja Olli Rehn: Miten kestävää tulevaisuutta  rakennetaan?Pääjohtaja Olli Rehn: Miten kestävää tulevaisuutta  rakennetaan?
Pääjohtaja Olli Rehn: Miten kestävää tulevaisuutta rakennetaan?
 
Jaana Tapanainen-Thiess - Foresight Tuesday 01.06.2021
Jaana Tapanainen-Thiess - Foresight Tuesday 01.06.2021Jaana Tapanainen-Thiess - Foresight Tuesday 01.06.2021
Jaana Tapanainen-Thiess - Foresight Tuesday 01.06.2021
 
Finanssialan EU-tavoitteet 2019
Finanssialan EU-tavoitteet 2019Finanssialan EU-tavoitteet 2019
Finanssialan EU-tavoitteet 2019
 
Kenen ehdoilla E(M)U kehittyy?
Kenen ehdoilla E(M)U kehittyy?Kenen ehdoilla E(M)U kehittyy?
Kenen ehdoilla E(M)U kehittyy?
 
Sdp pv uudistus erkki tuomioja 070212
Sdp pv uudistus erkki tuomioja 070212Sdp pv uudistus erkki tuomioja 070212
Sdp pv uudistus erkki tuomioja 070212
 

More from Ulkoministeriö - Eurooppatiedotus

Demokratia ja oikeusvaltioperiaate uhattuina – mitä EU voi tehdä?
Demokratia ja oikeusvaltioperiaate uhattuina – mitä EU voi tehdä?Demokratia ja oikeusvaltioperiaate uhattuina – mitä EU voi tehdä?
Demokratia ja oikeusvaltioperiaate uhattuina – mitä EU voi tehdä?Ulkoministeriö - Eurooppatiedotus
 
Ville Kaitila: Brexitin vaikutukset Suomen talouteen ja kansalaisten asemaan ...
Ville Kaitila: Brexitin vaikutukset Suomen talouteen ja kansalaisten asemaan ...Ville Kaitila: Brexitin vaikutukset Suomen talouteen ja kansalaisten asemaan ...
Ville Kaitila: Brexitin vaikutukset Suomen talouteen ja kansalaisten asemaan ...Ulkoministeriö - Eurooppatiedotus
 

More from Ulkoministeriö - Eurooppatiedotus (20)

Miten EU tukee Ukrainaa?
Miten EU tukee Ukrainaa?Miten EU tukee Ukrainaa?
Miten EU tukee Ukrainaa?
 
EU energiakriisissä
EU energiakriisissäEU energiakriisissä
EU energiakriisissä
 
EU:n ulkosuhteet — case Turkki
EU:n ulkosuhteet — case TurkkiEU:n ulkosuhteet — case Turkki
EU:n ulkosuhteet — case Turkki
 
Yhdysvaltain vaalit ja EU
Yhdysvaltain vaalit ja EUYhdysvaltain vaalit ja EU
Yhdysvaltain vaalit ja EU
 
Brexit ja Britannian parlamenttivaalit 2019
Brexit ja Britannian parlamenttivaalit 2019Brexit ja Britannian parlamenttivaalit 2019
Brexit ja Britannian parlamenttivaalit 2019
 
EU:n turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheet
EU:n turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheetEU:n turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheet
EU:n turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheet
 
Saksa ja EU:n talous
Saksa ja EU:n talousSaksa ja EU:n talous
Saksa ja EU:n talous
 
Demokratia ja oikeusvaltioperiaate uhattuina – mitä EU voi tehdä?
Demokratia ja oikeusvaltioperiaate uhattuina – mitä EU voi tehdä?Demokratia ja oikeusvaltioperiaate uhattuina – mitä EU voi tehdä?
Demokratia ja oikeusvaltioperiaate uhattuina – mitä EU voi tehdä?
 
Brexit – To be confirmed
Brexit – To be confirmedBrexit – To be confirmed
Brexit – To be confirmed
 
EU:n turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheet
EU:n turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheetEU:n turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheet
EU:n turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheet
 
Saksa ja EU:n talous
Saksa ja EU:n talousSaksa ja EU:n talous
Saksa ja EU:n talous
 
Keski- ja Itä-Euroopan poliittiset trendit ja sielunmaisema
Keski- ja Itä-Euroopan poliittiset trendit ja sielunmaisemaKeski- ja Itä-Euroopan poliittiset trendit ja sielunmaisema
Keski- ja Itä-Euroopan poliittiset trendit ja sielunmaisema
 
Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU
Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EUKansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU
Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU
 
Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU
Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EUKansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU
Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU
 
Tapio Raunio: Suomen EU-politiikka
Tapio Raunio: Suomen EU-politiikkaTapio Raunio: Suomen EU-politiikka
Tapio Raunio: Suomen EU-politiikka
 
Juha Jokela: EU Saksan vaalien jälkeen
Juha Jokela: EU Saksan vaalien jälkeenJuha Jokela: EU Saksan vaalien jälkeen
Juha Jokela: EU Saksan vaalien jälkeen
 
Ville Kaitila: Brexitin vaikutukset Suomen talouteen ja kansalaisten asemaan ...
Ville Kaitila: Brexitin vaikutukset Suomen talouteen ja kansalaisten asemaan ...Ville Kaitila: Brexitin vaikutukset Suomen talouteen ja kansalaisten asemaan ...
Ville Kaitila: Brexitin vaikutukset Suomen talouteen ja kansalaisten asemaan ...
 
EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia
EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategiaEU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia
EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia
 
Miten brexit muuttaa Euroopan unionia?
Miten brexit muuttaa Euroopan unionia?Miten brexit muuttaa Euroopan unionia?
Miten brexit muuttaa Euroopan unionia?
 
EMU:n kehittaminen - Niina Pautola-Mol
EMU:n kehittaminen - Niina Pautola-MolEMU:n kehittaminen - Niina Pautola-Mol
EMU:n kehittaminen - Niina Pautola-Mol
 

Tuomas Iso-Markku: EUn puolustusulottuvuuden näkymät

  • 1. EU:n puolustusulottuvuuden näkymät Helsinki, 10.11.2017 Tuomas Iso-Markku tutkija, Euroopan unioni -tutkimusohjelma, Ulkopoliittinen instituutti
  • 2. Yleiset linjat 1.Puolustus EU-agendalla korkeammalla kuin koskaan 2.On tapahtunut siirtymä kriisinhallinasta kohti kokonaisvaltaisempaa puolustusajattelua/- yhteistyötä 3.EU:ssa on valmisteilla useita puolustukseen liittyviä käytännön toimia 4.EU:n puolustusyhteistyö ei korvaa NATOa, vaan sen on tarkoitus täydentää NATOa 5.Jäsenmaiden välillä on yhä merkittäviä eroja ja ristiriitoja, jotka vaikeuttavat yhteistyötä
  • 3. Puolustus EU-agendalle ja siirtymä kriisinhallinnasta kokonaisvaltaiseen puolustusyhteistyöhön -Sysäys 2010-luvun alussa: globaali finanssikriisi ja eurokriisi kavensivat jäsenmaiden taloudellista liikkumatilaa -Euroopan turvallisuusympäristössä tapahtui merkittäviä muutoksia: levottomuus ja väkivalta Pohjois-Afrikassa ja Lähi- idässä (Libya, Syyria); Yhdysvaltain painopisteen oletettu siirtyminen Aasiaan -Lisäksi: yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan heikkous
  • 4.  Puolustus Eurooppa-neuvoston agendalle joulukuussa 2013 Kokonaisvaltainen näkökulma puolustukseen: 1.kriisinhallinta, 2.suorituskyvyt, 3.puolustusteollisuus ja puolustusmarkkinat Merkittävä avaus, mutta ei suuria päätöksiä
  • 5. Puolustus EU-agendalle ja siirtymä kriisinhallinnasta kokonaisvaltaiseen puolustusyhteistyöhön -Venäjän toimet Ukrainassa 2014 alkaen  ”aluepuolustuksen” renessanssi -Brexit-äänestys kesäkuussa 2016: turvallisuus/puolustus yhtenä integraation uusista vetureista? -Donald Trumpin valinta: yksimielisyys siitä, että Euroopan on otettava suurempi rooli turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa
  • 6. Lisäksi korkea edustaja Federica Mogherini valmisteli EU:lle uuden turvallisuusstrategian, ns. globaalistrategian (julkaistiin kesäkuussa 2016): •”Eurooppalaisina meidän on otettava suurempi vastuu turvallisuudestamme.” •”Tässä hauraassa maailmassa pehmeä voima ei riitä: meidän on parannettava uskottavuuttamme turvallisuuden ja puolustuksen aloilla.” •”Vaikka puolustuspolitiikka ja -menot kuuluvat edelleen kansalliseen toimivaltaan, yhdelläkään jäsenvaltiolla ei ole varaa toimia yksin […]”
  • 7. Globaalistrategian mukaan EU:n tulee: •vastata ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin •auttaa kehittämään kumppanien turvallisuus- ja puolustusvalmiuksia •suojella EU:ta ja sen kansalaisia Osana samaa pakettia Euroopan komissio julkaisi talvella 2016 oman Euroopan puolustuksen toimintasuunnitelmansa  Yhdessä dokumentit ohjaavat EU:ssa käytävää puolustuskeskustelua
  • 8. Parhaillaan valmisteltavat käytännön toimet: •EU:n koulutusoperaatioiden johtokeskus •Puolustuksen vuosittainen arviointimekanismi •Euroopan puolustusrahasto (tutkimusosa sekä tuotekehitys- ja hankintaosa) •Pysyvä rakenteellinen yhteistyö
  • 9. EU:n koulutusoperaatioiden johtokeskus (Military Planning and Conduct Capability, MPCC) -ottaa vastuulleen EU:n sotilaallisten koulutusoperaatioiden (tällä hetkellä Keski-Afrikan tasavalta, Mali ja Somalia) suunnittelun ja johtamisen -toimii osana EU:n sotilasesikuntaa, työllistää n. 25 henkilöä -päätös perustamisesta ennen kaikkea symbolisesti merkittävä (ehdotettiin jo 2000-luvun alussa, erityisesti Iso-Britannia vastustanut) -toisaalta: ei ”oikea” sotilaspäämaja!
  • 10. Puolustuksen vuosittainen arviointimekanismi (Coordinated Annual Review on Defence, CARD) -tavoitteena… •koordinoida ja synkronoida jäsenvaltioiden kansallista puolustussuunnittelua •tunnistaa sitä kautta suorituskykypuutteita sekä mahdollisia yhteistyöalueita -Euroopan puolustusvirasto (EDA) toimii arviointimekanismin sihteeristönä -Arviontimekanismi on jäsenvaltioiden kontrollissa ja täysin vapaaehtoinen  tehoton?
  • 11. Euroopan puolustusrahasto (tutkimusosa sekä tuotekehitys- ja hankintaosa) -puolustusalan tutkimusyhteistyön tukeminen EU:n budjettivaroista •90 milj. euroa vuoden 2019 loppuun asti •vuodesta 2020 alkaen 500 milj./vuosi? -puolustustarvikkeiden kehitystä ja hankintaa koskevan yhteistyön tukeminen osarahoituksella •500 milj. euroa vuosina 2019 ja 2010 •vuodesta 2020 alkaen miljardi euroa vuodessa? -vaikeat budjettineuvottelut edessä (Brexit!), projektien toteutuminen jäsenmaiden innosta kiinni!
  • 12. Pysyvä rakenteellinen yhteistyö (Permanent Structured Cooperation, PESCO) -perustuu Lissabonin-sopimukseen, antaa halukkaille jäsenmaille mahdollisuuden tiivistää keskinäistä yhteistyötään puolustusasioissa muita nopeammin -kaksiosainen: •halukkaat jäsenmaat sitoutuvat tiettyjen kriteerien täyttämiseen •halukkaat jäsenmaat sopivat konkreettisista yhteistyöprojekteista -Kunnianhimon taso, mahdolliset jakolinjat?
  • 13. Parhaillaan valmisteltavat käytännön toimet: -EU:n koulutusoperaatioiden johtokeskus (ei ”oikea” sotilaspäämaja) -Puolustuksen vuosittainen arviointimekanismi (vapaaehtoinen  tehoton?) -Euroopan puolustusrahasto (tutkimusosa sekä tuotekehitys- ja hankintaosa) (vaikeat budjettineuvottelut, loppujen lopuksi jäsenmaiden innosta kiinni) -Pysyvä rakenteellinen yhteistyö (kunnianhimoton, luo jakolinjoja EU:n sisälle?)
  • 14. Jäsenmaiden välillä edelleen merkittäviä eroja… •turvallisuus- ja puolustuspolitiikan painopisteissä; •uhkakuvissa; •strategisissa kulttuureissa; •suhteessa NATOon; •suhtautumisessa EU-puolustusyhteistyöhön; •suhtautumisessa Euroopan komission rooliin; •puolustusteollisissa intresseissä  Vaikeuttavat yhteistyötä, kuten tähänkin asti
  • 15. Asetelma tällä hetkellä Johtovaltiot: Saksa ja Ranska (mutta kuinka vahvalla pohjalla niiden johtajuus on?) Aktiiviset: Suomi, Alankomaat, Italia, Belgia, Espanja, Tshekki Myönteiset: esim. Slovakia, Viro Varaukselliset: Ruotsi, Irlanti, Itävalta Kielteinen: Puola Ulkokehällä: Iso-Britannia (Brexit), Tanska (opt-out)
  • 16. -EU:ssa tehtävä puolustusyhteistyö ei korvaa NATOa, vaan sen on tarkoitus ennemminkin täydentää NATOa -EU:n ja NATOn keskinäinen yhteistyö tärkeä kehityskohde tällä hetkellä suhde on parantunut ja selkiytynyt, mutta merkittäviä ongelmia on edelleen (esim. ratkaisematon Kypros vs. Turkki) -EU:n ja NATOn yhteistyöalueita ovat muun muassa hybridiuhkien tunnistaminen ja torjunta, koordinoitu harjoitustoiminta sekä (potentiaalisesti) eurooppalaisen suorituskyky-yhteistyön koordinointi
  • 17. -Puolustusyhteistyötä tullaan tekemään myös pienemmissä ryhmissä: esim. Iso-Britannia-Ranska, Suomi-Ruotsi, Alankomaat-Belgia, Saksa-Alankomaat, Pohjoismaat jne. -Näiden yhteistyömuotojen suhde EU-kehikkoon osin avoinna kuka koordinoi Euroopan puolustuksen tilkkutäkkiä? miten EU:n jättävä Iso-Britannia sidotaan Euroopan puolustusyhteistyöverkostoon?
  • 18. Yhteenvetona: -EU:n puolustusyhteistyössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia -Parhaillaan valmistelussa on useita käytännön toimia, jotka symboloivat näitä muutoksia -Samalla ilmassa on kuitenkin myös paljon kysymyksiä – sekä vanhoja että uusia