SlideShare a Scribd company logo

Ty22004

•
•
Palkansaajien tutkimuslaitos
Palkansaajien tutkimuslaitos

Globalisaatio, euro, talousennuste 2004-2005

Government & Nonprofit
1 of 60
Download to read offline
&2/2004 Ta l o u s Globalisaatio Euro Venäjä Työtulojen osuus Asunto- markkinat Talousennuste 2004-2005 Y h t e i s k u n t a
2 2004 &2/2004 Ta l o u s Globalisaatio Euro Venäjä Työtulojen osuus Asunto- markkinat Talousennuste 2004-2005 Y h t e i s k u n t a Heikki Taimio Pääkirjoitus.......................................................................... 1 Talousennuste 2004–2005 Kulutus pitää yllä kasvua ja työllisyyttä ............................... 2 Eero Lehto Vahva euro ja talouskasvu ................................................... 10 Olli Rehn Suomalainen työ ja tuotanto maailmantalouden murroksessa ......................................................................... 16 Pekka Sutela Venäjä: pieni mutta kukoistava talous ................................. 22 Tomi Kyyrä Työtulojen osuuden pieneneminen Suomen tehdasteollisuu- dessa: mitä mikroaineisto kertoo?....................................... 28 Jukka Jalava Vuosisata suomalaista talouskasvua: sähkön ja ICT:n rooli ..................................................................................... 34 Kari Takala Ovatko asunnot ylihinnoiteltuja? ........................................ 40 Heikki Taimio “Globalisaatio käy nyt puolustustaistelua” – Suomen Akatemian pääjohtaja Raimo Väyrysen haastattelu ............. 48 Suhdanteet yhdellä silmäyksellä ........................................... 55 32. vuosikerta 4 numeroa vuodessa Julkaisija: Palkansaajien tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A (6. krs) 00530 Helsinki P. 09–2535 7330 Fax: 09–2535 7332 www.labour.fi Toimitus: Päätoimittaja Jukka Pekkarinen Toimittaja Heikki Taimio P. 09–2535 7349 Heikki.Taimio@labour.fi Taitto ja tilaukset: Irmeli Honka P. 09–2535 7338 Irmeli.Honka@labour.fi Toimitusneuvosto: Sari Aalto-Matturi Ulla Aitta Peter J. Boldt Lea Haikala Tuomas Harpf Pekka Immeli Esa Mäisti Seppo Nevalainen Jari Vettenranta Tilaushinnat: Vuosikerta 20,00 € Irtonumero 6,50 € Painopaikka: Jaarli Oy Valokuvaus: Maarit Kytöharju Kansi: Graafikko Markku Böök Kannen kuva: Martti Larme ISSN 1975–181X
AJANKOHTAISTA Heikki Taimio Sotienjälkeinen Bretton Woods-va- luuttajärjestelmä perustui kiinteisiin va- luuttakursseihin suhteessa Yhdysvaltain dollariin, joka oli sidottu kultaan. 1950- ja 1960-luvuilla Yhdysvaltojen maksutasealijäämien kautta maailmalle virtasi dollareita, jotka kasvattivat kes- kuspankkien valuuttavarantoja. Koli- kon kääntöpuolena Eurooppa ja Japani saivat maksutaseylijäämiensä kautta rahoitusta talouskasvulleen, jolla ne lähestyivät Yhdysvaltain elintasoa. Jos Yhdysvallat olisi kiristänyt talo- uspolitiikkaansa maksutasealijäämiensä sulkemiseksi, olisi muiden maiden va- luuttavarantojen kasvu tyrehtynyt ja talouskasvu kärsinyt. Toisaalta jatku- essaan maksutasealijäämät olisivat paisuttaneet maailman dollarivarannot yli niiden katteena olevien Yhdysval- tain kultavarantojen arvon, jolloin luot- tamus dollarin vaihdettavuuteen kul- taan olisi haihtunut. Tämä taloustie- teilijä Robert Triffinin mukaan nimet- ty dilemma johti 1970-luvun alussa jär- jestelmän romahdukseen: dollari de- valvoitiin ja sen vaihdettavuus kultaan lopetettiin. Päävaluutat alkoivat kellua, ja maailmantalous muuttui epäva- kaammaksi. Nykyään miltei kaikki Aasian maat ovat sitoneet valuuttakurssinsa dolla- riin, jota virtaa valtavia määriä niiden keskuspankkien valuuttavarantoihin maksutaseylijäämien ja valuuttamark- kinainterventioiden kautta. Aasian maiden kasvu- ja lähestymisstrategia- na on ylläpitää aliarvostetulla valuut- takurssilla hyvää kilpailukykyä ja mak- sutaseylijäämää. Yhdysvaltain saman- aikainen velkaantuminen ei uhkaa sen matalaa korkotasoa, koska Aasian halu kasata dollarivarantoja on ehtymätön. Dollaria ei tällä kertaa ole sidottu kultaan. Triffinin dilemman päivitys on kuitenkin ilmeinen: Yhdysvallat voisi taas kiristää talouspolitiikkaansa, tai Aasia voisi menettää luottamuksensa ylivelkaantuneen maan valuuttaan. Jos tätä saadaan odottaa Bretton Wood- sin tapaan vuosikaudet, niin tasapai- nottomuudet saavuttavat suunnattomat mittasuhteet. Tässä saattaa olla maail- mantalouden yksi megatrendi. Triffinin dilemman päivitys Kansainvälisen työjärjestön ILO:n asettama globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomissio, jonka puheenjohtajina toimivat pre- sidentti Tarja Halonen ja Tansani- an presidentti Benjamin Mkapa, jul- kisti viime helmikuussa raporttin- sa, jonka suomenkielinen tiivistel- mä ja epävirallinen käännös ”Oi- keudenmukainen globalisaatio: mahdollisuuksia kaikille” löytyvät tasavallan presidentin sivuilta www.tpk.fi (”Tiedotteet ja uutiset” 10.3.2004). Komission englannin- kieliset kotisivut www.ilo.org/pub- lic/english/wcsdg sisältävät lisäma- teriaalia. Valtioneuvoston kanslian tam- mikuussa 2004 käynnistämästä ”Suomi maailmantaloudessa”-selvi- tyshankkeesta tiedotetaan sivuilla w w w . v n k . f i / v n / l i s t o n / vnk.lsp?r=72483&k=fi . Globali- saation eri puolia Suomen kannalta on selvitetty laajassa professori Rai- mo Väyrysen johtamassa tutkimus- projektissa jo v. 1997–99 – ks. w w w . s i t r a . f i / A l a s i v u s t o / index.asp?DirID=543 – Julkaisut. Sitralla on käynnissä useita aihee- seen liittyviä hankkeita – ks. www.sitra.fi/index.asp?DirID=8 . VATTilta on ilmestynyt v. 2003 Reino Hjerppen toimittama ”Julki- nen talous globalisoituvassa maail- mantaloudessa” (VATT-julkaisuja 36, www.vatt.fi) . Globalisaatiota suppeampaa ky- symystä Suomen kilpailukyvystä ovat selvittäneet VM raportissaan ”Suomen kilpailukyky ja sen kehit- tämistarve” (www.vm.fi/tiedostot/ pdf/fi/7367.pdf) ja KTM rapor- tissaan ”Competitiveness and Busi- ness Environment in Finland – An International Benchmarking” (http://ktm.elinar.fi/ktm_jur – ”Uudet julkaisut”) . Työministeri- öltä on tulossa selonteko globalisaa- tion vaikutuksista työelämään, ja useilla työmarkkinajärjestöillä on globalisaatioon ja kilpailukykyyn liit- tyviä hankkeita.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s2 Viime vuonna Suomen talous kehittyi verraten suotuisasti. Kokonaistuotan- to kasvoi noin 2 prosenttia, kun kasvu jäi koko euroalueella vain 0,3 prosent- tiin. Kuluttajien luottamus oli muihin EU-maihin verrattuna poikkeuksellisen vahva. Se myös vaikutti yksityiseen ku- lutukseen, joka kasvoi meillä 3,6 pro- senttia edellisvuodesta ja oli talouskas- vun moottori. Viennin selvät vaikeu- det kuitenkin pitivät talouskasvun suh- teellisen hitaana, ja tämä näkyi työlli- syydessä. Vaikka työllisyys kohenikin julkisissa palveluissa ja yksityisestä ku- lutuksesta riippuvassa tuotannossa, se heikkeni vientiteollisuudessa ja sitä tu- kevassa palvelutuotannossa. Suomen talouskasvun painopiste py- syy tänäkin vuonna yksityisessä kulu- tuksessa. Myös viennin kasvu nopeu- tuu, mutta suhteellisen verkkaisesti. Osasyy tähän on euron vahvistuminen, joka on yhtäältä hidastanut päämark- kina-alueemme, EU-maiden talouksi- en elpymistä, ja on toisaalta heikentä- nyt suoraan vientimme hintakilpailu- kykyä. Tästä huolimatta kokonaistuo- tanto kasvaa tänä vuonna 3 prosent- tia. Ensi vuonna kasvu nopeutuu, vaik- ka yksityisen kulutuksen kasvu jo ta- Kulutus pitää yllä kasvua ja työllisyyttä Palkansaajien tutkimuslaitos Ennusteryhmä Ennuste on julkaisu 18.3.2004 Suomen talouskasvu nopeutuu, ja sen painopiste pysyy viimevuotiseen tapaan yksityisessä kulutuksessa. Ensi vuonna kulutus tasaantuu samalla kun vienti ja investoinnit vauhdittavat talous- kasvua. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteryhmään kuuluvat Merja Kauhanen, Eero Leh- to, Heikki Taimio ja Ilpo Suoniemi.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 3 saantuu. Vuonna 2005 suurten raken- nusprojektien vauhdittamat investoin- nit ja vienti, joka tuolloin vetää jo pa- remmin myös Eurooppaan, nopeutta- vat taloudellista kasvua. Noususuhdan- teen ansiosta työllisyys kohenee koh- tuullisesti. Euroopan elpyminen vasta alkamassa Euroalueen taloudellinen kasvu hidas- tui viime vuonna edellisvuodesta. Ko- konaistuotannon lisäys jäi 0,3 prosent- tiin. Koko EU-alueella kasvu ylsi 0,6 prosenttiin. Yksityinen kulutus kasvoi noin prosentin ja yksityiset investoin- nit supistuivat jonkin verran. Julkinen kulutus tuki selvästi kasvua, ja ulko- maankaupan vaikutus jäi lievästi ne- gatiiviseksi. Ottaen huomioon alueen kotitalouk- sien suhteellisen vahvan rahoitusase- man, kohtuullisen tulonmuodostuksen sekä matalan reaalikorkotason edelly- tykset euroalueen kasvun nopeutumi- selle ovat olemassa. Euroalueen enna- koivien osoittimien mukaan talouskas- vu onkin vahvistumassa. Niin teollisuut- ta, rakentamista, vähittäiskauppaa, kuluttajien luottamusta kuin yksityisiä palveluitakin koskevien indeksien jou- lu-helmikuun keskiarvot olivat edeltä- vän kolmen kuukauden jakson keski- arvon yläpuolella. Kuitenkin vain yk- sityisten palveluiden indikaattori oli noussut selvästi. Muut osoittimet oli- vat nousseet vain vähän, mikä viittaa siihen, että alueen talouskasvu nopeu- tuu varsin verkkaasti. Kaikkiaan voi- daan sanoa, että euroalueen elpymi- nen on ollut hitaampaa kuin mitä vii- me elokuussa odotimme. Erityisen huolestuttavaa on kulutta- jien heikkona pysynyt luottamus ja ra- kentamisen laimeus matalasta reaali- korosta huolimatta. Kuluttajaluotta- musta on heikentänyt suhteellisen kor- kea työttömyys ja siitä aiheutuva epä- varmuus. Alueen työttömyysaste on pysynyt koko viime vuoden noin 8,8 prosentissa. On ilmeistä, että myös yksityiset investoinnit lähtevät liikkeelle vasta sen jälkeen, kun taloudellinen aktiviteetti on elpynyt selvästi. Yhtenä syynä toteutuneeseen kehi- tykseen voidaan pitää euron dollariar- von odottamatonta ja suhdannetilan- teeseen huonosti sopivaa vahvistumis- ta. Euron arvo on tällä hetkellä (16.3.) 1,23 dollaria. Huolimatta siitä, että euro on heikentynyt viime päivinä, se on yhä noin 13 prosenttia vahvempi kuin vuosi sitten ja jopa 40 prosenttia vahvempi kuin kaksi vuotta sitten. Euro (tai sitä vastaava ecu-korin arvo) ei ole poikkeuksellisen vahva suhteessa dol- lariin (kuvio 1). Se on kuitenkin poik- keuksellista, että euro vahvistuu suh- teessa dollariin huolimatta siitä, että USA:n talouden kasvuvauhti on jo huomattavan pitkään ylittänyt selvästi euroalueen kasvuvauhdin. Yleensä korjaava ja talouskehitystä tasoittava valuuttaliike on syntynyt jo verrattain pian sen jälkeen, kun kasvuerot ovat erkaantuneet. Viimeaikaista kehitystä, joka on hidastanut euroalueen talous- kehitystä, selittääkin pitkälti kolmen blokin – Aasian, euroalueen ja USA:n – rahapolitiikkojen erilaisuus. Aasian maat ja USA panevat reaalitalouden ja kasvun vahvistamiselle (lyhyellä aika- välillä) suuremman painon kuin Eu- roopan keskuspankki. Suhdannenäkymät ovat Euroopankin osalta kuitenkin pääosin myönteisiä. Sekä USA:n että Aasian suhteellinen vahva kasvu heijastuu myös Euroop- paan euron vahvuudesta huolimatta. Tämä yhdessä matalan reaalikoron ja alueen sisäistä ostovoimaa tukevan euron vahvistumisen kanssa on piris- tämässä yksityistä kulutusta, joka kas- vaa jo tänä vuonna noin 2 prosenttia. Yksityisten investointien elpymistä saa- daan kuitenkin vielä odottaa. Julkisen talouden vaikutus talouskasvuun lienee neutraali. Ulkomaankaupan vaikutus talouskasvuun on lievästi negatiivinen. Euron vahvistumisen vuoksi vienti kas- vaa tuontia jonkin verran hitaammin. Uusi ennusteemme euroalueelle ot- taa huomioon viime vuoden lopun hi- taahkon kasvun. Tämän vuoden sisäi- sen kokonaistuotannon kasvun odo- tetaan kiihtyvän noin kahteen prosent- tiin vuositasolla. Vuosikeskiarvoihin perustuva kasvuvauhti jää kuitenkin 1,6 prosenttiin. Ensi vuonna kasvu vauhdittuu selvästi. Kuluttajan luotta- muksen vahvistumisen myötä yksityi- nen kulutus kasvaa 2,4 prosenttia. Matalien korkojen ja yritysten paran- tuneen tulevaisuususkon vaikutukses- ta yksityiset investoinnit kasvavat 3 prosenttia edellisvuodesta. Kuvio 1. Euron arvo dollareissa ja talouden kasvuvauhti 1991–2004. Lähde: OECD, Suomen Pankki.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s4 Euroalueen kuluttajahintainflaatio on vakiintunut 2 prosentin tuntumaan eikä EKP näe, että inflaatio olisi lyhyellä ai- kavälillä uhkaamassa sen inflaatiotavoi- tetta: lähellä 2 prosenttia mutta sen alapuolella. Parantuneiden suhdanne- näkymien vakuuttamana ja tyytyväise- nä euron vahvuuden muodostamaan inflaatiojarruun EKP ei kuitenkaan näe tarvetta alentaa korkoa. Runsasta lik- viditeettiä raha-aggregaatin M3 kehi- tyksen perusteella pidetään lisäksi ris- kinä, joka voi johtaa inflaation nopeu- tumiseen. Mitään koron nostoa ei tä- män vuoden aikana ole kuitenkaan odotettavissa. Sen sijaan on ilmeistä, että yleisen suhdannetilanteen paran- tuessa korkoa tarkistetaan ensi vuon- na ylöspäin. USA:n talouskasvu vahvaa – talouden epätasapainot edel- leen uhkana USA:n talouskasvua ylläpitivät viime vuonna lähes kaikki huoltotaseen ky- syntäerät. Ulkomaankaupan vaikutus oli toisella neljänneksellä tosin selvästi negatiivinen, mutta vuoden jälkipuo- liskolla sekin tuki talouden kasvua. Yksityisen kulutuksen tasaisen nopea kasvu on tukenut kasvua koko ajan. Julkisen kulutuksen ja siinä sotilasme- nojen vaikutus oli erityisen voimakas viime vuoden toisella neljänneksellä. Vilkas asuntorakentaminen on tuke- nut kasvua koko ajan, ja viime vuo- den jälkipuoliskolla myös muut yksi- tyiset investoinnit lähtivät liikkeelle. Tänä vuonna julkinen talous ei enää tue talouskasvua. Yksityisten investoin- tien vaikutus kasvuun sen sijaan voi- mistuu, vaikka asuntoinvestointien tah- ti on laantumassa. Työllisyys paranee jonkin verran. Tähän liittyen työttö- myysaste laskee vuoden loppuun men- nessä runsaaseen 5 prosenttiin. Työlli- syystilanteen paraneminen pitää osal- taan yllä kuluttajien luottamusta. Yk- sityisen kulutuksen kasvu jäänee kui- tenkin noin 3 prosenttiin. Sen kasvua rajoittavat kotitalouksien jo varsin ras- kas velkaantuneisuus samoin kuin ly- hyiden ja pitkien korkojen hienoinen nousu. Ulkomaankaupan vaikutus kas- vuun jäänee vähäiseksi. Vaikka Yhdys- valtain hintakilpailukyky Eurooppaan nähden on parantunut, Aasian kaupan vaje on vain kasvamassa, eikä USA:n ulkomaankaupan vaje ole kaikkiaan juuri supistumassa. USA:n tämän vuo- den talouskasvuksi ennustamme 4,1 prosenttia. Tästä luvusta kasvuperin- nön osuus on lähes yksi prosenttiyk- sikkö, sillä vuoden sisäinen kasvu jää noin 3 prosenttiin. Ensi vuonna USA:n kasvu hidastuu 3,5 prosenttiin. Kasvua ylläpitävät yhä yksityiset investoinnit ja yksityinen ku- lutus. Yksityisen kulutuksen vetoapu tosin heikkenee, kun kotitalouksien velkaantuminen ja pitkien korkojen nousu hillitsevät sen kasvua. Velkaan- tunut julkinen talouskaan ei enää tar- joa vetoapua samoin kuin ei ulkomaan- kauppakaan, sillä USA:n viennin hin- takilpailukyky Aasiaan nähden on yhä edelleen heikko. Reaalikoron tasolla mitaten USA:n keskuspankin rahapolitiikka on ollut selvästi ekspansiivisempaa kuin EKP:n rahapolitiikka. Vaikka USA:n talous- kasvu on ollut viime vuoden kolman- nesta neljänneksestä lähtien verraten nopeata – ylittänyt kolmen prosentin rajan – ei keskuspankki (Fed) ole vie- lä ennen kesää nostamassa korkoa. Fed odottaa, että työllisyys paranee selvästi, mikä tarjoaisi sille otollisen ti- laisuuden nostaa korkoa sekä hillitä kuumentuneita asuntomarkkinoita ja liiallista kotitalouksien velkaantumista ilman, että reaalitalouden kasvu pysäh- tyisi. Fedin kevyt rahapolitiikka sisäl- tää omat riskinsä. Ei ole poissuljettu, että pitkittämällä koron nostoa keskus- pankki luo edellytyksiä markkinakor- jaukselle, jonka yhteydessä pitkät ko- rot nousevat, varallisuusesineiden hin- nat romahtavat ja reaalitalous vaipuu uuteen taantumaan. Venäjä jo Suomen kolman- neksi suurimmaksi vientikoh- teeksi Lähes koko Aasian ja nyttemmin myös Venäjän taloudet kasvavat vauhdilla. Kiinan kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 9 prosenttia eikä kasvun tahti juuri laannu lähivuosina. Myös Japa- nin talous on vihdoin elpymässä. No- peasti kasvavien lähimarkkinoiden avustamana sen oma kasvu yltää tänä ja ensi vuonna noin kolmen prosentin luokkaan. Huolimatta Aasian markki- noiden nopeasta kasvusta Suomen vienti ei ole saanut kunnon jalansijaa siellä. Sen sijaan Suomen vienti on hyötymässä Venäjän nopeutuvasta kas- vusta, joka on tänä ja ensi vuonna noin 7 prosenttia. Kansainvälinen talous. Kokonaistuotannon määrän kasvu (%) 2003 2004e 2005e Yhdysvallat .................................................. 3,1 4,1 3,5 Euro–12 ...................................................... 0,3 1,6 2,4 Saksa ........................................................ –0,1 1,5 2,4 Ranska ...................................................... 0,1 1,7 2,5 Italia.......................................................... 0,5 1,0 1,6 EU15 ........................................................... 0,6 1,7 2,4 Ruotsi........................................................ 1,5 2,2 2,5 Iso-Britannia ............................................. 1,9 2,0 2,3 Japani........................................................... 2,7 3,0 3,5 Venäjä.......................................................... 7,3 7,5 7,0 Kiina ............................................................ 9,1 9,0 7,5 Lähde: BEA, OECD, IMF, Palkansaajien tutkimuslaitos.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 5 Vienti vauhdittaa kasvua vasta ensi vuonna Suomen tavaroiden ja palvelusten viennin kasvu jäi viime vuonna 1,3 prosenttiin. Yllättävää oli, että viime vuoden viimeisellä neljänneksellä vienti jopa supistui, vaikka vientimarkkinam- me olivat selvässä kasvussa. Tämä koskee erityisesti vientiä EU-maihin, jonka nimellinen arvo supistui koko vuonna 4 prosenttia. Huomionarvois- ta on se, että Suomen vienti EU-mai- hin supistui selvästi viime vuoden lop- pua kohden, vaikka samaan aikaan ta- louskasvu alkoi elpyä näissä maissa. Vientimenestystämme on rajoittanut euron vahvistuminen ja se, että voi- mistuva kysyntä kansainvälisillä mark- kinoilla on kohdistunut sellaisiin tuot- teisiin kuten autoihin, joiden tuotanto on Suomessa verraten vähäistä. No- kia-konsernin kohdalla taas ovat kas- vaneet nopeimmin ne alueelliset mark- kinat, joiden kysyntä tyydytetään Suo- men ulkopuolella sijaitsevien yksiköi- den tuotannolla. Tämä vuonna tavaroiden ja palvelus- ten vienti piristyy ja kasvaa 2,8 pro- senttia. Viennin kasvua rajoittaa edel- leen vahvistunut euro. On odotetta- vissa, että koko metalliteollisuuden ja metsäteollisuuden vienti kasvaa jo yli kolme prosenttia. Muu tavaravienti ja palvelujen vienti sen sijaan jää tämän alle. Ensi vuonna euron vahvistumisen vientiä hidastava vaikutus ei ole enää yhtä tuntuvaa. Vienti kasvaa 4,5 pro- senttia kuluvasta vuodesta, kun myös Euroopan nopeutunut talouskasvu tar- joaa hyvän pohjan vientimme laajen- tumiselle. Raaka-aineiden, sähkövirran ja moot- toriajoneuvojen tuonti oli viime vuon- na runsasta. Tavaroiden ja palvelusten tuonnin kasvu jäi kuitenkin vajaaseen prosenttiin, kun palvelutuonti supistui ja kone- ja laiteinvestoinnit supistuivat tuntuvasti. Investointiasteen nousu, viennin piristyminen, vahvana pysyvä kulutus ja vahvistunut euro lisäävät tuontia tänä ja ensi vuonna. Tänä vuon- na koko tuonnin volyymi kasvaa noin kolme prosenttia ja ensi vuonna noin 4 prosenttia. Kansainvälisen talouden vahvistumi- nen on nostamassa myös metsäteolli- suutemme maailmanmarkkinahintoja. Pohjois-Amerikassa hintoja on jo nos- tettu, ja sama suuntaus on leviämässä Eurooppaan. Teknologiateollisuudes- sa perusmetallin sekä kone- ja laite- teollisuuden vientihintojen kehitys on vakaata. Elektroniikkateollisuuden hin- taeroosio hellittää, kun esimerkiksi matkapuhelimissa uusien ja entistä kalliimpien mallien vientiosuus on nou- semassa. Tämän vuoden aikana vien- tihinnat nousevat. Mutta koska niiden ura oli viime vuonna laskeva, koko viennin hintataso on vuosikeskiarvona tänä vuonna suuriin piirtein samalla tasolla kuin viime vuonna. Ensi vuon- na vientihintojen odotetaan nousevan keskimäärin 1,5 prosenttia. Tuontihintoihin vaikuttavat raaka-ai- neiden maailmanmarkkinahinnat ovat olleet nousussa kansainvälisen talous- kasvun voimistuessa. Toisaalta euron vahvistuminen suhteessa dollariin on aikaansaanut tuontihintoihin laskupai- neita. Koska merkittävä osa (runsas kolmannes) Suomen tuonnista tulee euroalueelta ja EU-alueeltakin tulee yli puolet, ei euron dollarihinnan kallis- tuminen kaikilta osin vaikuta tuonti- hintaan. Kaiken kaikkiaan tuontihin- tojen odotetaan nousevan jonkin ver- ran, tosin vain 0,5 prosenttia. Hinto- jen nousu perustuu pitkälti tämän vuo- den sisäiseen kehitykseen. Ensi vuon- na tuontihinnat nousevat jo 1,5 pro- senttia. Vaihtosuhde heikkenee tänä vuonna enää 0,5 prosenttia, ja ensi vuonna se pysyy ennallaan. Kauppa- ja vaihtota- se pysyvät tänä vuonna lähes viime vuoden tasolla. Ensi vuonna molem- pien taseiden ylijäämät taas kasvavat. Kauppatase on tuolloin 13 miljardia euroa (8 prosenttia tuotannon arvos- ta) ja vaihtotase on 8,8 miljardia eu- roa (5,6 prosenttia tuotannon arvos- ta). Suuret hankkeet nostavat investointiastetta ja tukevat rakennusalan työllisyyttä Investoinnit jatkoivat viime vuonna supistumistaan. Kaikkiaan investoinnit supistuivat 2,5 prosenttia ja investoin- tiaste laski prosenttiyksiköllä 18 pro- senttiin. Eniten vähenivät muun talon- rakentamisen investoinnit sekä kone- ja laiteinvestoinnit. Kone- ja laiteinves- toinneissa näkyi erityisesti tehdasteol- Kysynnän ja tarjonnan tase. 2003 2003 2004e 2005e Mrd. euroa Määrän prosenttimuutos Bruttokansantuote ................... 143,4 1,9 3,0 3,4 Tuonti ...................................... 43,0 0,9 3,0 3,9 Kokonaistarjonta .................. 186,4 1,6 3,0 3,5 Vienti ....................................... 53,1 1,3 2,8 4,5 Kulutus.................................... 106,6 2,7 3,3 2,4 – Yksityinen kulutus ............. 74,9 3,6 3,7 2,5 – Julkinen kulutus ................. 31,7 0,7 2,3 2,0 Investoinnit .............................. 25,8 –2,3 3,5 5,5 – Yksityiset investoinnit......... 21,6 –3,8 3,1 5,7 – Julkiset investoinnit ............ 4,3 6,5 5,5 4,6 Varastojen muutos (ml. tilastollinen ero) ............... 0,9 0,1 –0,2 0,0 Kokonaiskysyntä .................. 186,4 1,6 3,0 3,5 Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s6 lisuuden investointien vaimeus. Sen sijaan alhainen korkotaso ja kuluttaji- en luottamuksen pysyminen hyvänä näkyivät asuntojen kysynnän jatkumi- sena hyvänä. Asuinrakennusinvestoin- nit kasvoivatkin lähes kahdeksan pro- senttia viime vuonna. Tänä vuonna investoinnit kääntyvät kasvuun. Asuinrakentaminen jatkuu vilkkaana ja myös kone- ja laiteinves- toinnit alkavat elpyä, vaikkakin teol- lisuuden investointiaste pysyy edelleen ennätyksellisen alhaisella tasolla. Tänä ja ensi vuonna useat suuret rakennus- hankkeet kuten esimerkiksi Vuosaa- ren satamahanke, Fortumin Porvoon öljynjalostamon uuden laitoksen ra- kentaminen ja Olkiluodon uuden ydinvoimalan rakentaminen vauhdit- tavat maa- ja vesirakentamista ja muuta talonrakentamista. Kaiken kaikkiaan investoinnit kasvavat tänä vuonna 3,5 prosentilla. Ensi vuonna investointien kasvu voimistuu yli vii- teen prosenttiin. Hintojen nousu pysähtyy ja ostovoima lisääntyy Viime vuonna yksityinen kulutus kas- voi 3,6 prosenttia, joka oli jonkin ver- ran enemmän kuin arvioimme viime elokuussa. Kotitalouksien kulutuksen nopea kasvu oli seurausta suotuisasta ostovoiman kehityksestä, sillä kotita- louksien käytettävissä olevat reaalitu- lot kasvoivat noin 4,1 prosenttia. Kotitalouksien ostovoiman kasvu nopeutuu yhä tänä vuonna. Kehitys johtuu osin tilapäisistä tekijöistä, jotka ajoittuvat kuluvalle vuodelle. Tärkein näistä on inflaatiovauhdin hidastumi- nen, joka näkyy jopa hintatason las- kuna. Pelkkä alkoholijuomien valmis- teverojen alennus laski maaliskuun alussa kuluttajahintoja liki yhdellä pro- sentilla. Myös matala korkotaso hidas- taa inflaatiota. Koska myös tuonnin kautta välittyvät inflaatiopaineet ovat vähäiset euron vahvan kurssin johdos- ta, jää tämän vuoden keskimääräinen inflaatio poikkeuksellisen hitaaksi, vain 0,3 prosenttiin. Ensi vuonna kertaluonteinen alkoho- liverojen alennus ei enää juurikaan näy vuosikeskiarvossa ja inflaatio näennäi- sesti nopeutuu jääden kuitenkin alle 2 prosentin. Tänä vuonna valtion tuloverotauluk- kojen alennukset ja verojen ansiotulo- ja tulonhankkimisvähennysten koro- tukset vähentävät kotitalouksien mak- samia veroja noin 800 miljoonaa eu- roa. Pelkästään nämä veroalennukset lisäävät kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja noin prosenttiyksiköllä. Palkkasumma kasvaa suhteellisen ta- saisesti. Tulopoliittinen kokonaisratkai- su määrää vielä tänä vuonna ansiota- sokehityksen päälinjat. Arvioimme, että palkansaajien keskimääräinen ansiotaso nousee kuluvana vuonna 3,3 prosent- tia, josta liukumilla on noin yhden pro- senttiyksikön osuus. Tehtyjen työtun- tien lisääntyessä palkkasumma kasvaa tämä vuonna jonkin verran edellisvuo- tista nopeammin, 3,7 prosenttia. Omaisuustulojen ennustetaan tänä vuonna kasvavan nopeammin kuin täs- sä suhdannevaiheessa on tapana. Osin- koverotukseen vuonna 2005 voimaan- tulevat muutokset lisäävät kuluvana vuonna erityisesti perheyritysten osin- gonmaksuhalukkuutta. Omaisuustulo- jen voimakas, liki miljardin euron kasvu ei näy vastaavana kotitalouksien kulu- tuksen kasvuna. Sitä vastoin se lisää tilapäisesti säästämistä, kun varallisuut- ta siirretään muuhun muotoon. Kulutuksen nopea kasvu jatkuu Kaikkiaan kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvavat tänä vuonna ni- mellisesti noin 6 prosenttia. Vaikka säästäminen lisääntyykin poikkeuksel- lisen paljon, antaa suotuisa tulokehi- tys tilaa myös kulutuksen kasvulle. Kun otetaan huomioon hidas inflaatiovauh- ti, kasvaa yksityinen kulutus reaalises- ti jopa 3,7 prosenttia. Kulutuksen kasvua vauhdittavat edel- leen ripeänä jatkuvat kestokulutushyö- dykkeiden hankinnat. Odotamme myös palveluiden ja puolikestävien hyö- dykkeiden kysynnän kasvua. Suotuisa tulokehitys, kuluttajien luottamus ja matalat korot ylläpitävät paitsi kulu- tuksen kasvua niin myös asuntokaup- paa. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hintojen nousu voi jatkua. Kotitalouk- sien velkaantuminen lisääntyy, mutta matala korkotaso pitää lainanhoitome- not vielä toistaiseksi siedettävällä tasol- la. Kotitalouksien velkaantuminen ei Kuvio 2. Pääomatulojen osuus kansantulosta 1975–2005. Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 7 ilmene kulutuksen kasvua hillitsevänä tekijänä vielä tämän ennustejakson ai- kana. Ensi vuoden palkka- ja vero- ratkaisun sisältö avoin Palkansaajien ostovoiman kehitys voi- daan ensi vuonna turvata useilla vero- ja palkkaratkaisujen yhdistelmillä. Ta- louskasvun nopeutumisen vuoksi ku- lutuskysyntää ylläpitävä ostovoiman kehitys on mahdollista ilman tuntuvia veronalennuksiakin. Koska ensi vuot- ta koskevien tuloveroratkaisujen sisäl- tö on toistaiseksi tuntematon, emme ole ennusteessa olettaneet muita ve- ronkevennyksiä kuin normaalit tulo- veroasteikon inflaatiokorjaukset. Ole- tamme, että palkansaajien keskimää- räinen ansiotaso kohoaa ensi vuonna 3,8 prosenttia, jolloin kotitalouksien os- tovoima kasvaa ilman veronkevennyk- siä noin 1,5 prosenttia. Lopullinen luku riippuu luonnollisesti veroratkaisujen ja palkkaneuvottelujen yksityiskohdista. Yksityisen kulutuksen määrän ennus- tamme kasvavan ensi vuonna 2,5 pro- senttia. Kulutuksen kasvu säilyy koh- tuullisen ripeänä, sillä kuluvan vuoden poikkeuksellisen hyvä ostovoiman ke- hitys ei näy kokonaan saman vuoden kulutuksessa, vaan osa siitä siirtyy ensi vuodeksi. Poikkeuksellisen nopea kes- tokulutushyödykkeiden ja erityisesti autojen kaupan kasvu tosin tasaantuu, kun suurimmat kulutuspaineet on jo aiemmin purettu. Työllisyys kääntyy nousuun Pitkään jatkunut tuotannon vaimeus, erityisesti vientivetoisessa teollisuudes- sa, käänsi työllisyyden viime vuonna laskuun. Eniten työllisyys heikentyi teollisuudessa, jossa oli viime vuonna keskimäärin 22 000 työllistä vähem- män kuin vuonna 2002. Vastapainok- si työllisyys kasvoi edelleen kotimaisen kysynnän ansiosta palvelusektorilla. Kunnissa työllisten määrä kasvoi noin 9 000:lla. Palvelusektorille syntyneet työpaikat eivät kuitenkaan riittäneet kompensoimaan työpaikkojen hävik- kiä teollisuudessa, ja työllisten määrä väheni viime vuonna 7 000:lla. Työlli- syysaste 67,3 % oli 0,4 prosenttiyk- sikköä alhaisempi kuin vuonna 2002. Naisilla työllisyyden heikkeneminen oli viime vuonna suurempaa kuin miehil- lä, mutta miehillä lasku alkoi jo vuon- na 2002. Talouskasvun nopeutumisen myötä myös työvoiman kysyntä alkaa tänä vuonna jälleen kasvaa. Teollisuudessa työllisten määrän ennakoidaan vielä vähenevän, mutta loppuvuodesta siel- läkin tapahtuu jo käänne parempaan päin. Edellisvuoden tapaan kotimainen kysyntä ylläpitää työllisyyden kasvua. Merkittävintä työllisten määrän kasvu on kiinteistö- ja liike-elämän palveluis- sa sekä julkisissa ja muissa palveluissa. Myös rakentaminen työllistää enem- män väkeä tänä vuonna, mikä näkyy miesten työllisyydessä. Työllisyys kas- vaa tänä vuonna yhteensä 9 000:lla ja ensi vuonna 19 000:lla. Työvoiman tarjonta jousti viime vuonna suhdannetilanteeseen nähden varsin voimakkaasti. Työvoiman mää- rä väheni 10 000:lla ja työvoimaan kuuluvien osuus työikäisistä väheni 66,6 prosentista 66,2 prosenttiin. Eniten väheni nuorten työvoimaan osallistuminen, mutta väkeä siirtyi työ- voiman ulkopuolelle myös parhaassa työiässä olevien keskuudesta. Suku- puolen mukaan katsottuna naisten osallistuminen laski miehiä enemmän sekä 15–24-vuotiaiden että 25–54- vuotiaiden ryhmässä, mikä heijasteli naisten työllisyyden voimakkaampaa heikkenemistä. Tänä vuonna talous- kasvun piristyminen näkyy myös työ- voiman tarjonnan kääntymisenä 0,2 prosentin kasvuun. Ensi vuonna kas- vun ennakoidaan nousevan 0,5 pro- senttiin. Työllisyyden lasku ei yllättäen näkynyt lainkaan avoimen työttömyyden nousu- na. Samanaikaisesti työllisyyden alene- misen kanssa myös työttömien määrä aleni 2 000:lla keskimäärin 235 000 henkilöön. Työttömyysaste laski 9,1 prosentista 9,0 prosenttiin. Syynä oli se, että heikko työvoiman kysyntä sai osan työtä haluavista luopumaan työnhausta. Ikäryhmistä vain alle 25- vuotiaiden työttömyysaste nousi. Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden määrä aleni viime vuonna yli 5 000:lla noin 72 000:een. Laskuvauhti oli edel- leen suurempi kuin kaikkien työttömi- en työnhakijoiden kohdalla. Päättynei- Kuvio 3. Työvoiman tarjonta ja työllisyys 1985–2005. Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s8 den yhtäjaksoisten työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto laski viime vuon- na 16 viikkoon edellisvuoden 17 vii- kosta. Myös meneillään olevien työt- tömyysjaksojen keskimääräinen kesto lyheni viime vuonna kolmella viikolla 47 viikkoon. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden kasvu vaimensi osaltaan työttömyyden kasvua viime vuonna. Toimenpiteissä oli viime vuonna keskimäärin 87 000 henkeä eli 7 500 enemmän kuin edel- lisvuonna. Eniten kasvoi työvoimakou- lutuksessa olevien ja työmarkkinatu- ella sijoitettujen määrä. Tänä vuonna työttömien määrä ale- nee edelleen hieman ja työttömyysas- te laskee 8,9 prosenttiin. Ensi vuonna työttömyyden ennakoidaan supistuvan 8,7 prosenttiin. Valtiontalous alijää- mäiseksi ilman uu- siakin veronkeven- nyksiä Valtiontalouden rahoitusyli- jäämä supistui viime vuon- na voimakkaasti, lähes 1,7 miljardilla eurolla 362 mil- joonaan euroon. Ylijäämän odottamattoman suuri pie- neneminen aiheutui lähinnä valtion investointimenojen rivakasta kasvusta ja viime kesänä tehdyistä ansiotulo- verotuksen kevennyksistä sekä niihin liittyneistä kun- tien valtionosuuksien koro- tuksista. Valtion kulutusme- nojen määrä pysyi lähes edellisvuoden tasolla. Myös kuntien rahoitusvaje kasvoi selvästi,noin500miljoonalla eurolla 770 miljoonaan eu- roon. Rahoitusvajetta kas- vattivat ennakoitua suurem- mat investoinnit. Kuntien kulutusmenojen volyymi kasvoi vain prosentin. Kun myös työeläkelaitosten ja muiden sosiaaliturvarahas- tojen ylijäämä supistui 750 miljoonalla eurolla, pieneni julkisyhtei- söjen yhteenlaskettu ylijäämä (EMU-yli- jäämä) peräti 2,9 miljardilla eurolla. EMU-ylijäämän suhde bruttokansan- tuotteeseen kutistui 4,3 prosentista 2,1 prosenttiin. Julkisyhteisöjen yhteenlas- ketun velan (EMU-velan) suhde brut- tokansantuotteeseen nousikin selvästi ja ensimmäisen kerran 1990-luvun alun laman jälkeen. Tästä huolimatta Suo- menylijäämä-javelkasuhteetolivatvielä kaukana vakaus- ja kasvusopimuksen rajoista, kun samanaikaisesti useat eu- romaat ylittivät ne. Kuluvana vuonna valtiontalouden tila heikkenee edelleen selvästi ja päätyy noinpuolimiljardiaeuroaalijäämäiseksi. Ennusteessamme on arvioitu alkoholi- veron tuoton supistuvan noin 300 mil- joonalla eurolla, ja lisäksi verokertymiä supistaa viimekesäisen ansiotulovero- tuksen kevennyksen ulottuminen nyt koko vuodelle. Menopuolella kuntien valtionosuudet kasvavat tuntuvasti. Val- tion kulutusmenot kasvavat puolestaan reaalisesti noin 3,5 prosenttia. Kunta- talouden heikkeneminen jää tänä vuon- na lieväksi. Toteutetun ansiotulovero- tuksen lievennyksen vaikutuksesta kun- nallisveron tuotto kasvaa vain vähän, mutta valtio kompensoi verotulon me- netyksiä lisäämällä valtionosuuksia. Kuvio 4. Julkinen talous. Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos. Kuluvan vuoden alusta Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäälliköksi siirtynyt Eero Lehto korostaa, ettei noususuhdanteessa tulisi toteuttaa veroratkaisuja, jotka paisuttavat julkisen talouden alijäämiä. Verotuksen ra- kennetta voidaan silti muuttaa työllisyyttä edistävällä ta- valla.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 9 Kuntien kulutusmenot kasvavat koh- tuullisesti, runsaan 1,5 prosenttia. EMU-ylijäämä tulee olemaan enää 1,2 prosenttia kokonaistuotannon arvosta, ja EMU-velka suhteessa kokonaistuo- tannon arvoon kasvaa edelleen. Ensi vuonna valtiontalouden alijäämä syvenee edelleen hieman, vaikka tähän arvioon ei sisälly uusia alennuksia an- siotulojen verotukseen tai sotumaksui- hin. Ansiotuloverojen inflaatiotarkistus, vuoden 2005 alusta toteutettava elä- keuudistus sekä yhteisö- ja pääoma- tuloverotuksen muutokset on otettu huomioon ennusteessamme samoin kuin kuntien valtionosuuksien tarkis- tukset sikäli kuin näistä on tehty vä- hintäänkin periaatepäätökset. Yhteisö- veroprosentin alentamisen vaikutukset yhteisöverokertymään kumoutuvat yri- tysten parantuvilla tuloksilla. Osinko- jen tulo veronalaisiksi lisää pääomatu- loveron tuottoa samalla kun valtion saamat osinkotulot supistuvat. Kunti- en valtionosuuksien kasvu hidastuu mutta pysyy edelleen tuntuvana. Kun- tien alijäämä alkaa ensi vuonna supis- tua, kun kunnallisverojen kertymä vir- koaa selvästi. Eläkeuudistuksen ei ole- teta merkittävästi hidastavan eläkeme- nojen kasvua vielä ensi vuonna. Julki- set kulutusmenot kasvavat noin 2 pro- senttia. Koko julkisen sektorin rahoi- tusasema heikkenee edelleen hieman, mutta pysyy ylijäämäisenä. Julkinen velka suhteessa kokonaistuotannon ar- voon myös nousee. Helppoja ratkaisuja työllisyy- den parantamiseksi ei ole Myönteinen suhdannekehitys parantaa työllisyyttä kohtuullisesti muttei lähi- mainkaan sitä tahtia, että hallituksen tavoite 100 000 uudesta työllisestä toteutuisi vuoden 2007 maaliskuuhun mennessä. Koska työttömyys ei ole alenemassa riittävästi, ovat työllisyyttä edistävät toimet edelleen tarpeellisia. Jo päätettyjen veronalennusten ky- syntävaikutukset toteutuvat pitkälti tänä vuonna. Toimenpiteiden voidaan uskoa kohentavan työllisyyttä, sillä ve- ronalennukset on voitu rahoittaa pie- nentämällä valtion ylijäämää ilman, että julkista sosiaali- ja eläkevakuutusta tai julkisia kulutusmenoja olisi täytynyt karsia. Itse asiassa hallitusohjelman mukaiset vähintään 1,12 miljardin eu- ron veronalennukset on jo toteutettu 2003–2004. Mutta tämä oli vähim- mäistavoite ja uusia alennuksia voidaan toteuttaa, jos ne katsotaan tarpeellisik- si. Uusista toimenpiteistä päätettäessä on syytä ottaa huomioon, että suhdan- teet parantuvat tuntuvasti tänä ja ensi vuonna. Tässä suhdannetilanteessa fi- nanssipolitiikan lisäelvytys, joka suu- rentaisi julkista alijäämää, ei olisi vii- sasta. Onhan järkevää vahvistaa tasei- ta hyvinä aikoina, kun tulevina vuosi- na joudutaan mitä ilmeisimmin koh- taamaan ikäviäkin yllätyksiä, ja kun toisaalta tiedetään, että vastaisuudessa jo eläkemenojen rahoittaminen tulee rasittaman julkista menotaloutta. Työllisyysongelman ratkaisemiseksi ei ole tarjolla sellaisia veronalennuksia, joiden voi kuvitella kattavan syntynyt rahoitusvaje kiihtyneen talouskasvun avulla ilman, että supistettaisiin jossain vaiheessa julkisia menoja. Jos rahoi- tusvajeen poistamiseksi taas karsitaan sosiaalietuja ja julkisia palveluita, työl- lisyysvaikutukset ovat vähintäänkin epäselviä. Vaikka verojen alennus li- sää ostovoimaa ja myös palkansaajan veronjälkeisiä tuloja alentaen palkka- vaatimuksia, niin vastapainoksi tälle julkinen työllisyys vähenee. Palkansaa- jien voidaan kuvitella vaativan myös kompensaatiota menetetyistä sosiaali- eduista ja julkisista palveluista. Näin ollen sekä kysyntävaikutusten että palkkatasovaikutusten osalta veron- alennusten nettovaikutus työllisyyteen Ennusteen keskeisiä lukuja. 2003 2004e 2005e Työttömyysaste (%) .................................. 9,0 8,9 8,7 Työttömät (1 000) .................................... 235 232 227 Työlliset (1 000) ....................................... 2 365 2 374 2 393 Työllisyysaste (%) ..................................... 67,3 67,4 67,8 Inflaatio, kuluttajahintaindeksi (%)........... 0,9 0,3 1,7 Ansiotaso, ansiotasoindeksi (%) ................ 3,9 3,3 3,8 Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot (%) .......................................... 4,1 5,4 1,5 Vaihtotaseen ylijäämä (mrd. euroa) .......... 7,9 7,9 8,8 Kauppataseen ylijäämä (mrd. euroa) ........ 11,9 12,0 13,0 Valtiontalouden rahoitusylijäämä mrd. euroa ............................................. 0,4 –0,5 –0,8 % bkt:sta ................................................ 0,3 –0,3 –0,5 Julkisyhteisöjen rahoitusylijäämä mrd. euroa ............................................. 3,0 1,8 1,4 % bkt:sta ................................................ 2,1 1,2 0,9 Velkaantumisaste (Emu-velka) % bkt:sta ................................................ 45,3 47,1 48,7 Veroaste, % ............................................... 44,7 43,8 43,5 Lyhyet korot (3 kk:n euribor).................... 2,3 2,2 2,5 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v.) ....... 4,1 4,2 4,7 Lähde: Suomen Pankki, Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s10 voi jäädä vähäiseksi. Vastaavasti toimien vaikutukset hyvinvointiin muilta osin voivat olla laajoja, eivätkä välttämättä positiivisia. Työllisyyttä voidaan sen sijaan edis- tää muuttamalla verotuksen rakennet- ta. Työnantajamaksuja voitaisiin alen- taa valikoivasti matalien palkkojen osal- ta. Palveluiden arvonlisäveroa voitai- siin myös mahdollisuuksien mukaan valikoivasti alentaa. Eri muotoisen tu- kityöllistämisen vaatimaa työllistämis- tukea ja työvoimakoulutusta voidaan myös laajentaa ja tehostaa. Jos kyse on merkittävistä verojen tai maksujen alennuksista, syntyvä tuloalijäämä tu- lisi kattaa nostamalla sellaisia veroja tai maksuja, joiden vaikutus työvoimakus- tannuksiin ja työllistymisen on vähäi- nen. Tämä voisi tarkoittaa esimerkik- si ympäristöverojen, kuten polttoaine- veron, tai kiinteistöveron nostoa tai sitä, että asuntolainojen korkojen vä- hennyskelpoisuus poistettaisiin asteit- tain verotuksessa. Euron viimeaikainen vahvuus sekä alu- een kansainvälisesti katsoen hidas kas- vuvauhti ja siihen liittyvä hapuileva el- pyminen vaikuttaa oudolta yhdistel- mältä. Heikosti kasvavan talouden va- luuttakurssinhan luulisi pikemminkin heikkenevän. Useita kysymyksiä syn- tyy. Onko euro voinut vahvistua pelk- kien markkinareaktioiden seuraukse- na? Eikö viimeaikainen valuuttakurs- sikehitys lisää epävakautta? Onko muu maailma ”pelannut Euroopan pus- Eero Lehto Ennustepäällikkö Palkansaajientutkimuslaitos Vahva euro ja talouskasvu Vahvistunut euro on nakertanut euroalueen hintakilpailukykyä aikana, jolloin sen talouskasvu on muutenkin jäänyt heikoksi. Tästä hankalasta tilanteesta on monia mahdollisia ulospääsyteitä.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 11 siin”? Selviääkö Euroopan keskus- pankki (EKP) tukalasta tilanteesta pai- nottamalla yhä talouden hintavakaut- ta? Euroalueen talouden on odotettu kasvavan vuodesta 2002 lähtien mer- kittävästi hitaampaa vauhtia kuin USA:n ja useimpien Aasian maiden talouksien. Näin on myös käynyt. Eu- roalueen talous kasvoi viime vuoden kolmannella ja neljännellä neljännek- sellä 0,4 ja 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vuositasolle korotettu- na talouskasvu ylsi reilun prosentin vauhtiin. Samaan aikaan monet Aasi- an maat kuten Kiina ja Intia kasvoivat 8–9 prosenttia ja muut pitemmälle te- ollistuneet Aasian maat, Japani mukaan lukien, jo 3 prosentin tai sitä nopeam- paa vauhtia. USA:n kokonaistuotanto on kasvanut jo viime vuoden toisesta vuosineljänneksestä lähtien yli 3 pro- sentin vauhtia. Kesän 2003 lopulla alkoi ilmaantua selviä merkkejä myös EU-maiden ja euroalueen talouksien elpymisestä. Tätä oli saatu odottaakin. Euro oli to- sin vahvistunut dollariin verrattuna hei- näkuuhun 2003 mennessä noin 15 prosenttia viimeisen vuoden aikana, mutta tätä pidettiin normaalina korja- usliikkeenä. Sittemmin euron dollari- arvo nousi edelleen, vaikka euroalu- een talouskasvun elpyminen oli yhä vain odotusten varassa. Euro vahvis- tui heinäkuusta 2003 vuoden loppuun mennessä vielä 8 prosenttia lisää. Vii- me aikoina euron dollarikurssi on py- sytellyt samalla tasolla (1,21–1,23 dol- laria), jolla se oli jo viime vuoden lo- pussa. Tuoreimmat ennakoivat indi- kaattorit viestivät, että Euroopan kas- vu ei olisikaan enää tämän vuoden al- kupuolella nopeutunut siitä, mitä se oli loppuvuodesta. Odotuksia kuluvan vuoden noin kahden prosentin talous- kasvusta on korjattu jonkin verran alas- päin. Ostovoimapariteetti ja valuut- takurssin määräytyminen Ostovoimapariteettiteorian mukaan kelluva valuuttakurssi pyrkii asettumaan tasolle, jolla eri alueiden kotimaiset hin- tatasot ilmaistuna jommankumman maan valuutoissa olisivat samat. Jos esi- merkiksi maan A hintataso nousee suh- teessa maahan B ja valuuttakurssi ei muutu, kannattaa välittäjien (tukku- kauppiaiden) ostaa hyödykkeitä maas- sa B ja myydä niitä maahan A. Edellä kuvattu hyödykekauppa voimistaa maan B valuutan kysyntää ja vastaavasti lisää maan A valuutan tarjontaa, minkä seurauksena maan B valuutta vahvis- tuu (revalvoituu) suhteessa maan A va- Eero Lehto siirtyi Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäälliköksi kuluvan vuoden alus- ta. Ennusteryhmässä hänen vastuualueinaan ovat mm kansainvälinen talous ja rahoitus- markkinat. Kuvio 1. Euron arvo dollareissa 1990:01–2004:01. (Ecu-kurssi 1990–1998) Lähde: Suomen Pankki.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s12 luuttaan. Kääntäen ilmaistuna maan A valuutta heikkenee (devalvoituu) suh- teessa maan B valuuttaan. Näin alueen B hinnat ilmaistuna maan A valuutoissa kallistuvat. Vastaavanlainen sopeuttava vaikutus on sillä, että maan B inflaatio kiihtyy ja maan A inflaatio hidastuu, jos valuuttakurssi on kiinteä. Muutokset hyödykkeiden hinnoissa tapahtuvat kui- tenkin paljon verkkaisemmin kuin va- luuttakurssin muutokset. Ostovoimapariteettiteoria määrittää kuitenkin vain teoreettisen tasapainon, jolle valuuttakurssin voidaan odottaa asettuvan.Tuolloinvaluuttakurssimuut- tuisi lähinnä alueiden välisen inflaatio- eron mukaan. Monien muiden, koti- maisesta hintatasosta riippumattomien- kin tekijöiden vaikutuk- sestavaluuttakurssitkui- tenkin käytännössä poikkeavat ostovoima- pariteetin mukaisesta tasosta. Esimerkiksi tie- tyn valuutta-alueen in- flaatiosta riippumaton maariski ja siinä tapah- tuvat muutokset voivat heijastua alueen valuu- tan ulkoiseen arvoon. Maariskin koho- tessa sijoitukset kohdistuvat enemmän ulkomaille, maan valuutan kysyntä heik- kenee ja se devalvoituu. Valuuttakurssi voi myös reagoida tie- tyn valuutta-alueen (inflaatioeroista riippumattomaan) vientikilpailukyvyn muutokseen. Vientimenetys lisää va- luutan kysyntää ja pyrkii vahvistamaan sen arvoa. Samasta syystä vientituloja lisäävä ulkomaankaupan vaihtosuhteen (vienti- ja tuontihintojen välisen suh- teen) vahvistuminen pyrkii myös nos- tamaan valuutan arvoa. Valuutan kysynnän voimistumisen ja siihen liittyvän valuutan vahvistumisen taustalla voivat olla myös reaali-inves- tointien kohonneet tuotto-odotukset, jotka houkuttelevat pääomavirtoja ja lisäävät siten kyseisen valuutan kysyn- tää. Tämä jälkimmäinen linkki selit- tää, miksi valuutta on usein vahvistu- nut, kun alueen talouskasvu on nopeu- tunut muiden alueiden kasvuun ver- rattuna. Onko ostovoimapariteetin mukainen tasapaino toteu- tunut? Entä miten euron dollarikurssi on ke- hittynyt viime aikoina? Onko ostovoi- mapariteetti toteutunut? Viime aikoi- na USA:n kotimainen hintataso muun- nettuna euroiksi vallitsevalla valuutta- kurssilla on ollut matalampi kuin eu- roalueella (OECD 2004). Voidaan myös sanoa, että USA:n reaalinen va- luuttakurssi, joka kuvaa euroalueen ja USA:n kotimaisten hintatasojen suh- detta kerrottuna euron dollarikurssil- la, on ollut yli yhden osoituksena USA:n vahvasta hintakilpailukyvystä.1 Tasapainon saavuttamiseksi dollarin pitäisi vahvistua euroon nähden suurin piirtein tasolle 1,11 dollaria, kun se on ollut tämän vuoden aikana yli 1,20:n. Kelluva valuuttakurs- si pyrkii korjaamaan myös ulkoista epätasa- painoa ilmaistuna kauppataseen yli- tai alijääminä. Esimerkiksi kauppataseen alijäämään voi liittyä valuuttakurssin devalvoituminen, joka parantaa kilpai- lukykyä ja siten lisää vientiä ja vähen- tää tuontia, mikä tasapainottaa kaup- patasetta. Voitaisiin olettaa, että tämän tendenssi ei joudu ristiriitaan sen ten- denssin kanssa, joka tasoittaa samaan valuuttaan muunnetut kotimaiset hin- tatasot. Syynä tähän on se, että jos ko- timainen hintataso nousee esimerkiksi panoshintojen kuten palkkojen koho- tessa, niin tämän voidaan olettaa hei- jastuvan myös vientielinkeinojen yksik- kökustannuksiin ja vientikilpailuky- kyyn. Nämä molemmat vaikutukset vaativat, että valuuttakurssin on hei- kennyttävä tasapainon palautumisek- si. USA:n krooninen kauppataseen ali- jäämä Euroopan kanssa ja sen ulko- maankaupan alati kasvava alijäämä suhteessa Aasiaan kuitenkin osoittaa, ettei kotimaisten hintatasojen suhdet- ta mittaava reaalinen valuuttakurssi ole pätevä ulkomaankaupan hintakilpailu- kyvyn mittari. Monien laskelmien mukaan USA:n kauppa- ja vaihtota- seiden alijäämien sulaminen edellyttäisi dollarin merkittävää heikkenemistä suhteessa sen tärkeimpien kauppa- kumppanien valuuttoihin, myös eu- roon nähden. Tämä ristiriita USA:n vahvan ”kotimaisen” hintakilpailuky- vyn ja heikon vientimenestyksen välil- lä johtuu osin kotimaisen kysynnän, erityisesti velkarahoitteisen kulutuksen liian nopeasta kasvusta oloissa, joissa heikentynyt työllisyystilanne on kuiten- kin hillinnyt palkkojen nousua ja ra- joittanut kotimaista inflaatiota. Toiseksi siihen on voinut vaikuttaa kotimark- kinasektoreiden matala kustannustaso suhteessa enemmän ammattitaitoa vaativien vientielinkeinojen kansainvä- lisesti katsoen liian korkeaan kustan- nustasoon. Euro vahvistunut poikkeuk- sellisissa oloissa Ajankohtaisissa kommenteissa euron kurssista on tähdennetty, että euron nykyinen taso ei ole mitenkään poik- keuksellinen korkea historian valossa. Tämä havainto pitää paikkansa. Oli- han euron (tai ecu-korin) arvo dolla- reissa viimeksi v. 1996 yli nykyisen tason (kuvio 1), puhumattakaan sen vahvuudesta aivan 1970- ja 1980-lu- kujen taitteessa. Ottaen huomioon, että valuuttakurssit ovat reagoineet myös talouksien kasvuvauhtien eroi- hin, viimeaikainen kehitys ei kuiten- kaan ole tavanomaista. Euron vahvis- tumista vuosina 1995 ja 1996 edelsi alueen tuotannon kasvun selvä nopeu- tuminen. Samaan aikaan USA:n ta- louskasvu oli hidastumassa. Tuolloinen valuuttakurssin korjaus oli omiaan ta- 1 Jos merkitsemme P = USA:n hintata- so, P* = euroalueen hintataso ja E = eu- ron dollarikurssi = USD/EUR, niin USA:n reaalinen valuuttakurssi = R = EP*/P on eräs mahdollinen USA:n hintakilpailuky- vyn mittari. Jos esimerkiksi R > 1, niin amerikkalaisethyödykkeetovathalvempia kuin euroalueella tuotetut hyödykkeet. USA:n ja euroalu- een hintatasojen vertailun perusteel- la euron pitäisi heikentyä nykyta- soltaan…
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 13 soittamaan Euroopan kasvun nopeu- tumista ja toisaalta USA:n kasvun hi- dastumista. Entä mitä näyttää euron määräyty- misen dilemma, kun seurataan USA:n ja euroalueen suurimman maan, Sak- san talouskehitystä? Näyttää siltä, että Sak- san nopeahkon kasvun vaiheeseen vuosina 1988–1991 liittyi myös sen markan vahvistumi- nen suhteessa dollariin. Sittemmin vuosina 1994–2000, kun ta- louskasvu oli USA:ssa jatkuvasti useita pro- senttiyksikköjä no- peampaa kuin Saksassa, dollari vah- vistui. Tähän nähden viime vuosien kehitys vaikuttaa yllätykselliseltä. Ku- ten kuviosta 2 nähdään, Saksan talous- kasvu ja sitä koskevat odotukset ovat jääneet pahasti jälkeen USA:n todelli- sesta kasvusta ja kasvuodotuksista, mutta euro vain vahvistuu. Euron nykyinen vahvuus selittyy pit- kälti USA:n talouden epätasapainoil- la. Julkinen alijäämä on tänä vuonna Rahapolitiikalla vastuu Globaali rahapolitiikka onkin vaikut- tanut keskeisesti siihen, että euro on vahvistunut nopeammin kasvavien va- luutta-alueiden valuuttoihin nähden. USA:n reaalikorkotaso on ollut viime aikoina noin prosenttiyksikön mata- lampi kuin Euroopassa, mikä osoittaa USA:n keskuspankin (The Federal Reserve System eli Fed) rahapolitiikan olleen huomattavasti ekspansiivisem- paa kuin EKP:n rahapolitiikan. Tämä yhdessä USA:n vientielinkeinojen hei- kon kilpailukyvyn kanssa on heiken- tänyt dollaria muihin valuuttoihin näh- den. USA:n talouden tasapainon kannal- ta dollarin heikkeneminen on tervetul- lutta. Pyrkiihän se vahvistamaan vien- tiä tuonnin kustannuksella. Vielä se, että euro vahvistuisi suhteessa USA:n dollariin, ei ole huolestuttavaa myös- kään Euroopan kannalta. EU-maiden ja euroalueen ulkomaankauppa USA:n kanssa on edelleen vahvasti ylijäämäis- tä. Euroopan kannalta on kuitenkin huo- lestuttavaa, että Aasian maat – Japani ja Kiina etunenässä – ovat kytkeneet valuuttansa arvon dollariin joko hal- linnollisesti tai valuuttamarkkinainter- ventioin. Näiden ekspansiivisten ja hin- takilpailukyvyltään varsin vahvojen ta- louksien valuuttojen devalvoituminen ei heikennä euromaiden tuotannon kilpailukykyä vain Aasiassa ja Euroo- passa vaan myös kolmansilla markki- noilla. Osaltaan tämä on jo hidastanut euroalueen elpymistä. Venäjän rupla sen sijaan on pysynyt vakaana suhteessa euroon. Nimellisesti se on vahvistunut, mutta kun otetaan huomioon Venäjän nopeahko inflaatio, ruplan reaaliarvo on pysynyt viimeksi kuluneen vuoden aikana suhteellisen vakaana euroon nähden ja heikentynyt merkittävästi suhteessa dollariin. USA:n euroaluetta huomattavasti ekspansiivisemman finanssipolitiikan olisi pitänyt kuitenkin (oppikirjamallin mukaan) vahvistaa dollaria. Budjetti- alijäämä aikaansaisi vajauksen kotimai- seen nettosäästämiseen, ja vajeen ra- …mutta ulko- maankaupan epä- tasapainot edellyt- tävät päinvastoin dollarin heikenty- mistä. arviolta 4,5 prosenttia ja vaihtotaseen vaje 5 prosenttia suhteessa kokonais- tuotantoon. Jos euron kurssimuutos suhteutetaan alueiden ulkomaankau- pan ja tuotannontekijäkorvausten ta- seiden vahvuuteen, nykyinen tilanne näyttää samalta kuin vuosina 1988–1991 (kuvio 3). Tuolloin Saksan vaihtotaseen ylijäämä ja USA:n ali- jäämä pyrki vahvista- maan Saksan mark- kaa, niin kuin se nyt vahvistaa euroa. Näi- den ajanjaksojen sa- mankaltaisuus on kui- tenkin vain näennäistä. Kun vuosina 1988–1991 Saksan vaih- totaseen ylijäämä selittyi viennin vah- vasta vedosta, niin viime vuosina se on ollut heijastusta lähinnä investoin- tien lamasta ja muutoinkin heikosta kotimaisen kysynnästä. Kun vuosina 1988–1991 Saksan markan vahvistu- minen tasoitti suhdanteita, niin euron nykyinen vahvuus johtaa päinvastai- seen tulokseen: se heikentää jo en- nestään vaimeata kasvua. Kuvio 2. Saksan markan (euron 1999 lähtien) arvo dollareissa ja talouden kasvuvauhti. Lähde: OECD.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s14 hoittaminen edellyttäisi kotimaisen korkotason nousua, jotta ulkomaiset sijoittajat taas suostuisivat rahoittamaan alijäämää. Samalla dollarin kysyntä kasvaisi ja se vahvistuisi. Vielä toistaiseksi USA:n markkina- korot eivät kuitenkaan ole reagoineet julkisen vajeen paisumiseen. Näin ei myöskään markkinaehtoista dollaria vahvistavaa vaikutusta ole syntynyt. Osaltaan pitkien korkojen nousupai- neita ovat hillinneet Aasian keskuspan- kit, jotka dollaria tukiessaan ovat ol- leet valmiita sijoittamaan USA:n val- tion papereihin huonommillakin eh- doilla. Toisaalta USA:n julkinen vaje on syventänyt sitä epävarmuutta, joka koskee maan mahdollisuuksia selviy- tyä julkisen talouden ja vaihtotaseen kaksoisvajeesta. Tämä epävarmuus on aikaansaanut riskin, joka hillitsee yk- sityisiä sijoituksia dollariin ja pyrkii hei- kentämään sitä. Euroalueen kannalta dollarin deval- voituminen osuu huonoon ajankoh- taan. Työllisyystilanne on edelleen heik- ko, ja talouskasvu on vasta elpymäs- sä. Euron vahvistuminen toki hidastaa inflaatiota ja kasvattaa näin kotitalo- uksien ostovoimaa. Mutta nettovaiku- tukseltaan se kuitenkin hidastaa talous- kasvua. Viennin vaikeutuminen heijas- tuu helposti myös kotimaan sektorei- hin ja sitä kautta jo ennestään heik- koon kuluttajaluottamukseen. EKP passiivisena Euroalueen kuluttajahintainflaatio on vakiintunut kahden prosentin tuntu- maan. EKP ei näe, että inflaatio olisi lyhyellä aikavälillä uhkaamassa sen in- flaatiotavoitetta: lähellä kahta prosent- tia, mutta sen alapuolella. Hitaan kas- vun sekä ennen kaikkea matalan in- flaation ja alentuneiden inflaatio-odo- tusten vuoksi EKP tuskin tulee nosta- maan korkoa tänä vuonna. Mutta toi- saalta vakuuttuneena siitä, että kohen- tuva kansainvälisen talous tukee riittä- västi myös euroalueen kasvua ja tyy- tyväisenä siihen, että euron vahvistu- minen on alentanut tuontihintoja ja si- ten heikentänyt inflaatiopaineita, EKP ei tule välttämättä myöskään alenta- maan korkoa. Raha-aggregaatin M3 kehityksen perusteella se pitää lisäksi runsasta likviditeettiä riskinä, joka voi johtaa inflaation nopeutumiseen. Myös lyhyen ja pitkän aikavälin inflaatio-odo- tukset ovat pysyneet alle kahdessa pro- sentissa (European Central Bank 2004). Rahapolitiikan päätöksiä perustele- vassa selonteossa EKP korostaa inflaa- tioon vaikuttamisen merkitystä. On huomionarvoista, ettei EKP ole julki- suudessa juuri käsitellyt rahapolitiikan globaalin koordinaation merkitystä. Kuitenkin ongelmia on aikaansaanut nimenomaan se, että niin Fed kuin Aasiankin keskuspankit painottavat raha- ja valuuttapoliittisissa päätöksis- sään talouskasvua enemmän kuin EKP. Aivan viime päivinä (24.3.) myös EKP:n uusi pääjohtaja Jean-Claude Trichet on ilmaissut olevansa huolis- saan euroalueen riittämättömästä ku- lutuskysynnästä. Tämä ei vielä tarkoi- ta sitä, että Trichet haluaisi vaikuttaa euron arvoon rahapolitiikalla. Alueen talouskasvun ja työllisyysongelman rat- kaisuksi tarjotaan muun muassa raken- nereformia, jolla lisättäisiin työmark- kinajoustoja. EKP:n tulisi kuitenkin kiinnittää enemmän huomiota rahapo- litiikkojen koordinoimattomuuteen. Pitäisi analysoida vakavasti, edellyttää- kö todellisen ja potentiaalisen talous- kasvun välinen kuilu rahapolitiikan in- terventiota, ja sallivatko vallitsevat in- flaatio-odotukset ja –paineet sen (ks. Svensson 2004). On ilmeistä, että koron lasku parantaisi tilannetta. Huo- limatta rahan määrän (M3) kasvusta juuri mikään ei viittaa siihen, että in- flaation nopeutuminen uhkaisi talou- den tasapainoa. Fed pelaa uhkapeliä? USA:n keskuspankki on pitänyt kor- kotason matalana. Sen keskeinen oh- jauskorko (federal funds rate)2 alen- nettiin vuoden 2001 alun 6,50 prosen- tista asteittain aina 1,00 prosenttiin asti, 2 Federal funds rate Fedin keskeinen oh- jauskorko, keskuspankin säätelemä pank- kien välinen yliyön korko. Kuvio 3. Saksan markan (euron 1999 lähtien) arvo dollareissa ja vaihto- taseen vaje. Lähde: OECD.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 15 joka on ollut voimassa 25.6.2003 al- kaen. Huolimatta matalasta korkota- sosta ja nopeutuneesta talouskasvusta USA:n kuluttajahintainflaatio on pysy- nyt hitaana. Helmikuussa 2004 koko- naisindeksi oli noussut 1,7 % vuotta aiemmasta tasosta, mutta joulu-helmi- kuussa se oli noussut 3,7 % vuosita- solla. Yksityisen kulutuksen hintain- deksi oli taas vuoden 2003 viimeisellä neljänneksellä vain 1,1 % edellisvuo- tista korkeampi. Matala korkotaso on ollut yksi edel- lytys yritysten investointien käynnisty- miselle. Mutta se on tehnyt mahdolliseksi myös asuntoluototuk- sen nopean paisumi- nen. Asuntorakentami- nen on ollut yksi USA:n kasvun moottoreita. Asuntoluotoilla on myös rahoitettu merkittäväs- sä määrin yksityistä ku- lutusta. Tähän kehityk- seen on liittynyt myös varallisuusesi- neiden hintojen jyrkkä nousu, joka si- sältää merkittäviä riskejä. Uhkana on, että varallisuusesineiden hinnat ovat ampuneet yli ja että jo maltillinen pit- kien korkojen nousu alentaisi osakkei- den ja asuntojen hintatasoa, mikä hei- kentäisi velkaantuneiden kotitalouksi- en rahoitusasemaa entisestäänkin. Asuntoluotottajien riskit kasvaisivat ja luottohanat menisivät kiinni, minkä seurauksena asuntoluottojen käyttö kulutukseen estyisi. USA:n keskuspankki on kuitenkin toiveikas ja uskoo, että tilanne lauke- aa työllisyyden kohenemisen myötä. Työllisten määrän pitäisi nousta tänä vuonna lähes 320 000:lla kuukaudes- sa, jotta hallituksen tavoite 3,8 miljoo- nasta uudesta työpaikasta toteutuisi. On uskottavaa, että Fed odottaa työl- lisyyden paranevan tuntuvasti ja nos- taa korkoaan vasta sen jälkeen. Muus- sa tapauksessa koron nousu olisi lä- hinnä reaktio jonkinasteiseen kriisiin, esimerkiksi kiinteistö- ja asuntokaup- pojen liialliseen luototukseen, mikä voi pahimmassa tapauksessa järkyttää koko rahoitusjärjestelmän vakautta. Rahapolitiikkaa koordinoita- va Nykyinen rahapolitiikan koordinoimat- tomuus on johtamassa epätasapaino- jen korostumiseen. Sitomalla valuut- tansa dollariin Aasian maat ovat var- mistuneet siitä, etteivät niiden valuu- tat heikkene toisiinsa eikä USA:han nähden. Tältä osin on taattu edelly- tykset investointiasteen pitämiselle kor- keana ja vientivetoisen kasvun jatku- miselle. Ostamalla dollareita näiden maiden keskuspankit myös pitävät dol- larin keinotekoisen vah- vana ja siirtävät USA:n vaihtotaseongelman rat- kaisemisen edellyttä- mää dollarin heikenty- mistä ainakin niiden va- luuttoihin nähden. Oli- siko Euroopan kannal- ta sitten eduksi, jos dol- lari heikkenisi edelleen? Mikä on ulospääsytie tästä Euroopalle hankalasta tilantees- ta? Tilanne voi helpottua siten, että euro kuitenkin heikkenee valuuttamarkki- noilla. Tähän voi liittyä se, että jotkut Aasian maat hellittävät, eivätkä enää pidä kiinni dollarikytkennästä yhtä määrätietoisesti kuin lähimenneisyy- dessä. Tästä on ollut merkkejä jo vii- me viikkoina, kun Japanin jenin on annettu vahvistua selvästi sekä dolla- riin että euroon nähdän. Osittain tilanne voisi ratketa myös it- sestään Aasian maiden ”sisäisen reval- vaation” kautta. Tällöin nopeimmin kasvavien maiden kuten Kiinan talous ylikuumenisi sen valuutan vallitsevalla dollarikurssilla. Tämä näkyisi inflaati- on nopeutumisena ja nimellispalkko- jen nousuna. Tässä tilanteessa Kiina saattaisi myös revalvoida valuuttansa palauttaakseen tasapainon kotimaan si- säisessä taloudessa. Aasian ulkoinen tai ”sisäinen” revalvaatio lisäisi kansainvä- lisen talouden vakautta. EKP:n koronlasku puolestaan auttaisi Eurooppaa, jonka kasvu on vielä tois- taiseksi hapuilevaa. Rahapolitiikan ke- vennys aikaansaisi paineita euron heik- kenemiseksi ja – ilman siihen liittyvää valuutan heikkenemistäkin – tämä toi- mi tukisi alueen kotimaista kysyntää. USA:n tilannetta se ei kuitenkaan aut- taisi. Varmin tae USA:n vaihtotaseen su- pistamiseksi olisi Fedin koronnosto. Tämä hillitsisi kotimaista kysyntää, ja toimenpide vastaisi myös euroalueen tarpeita, koska se pyrkisi vahvistamaan dollaria. Myös USA:n finanssipolitiikan kiristäminen, joka lisäisi USA:n talo- utta kohtaan tunnettua luottamusta, olisi yhtä lailla toivottua. Se hillitsisi USA:n kotimaista kysyntää ja supis- taisi sen tuontia. Samalla se palauttaisi ulkomaisten sijoittajien luottamusta USA:n valtion obligaatioihin ja tekisi helpommaksi sen vaihtotaseen alijää- män rahoittamisen. On ilmeistä, että tervehdyttäviä toimia saadaan odottaa. Ottaen huomioon taloudellinen tilan- ne ja odotukset työllisyyden parantu- misesta on kuitenkin todennäköistä, että Fed nostaa korkoa jo kesällä tai alkusyksystä, sen sijaan että se siirtäisi koronnoston presidentinvaalien jälkei- seen aikaan. KIRJALLISUUS European Central Bank (2004), Monthly Bulletin 02/2004, OECD (2004), Main Economic Indi- cators 2004/2, Paris: OECD. Svensson, L.E.O. (2004), The Euro Appreciation and ECB Monetary Policy, Briefing Paper for the Committee on Economic and Monetary Affairs (ECON) of the European Parliament for the quarterly dialogue with the Presi- dent of the European Central Bank. EKP:n olisi pohdit- tava vakavasti, voisiko se tukea euroalueen talous- kasvua alentamalla korkoa.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s16 Suomalaisen työn ja tuotannon pär- jäämisen kannalta parhaillaan käynnis- sä oleva maailmantalouden murros on mittava haaste. On arvioitu, että Suo- messa menetetään vuosina 2002–2004 yhteensä noin 50 000 teollista työpaik- kaa. Pelkästään vuonna 2003 teollisuu- dessa oli 22 000 työllistä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Toistaiseksi kotimaisen kysynnän ja veronkeven- nysten vahvistama palvelutuotanto on pitänyt kasvua yllä ja estänyt työttö- myyden merkittävän kohoamisen, vaikka maailmantalouden hidas elpy- minen on heijastunut vientiteollisuu- den työllisyyskehitykseen. Työllisten määrä väheni viime vuonna yhteensä 7 000:lla ja työllisyysaste putosi 0,4 pro- senttiyksikköä 67,3 prosenttiin. Työ- voimatutkimuksen mukaan kahden Olli Rehn Pääministerin talouspoliittinen neuvonantaja Valtioneuvoston kanslia Suomalainen työ ja tuotanto maailmantalouden murroksessa Globalisaation uudessa vaiheessa kysytään, pysyykö tuotanto ja työ Suomessa. Artikkeli pohtii asiasta käynnistetyn selvitystyön taustoja. Olli Rehn toimii valtioneuvoston kanslian “Suomi maailmantaloudessa”-selvityksen ohjausryhmän puheenjohtajana.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 17 vuoden jaksolla helmikuusta 2002 hel- mikuuhun 2004 työllisten kokonais- määrä väheni 28 000:lla. Työpaikkojen vähenemisen jatkumi- nen merkitsisi Vanhasen hallituksen työllisyystavoitteen etääntymistä hori- sonttiin. Hallitus on asettanut tavoit- teeksi 100 000 uuden työpaikan syn- tymisen vuoteen 2007 mennessä. Ta- voitteen saavuttaminen on välttämä- töntä hyvinvointivaltion rahoituspoh- jan turvaamiseksi tulevaisuudessa. Tämä edellyttää hallitusohjelman mu- kaisesti elvyttävää ja rakenteita uudis- tavaa talouspolitiikkaa, joka tukee kas- vua, investointeja, yrittäjyyttä ja työn kannustavuutta. Valtioneuvoston kanslia onkin käyn- nistänyt pääministerin aloitteesta ”Suo- mi maailmantaloudessa”-selvityksen, jonka tavoitteena on arvioida, miten suomalainen työ ja tuotanto voivat me- nestyä maailmantalouden murrokses- sa (kuvio 1). Hanke koostuu kahdes- ta toisiaan tukevasta osasta: ensinnä- kin politiikkasuosituksiin tähtäävästä selvityksestä ja toiseksi työmarkkina- järjestöjen elinkeino- ja yhteiskuntapo- liittisesta vuoropuhelusta. Hankkeen tueksi on koottu kaksi ohjausryhmää, joissa on edustus valtionhallinnosta, tutkimuslaitoksista, elinkeinoelämästä ja työmarkkinajärjestöistä. Globalisaation uusi vaihe Joku voi kysyä, mihin tarvitaan uutta selvitystä Suomen pärjäämisestä maa- ilmantalouden murroksessa. Onhan talouden globalisaatio ollut todellisuutta jo vuosikymmenien ajan. Eräät tutki- jat ovat jopa sitä mieltä, että maailman- talous oli kansainvälistyneempi ensim- mäisen maailmansodan aattona, lähes 100 vuotta sitten. Vastaisin, että eläm- me parhaillaan globalisaation uutta vai- hetta, jota leimaa sekä määrällinen että laadullinen muutos aikaisempaan ver- rattuna. Tämä aiheuttaa tarpeen kan- sallisen talousstrategiamme uudelleen- arviointiin. Määrällinen muutos on seurausta sii- tä, että neljä jättivaltiota eli Kiina, In- tia, Brasilia ja Venäjä ovat viimeisen kah- den vuosikymmenen aikana liittyneet täysillä osaksi avoimeen vaihdantaan perustuvaa maailmantaloutta. Näissä maissa on yhteensä yli 2,5 miljardia ih- mistä, mikä jo sellaisenaan riittää hei- luttelemaan maailmantalouden man- nerlaattoja. Itä-Aasiasta on viime vuo- sikymmenien kuluessa tullut maailman teollinen työpaja, jonka osuus maail- man teollisuustuotannosta on noussut lähes 35 prosenttiin, kun taas Euroo- pan osuus on pudonnut 13 prosent- tiin vuonna 2000 (kuvio 2). Samalla suorien sijoitusten määrä on monin- kertaistunut. Suorien sijoitusten virta kasvoi viisinkertaiseksi vuosina 1990– 2000, joskin se supistui lähes puolella vuosina 2000–2002. Suorien sijoitus- ten yhteenlaskettu, kumulatiivinen va- ranto viisinkertaistui 1990-luvun alus- ta 2000-luvun alkuun siirryttäessä. Laadullista muutosta kuvaa se, että kyse ei ole enää vain teollisen tuotan- non, vaan yhä useammin myös tuote- kehityksen, ohjelmistojen kehittämisen ja palvelutuotannon siirtymisestä ke- hittyviin maihin. Kiinasta on tullut maailman teollinen työpaja. Vastaavasti Intia on vahva yrityspalvelujen ja oh- jelmistotuotannon saralla. Käynnissä olevasta murroksesta käy- tetään usein nimitystä Kiina-ilmiö. Sii- Kuvio 1. Valtioneuvoston kanslian selvitys “Suomi maailmantaloudessa”. Toimialakohtaiset selvitykset Työmarkkinajärjestöjen toimialakohtainen vuoropuhelu globalisaation haasteista elinkeino- ym. politiikassa VNK:n globalisaatioselvityksen ohjausryhmä aloittaa työnsä Selvitystyö käynnistyy Seminaari Väliarvio selvitystyöstä Selvistys valmistuu Erillisselvitykset käynnistyvät Erillisselvitykset valmistuvat Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Helmikuu Huhtikuu Kesäkuu Elokuu Lokakuu Joulukuu
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s18 täkin on kyse, mutta käsite Kiina-ilmiö antaayksipuolisenkuvanmeneilläänole- vasta kehityksestä. Tarkemmin katso- en kyse on juuri edellä kuvatuista mää- rällisistä ja laadullisista muutoksista. Eräät kommentaattorit ovat kyseen- alaistaneet Kiinan talousihmeen jatku- vuuden. On toki paikallaan kysyä, voi- ko Kiinan ja muiden kehittyvien talo- uksien kasvu jatkua pitkään nykyisellä 9–10 prosentin vauhdilla. Ei varmaan ikuisesti. Kiina kärsii talouden ylikuu- menemisesta, joka ilmenee mm. kiin- teistörakentamisessa. Suurin riski liit- tyy mitä ilmeisimmin pankkijärjestel- mään, joka kärsii luottotappioista ja on jo vaatinut keskuspankin tukea. Riskeistä huolimatta on silti ilmeistä, että Kiinan nopea kasvu jatkuu aina- kin seuraavien 5–10 vuoden aikajän- teellä. Tähän oletukseen on useita pe- rusteita. Ensinnäkin nopeaa kasvua tar- vitaan uusien työpaikkojen ripeäksi syn- nyttämiseksi tehottomista valtionyhti- öistä työttömiksi jääville kiinalaisille, mikä on ehto puolueen ja hallituksen vallan legitimiteetille. Toiseksi Kiinan jäsenyys Maailman kauppajärjestö WTO:ssa on vahvistanut Kiinan ase- mia maailmanmarkkinoilla ja investoin- tikohteena. Kolmanneksi Kiinalla on satojen miljoonien ihmisten työvoima- reservi, joka pitää kustannuksia ja in- flaatiota kurissa. Kasvua vahvistaa se- kin, että yrittämisen edellytyksiä pa- rannetaan, kun omistusoikeus vast- ikään kirjattiin maan perustuslakiin. Myös työntekijöiden tuottavuuden pa- raneminen tukee kasvua. Pienet osaamistaloudet hyöty- vät globalisaatiosta Globalisaatio kohtelee eri tavoin eri- kokoisia ja eri kehitysvaiheessa olevia Kuvio 3. Kiinan nousu maailman teolliseksi työpajaksi. • Globalisaatio pakottaa yritykset etsimään alhaisten kustannusten tuotantomaita • Valtiot pakotettuja nostamaan osaamisen tasoa pysyäkseen kilpailu- kykyisinä suhteessa alhaisten kustannusten uusiiin haastajiin • Korkealla kehitysasteikossa olevat maat keskittyvät yhä suurempaa lisä- arvoa tuottavaan työhön pystyäkseen ylläpitämään talouskasvua – paino- piste korkean tason osaajissa • Teknologian yhä suuremman liikkuvuuden johdosta investointien houkutteleminen on yhä haasteellisempaa Lähde: Royal Philips Electronics. 1950 19701980 2003 Japani Asian “Tiikerit” Meksiko ASEAN Kiina rannikko Kiina sisämaa ?? Nopeimmin kasvavan teolli- suustuotannon maat ja maa- ryhmät USA:n jälleenrakennusapu / reindustrialisaatio Kuvio 2. Maailman teollisuustuotannon jakauma 1750–2000. Itä-Aasia = Kiina, Japani, Intia Pohjois-Amerikka = Yhdysvallat, Kanada Eurooppa = Saksa, Iso-Britannia, Ranska, Italia, Espanja, Ruotsi, Belgia, Sveitsi Lähde: ETLA.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 19 maita. Usein väitetään, että globalisaa- tio sinänsä olisi syynä kehitysmaiden köyhyyteen ja kurjuuteen. Tämä väite ei saa tukea empiirisistä havainnoista. Kiinassa ja Intiassa sadat miljoonat ih- miset ovat nousseet köyhyydestä kes- kiluokkaan pitkälti juuri sen ansiosta, että nämä maat ovat osallistuneet avoi- meen vaihdantaan perustuvaan maail- mantalouteen. Vastaavasti Saharan ete- läpuolisen Afrikan maat ovat eri syistä jättäytyneet syrjään maailmantaloudes- ta. Köyhyyden poistamiseen tarvitaan talouden kasvua, johon taas tarvitaan kauppaa ja investointeja. Onko vähi- ten kehittyneiden maiden köyhyys näin ollen seurausta liiallisesta vai pikem- minkin liian vähäisestä globalisaatios- ta? Globalisaation piik- kiin pannaan usein sel- laisiakin ongelmia, jot- ka ovat seurausta esi- merkiksi teknologisesta kehityksestä tai vääräs- tä kansallisesta politii- kasta. Suomi on ollut talou- den globalisaation suu- ria voittajia. Yleensäkin pienet ja osaamiseen nojaavat avoimet talo- udet hyötyvät eniten vapaakaupan laajene- misesta. Suomen teol- lisen nousun ensim- mäinen vaihe 1860-lu- vulta lähtien, samoin kuin sotien jälkeinen talousihmeemme, oli pitkälti seurausta osal- listumisesta maailman- kaupan vapautumiseen ja myöhemmin Euroo- pan yhdentymiskehi- tykseen. Etenkin tek- nologiateollisuuden nousu on ollut hyvin pitkälle kiinni talouden globalisaation tarjoa- mista mahdollisuuksis- ta. Toisaalta Suomi on esimerkki myös siitä, miten maailmantalouden tai yhteiskuntajärjestel- mien muutokset voivat heilutella pientä taloutta kuin koskivenettä tai jopa ajopuuta. Kymme- nen vuoden takainen lama seurasi sekä glo- baaleista muutoksista että oman talouspolitiik- kamme virheistä. Laman pitkä varjo muistuttaa sii- tä, miten tärkeää pienen valtion on ennakoivasti sopeutua toimintaympä- ristön muutoksiin. Pian 1990-luvun laman iskettyä Suomi kykeni rakentamaan uuden kansallisen strategian, joka no- jasi vientivetoiseen kasvuun, osaami- sen vahvistamiseen ja EU-jäsenyyteen. Siihen päästiin vasta kriisin jälkeen. Tä- nään elämme globalisaation uuden vai- heen seurauksena vastaavaa murros- ta, johon on parempi löytää menes- tyksen eväitä ennen kuin on housut kintuissa. Kun jouduin pääministerin avustajana kokemaan lähituntumalta 1990-luvun laman syvimmät syöverit ja myöhästyneen kurssinkorjauksen, voin sanoa vain yhden asian: Ei kos- kaan enää. Politiikan ja talouden muut- tunut suhde Globalisaation seurauksena politiikan ja talouden välinen suhde on muuttu- nut. 100 vuotta sitten demokratian lä- pimurto vahvisti valtion roolia mark- kinoiden ohjauksessa. Kansanvaltaisen politiikan suuri saavutus viime vuosi- sadalla oli markkinatalouden inhimil- listäminen, ihmiskasvoinen kapitalismi. Tästä syntyi markkinatalouden ja hy- vinvointivaltion yhteiselo – ei ehkä rak- kaudesta, ei toisaalta pelkästä pakos- takaan, vaan paremminkin järkiavio- liittona. Tässä järkiavioliitossa puolisoiden ta- savertaisuus alkoi muuttua 1980-luvun kuluessa. Informaatioteknologian lä- pimurto ja pitkälti sen vauhdittama pääomaliikkeiden va- pauttaminen ja suorien sijoitusten nopea kasvu sekä suuryritysten glo- baalit yritysstrategiat heikensivät yksittäisen kansallisvaltion varaan nojaavan politiikkamal- lin kykyä ohjata yhteis- kunnan ja talouden ke- hitystä. Tästä alkoi eräänlai- nen kadonneen valtion metsästys. Osin tähän haasteeseen on pyritty ja pystytty vastaamaan Euroopan unionin tasol- la yhdistämällä kansallisvaltioiden po- liittiset voimavarat. Menestystarinois- Vaikka EU:n rooli taloudessa on kes- keinen, kilpailuky- kyä ja työllisyyttä parantavat ratkai- sut tehdään viime kädessä kunkin maan sisällä eikä koko unionin tasol- la. Olli Rehn korostaa, että Suomi on vahva osaamistalous, joka kuitenkin kärsii yrittäjyysvajeesta ja korkeasta työttömyydestä. Yhteiskunnallisessauudistumiskyvyssäolemmeeurooppalaista keskitasoa.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s20 ta suurin on yhteisvaluutta euro, vaik- ka sen viimeaikainen kurssikehitys on- kin heikentänyt eurooppalaisen teolli- suuden hintakilpailukykyä. Unionin rooli on keskeinen myös kansainväli- sen kaupan ja sisämarkkinoiden kehi- tyksen kannalta. Silti yhä selvemmäksi on käynyt, että ponnistelut Euroopan tasolla eivät yk- sinään riitä takaamaan EU:n jäsenval- tioiden menestystä. Viime kädessä eu- rooppalaisen työn ja tuotannon kilpai- lukyvyn ja siten työllisyyden kannalta keskeiset ratkaisut tehdään jäsenmais- sa. Vaikka globalisaation yhteydessä usein puhutaan kansallisvaltioiden roo- lin heikentymisestä, niin monilta osin se edellyttää kansallisvaltiolta vahvaa, joskin muuttuvaa, roolia. Markkina- talouden ja kansallisvaltion järkiavio- liitto saa siis uuden luonteen. Perintei- set konstit 1970-luvun hengessä, ku- ten sektorikohtainen teollisuuspolitiik- ka tai julkisen sektorin kasvattaminen, eivät enää pure. Sen sijaan tarvitaan osaamisperustaamme vahvistavaa elin- keinopolitiikkaa, kasvua ja yrittäjyyttä tukevaa veropolitiikkaa sekä työn te- kemistä ja teettämistä parhaiten edis- tävää palkanmuodostusta ja sosiaalitur- vaa. Avoimessa maailmantaloudessa toi- mintaympäristön merkitys kasvaa. Ko- vassa kilpailussa eletään pienten mar- ginaalien aikaa. Investointipäätöksiä tehdessään yritys tutkii tarkkaan, mis- sä sen on pitkällä tähtäyksellä mielek- käintätoimia.Ratkaisuunvaikuttaasekä markkinoiden läheisyys että yrityksen tuotannolliseen toimintaympäristöön vaikuttavat tekijät. Yritykset pystyvät suhteellisen pienin kustannuksen siirtä- mään toimintojaan maasta toiseen, jos yhden maan toimintaympäristö ei ole niille mieluinen. Tätä muutosta kuvaa se, että suomalaisten teollisuusyritysten palveluksessaolivuonna2003ulkomail- la jo lähes 250 000 työntekijää eli noin kolmannes niiden koko työvoimasta (kuvio 4.). Määrä on viisinkertaistunut viimeisen kahden vuosikymmenen ku- luessa. Vaikka syy ei ole yksin tässä, on Suomi viime vuosina kärsinyt merkit- tävästä investointivajeesta. Yritysten sijaintipaikkapäätöksiin ei- vät vaikuta ainoastaan yritysten koh- telu, vaan myös työntekijöitä koske- vat kysymykset ovat hyvin olennaisia. Menestyksellisellä talous-, koulutus- ja sosiaalipolitiikalla voidaan olennaisesti vaikuttaa yritysten toimintaympäris- töön ja sitä myötä hyvinvointivaltion menestykseen. Kansallisvaltiot joutuvat siis kilpaile- maan yhä enemmän yritysten ja nii- den toimintojen sijoittumisesta alueel- leen. Niiden on vakuutettava kump- paneilleen tässä järkiavioliitossa, että suhdetta kannattaa jatkaa. Hyvä esimerkki tästä ovat Itävallan ja Japanin äskettäin aloittamat inves- tointikampanjat. Itävalta mainostaa it- seään 25 prosentin yritysverokannal- la. Japanin mainoksessa pääministeri Junichiro Koizumi puolestaan kehot- taa yrityksiä investoimaan maahansa, koska “Japanissa on maailman osaa- vin työvoima”. Tutkimuskohteena toimialat, työmarkkinat ja aluetaloudet ”Suomi maailmantaloudessa”-hank- keessa pureudutaan Suomen kilpailu- kyvyn ja työllisyyden edellytyksiin eril- lisselvitysten avulla. Elinkeinoelämäntutkimuslaitostoteut- taa selvityksen aiheesta “Suomen talou- den toimialojen ja klusterien kilpailuky- ky”. Siinä arvioidaan, miten yritysten si- jaintipäätöksiin ja kansainvälistymiseen vaikuttavat tekijät ovat muuttuneet tek- nologisen kehityksen ja talouden glo- balisaation seurauksena. Samoin tutki- taan sitä, miten Suomen eri toimialojen kilpailuetu on muuttunut maailmanta- loudessa. Osana selvitystä tehdään tut- kimus sekä suomalaisten että ulkomais- ten yritysjohtajien näkemyksistä Suo- mesta investointikohteena. Palkansaajien tutkimuslaitos toteut- taa erillisselvityksen aiheesta “Maail- mantalouden murros Suomen työ- markkinoiden kannalta”. Se lähtee siitä tosiasiasta, että tärkeä keino houku- tella yrityksiä pysymään Suomessa tai jopa siirtymään Suomeen ovat osaa- vat työntekijät. Globalisaation uusi vai- he muuttaa yritysten osaamisvaati- muksia sekä perinteistä ajattelutapaa siitä, miten, milloin ja missä työtä teh- dään. Hyötyjinä ovat korkean osaami- Kuvio 4. Suomalaisten teollisuusyritysten henkilöstö Suomessa ja ulkomailla 1975–2003. Lähteet: Suomen Pankki, ETLA.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 21 sen maat ja alueet, häviäjinä taas hei- komman osaamisen maat ja alueet. Tässä selvityksessä olennaisia kysy- myksiä ovat mm. se, miten voidaan parantaa työn tuottavuutta ja kilpailu- kykyä, miten saada Suomeen lisää kor- kean tason osaajia, tutkijoita, opiske- lijoita ja työntekijöitä sekä miten suo- malaista palkkaus- ja sopimusjärjestel- mää on kehitettävä. Toinen keskeinen osa Suomi maail- mantaloudessa-hanketta on työmarkki- najärjestöjen toimialakohtainen vuoro- puhelu. Sen ohjausryhmänä toimii pal- kansaajien ja työnantajien etujärjestöjen johtajista koostuvat työmarkkinakuusik- ko. Pyrkimyksenä on, että eri klusteri- en osalta arvioidaan, miten yhteisin toi- menpitein voidaan luoda Suomeen li- sää kasvuyrityksiä ja siten työpaikkoja. Esimerkiksi Teknologiateollisuuden, Metalliliiton ja Valtion teknillisen tutki- muslaitoksen TRIO-hanke pyrkii luo- maan teknologiateollisuuteen kymme- niä uusia kasvuyrityksiä järjestelmätoi- mittajien tasolla. Samanlaisia hankkeita pyritään vauhdittamaan nyt käynnisty- neellä vuoropuhelulla. Vuoropuhelussa- kin on kyse uusia ideoita ja yhteistä nä- kemystä synnyttävästä prosessista, ei valmiiksi katetusta lopputuloksesta. Osaamisen, yrittämisen ja työn tekemisen yhteiskunta Suomen työllisyyden ja kilpailukyvyn haasteet ovat hyvin samanlaiset kuin muullakin Euroopan unionilla. Viime aikoina Hollannin entisen pääministe- rin Wim Kokin vetämän asiantuntija- ryhmän työllisyysraportti Jobs, Jobs, Jobs – Creating more employment in Europe on saanut viime aikoina pal- jon huomiota EU:ssa, ansaitusti. Kok tavoittelee sosiaalisen markkinatalou- den uudistamista, eurooppalaisen mal- lin modernisaatiota (kuvio 5). Toivon, että kaikki suomalaiset ja miksei muutkin eurooppalaiset päät- täjät perehtyisivät huolella Kokin ra- porttiin ja sen johtopäätöksiin. Sillä on paljon annettavaa myös suomalaiselle keskustelulle. On syytä analysoida tarkkaan Kokin ryhmän Suomelle te- kemiä suosituksia. Ryhmä katsoi, että meidän tulisi muun muassa keventää palkan sivukuluja varsinkin matala- palkkaisissa työtehtävissä, uudistaa vero- ja etuusjärjestelmiä työllistä- misloukkujen poistamiseksi, parantaa aktiivisen työvoimapolitiikan kattavuut- ta ja tehokkuutta sekä monipuolistaa elinkeinorakennettamme ja tasapainot- taa aluekehitystä. Ruotsi ja Suomi menestyvät näissä vertailuissa hyvin silloin, kun mitataan osaamis- ja tietotalouden menestystä. Sen sijaan yhteiskunnallisessa muutos- valmiudessa ja uudistumiskyvyssä olemme olleet korkeintaan eurooppa- laista keskitasoa. Kuvio 5. Wim Kokin työllisyysraportin keskeiset suositukset. T & K + innovaatiot Työmarkkina- joustot + turva Yrittäjyys Sopeutuminen ja muutoksen hallinta Henkisen pääoman tason nostaminen Kustannusten ja vastuiden jako Investoinnit henkiseen pääomaan – Elinikäinen oppiminen Elinikäisen oppimisen edistäminen Muutoksiin kannustaminen Uudistukset toimeen: työllisyyden hallinta EU-instrumenttien hyödyntäminen Toimeenpano Aktiivinen työ- voimapolitiikka Naiset työmarkkinoilla Työnteko kannattavaksi Vähemmistöt ja maahanmuuttajat Ikääntymis- strategiat Töihin! Työ todelliseksi vaihtoehdoksi
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s22 Alustavan tiedon mukaan Venäjän bruttokansantuote kasvoi 7,3 prosent- tia vuonna 2003. Tämä asettaa Venä- jän jälleen, jo viidennen kerran peräk- käin, maailman nopeimmin kasvavien maiden joukkoon yhdessä Kiinan ja Intian kanssa. Mikään näistä maista ei ole ns. hyvin toimiva kansantalous, Pekka Sutela1 Päällikkö Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT Suomen Pankki Venäjä: pieni mutta kukoistava talous Venäjän talouden erinomainen kehitys luo Suomen viennille markkinoita, jotka pitää osata hyödyntää. Artikkelissa eritellään kuitenkin myös kehityksen monenlaisia uhkakuvia. 1 Esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan omia eivätkä edusta Suomen Pankin kan- taa. Maamme ydinongelma voidaan ki- teyttää seuraavasti: Suomi on vahva osaamis- ja tietotalous, joka kuitenkin kärsii yrittäjyysvajeesta ja korkeasta työttömyydestä. Näin ollen selvityksen yhteydessä on arvioitava, miten paran- namme suomalaista osaamista vahvis- tamalla tutkimus- ja teknologiarahoi- tukseen ja koulutukseen suunnattuja resursseja – ja käyttämällä ne entistä paremmin. Sen rinnalla on kyettävä parantamaan yrittämisen edellytyksiä sekä työn tekemisen ja teettämisen kannattavuutta myös matalamman tuottavuuden aloilla. Selvitystyössä olemme päätyneet nos- tamaan esiin muun muassa seuraavat kysymykset: Miten elinkeinopolitiikan painopisteitä on muutettava osaamis- talouden vahvistamiseksi? Miten pys- tymme kannustamaan yhä useampia yrityksiä investoimaan Suomessa ja Suomeen? Miten kykenemme houkut- telemaan korkean tason osaajia, tut- kijoita, opiskelijoita ja työntekijöitä Suomeen? Mihin käytännön toimiin tulisi ryhtyä Suomen ja Aasian nouse- vien talouksien yhteistyön lisäämisek- si? Miten pystymme parhaiten turvaa- maan korkean työllisyyden ja ostovoi- man uudistamalla palkanmuodostusta ja sopimusjärjestelmää? Maailmantalouden murros ja Aasian teollinen nousu luovat Suomelle paitsi haasteita myös uusia mahdollisuuksia. Niiden tunnistaminen on keskeinen osa selvitystä. On pyrittävä tukemaan sel- laista kehitystä, jonka avulla globali- saation uudesta vaiheesta voivat hyö- tyä sekä suomalaiset että kehittyvien maiden kansalaiset. Suurten kehitys- maiden teollinen nousu on vahvista- nut niiden kasvua ja vähentänyt köy- hyyttä, mikä on myönteistä. Vaaran- tamatta tätä kehitystä meidän on vah- vistettava suomalaisen työn ja tuotan- non menestystekijöitä. Yhteisymmärrys on ollut Suomelle iso voimavara. Silti sen sisältöä on ar- vioitava uudelleen, jotta pärjäämme jat- kossa. Tähän tähdätään nyt käynnis- tyneillä selvityksillä ja vuoropuhelulla. Liike on tässäkin pyrkimyksessä vähin- tään yhtä tärkeä kuin päämäärä.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 23 jossa olisi korkea tuottavuus ja elinta- so. Talouksien kokovertailut kertovat tästä. Vallitsevilla valuuttakursseilla mitaten Venäjän talous on suunnilleen samaa kokoa Alankomaiden kanssa, Kiinakin vain Italian veroinen. Tämä on syytä muistaa. Mutta on myös muistettava, että kasvu mitataan edel- listä vuotta vasten. Kasvun olemassa- olo ei kerro, että talous toimisi hyvin. Se kertoo, että talous toimii tänä vuon- na paremmin kuin viime vuonna. Kai- killa kolmella keskeisellä kehittyvällä taloudella on suuret ongelmansa, jot- ka tulevat vielä aiheuttamaan suuria, ehkä kasvun pysäyttäviäkin vaikeuk- sia. Suuret ongelmat eivät kuitenkaan välttämättä estä myös Intiaa ja Venä- jää toistamasta Kiinan esimerkkiä, nou- sua suurimpien kansantalouksien (mutta siis ei korkeimman elintason maiden) joukkoon, kun kasvu jatkuu ja valuutat vahvistuvat. Kehittyvien ta- louksien valuutat ovat yleisesti aliarvos- tettuja, ja niiden vahvistuminen on ajan mittaan väistämätöntä. Tällä on sa- manvertainen merkitys kuin talouden kasvulla, kun verrataan kansantalouk- sien kokoa ulkomaanvaluutassa, eu- roissa tai dollareissa.2 Venäjä on Suomelle valtti- kortti… Suomella on kädessään pieni mutta hyödynnettävä valttikortti. Me käym- me EU-maista suhteellisesti eniten kauppaa niin Kiinan kuin Venäjänkin kans- sa. Ydin-Euroopan suu- rille maille odotetaan yleisesti reippaamman- puoleista kasvua vain, jos ne pystyvät uudista- maan toimintatapojaan ja hyödyntämään täysi- mittaisesti yhdentymi- sen etuja. Tarve pinnis- tellä teknisen kehityk- sen eturivissä ilman suurta mahdolli- suutta perässähiihtäjän etujen nautti- miseen yhdessä vanhentuvan ja supis- tuvankin väestön kanssa painaa niiden kasvumahdollisuuksia. Vaikka Saksa yksistään onkin taloudelliselta kooltaan kaksinkertainen kaikkiin muihin Itä- meren piirin maihin verrattuna – mu- kaan laskien myös Venäjä – ja se to- dennäköisesti rikastuu edelleen, on kasvavia markkinoita etsittävä sieltä, missä talouskasvu on nopeinta. Ero kansakuntien rikkauden ja nii- den markkinoiden kasvun – puhumat- takaan molempien takana olevien se- littäjien – välillä unohdetaan aivan lii- an usein. Esimerkiksi Venäjän suhteen voi tehdä yksinkertaisen ajatuskokeen. Taloustutkijat arvioivat pitkän aikavä- lin kasvumahdollisuuksia yleisimmin kolmen keskeisen muuttujan pohjal- ta: investoinnit tuotannolliseen pää- omaan, henkisen pääoman taso ja tu- lotason etäisyys rikkaimmista maista. Viimeksi mainittu, ehkä vähiten ilmei- nen muuttuja, kertoo perässähiihtä- jän edun olemassaolosta, mahdollisuu- desta hyötyä tuomalla ulkomailta pa- rasta tekniikkaa, tieto-taitoa ja toimin- tatapoja. Ajanmukaisen ajattelun mu- kaan pitäisi lisäksi, ja ehkä ennen kaikkea, korostaa institutionaalista kehitystä. Se on kuitenkin hankalasti mitattavissa, ja yleisesti tyydytään käyttämään vaihtoehtoisia oletuksia investointiasteesta. Voihan ajatella, että ne kertoisivat epäsuorasti liike- toimintaympäristöstä. Varsin yksimielisesti eri laskelmat väittävät, että parin seuraavan vuosi- kymmenen aikana Venäjän potentiaa- linen kasvuvauhti olisi 5–6 prosenttia vuodessa.3 Vastaava luku euroalueelle ase- tetaan yleisesti noin kahteen prosenttiin. Ajan myötä Venäjän potentiaalinen kasvu- vauhti laskisi, kun vä- estö alkaa vanhentua ja supistua samaan ta- paan kuin nyt EU-alu- eella. Venäjällä väestön vähentyminen voi kui- tenkin olla rajun nopeaa, ellei kan- santerveyttä saada selvästi nykyistä paremmalle tolalle. Jotkut ennusteet – sekä venäläiset että ulkomaalaiset – Pekka Sutela on pitkän linjan Venäjän tutkija. Vaikka Venäjän talous on verraten pieni, se tarjoaa nopeasti kasvavia markkinoita, toisin kuin esimerkiksi Saksa. 3 Lyhyen katsauksen esittää Sutela (2003). 2 Tämänkertaisen keskustelun kansan- talouksien kokojen muuttumisesta sysäsi liikkeelle Goldman Sachs (2003). On kui- tenkinmuistettava,ettätaloustieteilijöiden kyvyllä ennustaa pitkän ajan kasvua on ansaitusti huono maine.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s24 kuvaavat ennennäkemättömän nope- aa väestön supistumista. Sellaisen mahdollisen tulevaisuuden edessä va- rovainen ajatus kavahtaa. Myös Venäjän energiapainotteinen tuotantorakenne, ainakin toistaiseksi vaatimaton kyky tekniseen kehitykseen ja keskeisen tuotannon keskittynyt omistus – joka toisaalta heijastuu pi- entuotannon vähäisyytenä – painavat kasvumahdollisuuksia alaspäin. Laajalle levinnyt käsitys näyttää olevan, että va- rovaisesti arvioiden Venäjän talous voisi kasvaa keskimäärin 3–4 prosenttia vuo- dessa. Näin sen kasvu jäisi laskelmal- lista potentiaaliaan alhaisemmaksi. Pre- sidentti Putinin tavoitteeksi asettama kansantulon kaksinkertaistaminen kymmenessä vuodessa edellyttäisi 7,2 prosentin vuosikasvua. Harva, edes vi- rallisten ja puolivirallisten ennustajien joukosta, näyttää uskovan sen toteu- tumiseen. Toisaalta kannattaa muistaa, että Venäjä on toistuvasti yllättänyt tarkkailijansa. ... eikä ainoastaan vahvan talouskasvunsa ansiosta... Suomalaisen viejän kannalta Venäjän talouden ruplamääräistä kasvua tär- keämmäksi voikin tulla ruplan reaali- nen vahvistuminen4 . Rupla on jo vah- vistunut vuoden 1998 kriisiä edeltäneel- le tasolle, mutta viime vuosien kasvun myötä tuottavuus on noussut niin, että reaalinen aliarvostus on edelleen tosi- asia. Kun Venäjän vaihtotaseen ylijää- mä on tilastojen mukaan säilynyt val- taisana, talouspolitiikka on joutunut ta- sapainottelemaan inflaation kurissa pi- tämisen ja valuuttakurssin liian nope- an vahvistumisen hillinnän välillä. Täs- sä näytetään onnistutun varsin hyvin. Ajan myötä kurssi joka tapauksessa vahvistuu väistämättä, ja sen myötä kasvaa suomalaisenkin viejän kannal- ta tärkein talouden koko, sen ostovoi- ma. On myös ilmeistä, että kasvun ja vaurastumisen myötä ulkomaisten tuotteiden osuus tavaroiden ja palve- luiden käytössä kasvaa. Suomalaises- ta näkökulmasta on edelleen oleellis- ta, että meitä lähellä oleva Pietari-Mos- kovan kasvuakseli todennäköisesti kasvaa jatkossakin muuta maata no- peammin. Kun nämä tekijät lasketaan yhteen, saadaan tulokseksi, että suo- malaisen viennin kannalta keskeiset Venäjän markkinat kasvavat monta kertaa talouden odotettua kasvuvauh- tia nopeammin. Suomen suurin yksittäinen vientimaa oli vuonna 2003 Saksa. Sen osuus ko- konaisviennistä oli 11,8 prosenttia. Venäjä kuuluu kauppakumppaneiden kakkosryhmään yhdessä Ruotsin, Bri- tannian ja USA:n kanssa. Sen osuus viennistä oli 7,5 prosenttia. On hyvin mahdollista, että Venäjän markkinoi- den nopea kasvu vie maan muutamas- sa vuodessa Suomen suurimmaksi vientikohteeksi. Itse asi- assa, ellei niin käy, voi- daan syyttää vain mei- tä. Venäjän vuoden 2003 kasvu oli selvästi nope- ampi kuin juuri kukaan ennusti. Ennusteet oli- vat 4–5 prosentin luok- kaa. Ero ennusteiden ja toteutuman välillä johtuu ennen muu- ta viitisen dollaria oletettua korkeam- masta öljyn hinnasta. Myös öljyn, sa- moin kuin metallien tuotanto kasvoi odotettua nopeammin. Venäjän yksi- tyistetyn öljyteollisuuden kyky kään- tää tuotanto nopeaan nousuun muut- taa maailmantalouden painopistettä sen keskeisimmän hyödykkeen osal- ta. Se, kuinka kestävällä pohjalla tuo- tannon nousu on, on kuitenkin kiis- tanalaista. Yhden tulkinnan mukaan venäläiset öljy-yritykset ovat nyt, kasvatettuaan tähän asti tuotantoaan olemassa ollei- den lähteiden käyttöä tehostamalla, valmiita uusien kenttien valtaamiseen. Toisen näkemyksen mukaan niillä ei ole siihen sen enempää halua kuin mah- dollisuuttakaan, vaan on keskitytty ryöstöviljelyyn oman markkina-arvon lisäämiseksi. Niin tai näin, uusia reser- vejä etsivät kansainväliset öljyjätit ovat Venäjällä liikkeellä tosissaan. Niin tärkeä kuin öljy yhdessä mui- den luonnonvarojen kanssa onkin, Venäjä ei ole pelkkä öljyvaltio. Koko energiasektori on – sen määrittelyn laa- juudesta riippuen – noin viidennes Ve- näjän kokonaistuotannosta. Vuonna 2003 tämä viidennes kuitenkin tuotti 55 prosenttia vientituloista, noin puo- let teollisista investoinneista ja 40 pro- senttia budjettituloista. Energian tuo- tannon ja vientihintojen kasvuvaikutus koko kansantalouteen tulee siis paitsi suoraan myös tuotantopanosten ky- synnän, investointien ja budjettitulojen kautta. Osa energiatuloista kanavoituu muil- le tuotannonaloille talouden monia- lakorporatistisen omistusrakenteen (ns. oligarkkien) vuoksi. Energiaan tai muihin raaka-aineisiin perustuvat oli- garkkiryhmät ovat use- assa tapauksessa käyt- täneet viime vuosien huimaa kassavirtaansa laajentumalla myös täy- sin irrallisille toimialoil- le, esimerkiksi maatalo- uteen ja rakennustoi- mintaan. Kuva siitä, mil- laisia rahavirtoja tällais- ten ryhmittymien sisällä tapahtuu niin maan sisällä kuin rajojen ylikin, on parhaassakin tapauksessa – silloin kun kyse on läntisissä pörsseissä noteera- tuista yrityksistä – sumea. Kun vielä muistetaan, että kasvavat vientitulot ovat toisaalta nostamassa reaalista va- luuttakurssia, kokonaiskuvaa öljyn hinnan vaikutuksesta on hankalaa saa- da. Mutta se on suuri, eikä ole vaka- via todisteita siitä, että se olisi supis- tunut. 4 Valuutanreaalisellavahvistumisellavii- tataan maan reaalisen valuuttakurssin re- valvoitumiseen eli sen hinta- tai kustan- nuskilpailukyvyn heikkenemiseen. Näin käy, jos maan (nimellinen) valuuttakurssi revalvoituu ja/tai sen hinta- tai kustan- nustason nousu on nopeampaa kuin ver- tailumaissa. Vastaavasti valuutan reaali- nen aliarvostus merkitsee sitä, että maan hinta- tai kustannuskilpailukyky on jota- kinpitemmänaikavälintasapainotasoaan parempi. Suomi saa syyttää vain itseään, ellei Venäjä nouse sen tärkeimmäksi vientimaaksi.
&Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 25 ...mutta Venäjän normaalius on muistettava... Venäjä on useissa suhteissa ”normaali maa”, samantapainen kuin muutkin alemman keskitason tulojen raaka-ai- netuottajat. Kysyä, milloin Venäjästä tulee samanlainen kuin Tanska tai Uusi Seelan- ti, merkitsee maalitaulun ohittamista. Venäjä on myös liiketoimintaym- päristönä normaali maa. Sitä ei pitäisi liian usein verrata epänormaaleihin maihin, vaikka se eurooppalainen maa onkin. Suuri ero on siinä, että Venäjä on perinyt suurvaltamenneisyyden. Tähän perimään kuuluu tulevaa kasvua edis- täviä tekijöitä. Yksi on keskimääräistä paremmin koulutettu väestö, vaikka koulutustaso ja tutkimus- ja kehitys- kyky saattaakin olla selvästi rapautu- massa. Siihen kuuluu teollinen perus- ta, joka oli aikanaan vankka mutta jon- ka siviilipuolen ydin – kuljetusväline- teollisuus – kohtaa kuitenkin mahdol- lisen WTO-jäsenyyden myötä varsin ongelmallisen tulevaisuuden. Perimään kuuluu myös ”Siperian kirous”, sel- lainen tuotannon ja asutuksen sijoitte- lu, joka ei ole nykyisissä olosuhteissa sen enempää taloudellisesti kuin yh- teiskunnallisestikaan järkevä.5 Niin kummalliselta kuin edes asian harkin- ta tuntuukin, ei ole itsestään selvää, erottavatko Venäjää pel- kästä öljyvaltiosta enem- män kielteiset kuin myönteiset tekijät. Uhka öljyvaltioksi taantumisesta on todel- linen ja tiedostettu. Vi- ranomaiset tietävät hy- vin tarpeen monipuolistaa tuotanto- rakennetta: tämä oli muun muassa presidentti Putinin vuoden 2003 val- takunnan tila -puheen keskeinen si- sältö. Se, kuinka tavoite saavutettai- siin, on vaikeampi kysymys. Yksi luku kertoo paljon. Suomessa käytetään tutkimukseen ja tuotekehittelyyn noin 3,5 prosenttia bruttokansantuottees- ta. Kun yksityiset yritykset rahoitta- vat siitä ylivoimaisesti suurimman osan, tutkimus tähtää pääosaltaan ta- loudellisesti hyödynnettäviin tuloksiin. Venäjällä t&k-menojen osuus on noin prosentti bruttokansantuotteesta. Ra- hoitus tulee lähes pelkästään valtiol- ta. Suuri osa menoista toisin sanoen menee Neuvostoliitolta perityn talo- udellisesti luksustutkimukseksi katsot- tavan toiminnan jäljellä olevien osien ylläpitämiseen. Vaikka Venäjä voikin hyötyä perässähiihtäjän edusta, saat- tavat yritysten nykyiset t&k-menot olla liian vähäisiä edes nykyaikaisen tekniikan omaksumista varten. Mo- nesti nihkeä suhtautuminen suoriin ulkomaisiin investointeihin korostaa ongelmaa. Jos pyrkii ennakoimaan Venäjän ta- louden monipuolistumista, helpoim- min seurattava indikaattori on yksin- kertainen: uudet, kansainvälisesti kil- pailukykyiset teolliset tai palveluiden vientituotteet. Toistaiseksi niitä ei ole juurikaan nähty.6 Epäilystä ei liene, että myös venä- läistyyppinen yksityistäminen on lisän- nyt yritysten tehokkuutta. Silti yritys- ten kannalta voi lyhyellä aikavälillä olla hyödyllisempää kehittää suhdepää- omaa päättäjiin ja virkamiehiin kuin sijoittaa voimavaroja tuotannolliseen pääomaan. Tästä kärsii eritoten uusii yrittäjyys, pieni ja keskisuuri tuotan- to. Sen määrää koskevat tilastot ei- vät voi olla kovin luotettavia, mutta niiden mukaan pk-yritysten määrä suhteessa väestöpohjaan on vain mur- to-osa siitä, mikä on tavanmukainen EU-alueella ja myös uusissa jäsen- maissa. Mikä pahempaa, tilastoitu määrä ei ole vuosiin juurikaan muut- tunut. Tämä kehityksen veturi on Ve- näjällä kovin heikko. Venäläisten pienyritysten keskuudes- sa tehtyjen kyselyjen mukaan liiketoi- mintaympäristö parani vuosina 2001– 5 Ks. Hill ja Gaddy (2003). Venäjä ei ole pelkkä öljyvaltio, mutta se saattaa taantua sellaiseksi. 6 Mieleen tuleva esimerkki ovat Suomes- sa myytävät murtomaasukset. Noin puo- let tehdään Venäjällä, osa lopuista Ukrai- nassa. Kyse on kustannusmuutosten takia lähinnä Virosta siirretyistä koneista, joilla ei ole juuri mitään tekemistä venäläisen tuotannollisen kyvyn kanssa. Luonnonvarat ajatellaan Venäjän rikkaudeksi, mutta ne voivat koitua myös kiroukseksi, Pekka Sutela muistuttaa.
Ty22004
Ty22004
Ty22004
Ty22004
Ty22004
Ty22004
Ty22004
Ty22004
Ty22004
Ty22004
Ty22004
Ty22004
Ty22004
Ty22004
Ty22004
Ty22004
Ty22004
Ty22004
Ty22004
Ty22004
Ty22004
Ty22004
Ty22004
Ty22004
Ty22004
Ty22004
Ty22004
Ty22004
Ty22004
Ty22004
Ty22004
Ty22004
Ty22004

Recommended

Suomen BKT taas kasvu-uralla – kilpailukykysopimuksesta toivotaan lisävauhdin...
Suomen BKT taas kasvu-uralla – kilpailukykysopimuksesta toivotaan lisävauhdin...Suomen BKT taas kasvu-uralla – kilpailukykysopimuksesta toivotaan lisävauhdin...
Suomen BKT taas kasvu-uralla – kilpailukykysopimuksesta toivotaan lisävauhdin...Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Suomen julkisen talouden alijäämä alle kolmeen prosenttiin ilman uusia menole...
Suomen julkisen talouden alijäämä alle kolmeen prosenttiin ilman uusia menole...Suomen julkisen talouden alijäämä alle kolmeen prosenttiin ilman uusia menole...
Suomen julkisen talouden alijäämä alle kolmeen prosenttiin ilman uusia menole...Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Suomen talous jyrkkään taantumaan
Suomen talous jyrkkään taantumaanSuomen talous jyrkkään taantumaan
Suomen talous jyrkkään taantumaanPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Suomen talouden yllä uusia pilviä – sisäpolitiikka lähellä umpikujaa
Suomen talouden yllä uusia pilviä – sisäpolitiikka lähellä umpikujaaSuomen talouden yllä uusia pilviä – sisäpolitiikka lähellä umpikujaa
Suomen talouden yllä uusia pilviä – sisäpolitiikka lähellä umpikujaaPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Markkinakatsaus helmikuu 2013 final fi
Markkinakatsaus helmikuu 2013 final fiMarkkinakatsaus helmikuu 2013 final fi
Markkinakatsaus helmikuu 2013 final fiVictoria Media
 
Ukrainan kriisi taittoi Suomen talouskasvun
Ukrainan kriisi taittoi Suomen talouskasvunUkrainan kriisi taittoi Suomen talouskasvun
Ukrainan kriisi taittoi Suomen talouskasvunPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät syksyllä 2015
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät syksyllä 2015Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät syksyllä 2015
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät syksyllä 2015Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talouskasvu hidastuu – mutta pysyy edelleen nopeahkona
Talouskasvu hidastuu – mutta pysyy edelleen nopeahkonaTalouskasvu hidastuu – mutta pysyy edelleen nopeahkona
Talouskasvu hidastuu – mutta pysyy edelleen nopeahkonaPalkansaajien tutkimuslaitos
 

Recommended

Suomen BKT taas kasvu-uralla – kilpailukykysopimuksesta toivotaan lisävauhdin...
Suomen BKT taas kasvu-uralla – kilpailukykysopimuksesta toivotaan lisävauhdin...Suomen BKT taas kasvu-uralla – kilpailukykysopimuksesta toivotaan lisävauhdin...
Suomen BKT taas kasvu-uralla – kilpailukykysopimuksesta toivotaan lisävauhdin...Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Suomen julkisen talouden alijäämä alle kolmeen prosenttiin ilman uusia menole...
Suomen julkisen talouden alijäämä alle kolmeen prosenttiin ilman uusia menole...Suomen julkisen talouden alijäämä alle kolmeen prosenttiin ilman uusia menole...
Suomen julkisen talouden alijäämä alle kolmeen prosenttiin ilman uusia menole...Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Suomen talous jyrkkään taantumaan
Suomen talous jyrkkään taantumaanSuomen talous jyrkkään taantumaan
Suomen talous jyrkkään taantumaanPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Suomen talouden yllä uusia pilviä – sisäpolitiikka lähellä umpikujaa
Suomen talouden yllä uusia pilviä – sisäpolitiikka lähellä umpikujaaSuomen talouden yllä uusia pilviä – sisäpolitiikka lähellä umpikujaa
Suomen talouden yllä uusia pilviä – sisäpolitiikka lähellä umpikujaaPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Markkinakatsaus helmikuu 2013 final fi
Markkinakatsaus helmikuu 2013 final fiMarkkinakatsaus helmikuu 2013 final fi
Markkinakatsaus helmikuu 2013 final fiVictoria Media
 
Ukrainan kriisi taittoi Suomen talouskasvun
Ukrainan kriisi taittoi Suomen talouskasvunUkrainan kriisi taittoi Suomen talouskasvun
Ukrainan kriisi taittoi Suomen talouskasvunPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät syksyllä 2015
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät syksyllä 2015Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät syksyllä 2015
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät syksyllä 2015Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talouskasvu hidastuu – mutta pysyy edelleen nopeahkona
Talouskasvu hidastuu – mutta pysyy edelleen nopeahkonaTalouskasvu hidastuu – mutta pysyy edelleen nopeahkona
Talouskasvu hidastuu – mutta pysyy edelleen nopeahkonaPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Suomenkin kansantalous taipuu – kokonaistuotannon kasvu hidastuu tuntuvasti
Suomenkin kansantalous taipuu – kokonaistuotannon kasvu hidastuu tuntuvastiSuomenkin kansantalous taipuu – kokonaistuotannon kasvu hidastuu tuntuvasti
Suomenkin kansantalous taipuu – kokonaistuotannon kasvu hidastuu tuntuvastiPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous kasvaa jos politiikkavirheet vältetään
Talous kasvaa jos politiikkavirheet vältetäänTalous kasvaa jos politiikkavirheet vältetään
Talous kasvaa jos politiikkavirheet vältetäänPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Tuotanto putosi ennätysvauhtia – finanssipolitiikan tuki kansantaloudelle jop...
Tuotanto putosi ennätysvauhtia – finanssipolitiikan tuki kansantaloudelle jop...Tuotanto putosi ennätysvauhtia – finanssipolitiikan tuki kansantaloudelle jop...
Tuotanto putosi ennätysvauhtia – finanssipolitiikan tuki kansantaloudelle jop...Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Jyrkkä käänne Suomen suhdannekehityksessä
Jyrkkä käänne Suomen suhdannekehityksessäJyrkkä käänne Suomen suhdannekehityksessä
Jyrkkä käänne Suomen suhdannekehityksessäPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Suomen talous on menossa laskusuhdanteeseen muttei taantumaan
Suomen talous on menossa laskusuhdanteeseen muttei taantumaanSuomen talous on menossa laskusuhdanteeseen muttei taantumaan
Suomen talous on menossa laskusuhdanteeseen muttei taantumaanPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2008
Talous ja Yhteiskunta 2/2008Talous ja Yhteiskunta 2/2008
Talous ja Yhteiskunta 2/2008Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Kasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaan
Kasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaanKasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaan
Kasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaanPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Euroopan velkakriisi hidastaa kasvua
Euroopan velkakriisi hidastaa kasvuaEuroopan velkakriisi hidastaa kasvua
Euroopan velkakriisi hidastaa kasvuaPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Taloustilanne hyvä – globalisaatio heikentänyt teollisuuden kasvupotentiaalia
Taloustilanne hyvä – globalisaatio heikentänyt teollisuuden kasvupotentiaaliaTaloustilanne hyvä – globalisaatio heikentänyt teollisuuden kasvupotentiaalia
Taloustilanne hyvä – globalisaatio heikentänyt teollisuuden kasvupotentiaaliaPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Suhdannekatsaus 4 2014
Suhdannekatsaus 4 2014Suhdannekatsaus 4 2014
Suhdannekatsaus 4 2014Palvelualojen työnantajat PALTA ry
 
Euroopassa vihdoin käänne ylöspäin
Euroopassa vihdoin käänne ylöspäinEuroopassa vihdoin käänne ylöspäin
Euroopassa vihdoin käänne ylöspäinPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 29.11.2011
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 29.11.2011Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 29.11.2011
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 29.11.2011Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talousennuste 31.3.2016 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Talousennuste 31.3.2016 | Kuvio- ja taulukkopakettiTalousennuste 31.3.2016 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Talousennuste 31.3.2016 | Kuvio- ja taulukkopakettiPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Epävarmuus kasvaa – Suomenkin talouskasvu hidastuu
Epävarmuus kasvaa – Suomenkin talouskasvu hidastuuEpävarmuus kasvaa – Suomenkin talouskasvu hidastuu
Epävarmuus kasvaa – Suomenkin talouskasvu hidastuuPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2007
Talous ja Yhteiskunta 2/2007Talous ja Yhteiskunta 2/2007
Talous ja Yhteiskunta 2/2007Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Kulutus pitää yllä kasvua ja työllisyyttä
Kulutus pitää yllä kasvua ja työllisyyttäKulutus pitää yllä kasvua ja työllisyyttä
Kulutus pitää yllä kasvua ja työllisyyttäPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Mitäs me sanoimme jo kaksi vuotta sitten? Talous kasvaa Suomessa tänä vuonna ...
Mitäs me sanoimme jo kaksi vuotta sitten? Talous kasvaa Suomessa tänä vuonna ...Mitäs me sanoimme jo kaksi vuotta sitten? Talous kasvaa Suomessa tänä vuonna ...
Mitäs me sanoimme jo kaksi vuotta sitten? Talous kasvaa Suomessa tänä vuonna ...Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Ty32002
Ty32002Ty32002
Ty32002Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Ty22006
Ty22006Ty22006
Ty22006Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Ty22003
Ty22003Ty22003
Ty22003Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Ty42004
Ty42004Ty42004
Ty42004Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Ty12007
Ty12007Ty12007
Ty12007Palkansaajien tutkimuslaitos
 

More Related Content

What's hot

Suomenkin kansantalous taipuu – kokonaistuotannon kasvu hidastuu tuntuvasti
Suomenkin kansantalous taipuu – kokonaistuotannon kasvu hidastuu tuntuvastiSuomenkin kansantalous taipuu – kokonaistuotannon kasvu hidastuu tuntuvasti
Suomenkin kansantalous taipuu – kokonaistuotannon kasvu hidastuu tuntuvastiPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Tuotanto putosi ennätysvauhtia – finanssipolitiikan tuki kansantaloudelle jop...
Tuotanto putosi ennätysvauhtia – finanssipolitiikan tuki kansantaloudelle jop...Tuotanto putosi ennätysvauhtia – finanssipolitiikan tuki kansantaloudelle jop...
Tuotanto putosi ennätysvauhtia – finanssipolitiikan tuki kansantaloudelle jop...Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Suomen talous on menossa laskusuhdanteeseen muttei taantumaan
Suomen talous on menossa laskusuhdanteeseen muttei taantumaanSuomen talous on menossa laskusuhdanteeseen muttei taantumaan
Suomen talous on menossa laskusuhdanteeseen muttei taantumaanPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Kasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaan
Kasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaanKasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaan
Kasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaanPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Taloustilanne hyvä – globalisaatio heikentänyt teollisuuden kasvupotentiaalia
Taloustilanne hyvä – globalisaatio heikentänyt teollisuuden kasvupotentiaaliaTaloustilanne hyvä – globalisaatio heikentänyt teollisuuden kasvupotentiaalia
Taloustilanne hyvä – globalisaatio heikentänyt teollisuuden kasvupotentiaaliaPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 29.11.2011
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 29.11.2011Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 29.11.2011
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 29.11.2011Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talousennuste 31.3.2016 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Talousennuste 31.3.2016 | Kuvio- ja taulukkopakettiTalousennuste 31.3.2016 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Talousennuste 31.3.2016 | Kuvio- ja taulukkopakettiPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Epävarmuus kasvaa – Suomenkin talouskasvu hidastuu
Epävarmuus kasvaa – Suomenkin talouskasvu hidastuuEpävarmuus kasvaa – Suomenkin talouskasvu hidastuu
Epävarmuus kasvaa – Suomenkin talouskasvu hidastuuPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Mitäs me sanoimme jo kaksi vuotta sitten? Talous kasvaa Suomessa tänä vuonna ...
Mitäs me sanoimme jo kaksi vuotta sitten? Talous kasvaa Suomessa tänä vuonna ...Mitäs me sanoimme jo kaksi vuotta sitten? Talous kasvaa Suomessa tänä vuonna ...
Mitäs me sanoimme jo kaksi vuotta sitten? Talous kasvaa Suomessa tänä vuonna ...Palkansaajien tutkimuslaitos
 

What's hot (17)

Suomenkin kansantalous taipuu – kokonaistuotannon kasvu hidastuu tuntuvasti
Suomenkin kansantalous taipuu – kokonaistuotannon kasvu hidastuu tuntuvastiSuomenkin kansantalous taipuu – kokonaistuotannon kasvu hidastuu tuntuvasti
Suomenkin kansantalous taipuu – kokonaistuotannon kasvu hidastuu tuntuvasti
 
Talous kasvaa jos politiikkavirheet vältetään
Talous kasvaa jos politiikkavirheet vältetäänTalous kasvaa jos politiikkavirheet vältetään
Talous kasvaa jos politiikkavirheet vältetään
 
Tuotanto putosi ennätysvauhtia – finanssipolitiikan tuki kansantaloudelle jop...
Tuotanto putosi ennätysvauhtia – finanssipolitiikan tuki kansantaloudelle jop...Tuotanto putosi ennätysvauhtia – finanssipolitiikan tuki kansantaloudelle jop...
Tuotanto putosi ennätysvauhtia – finanssipolitiikan tuki kansantaloudelle jop...
 
Jyrkkä käänne Suomen suhdannekehityksessä
Jyrkkä käänne Suomen suhdannekehityksessäJyrkkä käänne Suomen suhdannekehityksessä
Jyrkkä käänne Suomen suhdannekehityksessä
 
Suomen talous on menossa laskusuhdanteeseen muttei taantumaan
Suomen talous on menossa laskusuhdanteeseen muttei taantumaanSuomen talous on menossa laskusuhdanteeseen muttei taantumaan
Suomen talous on menossa laskusuhdanteeseen muttei taantumaan
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2008
Talous ja Yhteiskunta 2/2008Talous ja Yhteiskunta 2/2008
Talous ja Yhteiskunta 2/2008
 
Kasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaan
Kasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaanKasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaan
Kasvun painopiste siirtyy kotimaisesta kysynnästä ulkomaankauppaan
 
Euroopan velkakriisi hidastaa kasvua
Euroopan velkakriisi hidastaa kasvuaEuroopan velkakriisi hidastaa kasvua
Euroopan velkakriisi hidastaa kasvua
 
Taloustilanne hyvä – globalisaatio heikentänyt teollisuuden kasvupotentiaalia
Taloustilanne hyvä – globalisaatio heikentänyt teollisuuden kasvupotentiaaliaTaloustilanne hyvä – globalisaatio heikentänyt teollisuuden kasvupotentiaalia
Taloustilanne hyvä – globalisaatio heikentänyt teollisuuden kasvupotentiaalia
 
Suhdannekatsaus 4 2014
Suhdannekatsaus 4 2014Suhdannekatsaus 4 2014
Suhdannekatsaus 4 2014
 
Euroopassa vihdoin käänne ylöspäin
Euroopassa vihdoin käänne ylöspäinEuroopassa vihdoin käänne ylöspäin
Euroopassa vihdoin käänne ylöspäin
 
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 29.11.2011
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 29.11.2011Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 29.11.2011
Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät 29.11.2011
 
Talousennuste 31.3.2016 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Talousennuste 31.3.2016 | Kuvio- ja taulukkopakettiTalousennuste 31.3.2016 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Talousennuste 31.3.2016 | Kuvio- ja taulukkopaketti
 
Epävarmuus kasvaa – Suomenkin talouskasvu hidastuu
Epävarmuus kasvaa – Suomenkin talouskasvu hidastuuEpävarmuus kasvaa – Suomenkin talouskasvu hidastuu
Epävarmuus kasvaa – Suomenkin talouskasvu hidastuu
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2007
Talous ja Yhteiskunta 2/2007Talous ja Yhteiskunta 2/2007
Talous ja Yhteiskunta 2/2007
 
Kulutus pitää yllä kasvua ja työllisyyttä
Kulutus pitää yllä kasvua ja työllisyyttäKulutus pitää yllä kasvua ja työllisyyttä
Kulutus pitää yllä kasvua ja työllisyyttä
 
Mitäs me sanoimme jo kaksi vuotta sitten? Talous kasvaa Suomessa tänä vuonna ...
Mitäs me sanoimme jo kaksi vuotta sitten? Talous kasvaa Suomessa tänä vuonna ...Mitäs me sanoimme jo kaksi vuotta sitten? Talous kasvaa Suomessa tänä vuonna ...
Mitäs me sanoimme jo kaksi vuotta sitten? Talous kasvaa Suomessa tänä vuonna ...
 

Viewers also liked

Viewers also liked (17)

Ty32002
Ty32002Ty32002
Ty32002
 
Ty22006
Ty22006Ty22006
Ty22006
 
Ty22003
Ty22003Ty22003
Ty22003
 
Ty42004
Ty42004Ty42004
Ty42004
 
Ty12007
Ty12007Ty12007
Ty12007
 
Ty32004
Ty32004Ty32004
Ty32004
 
Ty42002
Ty42002Ty42002
Ty42002
 
Ty22002
Ty22002Ty22002
Ty22002
 
Ty32007
Ty32007Ty32007
Ty32007
 
Ty12002
Ty12002Ty12002
Ty12002
 
Ty12003
Ty12003Ty12003
Ty12003
 
Ty22009
Ty22009Ty22009
Ty22009
 
Ty12009
Ty12009Ty12009
Ty12009
 
Ty22010
Ty22010Ty22010
Ty22010
 
Ty32011
Ty32011Ty32011
Ty32011
 
Ty42010
Ty42010Ty42010
Ty42010
 
Ty32010
Ty32010Ty32010
Ty32010
 

Similar to Ty22004

Teollisuustuotanto elpyy – kansantalous uuteen nousuun
Teollisuustuotanto elpyy – kansantalous uuteen nousuunTeollisuustuotanto elpyy – kansantalous uuteen nousuun
Teollisuustuotanto elpyy – kansantalous uuteen nousuunPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Taantuma hellittää ensi vuonna – työttömyysaste nousee siitä huolimatta keski...
Taantuma hellittää ensi vuonna – työttömyysaste nousee siitä huolimatta keski...Taantuma hellittää ensi vuonna – työttömyysaste nousee siitä huolimatta keski...
Taantuma hellittää ensi vuonna – työttömyysaste nousee siitä huolimatta keski...Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Teollisuuden ja liike-elämän palveluiden näkymät 17.11.2009
Teollisuuden ja liike-elämän palveluiden näkymät 17.11.2009Teollisuuden ja liike-elämän palveluiden näkymät 17.11.2009
Teollisuuden ja liike-elämän palveluiden näkymät 17.11.2009Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Suomenkin kansantalous taipuu – kokonaistuotannon kasvu hidastuu tuntuvasti
Suomenkin kansantalous taipuu – kokonaistuotannon kasvu hidastuu tuntuvastiSuomenkin kansantalous taipuu – kokonaistuotannon kasvu hidastuu tuntuvasti
Suomenkin kansantalous taipuu – kokonaistuotannon kasvu hidastuu tuntuvastiPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Suomen talouskasvu jää tänä vuonna 0,6 prosenttiin – ensi vuonna jo parempaa
Suomen talouskasvu jää tänä vuonna 0,6 prosenttiin – ensi vuonna jo parempaaSuomen talouskasvu jää tänä vuonna 0,6 prosenttiin – ensi vuonna jo parempaa
Suomen talouskasvu jää tänä vuonna 0,6 prosenttiin – ensi vuonna jo parempaaPalkansaajien tutkimuslaitos
 

Similar to Ty22004 (19)

Talous ja Yhteiskunta 2/2003
Talous ja Yhteiskunta 2/2003Talous ja Yhteiskunta 2/2003
Talous ja Yhteiskunta 2/2003
 
Ty22008
Ty22008Ty22008
Ty22008
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005Talous ja Yhteiskunta 2/2005
Talous ja Yhteiskunta 2/2005
 
Ty22005
Ty22005Ty22005
Ty22005
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2006
Talous ja Yhteiskunta 3/2006Talous ja Yhteiskunta 3/2006
Talous ja Yhteiskunta 3/2006
 
Ty32006
Ty32006Ty32006
Ty32006
 
Ty32008
Ty32008Ty32008
Ty32008
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2008
Talous ja Yhteiskunta 3/2008Talous ja Yhteiskunta 3/2008
Talous ja Yhteiskunta 3/2008
 
Ty32003
Ty32003Ty32003
Ty32003
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2003
Talous ja Yhteiskunta 3/2003Talous ja Yhteiskunta 3/2003
Talous ja Yhteiskunta 3/2003
 
Teollisuustuotanto elpyy – kansantalous uuteen nousuun
Teollisuustuotanto elpyy – kansantalous uuteen nousuunTeollisuustuotanto elpyy – kansantalous uuteen nousuun
Teollisuustuotanto elpyy – kansantalous uuteen nousuun
 
Ty22007
Ty22007Ty22007
Ty22007
 
Talous ja Yhteiskunta 3/2007
Talous ja Yhteiskunta 3/2007Talous ja Yhteiskunta 3/2007
Talous ja Yhteiskunta 3/2007
 
Paperiteollisuus ja Suomen kansantalous
Paperiteollisuus ja Suomen kansantalousPaperiteollisuus ja Suomen kansantalous
Paperiteollisuus ja Suomen kansantalous
 
Taantuma hellittää ensi vuonna – työttömyysaste nousee siitä huolimatta keski...
Taantuma hellittää ensi vuonna – työttömyysaste nousee siitä huolimatta keski...Taantuma hellittää ensi vuonna – työttömyysaste nousee siitä huolimatta keski...
Taantuma hellittää ensi vuonna – työttömyysaste nousee siitä huolimatta keski...
 
Teollisuuden ja liike-elämän palveluiden näkymät 17.11.2009
Teollisuuden ja liike-elämän palveluiden näkymät 17.11.2009Teollisuuden ja liike-elämän palveluiden näkymät 17.11.2009
Teollisuuden ja liike-elämän palveluiden näkymät 17.11.2009
 
Vauhdittunut vienti ylläpitää talouskasvua
Vauhdittunut vienti ylläpitää talouskasvuaVauhdittunut vienti ylläpitää talouskasvua
Vauhdittunut vienti ylläpitää talouskasvua
 
Suomenkin kansantalous taipuu – kokonaistuotannon kasvu hidastuu tuntuvasti
Suomenkin kansantalous taipuu – kokonaistuotannon kasvu hidastuu tuntuvastiSuomenkin kansantalous taipuu – kokonaistuotannon kasvu hidastuu tuntuvasti
Suomenkin kansantalous taipuu – kokonaistuotannon kasvu hidastuu tuntuvasti
 
Suomen talouskasvu jää tänä vuonna 0,6 prosenttiin – ensi vuonna jo parempaa
Suomen talouskasvu jää tänä vuonna 0,6 prosenttiin – ensi vuonna jo parempaaSuomen talouskasvu jää tänä vuonna 0,6 prosenttiin – ensi vuonna jo parempaa
Suomen talouskasvu jää tänä vuonna 0,6 prosenttiin – ensi vuonna jo parempaa
 

More from Palkansaajien tutkimuslaitos

The long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuities
The long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuitiesThe long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuities
The long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuitiesPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimmin
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimminEnsi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimmin
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimminPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaa
Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaaTalous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaa
Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaaPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Suomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussa
Suomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussaSuomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussa
Suomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussaPalkansaajien tutkimuslaitos
 
The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...
The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...
The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopakettiTalousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopakettiPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittainSopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittainPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseenMakeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseenPalkansaajien tutkimuslaitos
 
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...Palkansaajien tutkimuslaitos
 
VAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseen
VAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseenVAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseen
VAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseenPalkansaajien tutkimuslaitos
 

More from Palkansaajien tutkimuslaitos (20)

Talous & Yhteiskunta 4/2019
Talous & Yhteiskunta 4/2019Talous & Yhteiskunta 4/2019
Talous & Yhteiskunta 4/2019
 
Talous & Yhteiskunta 3/2019
Talous & Yhteiskunta 3/2019Talous & Yhteiskunta 3/2019
Talous & Yhteiskunta 3/2019
 
The long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuities
The long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuitiesThe long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuities
The long shadow of high stakes exams: Evidence from discontinuities
 
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimmin
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimminEnsi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimmin
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimmin
 
Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaa
Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaaTalous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaa
Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaa
 
Suomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussa
Suomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussaSuomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussa
Suomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussa
 
The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...
The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...
The Effect of Relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from the Finn...
 
Talous & Yhteiskunta 2/2019
Talous & Yhteiskunta 2/2019Talous & Yhteiskunta 2/2019
Talous & Yhteiskunta 2/2019
 
Occupational Mobility of Routine Workers
Occupational Mobility of Routine WorkersOccupational Mobility of Routine Workers
Occupational Mobility of Routine Workers
 
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopakettiTalousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopaketti
Talousennuste vuosille 2019–2020 | Kuvio- ja taulukkopaketti
 
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...
Uncertainty weighs on economic growth – Finland has adjusted well to occupati...
 
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden mu...
 
Tulonjaon kehitys ja välitön verotus
Tulonjaon kehitys ja välitön verotusTulonjaon kehitys ja välitön verotus
Tulonjaon kehitys ja välitön verotus
 
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittainSopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain
Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain
 
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseenMakeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen
Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen
 
Talous & Yhteiskunta 1/2019
Talous & Yhteiskunta 1/2019Talous & Yhteiskunta 1/2019
Talous & Yhteiskunta 1/2019
 
Opintotuen tulorajat
Opintotuen tulorajatOpintotuen tulorajat
Opintotuen tulorajat
 
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...
Discrete earnings responses to tax incentives: Empirical evidence and implica...
 
Talous & Yhteiskunta 4/2018
Talous & Yhteiskunta 4/2018Talous & Yhteiskunta 4/2018
Talous & Yhteiskunta 4/2018
 
VAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseen
VAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseenVAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseen
VAR-malli Suomen makrotalouden lyhyen aikavälin ennustamiseen
 

Ty22004

  • 1. &2/2004 Ta l o u s Globalisaatio Euro Venäjä Työtulojen osuus Asunto- markkinat Talousennuste 2004-2005 Y h t e i s k u n t a
  • 2. 2 2004 &2/2004 Ta l o u s Globalisaatio Euro Venäjä Työtulojen osuus Asunto- markkinat Talousennuste 2004-2005 Y h t e i s k u n t a Heikki Taimio Pääkirjoitus.......................................................................... 1 Talousennuste 2004–2005 Kulutus pitää yllä kasvua ja työllisyyttä ............................... 2 Eero Lehto Vahva euro ja talouskasvu ................................................... 10 Olli Rehn Suomalainen työ ja tuotanto maailmantalouden murroksessa ......................................................................... 16 Pekka Sutela Venäjä: pieni mutta kukoistava talous ................................. 22 Tomi Kyyrä Työtulojen osuuden pieneneminen Suomen tehdasteollisuu- dessa: mitä mikroaineisto kertoo?....................................... 28 Jukka Jalava Vuosisata suomalaista talouskasvua: sähkön ja ICT:n rooli ..................................................................................... 34 Kari Takala Ovatko asunnot ylihinnoiteltuja? ........................................ 40 Heikki Taimio “Globalisaatio käy nyt puolustustaistelua” – Suomen Akatemian pääjohtaja Raimo Väyrysen haastattelu ............. 48 Suhdanteet yhdellä silmäyksellä ........................................... 55 32. vuosikerta 4 numeroa vuodessa Julkaisija: Palkansaajien tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A (6. krs) 00530 Helsinki P. 09–2535 7330 Fax: 09–2535 7332 www.labour.fi Toimitus: Päätoimittaja Jukka Pekkarinen Toimittaja Heikki Taimio P. 09–2535 7349 Heikki.Taimio@labour.fi Taitto ja tilaukset: Irmeli Honka P. 09–2535 7338 Irmeli.Honka@labour.fi Toimitusneuvosto: Sari Aalto-Matturi Ulla Aitta Peter J. Boldt Lea Haikala Tuomas Harpf Pekka Immeli Esa Mäisti Seppo Nevalainen Jari Vettenranta Tilaushinnat: Vuosikerta 20,00 € Irtonumero 6,50 € Painopaikka: Jaarli Oy Valokuvaus: Maarit Kytöharju Kansi: Graafikko Markku Böök Kannen kuva: Martti Larme ISSN 1975–181X
  • 3. AJANKOHTAISTA Heikki Taimio Sotienjälkeinen Bretton Woods-va- luuttajärjestelmä perustui kiinteisiin va- luuttakursseihin suhteessa Yhdysvaltain dollariin, joka oli sidottu kultaan. 1950- ja 1960-luvuilla Yhdysvaltojen maksutasealijäämien kautta maailmalle virtasi dollareita, jotka kasvattivat kes- kuspankkien valuuttavarantoja. Koli- kon kääntöpuolena Eurooppa ja Japani saivat maksutaseylijäämiensä kautta rahoitusta talouskasvulleen, jolla ne lähestyivät Yhdysvaltain elintasoa. Jos Yhdysvallat olisi kiristänyt talo- uspolitiikkaansa maksutasealijäämiensä sulkemiseksi, olisi muiden maiden va- luuttavarantojen kasvu tyrehtynyt ja talouskasvu kärsinyt. Toisaalta jatku- essaan maksutasealijäämät olisivat paisuttaneet maailman dollarivarannot yli niiden katteena olevien Yhdysval- tain kultavarantojen arvon, jolloin luot- tamus dollarin vaihdettavuuteen kul- taan olisi haihtunut. Tämä taloustie- teilijä Robert Triffinin mukaan nimet- ty dilemma johti 1970-luvun alussa jär- jestelmän romahdukseen: dollari de- valvoitiin ja sen vaihdettavuus kultaan lopetettiin. Päävaluutat alkoivat kellua, ja maailmantalous muuttui epäva- kaammaksi. Nykyään miltei kaikki Aasian maat ovat sitoneet valuuttakurssinsa dolla- riin, jota virtaa valtavia määriä niiden keskuspankkien valuuttavarantoihin maksutaseylijäämien ja valuuttamark- kinainterventioiden kautta. Aasian maiden kasvu- ja lähestymisstrategia- na on ylläpitää aliarvostetulla valuut- takurssilla hyvää kilpailukykyä ja mak- sutaseylijäämää. Yhdysvaltain saman- aikainen velkaantuminen ei uhkaa sen matalaa korkotasoa, koska Aasian halu kasata dollarivarantoja on ehtymätön. Dollaria ei tällä kertaa ole sidottu kultaan. Triffinin dilemman päivitys on kuitenkin ilmeinen: Yhdysvallat voisi taas kiristää talouspolitiikkaansa, tai Aasia voisi menettää luottamuksensa ylivelkaantuneen maan valuuttaan. Jos tätä saadaan odottaa Bretton Wood- sin tapaan vuosikaudet, niin tasapai- nottomuudet saavuttavat suunnattomat mittasuhteet. Tässä saattaa olla maail- mantalouden yksi megatrendi. Triffinin dilemman päivitys Kansainvälisen työjärjestön ILO:n asettama globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomissio, jonka puheenjohtajina toimivat pre- sidentti Tarja Halonen ja Tansani- an presidentti Benjamin Mkapa, jul- kisti viime helmikuussa raporttin- sa, jonka suomenkielinen tiivistel- mä ja epävirallinen käännös ”Oi- keudenmukainen globalisaatio: mahdollisuuksia kaikille” löytyvät tasavallan presidentin sivuilta www.tpk.fi (”Tiedotteet ja uutiset” 10.3.2004). Komission englannin- kieliset kotisivut www.ilo.org/pub- lic/english/wcsdg sisältävät lisäma- teriaalia. Valtioneuvoston kanslian tam- mikuussa 2004 käynnistämästä ”Suomi maailmantaloudessa”-selvi- tyshankkeesta tiedotetaan sivuilla w w w . v n k . f i / v n / l i s t o n / vnk.lsp?r=72483&k=fi . Globali- saation eri puolia Suomen kannalta on selvitetty laajassa professori Rai- mo Väyrysen johtamassa tutkimus- projektissa jo v. 1997–99 – ks. w w w . s i t r a . f i / A l a s i v u s t o / index.asp?DirID=543 – Julkaisut. Sitralla on käynnissä useita aihee- seen liittyviä hankkeita – ks. www.sitra.fi/index.asp?DirID=8 . VATTilta on ilmestynyt v. 2003 Reino Hjerppen toimittama ”Julki- nen talous globalisoituvassa maail- mantaloudessa” (VATT-julkaisuja 36, www.vatt.fi) . Globalisaatiota suppeampaa ky- symystä Suomen kilpailukyvystä ovat selvittäneet VM raportissaan ”Suomen kilpailukyky ja sen kehit- tämistarve” (www.vm.fi/tiedostot/ pdf/fi/7367.pdf) ja KTM rapor- tissaan ”Competitiveness and Busi- ness Environment in Finland – An International Benchmarking” (http://ktm.elinar.fi/ktm_jur – ”Uudet julkaisut”) . Työministeri- öltä on tulossa selonteko globalisaa- tion vaikutuksista työelämään, ja useilla työmarkkinajärjestöillä on globalisaatioon ja kilpailukykyyn liit- tyviä hankkeita.
  • 4. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s2 Viime vuonna Suomen talous kehittyi verraten suotuisasti. Kokonaistuotan- to kasvoi noin 2 prosenttia, kun kasvu jäi koko euroalueella vain 0,3 prosent- tiin. Kuluttajien luottamus oli muihin EU-maihin verrattuna poikkeuksellisen vahva. Se myös vaikutti yksityiseen ku- lutukseen, joka kasvoi meillä 3,6 pro- senttia edellisvuodesta ja oli talouskas- vun moottori. Viennin selvät vaikeu- det kuitenkin pitivät talouskasvun suh- teellisen hitaana, ja tämä näkyi työlli- syydessä. Vaikka työllisyys kohenikin julkisissa palveluissa ja yksityisestä ku- lutuksesta riippuvassa tuotannossa, se heikkeni vientiteollisuudessa ja sitä tu- kevassa palvelutuotannossa. Suomen talouskasvun painopiste py- syy tänäkin vuonna yksityisessä kulu- tuksessa. Myös viennin kasvu nopeu- tuu, mutta suhteellisen verkkaisesti. Osasyy tähän on euron vahvistuminen, joka on yhtäältä hidastanut päämark- kina-alueemme, EU-maiden talouksi- en elpymistä, ja on toisaalta heikentä- nyt suoraan vientimme hintakilpailu- kykyä. Tästä huolimatta kokonaistuo- tanto kasvaa tänä vuonna 3 prosent- tia. Ensi vuonna kasvu nopeutuu, vaik- ka yksityisen kulutuksen kasvu jo ta- Kulutus pitää yllä kasvua ja työllisyyttä Palkansaajien tutkimuslaitos Ennusteryhmä Ennuste on julkaisu 18.3.2004 Suomen talouskasvu nopeutuu, ja sen painopiste pysyy viimevuotiseen tapaan yksityisessä kulutuksessa. Ensi vuonna kulutus tasaantuu samalla kun vienti ja investoinnit vauhdittavat talous- kasvua. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteryhmään kuuluvat Merja Kauhanen, Eero Leh- to, Heikki Taimio ja Ilpo Suoniemi.
  • 5. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 3 saantuu. Vuonna 2005 suurten raken- nusprojektien vauhdittamat investoin- nit ja vienti, joka tuolloin vetää jo pa- remmin myös Eurooppaan, nopeutta- vat taloudellista kasvua. Noususuhdan- teen ansiosta työllisyys kohenee koh- tuullisesti. Euroopan elpyminen vasta alkamassa Euroalueen taloudellinen kasvu hidas- tui viime vuonna edellisvuodesta. Ko- konaistuotannon lisäys jäi 0,3 prosent- tiin. Koko EU-alueella kasvu ylsi 0,6 prosenttiin. Yksityinen kulutus kasvoi noin prosentin ja yksityiset investoin- nit supistuivat jonkin verran. Julkinen kulutus tuki selvästi kasvua, ja ulko- maankaupan vaikutus jäi lievästi ne- gatiiviseksi. Ottaen huomioon alueen kotitalouk- sien suhteellisen vahvan rahoitusase- man, kohtuullisen tulonmuodostuksen sekä matalan reaalikorkotason edelly- tykset euroalueen kasvun nopeutumi- selle ovat olemassa. Euroalueen enna- koivien osoittimien mukaan talouskas- vu onkin vahvistumassa. Niin teollisuut- ta, rakentamista, vähittäiskauppaa, kuluttajien luottamusta kuin yksityisiä palveluitakin koskevien indeksien jou- lu-helmikuun keskiarvot olivat edeltä- vän kolmen kuukauden jakson keski- arvon yläpuolella. Kuitenkin vain yk- sityisten palveluiden indikaattori oli noussut selvästi. Muut osoittimet oli- vat nousseet vain vähän, mikä viittaa siihen, että alueen talouskasvu nopeu- tuu varsin verkkaasti. Kaikkiaan voi- daan sanoa, että euroalueen elpymi- nen on ollut hitaampaa kuin mitä vii- me elokuussa odotimme. Erityisen huolestuttavaa on kulutta- jien heikkona pysynyt luottamus ja ra- kentamisen laimeus matalasta reaali- korosta huolimatta. Kuluttajaluotta- musta on heikentänyt suhteellisen kor- kea työttömyys ja siitä aiheutuva epä- varmuus. Alueen työttömyysaste on pysynyt koko viime vuoden noin 8,8 prosentissa. On ilmeistä, että myös yksityiset investoinnit lähtevät liikkeelle vasta sen jälkeen, kun taloudellinen aktiviteetti on elpynyt selvästi. Yhtenä syynä toteutuneeseen kehi- tykseen voidaan pitää euron dollariar- von odottamatonta ja suhdannetilan- teeseen huonosti sopivaa vahvistumis- ta. Euron arvo on tällä hetkellä (16.3.) 1,23 dollaria. Huolimatta siitä, että euro on heikentynyt viime päivinä, se on yhä noin 13 prosenttia vahvempi kuin vuosi sitten ja jopa 40 prosenttia vahvempi kuin kaksi vuotta sitten. Euro (tai sitä vastaava ecu-korin arvo) ei ole poikkeuksellisen vahva suhteessa dol- lariin (kuvio 1). Se on kuitenkin poik- keuksellista, että euro vahvistuu suh- teessa dollariin huolimatta siitä, että USA:n talouden kasvuvauhti on jo huomattavan pitkään ylittänyt selvästi euroalueen kasvuvauhdin. Yleensä korjaava ja talouskehitystä tasoittava valuuttaliike on syntynyt jo verrattain pian sen jälkeen, kun kasvuerot ovat erkaantuneet. Viimeaikaista kehitystä, joka on hidastanut euroalueen talous- kehitystä, selittääkin pitkälti kolmen blokin – Aasian, euroalueen ja USA:n – rahapolitiikkojen erilaisuus. Aasian maat ja USA panevat reaalitalouden ja kasvun vahvistamiselle (lyhyellä aika- välillä) suuremman painon kuin Eu- roopan keskuspankki. Suhdannenäkymät ovat Euroopankin osalta kuitenkin pääosin myönteisiä. Sekä USA:n että Aasian suhteellinen vahva kasvu heijastuu myös Euroop- paan euron vahvuudesta huolimatta. Tämä yhdessä matalan reaalikoron ja alueen sisäistä ostovoimaa tukevan euron vahvistumisen kanssa on piris- tämässä yksityistä kulutusta, joka kas- vaa jo tänä vuonna noin 2 prosenttia. Yksityisten investointien elpymistä saa- daan kuitenkin vielä odottaa. Julkisen talouden vaikutus talouskasvuun lienee neutraali. Ulkomaankaupan vaikutus talouskasvuun on lievästi negatiivinen. Euron vahvistumisen vuoksi vienti kas- vaa tuontia jonkin verran hitaammin. Uusi ennusteemme euroalueelle ot- taa huomioon viime vuoden lopun hi- taahkon kasvun. Tämän vuoden sisäi- sen kokonaistuotannon kasvun odo- tetaan kiihtyvän noin kahteen prosent- tiin vuositasolla. Vuosikeskiarvoihin perustuva kasvuvauhti jää kuitenkin 1,6 prosenttiin. Ensi vuonna kasvu vauhdittuu selvästi. Kuluttajan luotta- muksen vahvistumisen myötä yksityi- nen kulutus kasvaa 2,4 prosenttia. Matalien korkojen ja yritysten paran- tuneen tulevaisuususkon vaikutukses- ta yksityiset investoinnit kasvavat 3 prosenttia edellisvuodesta. Kuvio 1. Euron arvo dollareissa ja talouden kasvuvauhti 1991–2004. Lähde: OECD, Suomen Pankki.
  • 6. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s4 Euroalueen kuluttajahintainflaatio on vakiintunut 2 prosentin tuntumaan eikä EKP näe, että inflaatio olisi lyhyellä ai- kavälillä uhkaamassa sen inflaatiotavoi- tetta: lähellä 2 prosenttia mutta sen alapuolella. Parantuneiden suhdanne- näkymien vakuuttamana ja tyytyväise- nä euron vahvuuden muodostamaan inflaatiojarruun EKP ei kuitenkaan näe tarvetta alentaa korkoa. Runsasta lik- viditeettiä raha-aggregaatin M3 kehi- tyksen perusteella pidetään lisäksi ris- kinä, joka voi johtaa inflaation nopeu- tumiseen. Mitään koron nostoa ei tä- män vuoden aikana ole kuitenkaan odotettavissa. Sen sijaan on ilmeistä, että yleisen suhdannetilanteen paran- tuessa korkoa tarkistetaan ensi vuon- na ylöspäin. USA:n talouskasvu vahvaa – talouden epätasapainot edel- leen uhkana USA:n talouskasvua ylläpitivät viime vuonna lähes kaikki huoltotaseen ky- syntäerät. Ulkomaankaupan vaikutus oli toisella neljänneksellä tosin selvästi negatiivinen, mutta vuoden jälkipuo- liskolla sekin tuki talouden kasvua. Yksityisen kulutuksen tasaisen nopea kasvu on tukenut kasvua koko ajan. Julkisen kulutuksen ja siinä sotilasme- nojen vaikutus oli erityisen voimakas viime vuoden toisella neljänneksellä. Vilkas asuntorakentaminen on tuke- nut kasvua koko ajan, ja viime vuo- den jälkipuoliskolla myös muut yksi- tyiset investoinnit lähtivät liikkeelle. Tänä vuonna julkinen talous ei enää tue talouskasvua. Yksityisten investoin- tien vaikutus kasvuun sen sijaan voi- mistuu, vaikka asuntoinvestointien tah- ti on laantumassa. Työllisyys paranee jonkin verran. Tähän liittyen työttö- myysaste laskee vuoden loppuun men- nessä runsaaseen 5 prosenttiin. Työlli- syystilanteen paraneminen pitää osal- taan yllä kuluttajien luottamusta. Yk- sityisen kulutuksen kasvu jäänee kui- tenkin noin 3 prosenttiin. Sen kasvua rajoittavat kotitalouksien jo varsin ras- kas velkaantuneisuus samoin kuin ly- hyiden ja pitkien korkojen hienoinen nousu. Ulkomaankaupan vaikutus kas- vuun jäänee vähäiseksi. Vaikka Yhdys- valtain hintakilpailukyky Eurooppaan nähden on parantunut, Aasian kaupan vaje on vain kasvamassa, eikä USA:n ulkomaankaupan vaje ole kaikkiaan juuri supistumassa. USA:n tämän vuo- den talouskasvuksi ennustamme 4,1 prosenttia. Tästä luvusta kasvuperin- nön osuus on lähes yksi prosenttiyk- sikkö, sillä vuoden sisäinen kasvu jää noin 3 prosenttiin. Ensi vuonna USA:n kasvu hidastuu 3,5 prosenttiin. Kasvua ylläpitävät yhä yksityiset investoinnit ja yksityinen ku- lutus. Yksityisen kulutuksen vetoapu tosin heikkenee, kun kotitalouksien velkaantuminen ja pitkien korkojen nousu hillitsevät sen kasvua. Velkaan- tunut julkinen talouskaan ei enää tar- joa vetoapua samoin kuin ei ulkomaan- kauppakaan, sillä USA:n viennin hin- takilpailukyky Aasiaan nähden on yhä edelleen heikko. Reaalikoron tasolla mitaten USA:n keskuspankin rahapolitiikka on ollut selvästi ekspansiivisempaa kuin EKP:n rahapolitiikka. Vaikka USA:n talous- kasvu on ollut viime vuoden kolman- nesta neljänneksestä lähtien verraten nopeata – ylittänyt kolmen prosentin rajan – ei keskuspankki (Fed) ole vie- lä ennen kesää nostamassa korkoa. Fed odottaa, että työllisyys paranee selvästi, mikä tarjoaisi sille otollisen ti- laisuuden nostaa korkoa sekä hillitä kuumentuneita asuntomarkkinoita ja liiallista kotitalouksien velkaantumista ilman, että reaalitalouden kasvu pysäh- tyisi. Fedin kevyt rahapolitiikka sisäl- tää omat riskinsä. Ei ole poissuljettu, että pitkittämällä koron nostoa keskus- pankki luo edellytyksiä markkinakor- jaukselle, jonka yhteydessä pitkät ko- rot nousevat, varallisuusesineiden hin- nat romahtavat ja reaalitalous vaipuu uuteen taantumaan. Venäjä jo Suomen kolman- neksi suurimmaksi vientikoh- teeksi Lähes koko Aasian ja nyttemmin myös Venäjän taloudet kasvavat vauhdilla. Kiinan kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 9 prosenttia eikä kasvun tahti juuri laannu lähivuosina. Myös Japa- nin talous on vihdoin elpymässä. No- peasti kasvavien lähimarkkinoiden avustamana sen oma kasvu yltää tänä ja ensi vuonna noin kolmen prosentin luokkaan. Huolimatta Aasian markki- noiden nopeasta kasvusta Suomen vienti ei ole saanut kunnon jalansijaa siellä. Sen sijaan Suomen vienti on hyötymässä Venäjän nopeutuvasta kas- vusta, joka on tänä ja ensi vuonna noin 7 prosenttia. Kansainvälinen talous. Kokonaistuotannon määrän kasvu (%) 2003 2004e 2005e Yhdysvallat .................................................. 3,1 4,1 3,5 Euro–12 ...................................................... 0,3 1,6 2,4 Saksa ........................................................ –0,1 1,5 2,4 Ranska ...................................................... 0,1 1,7 2,5 Italia.......................................................... 0,5 1,0 1,6 EU15 ........................................................... 0,6 1,7 2,4 Ruotsi........................................................ 1,5 2,2 2,5 Iso-Britannia ............................................. 1,9 2,0 2,3 Japani........................................................... 2,7 3,0 3,5 Venäjä.......................................................... 7,3 7,5 7,0 Kiina ............................................................ 9,1 9,0 7,5 Lähde: BEA, OECD, IMF, Palkansaajien tutkimuslaitos.
  • 7. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 5 Vienti vauhdittaa kasvua vasta ensi vuonna Suomen tavaroiden ja palvelusten viennin kasvu jäi viime vuonna 1,3 prosenttiin. Yllättävää oli, että viime vuoden viimeisellä neljänneksellä vienti jopa supistui, vaikka vientimarkkinam- me olivat selvässä kasvussa. Tämä koskee erityisesti vientiä EU-maihin, jonka nimellinen arvo supistui koko vuonna 4 prosenttia. Huomionarvois- ta on se, että Suomen vienti EU-mai- hin supistui selvästi viime vuoden lop- pua kohden, vaikka samaan aikaan ta- louskasvu alkoi elpyä näissä maissa. Vientimenestystämme on rajoittanut euron vahvistuminen ja se, että voi- mistuva kysyntä kansainvälisillä mark- kinoilla on kohdistunut sellaisiin tuot- teisiin kuten autoihin, joiden tuotanto on Suomessa verraten vähäistä. No- kia-konsernin kohdalla taas ovat kas- vaneet nopeimmin ne alueelliset mark- kinat, joiden kysyntä tyydytetään Suo- men ulkopuolella sijaitsevien yksiköi- den tuotannolla. Tämä vuonna tavaroiden ja palvelus- ten vienti piristyy ja kasvaa 2,8 pro- senttia. Viennin kasvua rajoittaa edel- leen vahvistunut euro. On odotetta- vissa, että koko metalliteollisuuden ja metsäteollisuuden vienti kasvaa jo yli kolme prosenttia. Muu tavaravienti ja palvelujen vienti sen sijaan jää tämän alle. Ensi vuonna euron vahvistumisen vientiä hidastava vaikutus ei ole enää yhtä tuntuvaa. Vienti kasvaa 4,5 pro- senttia kuluvasta vuodesta, kun myös Euroopan nopeutunut talouskasvu tar- joaa hyvän pohjan vientimme laajen- tumiselle. Raaka-aineiden, sähkövirran ja moot- toriajoneuvojen tuonti oli viime vuon- na runsasta. Tavaroiden ja palvelusten tuonnin kasvu jäi kuitenkin vajaaseen prosenttiin, kun palvelutuonti supistui ja kone- ja laiteinvestoinnit supistuivat tuntuvasti. Investointiasteen nousu, viennin piristyminen, vahvana pysyvä kulutus ja vahvistunut euro lisäävät tuontia tänä ja ensi vuonna. Tänä vuon- na koko tuonnin volyymi kasvaa noin kolme prosenttia ja ensi vuonna noin 4 prosenttia. Kansainvälisen talouden vahvistumi- nen on nostamassa myös metsäteolli- suutemme maailmanmarkkinahintoja. Pohjois-Amerikassa hintoja on jo nos- tettu, ja sama suuntaus on leviämässä Eurooppaan. Teknologiateollisuudes- sa perusmetallin sekä kone- ja laite- teollisuuden vientihintojen kehitys on vakaata. Elektroniikkateollisuuden hin- taeroosio hellittää, kun esimerkiksi matkapuhelimissa uusien ja entistä kalliimpien mallien vientiosuus on nou- semassa. Tämän vuoden aikana vien- tihinnat nousevat. Mutta koska niiden ura oli viime vuonna laskeva, koko viennin hintataso on vuosikeskiarvona tänä vuonna suuriin piirtein samalla tasolla kuin viime vuonna. Ensi vuon- na vientihintojen odotetaan nousevan keskimäärin 1,5 prosenttia. Tuontihintoihin vaikuttavat raaka-ai- neiden maailmanmarkkinahinnat ovat olleet nousussa kansainvälisen talous- kasvun voimistuessa. Toisaalta euron vahvistuminen suhteessa dollariin on aikaansaanut tuontihintoihin laskupai- neita. Koska merkittävä osa (runsas kolmannes) Suomen tuonnista tulee euroalueelta ja EU-alueeltakin tulee yli puolet, ei euron dollarihinnan kallis- tuminen kaikilta osin vaikuta tuonti- hintaan. Kaiken kaikkiaan tuontihin- tojen odotetaan nousevan jonkin ver- ran, tosin vain 0,5 prosenttia. Hinto- jen nousu perustuu pitkälti tämän vuo- den sisäiseen kehitykseen. Ensi vuon- na tuontihinnat nousevat jo 1,5 pro- senttia. Vaihtosuhde heikkenee tänä vuonna enää 0,5 prosenttia, ja ensi vuonna se pysyy ennallaan. Kauppa- ja vaihtota- se pysyvät tänä vuonna lähes viime vuoden tasolla. Ensi vuonna molem- pien taseiden ylijäämät taas kasvavat. Kauppatase on tuolloin 13 miljardia euroa (8 prosenttia tuotannon arvos- ta) ja vaihtotase on 8,8 miljardia eu- roa (5,6 prosenttia tuotannon arvos- ta). Suuret hankkeet nostavat investointiastetta ja tukevat rakennusalan työllisyyttä Investoinnit jatkoivat viime vuonna supistumistaan. Kaikkiaan investoinnit supistuivat 2,5 prosenttia ja investoin- tiaste laski prosenttiyksiköllä 18 pro- senttiin. Eniten vähenivät muun talon- rakentamisen investoinnit sekä kone- ja laiteinvestoinnit. Kone- ja laiteinves- toinneissa näkyi erityisesti tehdasteol- Kysynnän ja tarjonnan tase. 2003 2003 2004e 2005e Mrd. euroa Määrän prosenttimuutos Bruttokansantuote ................... 143,4 1,9 3,0 3,4 Tuonti ...................................... 43,0 0,9 3,0 3,9 Kokonaistarjonta .................. 186,4 1,6 3,0 3,5 Vienti ....................................... 53,1 1,3 2,8 4,5 Kulutus.................................... 106,6 2,7 3,3 2,4 – Yksityinen kulutus ............. 74,9 3,6 3,7 2,5 – Julkinen kulutus ................. 31,7 0,7 2,3 2,0 Investoinnit .............................. 25,8 –2,3 3,5 5,5 – Yksityiset investoinnit......... 21,6 –3,8 3,1 5,7 – Julkiset investoinnit ............ 4,3 6,5 5,5 4,6 Varastojen muutos (ml. tilastollinen ero) ............... 0,9 0,1 –0,2 0,0 Kokonaiskysyntä .................. 186,4 1,6 3,0 3,5 Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos.
  • 8. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s6 lisuuden investointien vaimeus. Sen sijaan alhainen korkotaso ja kuluttaji- en luottamuksen pysyminen hyvänä näkyivät asuntojen kysynnän jatkumi- sena hyvänä. Asuinrakennusinvestoin- nit kasvoivatkin lähes kahdeksan pro- senttia viime vuonna. Tänä vuonna investoinnit kääntyvät kasvuun. Asuinrakentaminen jatkuu vilkkaana ja myös kone- ja laiteinves- toinnit alkavat elpyä, vaikkakin teol- lisuuden investointiaste pysyy edelleen ennätyksellisen alhaisella tasolla. Tänä ja ensi vuonna useat suuret rakennus- hankkeet kuten esimerkiksi Vuosaa- ren satamahanke, Fortumin Porvoon öljynjalostamon uuden laitoksen ra- kentaminen ja Olkiluodon uuden ydinvoimalan rakentaminen vauhdit- tavat maa- ja vesirakentamista ja muuta talonrakentamista. Kaiken kaikkiaan investoinnit kasvavat tänä vuonna 3,5 prosentilla. Ensi vuonna investointien kasvu voimistuu yli vii- teen prosenttiin. Hintojen nousu pysähtyy ja ostovoima lisääntyy Viime vuonna yksityinen kulutus kas- voi 3,6 prosenttia, joka oli jonkin ver- ran enemmän kuin arvioimme viime elokuussa. Kotitalouksien kulutuksen nopea kasvu oli seurausta suotuisasta ostovoiman kehityksestä, sillä kotita- louksien käytettävissä olevat reaalitu- lot kasvoivat noin 4,1 prosenttia. Kotitalouksien ostovoiman kasvu nopeutuu yhä tänä vuonna. Kehitys johtuu osin tilapäisistä tekijöistä, jotka ajoittuvat kuluvalle vuodelle. Tärkein näistä on inflaatiovauhdin hidastumi- nen, joka näkyy jopa hintatason las- kuna. Pelkkä alkoholijuomien valmis- teverojen alennus laski maaliskuun alussa kuluttajahintoja liki yhdellä pro- sentilla. Myös matala korkotaso hidas- taa inflaatiota. Koska myös tuonnin kautta välittyvät inflaatiopaineet ovat vähäiset euron vahvan kurssin johdos- ta, jää tämän vuoden keskimääräinen inflaatio poikkeuksellisen hitaaksi, vain 0,3 prosenttiin. Ensi vuonna kertaluonteinen alkoho- liverojen alennus ei enää juurikaan näy vuosikeskiarvossa ja inflaatio näennäi- sesti nopeutuu jääden kuitenkin alle 2 prosentin. Tänä vuonna valtion tuloverotauluk- kojen alennukset ja verojen ansiotulo- ja tulonhankkimisvähennysten koro- tukset vähentävät kotitalouksien mak- samia veroja noin 800 miljoonaa eu- roa. Pelkästään nämä veroalennukset lisäävät kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja noin prosenttiyksiköllä. Palkkasumma kasvaa suhteellisen ta- saisesti. Tulopoliittinen kokonaisratkai- su määrää vielä tänä vuonna ansiota- sokehityksen päälinjat. Arvioimme, että palkansaajien keskimääräinen ansiotaso nousee kuluvana vuonna 3,3 prosent- tia, josta liukumilla on noin yhden pro- senttiyksikön osuus. Tehtyjen työtun- tien lisääntyessä palkkasumma kasvaa tämä vuonna jonkin verran edellisvuo- tista nopeammin, 3,7 prosenttia. Omaisuustulojen ennustetaan tänä vuonna kasvavan nopeammin kuin täs- sä suhdannevaiheessa on tapana. Osin- koverotukseen vuonna 2005 voimaan- tulevat muutokset lisäävät kuluvana vuonna erityisesti perheyritysten osin- gonmaksuhalukkuutta. Omaisuustulo- jen voimakas, liki miljardin euron kasvu ei näy vastaavana kotitalouksien kulu- tuksen kasvuna. Sitä vastoin se lisää tilapäisesti säästämistä, kun varallisuut- ta siirretään muuhun muotoon. Kulutuksen nopea kasvu jatkuu Kaikkiaan kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvavat tänä vuonna ni- mellisesti noin 6 prosenttia. Vaikka säästäminen lisääntyykin poikkeuksel- lisen paljon, antaa suotuisa tulokehi- tys tilaa myös kulutuksen kasvulle. Kun otetaan huomioon hidas inflaatiovauh- ti, kasvaa yksityinen kulutus reaalises- ti jopa 3,7 prosenttia. Kulutuksen kasvua vauhdittavat edel- leen ripeänä jatkuvat kestokulutushyö- dykkeiden hankinnat. Odotamme myös palveluiden ja puolikestävien hyö- dykkeiden kysynnän kasvua. Suotuisa tulokehitys, kuluttajien luottamus ja matalat korot ylläpitävät paitsi kulu- tuksen kasvua niin myös asuntokaup- paa. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hintojen nousu voi jatkua. Kotitalouk- sien velkaantuminen lisääntyy, mutta matala korkotaso pitää lainanhoitome- not vielä toistaiseksi siedettävällä tasol- la. Kotitalouksien velkaantuminen ei Kuvio 2. Pääomatulojen osuus kansantulosta 1975–2005. Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos.
  • 9. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 7 ilmene kulutuksen kasvua hillitsevänä tekijänä vielä tämän ennustejakson ai- kana. Ensi vuoden palkka- ja vero- ratkaisun sisältö avoin Palkansaajien ostovoiman kehitys voi- daan ensi vuonna turvata useilla vero- ja palkkaratkaisujen yhdistelmillä. Ta- louskasvun nopeutumisen vuoksi ku- lutuskysyntää ylläpitävä ostovoiman kehitys on mahdollista ilman tuntuvia veronalennuksiakin. Koska ensi vuot- ta koskevien tuloveroratkaisujen sisäl- tö on toistaiseksi tuntematon, emme ole ennusteessa olettaneet muita ve- ronkevennyksiä kuin normaalit tulo- veroasteikon inflaatiokorjaukset. Ole- tamme, että palkansaajien keskimää- räinen ansiotaso kohoaa ensi vuonna 3,8 prosenttia, jolloin kotitalouksien os- tovoima kasvaa ilman veronkevennyk- siä noin 1,5 prosenttia. Lopullinen luku riippuu luonnollisesti veroratkaisujen ja palkkaneuvottelujen yksityiskohdista. Yksityisen kulutuksen määrän ennus- tamme kasvavan ensi vuonna 2,5 pro- senttia. Kulutuksen kasvu säilyy koh- tuullisen ripeänä, sillä kuluvan vuoden poikkeuksellisen hyvä ostovoiman ke- hitys ei näy kokonaan saman vuoden kulutuksessa, vaan osa siitä siirtyy ensi vuodeksi. Poikkeuksellisen nopea kes- tokulutushyödykkeiden ja erityisesti autojen kaupan kasvu tosin tasaantuu, kun suurimmat kulutuspaineet on jo aiemmin purettu. Työllisyys kääntyy nousuun Pitkään jatkunut tuotannon vaimeus, erityisesti vientivetoisessa teollisuudes- sa, käänsi työllisyyden viime vuonna laskuun. Eniten työllisyys heikentyi teollisuudessa, jossa oli viime vuonna keskimäärin 22 000 työllistä vähem- män kuin vuonna 2002. Vastapainok- si työllisyys kasvoi edelleen kotimaisen kysynnän ansiosta palvelusektorilla. Kunnissa työllisten määrä kasvoi noin 9 000:lla. Palvelusektorille syntyneet työpaikat eivät kuitenkaan riittäneet kompensoimaan työpaikkojen hävik- kiä teollisuudessa, ja työllisten määrä väheni viime vuonna 7 000:lla. Työlli- syysaste 67,3 % oli 0,4 prosenttiyk- sikköä alhaisempi kuin vuonna 2002. Naisilla työllisyyden heikkeneminen oli viime vuonna suurempaa kuin miehil- lä, mutta miehillä lasku alkoi jo vuon- na 2002. Talouskasvun nopeutumisen myötä myös työvoiman kysyntä alkaa tänä vuonna jälleen kasvaa. Teollisuudessa työllisten määrän ennakoidaan vielä vähenevän, mutta loppuvuodesta siel- läkin tapahtuu jo käänne parempaan päin. Edellisvuoden tapaan kotimainen kysyntä ylläpitää työllisyyden kasvua. Merkittävintä työllisten määrän kasvu on kiinteistö- ja liike-elämän palveluis- sa sekä julkisissa ja muissa palveluissa. Myös rakentaminen työllistää enem- män väkeä tänä vuonna, mikä näkyy miesten työllisyydessä. Työllisyys kas- vaa tänä vuonna yhteensä 9 000:lla ja ensi vuonna 19 000:lla. Työvoiman tarjonta jousti viime vuonna suhdannetilanteeseen nähden varsin voimakkaasti. Työvoiman mää- rä väheni 10 000:lla ja työvoimaan kuuluvien osuus työikäisistä väheni 66,6 prosentista 66,2 prosenttiin. Eniten väheni nuorten työvoimaan osallistuminen, mutta väkeä siirtyi työ- voiman ulkopuolelle myös parhaassa työiässä olevien keskuudesta. Suku- puolen mukaan katsottuna naisten osallistuminen laski miehiä enemmän sekä 15–24-vuotiaiden että 25–54- vuotiaiden ryhmässä, mikä heijasteli naisten työllisyyden voimakkaampaa heikkenemistä. Tänä vuonna talous- kasvun piristyminen näkyy myös työ- voiman tarjonnan kääntymisenä 0,2 prosentin kasvuun. Ensi vuonna kas- vun ennakoidaan nousevan 0,5 pro- senttiin. Työllisyyden lasku ei yllättäen näkynyt lainkaan avoimen työttömyyden nousu- na. Samanaikaisesti työllisyyden alene- misen kanssa myös työttömien määrä aleni 2 000:lla keskimäärin 235 000 henkilöön. Työttömyysaste laski 9,1 prosentista 9,0 prosenttiin. Syynä oli se, että heikko työvoiman kysyntä sai osan työtä haluavista luopumaan työnhausta. Ikäryhmistä vain alle 25- vuotiaiden työttömyysaste nousi. Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden määrä aleni viime vuonna yli 5 000:lla noin 72 000:een. Laskuvauhti oli edel- leen suurempi kuin kaikkien työttömi- en työnhakijoiden kohdalla. Päättynei- Kuvio 3. Työvoiman tarjonta ja työllisyys 1985–2005. Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos.
  • 10. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s8 den yhtäjaksoisten työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto laski viime vuon- na 16 viikkoon edellisvuoden 17 vii- kosta. Myös meneillään olevien työt- tömyysjaksojen keskimääräinen kesto lyheni viime vuonna kolmella viikolla 47 viikkoon. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden kasvu vaimensi osaltaan työttömyyden kasvua viime vuonna. Toimenpiteissä oli viime vuonna keskimäärin 87 000 henkeä eli 7 500 enemmän kuin edel- lisvuonna. Eniten kasvoi työvoimakou- lutuksessa olevien ja työmarkkinatu- ella sijoitettujen määrä. Tänä vuonna työttömien määrä ale- nee edelleen hieman ja työttömyysas- te laskee 8,9 prosenttiin. Ensi vuonna työttömyyden ennakoidaan supistuvan 8,7 prosenttiin. Valtiontalous alijää- mäiseksi ilman uu- siakin veronkeven- nyksiä Valtiontalouden rahoitusyli- jäämä supistui viime vuon- na voimakkaasti, lähes 1,7 miljardilla eurolla 362 mil- joonaan euroon. Ylijäämän odottamattoman suuri pie- neneminen aiheutui lähinnä valtion investointimenojen rivakasta kasvusta ja viime kesänä tehdyistä ansiotulo- verotuksen kevennyksistä sekä niihin liittyneistä kun- tien valtionosuuksien koro- tuksista. Valtion kulutusme- nojen määrä pysyi lähes edellisvuoden tasolla. Myös kuntien rahoitusvaje kasvoi selvästi,noin500miljoonalla eurolla 770 miljoonaan eu- roon. Rahoitusvajetta kas- vattivat ennakoitua suurem- mat investoinnit. Kuntien kulutusmenojen volyymi kasvoi vain prosentin. Kun myös työeläkelaitosten ja muiden sosiaaliturvarahas- tojen ylijäämä supistui 750 miljoonalla eurolla, pieneni julkisyhtei- söjen yhteenlaskettu ylijäämä (EMU-yli- jäämä) peräti 2,9 miljardilla eurolla. EMU-ylijäämän suhde bruttokansan- tuotteeseen kutistui 4,3 prosentista 2,1 prosenttiin. Julkisyhteisöjen yhteenlas- ketun velan (EMU-velan) suhde brut- tokansantuotteeseen nousikin selvästi ja ensimmäisen kerran 1990-luvun alun laman jälkeen. Tästä huolimatta Suo- menylijäämä-javelkasuhteetolivatvielä kaukana vakaus- ja kasvusopimuksen rajoista, kun samanaikaisesti useat eu- romaat ylittivät ne. Kuluvana vuonna valtiontalouden tila heikkenee edelleen selvästi ja päätyy noinpuolimiljardiaeuroaalijäämäiseksi. Ennusteessamme on arvioitu alkoholi- veron tuoton supistuvan noin 300 mil- joonalla eurolla, ja lisäksi verokertymiä supistaa viimekesäisen ansiotulovero- tuksen kevennyksen ulottuminen nyt koko vuodelle. Menopuolella kuntien valtionosuudet kasvavat tuntuvasti. Val- tion kulutusmenot kasvavat puolestaan reaalisesti noin 3,5 prosenttia. Kunta- talouden heikkeneminen jää tänä vuon- na lieväksi. Toteutetun ansiotulovero- tuksen lievennyksen vaikutuksesta kun- nallisveron tuotto kasvaa vain vähän, mutta valtio kompensoi verotulon me- netyksiä lisäämällä valtionosuuksia. Kuvio 4. Julkinen talous. Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos. Kuluvan vuoden alusta Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäälliköksi siirtynyt Eero Lehto korostaa, ettei noususuhdanteessa tulisi toteuttaa veroratkaisuja, jotka paisuttavat julkisen talouden alijäämiä. Verotuksen ra- kennetta voidaan silti muuttaa työllisyyttä edistävällä ta- valla.
  • 11. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 9 Kuntien kulutusmenot kasvavat koh- tuullisesti, runsaan 1,5 prosenttia. EMU-ylijäämä tulee olemaan enää 1,2 prosenttia kokonaistuotannon arvosta, ja EMU-velka suhteessa kokonaistuo- tannon arvoon kasvaa edelleen. Ensi vuonna valtiontalouden alijäämä syvenee edelleen hieman, vaikka tähän arvioon ei sisälly uusia alennuksia an- siotulojen verotukseen tai sotumaksui- hin. Ansiotuloverojen inflaatiotarkistus, vuoden 2005 alusta toteutettava elä- keuudistus sekä yhteisö- ja pääoma- tuloverotuksen muutokset on otettu huomioon ennusteessamme samoin kuin kuntien valtionosuuksien tarkis- tukset sikäli kuin näistä on tehty vä- hintäänkin periaatepäätökset. Yhteisö- veroprosentin alentamisen vaikutukset yhteisöverokertymään kumoutuvat yri- tysten parantuvilla tuloksilla. Osinko- jen tulo veronalaisiksi lisää pääomatu- loveron tuottoa samalla kun valtion saamat osinkotulot supistuvat. Kunti- en valtionosuuksien kasvu hidastuu mutta pysyy edelleen tuntuvana. Kun- tien alijäämä alkaa ensi vuonna supis- tua, kun kunnallisverojen kertymä vir- koaa selvästi. Eläkeuudistuksen ei ole- teta merkittävästi hidastavan eläkeme- nojen kasvua vielä ensi vuonna. Julki- set kulutusmenot kasvavat noin 2 pro- senttia. Koko julkisen sektorin rahoi- tusasema heikkenee edelleen hieman, mutta pysyy ylijäämäisenä. Julkinen velka suhteessa kokonaistuotannon ar- voon myös nousee. Helppoja ratkaisuja työllisyy- den parantamiseksi ei ole Myönteinen suhdannekehitys parantaa työllisyyttä kohtuullisesti muttei lähi- mainkaan sitä tahtia, että hallituksen tavoite 100 000 uudesta työllisestä toteutuisi vuoden 2007 maaliskuuhun mennessä. Koska työttömyys ei ole alenemassa riittävästi, ovat työllisyyttä edistävät toimet edelleen tarpeellisia. Jo päätettyjen veronalennusten ky- syntävaikutukset toteutuvat pitkälti tänä vuonna. Toimenpiteiden voidaan uskoa kohentavan työllisyyttä, sillä ve- ronalennukset on voitu rahoittaa pie- nentämällä valtion ylijäämää ilman, että julkista sosiaali- ja eläkevakuutusta tai julkisia kulutusmenoja olisi täytynyt karsia. Itse asiassa hallitusohjelman mukaiset vähintään 1,12 miljardin eu- ron veronalennukset on jo toteutettu 2003–2004. Mutta tämä oli vähim- mäistavoite ja uusia alennuksia voidaan toteuttaa, jos ne katsotaan tarpeellisik- si. Uusista toimenpiteistä päätettäessä on syytä ottaa huomioon, että suhdan- teet parantuvat tuntuvasti tänä ja ensi vuonna. Tässä suhdannetilanteessa fi- nanssipolitiikan lisäelvytys, joka suu- rentaisi julkista alijäämää, ei olisi vii- sasta. Onhan järkevää vahvistaa tasei- ta hyvinä aikoina, kun tulevina vuosi- na joudutaan mitä ilmeisimmin koh- taamaan ikäviäkin yllätyksiä, ja kun toisaalta tiedetään, että vastaisuudessa jo eläkemenojen rahoittaminen tulee rasittaman julkista menotaloutta. Työllisyysongelman ratkaisemiseksi ei ole tarjolla sellaisia veronalennuksia, joiden voi kuvitella kattavan syntynyt rahoitusvaje kiihtyneen talouskasvun avulla ilman, että supistettaisiin jossain vaiheessa julkisia menoja. Jos rahoi- tusvajeen poistamiseksi taas karsitaan sosiaalietuja ja julkisia palveluita, työl- lisyysvaikutukset ovat vähintäänkin epäselviä. Vaikka verojen alennus li- sää ostovoimaa ja myös palkansaajan veronjälkeisiä tuloja alentaen palkka- vaatimuksia, niin vastapainoksi tälle julkinen työllisyys vähenee. Palkansaa- jien voidaan kuvitella vaativan myös kompensaatiota menetetyistä sosiaali- eduista ja julkisista palveluista. Näin ollen sekä kysyntävaikutusten että palkkatasovaikutusten osalta veron- alennusten nettovaikutus työllisyyteen Ennusteen keskeisiä lukuja. 2003 2004e 2005e Työttömyysaste (%) .................................. 9,0 8,9 8,7 Työttömät (1 000) .................................... 235 232 227 Työlliset (1 000) ....................................... 2 365 2 374 2 393 Työllisyysaste (%) ..................................... 67,3 67,4 67,8 Inflaatio, kuluttajahintaindeksi (%)........... 0,9 0,3 1,7 Ansiotaso, ansiotasoindeksi (%) ................ 3,9 3,3 3,8 Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot (%) .......................................... 4,1 5,4 1,5 Vaihtotaseen ylijäämä (mrd. euroa) .......... 7,9 7,9 8,8 Kauppataseen ylijäämä (mrd. euroa) ........ 11,9 12,0 13,0 Valtiontalouden rahoitusylijäämä mrd. euroa ............................................. 0,4 –0,5 –0,8 % bkt:sta ................................................ 0,3 –0,3 –0,5 Julkisyhteisöjen rahoitusylijäämä mrd. euroa ............................................. 3,0 1,8 1,4 % bkt:sta ................................................ 2,1 1,2 0,9 Velkaantumisaste (Emu-velka) % bkt:sta ................................................ 45,3 47,1 48,7 Veroaste, % ............................................... 44,7 43,8 43,5 Lyhyet korot (3 kk:n euribor).................... 2,3 2,2 2,5 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v.) ....... 4,1 4,2 4,7 Lähde: Suomen Pankki, Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos.
  • 12. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s10 voi jäädä vähäiseksi. Vastaavasti toimien vaikutukset hyvinvointiin muilta osin voivat olla laajoja, eivätkä välttämättä positiivisia. Työllisyyttä voidaan sen sijaan edis- tää muuttamalla verotuksen rakennet- ta. Työnantajamaksuja voitaisiin alen- taa valikoivasti matalien palkkojen osal- ta. Palveluiden arvonlisäveroa voitai- siin myös mahdollisuuksien mukaan valikoivasti alentaa. Eri muotoisen tu- kityöllistämisen vaatimaa työllistämis- tukea ja työvoimakoulutusta voidaan myös laajentaa ja tehostaa. Jos kyse on merkittävistä verojen tai maksujen alennuksista, syntyvä tuloalijäämä tu- lisi kattaa nostamalla sellaisia veroja tai maksuja, joiden vaikutus työvoimakus- tannuksiin ja työllistymisen on vähäi- nen. Tämä voisi tarkoittaa esimerkik- si ympäristöverojen, kuten polttoaine- veron, tai kiinteistöveron nostoa tai sitä, että asuntolainojen korkojen vä- hennyskelpoisuus poistettaisiin asteit- tain verotuksessa. Euron viimeaikainen vahvuus sekä alu- een kansainvälisesti katsoen hidas kas- vuvauhti ja siihen liittyvä hapuileva el- pyminen vaikuttaa oudolta yhdistel- mältä. Heikosti kasvavan talouden va- luuttakurssinhan luulisi pikemminkin heikkenevän. Useita kysymyksiä syn- tyy. Onko euro voinut vahvistua pelk- kien markkinareaktioiden seuraukse- na? Eikö viimeaikainen valuuttakurs- sikehitys lisää epävakautta? Onko muu maailma ”pelannut Euroopan pus- Eero Lehto Ennustepäällikkö Palkansaajientutkimuslaitos Vahva euro ja talouskasvu Vahvistunut euro on nakertanut euroalueen hintakilpailukykyä aikana, jolloin sen talouskasvu on muutenkin jäänyt heikoksi. Tästä hankalasta tilanteesta on monia mahdollisia ulospääsyteitä.
  • 13. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 11 siin”? Selviääkö Euroopan keskus- pankki (EKP) tukalasta tilanteesta pai- nottamalla yhä talouden hintavakaut- ta? Euroalueen talouden on odotettu kasvavan vuodesta 2002 lähtien mer- kittävästi hitaampaa vauhtia kuin USA:n ja useimpien Aasian maiden talouksien. Näin on myös käynyt. Eu- roalueen talous kasvoi viime vuoden kolmannella ja neljännellä neljännek- sellä 0,4 ja 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vuositasolle korotettu- na talouskasvu ylsi reilun prosentin vauhtiin. Samaan aikaan monet Aasi- an maat kuten Kiina ja Intia kasvoivat 8–9 prosenttia ja muut pitemmälle te- ollistuneet Aasian maat, Japani mukaan lukien, jo 3 prosentin tai sitä nopeam- paa vauhtia. USA:n kokonaistuotanto on kasvanut jo viime vuoden toisesta vuosineljänneksestä lähtien yli 3 pro- sentin vauhtia. Kesän 2003 lopulla alkoi ilmaantua selviä merkkejä myös EU-maiden ja euroalueen talouksien elpymisestä. Tätä oli saatu odottaakin. Euro oli to- sin vahvistunut dollariin verrattuna hei- näkuuhun 2003 mennessä noin 15 prosenttia viimeisen vuoden aikana, mutta tätä pidettiin normaalina korja- usliikkeenä. Sittemmin euron dollari- arvo nousi edelleen, vaikka euroalu- een talouskasvun elpyminen oli yhä vain odotusten varassa. Euro vahvis- tui heinäkuusta 2003 vuoden loppuun mennessä vielä 8 prosenttia lisää. Vii- me aikoina euron dollarikurssi on py- sytellyt samalla tasolla (1,21–1,23 dol- laria), jolla se oli jo viime vuoden lo- pussa. Tuoreimmat ennakoivat indi- kaattorit viestivät, että Euroopan kas- vu ei olisikaan enää tämän vuoden al- kupuolella nopeutunut siitä, mitä se oli loppuvuodesta. Odotuksia kuluvan vuoden noin kahden prosentin talous- kasvusta on korjattu jonkin verran alas- päin. Ostovoimapariteetti ja valuut- takurssin määräytyminen Ostovoimapariteettiteorian mukaan kelluva valuuttakurssi pyrkii asettumaan tasolle, jolla eri alueiden kotimaiset hin- tatasot ilmaistuna jommankumman maan valuutoissa olisivat samat. Jos esi- merkiksi maan A hintataso nousee suh- teessa maahan B ja valuuttakurssi ei muutu, kannattaa välittäjien (tukku- kauppiaiden) ostaa hyödykkeitä maas- sa B ja myydä niitä maahan A. Edellä kuvattu hyödykekauppa voimistaa maan B valuutan kysyntää ja vastaavasti lisää maan A valuutan tarjontaa, minkä seurauksena maan B valuutta vahvis- tuu (revalvoituu) suhteessa maan A va- Eero Lehto siirtyi Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäälliköksi kuluvan vuoden alus- ta. Ennusteryhmässä hänen vastuualueinaan ovat mm kansainvälinen talous ja rahoitus- markkinat. Kuvio 1. Euron arvo dollareissa 1990:01–2004:01. (Ecu-kurssi 1990–1998) Lähde: Suomen Pankki.
  • 14. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s12 luuttaan. Kääntäen ilmaistuna maan A valuutta heikkenee (devalvoituu) suh- teessa maan B valuuttaan. Näin alueen B hinnat ilmaistuna maan A valuutoissa kallistuvat. Vastaavanlainen sopeuttava vaikutus on sillä, että maan B inflaatio kiihtyy ja maan A inflaatio hidastuu, jos valuuttakurssi on kiinteä. Muutokset hyödykkeiden hinnoissa tapahtuvat kui- tenkin paljon verkkaisemmin kuin va- luuttakurssin muutokset. Ostovoimapariteettiteoria määrittää kuitenkin vain teoreettisen tasapainon, jolle valuuttakurssin voidaan odottaa asettuvan.Tuolloinvaluuttakurssimuut- tuisi lähinnä alueiden välisen inflaatio- eron mukaan. Monien muiden, koti- maisesta hintatasosta riippumattomien- kin tekijöiden vaikutuk- sestavaluuttakurssitkui- tenkin käytännössä poikkeavat ostovoima- pariteetin mukaisesta tasosta. Esimerkiksi tie- tyn valuutta-alueen in- flaatiosta riippumaton maariski ja siinä tapah- tuvat muutokset voivat heijastua alueen valuu- tan ulkoiseen arvoon. Maariskin koho- tessa sijoitukset kohdistuvat enemmän ulkomaille, maan valuutan kysyntä heik- kenee ja se devalvoituu. Valuuttakurssi voi myös reagoida tie- tyn valuutta-alueen (inflaatioeroista riippumattomaan) vientikilpailukyvyn muutokseen. Vientimenetys lisää va- luutan kysyntää ja pyrkii vahvistamaan sen arvoa. Samasta syystä vientituloja lisäävä ulkomaankaupan vaihtosuhteen (vienti- ja tuontihintojen välisen suh- teen) vahvistuminen pyrkii myös nos- tamaan valuutan arvoa. Valuutan kysynnän voimistumisen ja siihen liittyvän valuutan vahvistumisen taustalla voivat olla myös reaali-inves- tointien kohonneet tuotto-odotukset, jotka houkuttelevat pääomavirtoja ja lisäävät siten kyseisen valuutan kysyn- tää. Tämä jälkimmäinen linkki selit- tää, miksi valuutta on usein vahvistu- nut, kun alueen talouskasvu on nopeu- tunut muiden alueiden kasvuun ver- rattuna. Onko ostovoimapariteetin mukainen tasapaino toteu- tunut? Entä miten euron dollarikurssi on ke- hittynyt viime aikoina? Onko ostovoi- mapariteetti toteutunut? Viime aikoi- na USA:n kotimainen hintataso muun- nettuna euroiksi vallitsevalla valuutta- kurssilla on ollut matalampi kuin eu- roalueella (OECD 2004). Voidaan myös sanoa, että USA:n reaalinen va- luuttakurssi, joka kuvaa euroalueen ja USA:n kotimaisten hintatasojen suh- detta kerrottuna euron dollarikurssil- la, on ollut yli yhden osoituksena USA:n vahvasta hintakilpailukyvystä.1 Tasapainon saavuttamiseksi dollarin pitäisi vahvistua euroon nähden suurin piirtein tasolle 1,11 dollaria, kun se on ollut tämän vuoden aikana yli 1,20:n. Kelluva valuuttakurs- si pyrkii korjaamaan myös ulkoista epätasa- painoa ilmaistuna kauppataseen yli- tai alijääminä. Esimerkiksi kauppataseen alijäämään voi liittyä valuuttakurssin devalvoituminen, joka parantaa kilpai- lukykyä ja siten lisää vientiä ja vähen- tää tuontia, mikä tasapainottaa kaup- patasetta. Voitaisiin olettaa, että tämän tendenssi ei joudu ristiriitaan sen ten- denssin kanssa, joka tasoittaa samaan valuuttaan muunnetut kotimaiset hin- tatasot. Syynä tähän on se, että jos ko- timainen hintataso nousee esimerkiksi panoshintojen kuten palkkojen koho- tessa, niin tämän voidaan olettaa hei- jastuvan myös vientielinkeinojen yksik- kökustannuksiin ja vientikilpailuky- kyyn. Nämä molemmat vaikutukset vaativat, että valuuttakurssin on hei- kennyttävä tasapainon palautumisek- si. USA:n krooninen kauppataseen ali- jäämä Euroopan kanssa ja sen ulko- maankaupan alati kasvava alijäämä suhteessa Aasiaan kuitenkin osoittaa, ettei kotimaisten hintatasojen suhdet- ta mittaava reaalinen valuuttakurssi ole pätevä ulkomaankaupan hintakilpailu- kyvyn mittari. Monien laskelmien mukaan USA:n kauppa- ja vaihtota- seiden alijäämien sulaminen edellyttäisi dollarin merkittävää heikkenemistä suhteessa sen tärkeimpien kauppa- kumppanien valuuttoihin, myös eu- roon nähden. Tämä ristiriita USA:n vahvan ”kotimaisen” hintakilpailuky- vyn ja heikon vientimenestyksen välil- lä johtuu osin kotimaisen kysynnän, erityisesti velkarahoitteisen kulutuksen liian nopeasta kasvusta oloissa, joissa heikentynyt työllisyystilanne on kuiten- kin hillinnyt palkkojen nousua ja ra- joittanut kotimaista inflaatiota. Toiseksi siihen on voinut vaikuttaa kotimark- kinasektoreiden matala kustannustaso suhteessa enemmän ammattitaitoa vaativien vientielinkeinojen kansainvä- lisesti katsoen liian korkeaan kustan- nustasoon. Euro vahvistunut poikkeuk- sellisissa oloissa Ajankohtaisissa kommenteissa euron kurssista on tähdennetty, että euron nykyinen taso ei ole mitenkään poik- keuksellinen korkea historian valossa. Tämä havainto pitää paikkansa. Oli- han euron (tai ecu-korin) arvo dolla- reissa viimeksi v. 1996 yli nykyisen tason (kuvio 1), puhumattakaan sen vahvuudesta aivan 1970- ja 1980-lu- kujen taitteessa. Ottaen huomioon, että valuuttakurssit ovat reagoineet myös talouksien kasvuvauhtien eroi- hin, viimeaikainen kehitys ei kuiten- kaan ole tavanomaista. Euron vahvis- tumista vuosina 1995 ja 1996 edelsi alueen tuotannon kasvun selvä nopeu- tuminen. Samaan aikaan USA:n ta- louskasvu oli hidastumassa. Tuolloinen valuuttakurssin korjaus oli omiaan ta- 1 Jos merkitsemme P = USA:n hintata- so, P* = euroalueen hintataso ja E = eu- ron dollarikurssi = USD/EUR, niin USA:n reaalinen valuuttakurssi = R = EP*/P on eräs mahdollinen USA:n hintakilpailuky- vyn mittari. Jos esimerkiksi R > 1, niin amerikkalaisethyödykkeetovathalvempia kuin euroalueella tuotetut hyödykkeet. USA:n ja euroalu- een hintatasojen vertailun perusteel- la euron pitäisi heikentyä nykyta- soltaan…
  • 15. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 13 soittamaan Euroopan kasvun nopeu- tumista ja toisaalta USA:n kasvun hi- dastumista. Entä mitä näyttää euron määräyty- misen dilemma, kun seurataan USA:n ja euroalueen suurimman maan, Sak- san talouskehitystä? Näyttää siltä, että Sak- san nopeahkon kasvun vaiheeseen vuosina 1988–1991 liittyi myös sen markan vahvistumi- nen suhteessa dollariin. Sittemmin vuosina 1994–2000, kun ta- louskasvu oli USA:ssa jatkuvasti useita pro- senttiyksikköjä no- peampaa kuin Saksassa, dollari vah- vistui. Tähän nähden viime vuosien kehitys vaikuttaa yllätykselliseltä. Ku- ten kuviosta 2 nähdään, Saksan talous- kasvu ja sitä koskevat odotukset ovat jääneet pahasti jälkeen USA:n todelli- sesta kasvusta ja kasvuodotuksista, mutta euro vain vahvistuu. Euron nykyinen vahvuus selittyy pit- kälti USA:n talouden epätasapainoil- la. Julkinen alijäämä on tänä vuonna Rahapolitiikalla vastuu Globaali rahapolitiikka onkin vaikut- tanut keskeisesti siihen, että euro on vahvistunut nopeammin kasvavien va- luutta-alueiden valuuttoihin nähden. USA:n reaalikorkotaso on ollut viime aikoina noin prosenttiyksikön mata- lampi kuin Euroopassa, mikä osoittaa USA:n keskuspankin (The Federal Reserve System eli Fed) rahapolitiikan olleen huomattavasti ekspansiivisem- paa kuin EKP:n rahapolitiikan. Tämä yhdessä USA:n vientielinkeinojen hei- kon kilpailukyvyn kanssa on heiken- tänyt dollaria muihin valuuttoihin näh- den. USA:n talouden tasapainon kannal- ta dollarin heikkeneminen on tervetul- lutta. Pyrkiihän se vahvistamaan vien- tiä tuonnin kustannuksella. Vielä se, että euro vahvistuisi suhteessa USA:n dollariin, ei ole huolestuttavaa myös- kään Euroopan kannalta. EU-maiden ja euroalueen ulkomaankauppa USA:n kanssa on edelleen vahvasti ylijäämäis- tä. Euroopan kannalta on kuitenkin huo- lestuttavaa, että Aasian maat – Japani ja Kiina etunenässä – ovat kytkeneet valuuttansa arvon dollariin joko hal- linnollisesti tai valuuttamarkkinainter- ventioin. Näiden ekspansiivisten ja hin- takilpailukyvyltään varsin vahvojen ta- louksien valuuttojen devalvoituminen ei heikennä euromaiden tuotannon kilpailukykyä vain Aasiassa ja Euroo- passa vaan myös kolmansilla markki- noilla. Osaltaan tämä on jo hidastanut euroalueen elpymistä. Venäjän rupla sen sijaan on pysynyt vakaana suhteessa euroon. Nimellisesti se on vahvistunut, mutta kun otetaan huomioon Venäjän nopeahko inflaatio, ruplan reaaliarvo on pysynyt viimeksi kuluneen vuoden aikana suhteellisen vakaana euroon nähden ja heikentynyt merkittävästi suhteessa dollariin. USA:n euroaluetta huomattavasti ekspansiivisemman finanssipolitiikan olisi pitänyt kuitenkin (oppikirjamallin mukaan) vahvistaa dollaria. Budjetti- alijäämä aikaansaisi vajauksen kotimai- seen nettosäästämiseen, ja vajeen ra- …mutta ulko- maankaupan epä- tasapainot edellyt- tävät päinvastoin dollarin heikenty- mistä. arviolta 4,5 prosenttia ja vaihtotaseen vaje 5 prosenttia suhteessa kokonais- tuotantoon. Jos euron kurssimuutos suhteutetaan alueiden ulkomaankau- pan ja tuotannontekijäkorvausten ta- seiden vahvuuteen, nykyinen tilanne näyttää samalta kuin vuosina 1988–1991 (kuvio 3). Tuolloin Saksan vaihtotaseen ylijäämä ja USA:n ali- jäämä pyrki vahvista- maan Saksan mark- kaa, niin kuin se nyt vahvistaa euroa. Näi- den ajanjaksojen sa- mankaltaisuus on kui- tenkin vain näennäistä. Kun vuosina 1988–1991 Saksan vaih- totaseen ylijäämä selittyi viennin vah- vasta vedosta, niin viime vuosina se on ollut heijastusta lähinnä investoin- tien lamasta ja muutoinkin heikosta kotimaisen kysynnästä. Kun vuosina 1988–1991 Saksan markan vahvistu- minen tasoitti suhdanteita, niin euron nykyinen vahvuus johtaa päinvastai- seen tulokseen: se heikentää jo en- nestään vaimeata kasvua. Kuvio 2. Saksan markan (euron 1999 lähtien) arvo dollareissa ja talouden kasvuvauhti. Lähde: OECD.
  • 16. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s14 hoittaminen edellyttäisi kotimaisen korkotason nousua, jotta ulkomaiset sijoittajat taas suostuisivat rahoittamaan alijäämää. Samalla dollarin kysyntä kasvaisi ja se vahvistuisi. Vielä toistaiseksi USA:n markkina- korot eivät kuitenkaan ole reagoineet julkisen vajeen paisumiseen. Näin ei myöskään markkinaehtoista dollaria vahvistavaa vaikutusta ole syntynyt. Osaltaan pitkien korkojen nousupai- neita ovat hillinneet Aasian keskuspan- kit, jotka dollaria tukiessaan ovat ol- leet valmiita sijoittamaan USA:n val- tion papereihin huonommillakin eh- doilla. Toisaalta USA:n julkinen vaje on syventänyt sitä epävarmuutta, joka koskee maan mahdollisuuksia selviy- tyä julkisen talouden ja vaihtotaseen kaksoisvajeesta. Tämä epävarmuus on aikaansaanut riskin, joka hillitsee yk- sityisiä sijoituksia dollariin ja pyrkii hei- kentämään sitä. Euroalueen kannalta dollarin deval- voituminen osuu huonoon ajankoh- taan. Työllisyystilanne on edelleen heik- ko, ja talouskasvu on vasta elpymäs- sä. Euron vahvistuminen toki hidastaa inflaatiota ja kasvattaa näin kotitalo- uksien ostovoimaa. Mutta nettovaiku- tukseltaan se kuitenkin hidastaa talous- kasvua. Viennin vaikeutuminen heijas- tuu helposti myös kotimaan sektorei- hin ja sitä kautta jo ennestään heik- koon kuluttajaluottamukseen. EKP passiivisena Euroalueen kuluttajahintainflaatio on vakiintunut kahden prosentin tuntu- maan. EKP ei näe, että inflaatio olisi lyhyellä aikavälillä uhkaamassa sen in- flaatiotavoitetta: lähellä kahta prosent- tia, mutta sen alapuolella. Hitaan kas- vun sekä ennen kaikkea matalan in- flaation ja alentuneiden inflaatio-odo- tusten vuoksi EKP tuskin tulee nosta- maan korkoa tänä vuonna. Mutta toi- saalta vakuuttuneena siitä, että kohen- tuva kansainvälisen talous tukee riittä- västi myös euroalueen kasvua ja tyy- tyväisenä siihen, että euron vahvistu- minen on alentanut tuontihintoja ja si- ten heikentänyt inflaatiopaineita, EKP ei tule välttämättä myöskään alenta- maan korkoa. Raha-aggregaatin M3 kehityksen perusteella se pitää lisäksi runsasta likviditeettiä riskinä, joka voi johtaa inflaation nopeutumiseen. Myös lyhyen ja pitkän aikavälin inflaatio-odo- tukset ovat pysyneet alle kahdessa pro- sentissa (European Central Bank 2004). Rahapolitiikan päätöksiä perustele- vassa selonteossa EKP korostaa inflaa- tioon vaikuttamisen merkitystä. On huomionarvoista, ettei EKP ole julki- suudessa juuri käsitellyt rahapolitiikan globaalin koordinaation merkitystä. Kuitenkin ongelmia on aikaansaanut nimenomaan se, että niin Fed kuin Aasiankin keskuspankit painottavat raha- ja valuuttapoliittisissa päätöksis- sään talouskasvua enemmän kuin EKP. Aivan viime päivinä (24.3.) myös EKP:n uusi pääjohtaja Jean-Claude Trichet on ilmaissut olevansa huolis- saan euroalueen riittämättömästä ku- lutuskysynnästä. Tämä ei vielä tarkoi- ta sitä, että Trichet haluaisi vaikuttaa euron arvoon rahapolitiikalla. Alueen talouskasvun ja työllisyysongelman rat- kaisuksi tarjotaan muun muassa raken- nereformia, jolla lisättäisiin työmark- kinajoustoja. EKP:n tulisi kuitenkin kiinnittää enemmän huomiota rahapo- litiikkojen koordinoimattomuuteen. Pitäisi analysoida vakavasti, edellyttää- kö todellisen ja potentiaalisen talous- kasvun välinen kuilu rahapolitiikan in- terventiota, ja sallivatko vallitsevat in- flaatio-odotukset ja –paineet sen (ks. Svensson 2004). On ilmeistä, että koron lasku parantaisi tilannetta. Huo- limatta rahan määrän (M3) kasvusta juuri mikään ei viittaa siihen, että in- flaation nopeutuminen uhkaisi talou- den tasapainoa. Fed pelaa uhkapeliä? USA:n keskuspankki on pitänyt kor- kotason matalana. Sen keskeinen oh- jauskorko (federal funds rate)2 alen- nettiin vuoden 2001 alun 6,50 prosen- tista asteittain aina 1,00 prosenttiin asti, 2 Federal funds rate Fedin keskeinen oh- jauskorko, keskuspankin säätelemä pank- kien välinen yliyön korko. Kuvio 3. Saksan markan (euron 1999 lähtien) arvo dollareissa ja vaihto- taseen vaje. Lähde: OECD.
  • 17. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 15 joka on ollut voimassa 25.6.2003 al- kaen. Huolimatta matalasta korkota- sosta ja nopeutuneesta talouskasvusta USA:n kuluttajahintainflaatio on pysy- nyt hitaana. Helmikuussa 2004 koko- naisindeksi oli noussut 1,7 % vuotta aiemmasta tasosta, mutta joulu-helmi- kuussa se oli noussut 3,7 % vuosita- solla. Yksityisen kulutuksen hintain- deksi oli taas vuoden 2003 viimeisellä neljänneksellä vain 1,1 % edellisvuo- tista korkeampi. Matala korkotaso on ollut yksi edel- lytys yritysten investointien käynnisty- miselle. Mutta se on tehnyt mahdolliseksi myös asuntoluototuk- sen nopean paisumi- nen. Asuntorakentami- nen on ollut yksi USA:n kasvun moottoreita. Asuntoluotoilla on myös rahoitettu merkittäväs- sä määrin yksityistä ku- lutusta. Tähän kehityk- seen on liittynyt myös varallisuusesi- neiden hintojen jyrkkä nousu, joka si- sältää merkittäviä riskejä. Uhkana on, että varallisuusesineiden hinnat ovat ampuneet yli ja että jo maltillinen pit- kien korkojen nousu alentaisi osakkei- den ja asuntojen hintatasoa, mikä hei- kentäisi velkaantuneiden kotitalouksi- en rahoitusasemaa entisestäänkin. Asuntoluotottajien riskit kasvaisivat ja luottohanat menisivät kiinni, minkä seurauksena asuntoluottojen käyttö kulutukseen estyisi. USA:n keskuspankki on kuitenkin toiveikas ja uskoo, että tilanne lauke- aa työllisyyden kohenemisen myötä. Työllisten määrän pitäisi nousta tänä vuonna lähes 320 000:lla kuukaudes- sa, jotta hallituksen tavoite 3,8 miljoo- nasta uudesta työpaikasta toteutuisi. On uskottavaa, että Fed odottaa työl- lisyyden paranevan tuntuvasti ja nos- taa korkoaan vasta sen jälkeen. Muus- sa tapauksessa koron nousu olisi lä- hinnä reaktio jonkinasteiseen kriisiin, esimerkiksi kiinteistö- ja asuntokaup- pojen liialliseen luototukseen, mikä voi pahimmassa tapauksessa järkyttää koko rahoitusjärjestelmän vakautta. Rahapolitiikkaa koordinoita- va Nykyinen rahapolitiikan koordinoimat- tomuus on johtamassa epätasapaino- jen korostumiseen. Sitomalla valuut- tansa dollariin Aasian maat ovat var- mistuneet siitä, etteivät niiden valuu- tat heikkene toisiinsa eikä USA:han nähden. Tältä osin on taattu edelly- tykset investointiasteen pitämiselle kor- keana ja vientivetoisen kasvun jatku- miselle. Ostamalla dollareita näiden maiden keskuspankit myös pitävät dol- larin keinotekoisen vah- vana ja siirtävät USA:n vaihtotaseongelman rat- kaisemisen edellyttä- mää dollarin heikenty- mistä ainakin niiden va- luuttoihin nähden. Oli- siko Euroopan kannal- ta sitten eduksi, jos dol- lari heikkenisi edelleen? Mikä on ulospääsytie tästä Euroopalle hankalasta tilantees- ta? Tilanne voi helpottua siten, että euro kuitenkin heikkenee valuuttamarkki- noilla. Tähän voi liittyä se, että jotkut Aasian maat hellittävät, eivätkä enää pidä kiinni dollarikytkennästä yhtä määrätietoisesti kuin lähimenneisyy- dessä. Tästä on ollut merkkejä jo vii- me viikkoina, kun Japanin jenin on annettu vahvistua selvästi sekä dolla- riin että euroon nähdän. Osittain tilanne voisi ratketa myös it- sestään Aasian maiden ”sisäisen reval- vaation” kautta. Tällöin nopeimmin kasvavien maiden kuten Kiinan talous ylikuumenisi sen valuutan vallitsevalla dollarikurssilla. Tämä näkyisi inflaati- on nopeutumisena ja nimellispalkko- jen nousuna. Tässä tilanteessa Kiina saattaisi myös revalvoida valuuttansa palauttaakseen tasapainon kotimaan si- säisessä taloudessa. Aasian ulkoinen tai ”sisäinen” revalvaatio lisäisi kansainvä- lisen talouden vakautta. EKP:n koronlasku puolestaan auttaisi Eurooppaa, jonka kasvu on vielä tois- taiseksi hapuilevaa. Rahapolitiikan ke- vennys aikaansaisi paineita euron heik- kenemiseksi ja – ilman siihen liittyvää valuutan heikkenemistäkin – tämä toi- mi tukisi alueen kotimaista kysyntää. USA:n tilannetta se ei kuitenkaan aut- taisi. Varmin tae USA:n vaihtotaseen su- pistamiseksi olisi Fedin koronnosto. Tämä hillitsisi kotimaista kysyntää, ja toimenpide vastaisi myös euroalueen tarpeita, koska se pyrkisi vahvistamaan dollaria. Myös USA:n finanssipolitiikan kiristäminen, joka lisäisi USA:n talo- utta kohtaan tunnettua luottamusta, olisi yhtä lailla toivottua. Se hillitsisi USA:n kotimaista kysyntää ja supis- taisi sen tuontia. Samalla se palauttaisi ulkomaisten sijoittajien luottamusta USA:n valtion obligaatioihin ja tekisi helpommaksi sen vaihtotaseen alijää- män rahoittamisen. On ilmeistä, että tervehdyttäviä toimia saadaan odottaa. Ottaen huomioon taloudellinen tilan- ne ja odotukset työllisyyden parantu- misesta on kuitenkin todennäköistä, että Fed nostaa korkoa jo kesällä tai alkusyksystä, sen sijaan että se siirtäisi koronnoston presidentinvaalien jälkei- seen aikaan. KIRJALLISUUS European Central Bank (2004), Monthly Bulletin 02/2004, OECD (2004), Main Economic Indi- cators 2004/2, Paris: OECD. Svensson, L.E.O. (2004), The Euro Appreciation and ECB Monetary Policy, Briefing Paper for the Committee on Economic and Monetary Affairs (ECON) of the European Parliament for the quarterly dialogue with the Presi- dent of the European Central Bank. EKP:n olisi pohdit- tava vakavasti, voisiko se tukea euroalueen talous- kasvua alentamalla korkoa.
  • 18. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s16 Suomalaisen työn ja tuotannon pär- jäämisen kannalta parhaillaan käynnis- sä oleva maailmantalouden murros on mittava haaste. On arvioitu, että Suo- messa menetetään vuosina 2002–2004 yhteensä noin 50 000 teollista työpaik- kaa. Pelkästään vuonna 2003 teollisuu- dessa oli 22 000 työllistä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Toistaiseksi kotimaisen kysynnän ja veronkeven- nysten vahvistama palvelutuotanto on pitänyt kasvua yllä ja estänyt työttö- myyden merkittävän kohoamisen, vaikka maailmantalouden hidas elpy- minen on heijastunut vientiteollisuu- den työllisyyskehitykseen. Työllisten määrä väheni viime vuonna yhteensä 7 000:lla ja työllisyysaste putosi 0,4 pro- senttiyksikköä 67,3 prosenttiin. Työ- voimatutkimuksen mukaan kahden Olli Rehn Pääministerin talouspoliittinen neuvonantaja Valtioneuvoston kanslia Suomalainen työ ja tuotanto maailmantalouden murroksessa Globalisaation uudessa vaiheessa kysytään, pysyykö tuotanto ja työ Suomessa. Artikkeli pohtii asiasta käynnistetyn selvitystyön taustoja. Olli Rehn toimii valtioneuvoston kanslian “Suomi maailmantaloudessa”-selvityksen ohjausryhmän puheenjohtajana.
  • 19. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 17 vuoden jaksolla helmikuusta 2002 hel- mikuuhun 2004 työllisten kokonais- määrä väheni 28 000:lla. Työpaikkojen vähenemisen jatkumi- nen merkitsisi Vanhasen hallituksen työllisyystavoitteen etääntymistä hori- sonttiin. Hallitus on asettanut tavoit- teeksi 100 000 uuden työpaikan syn- tymisen vuoteen 2007 mennessä. Ta- voitteen saavuttaminen on välttämä- töntä hyvinvointivaltion rahoituspoh- jan turvaamiseksi tulevaisuudessa. Tämä edellyttää hallitusohjelman mu- kaisesti elvyttävää ja rakenteita uudis- tavaa talouspolitiikkaa, joka tukee kas- vua, investointeja, yrittäjyyttä ja työn kannustavuutta. Valtioneuvoston kanslia onkin käyn- nistänyt pääministerin aloitteesta ”Suo- mi maailmantaloudessa”-selvityksen, jonka tavoitteena on arvioida, miten suomalainen työ ja tuotanto voivat me- nestyä maailmantalouden murrokses- sa (kuvio 1). Hanke koostuu kahdes- ta toisiaan tukevasta osasta: ensinnä- kin politiikkasuosituksiin tähtäävästä selvityksestä ja toiseksi työmarkkina- järjestöjen elinkeino- ja yhteiskuntapo- liittisesta vuoropuhelusta. Hankkeen tueksi on koottu kaksi ohjausryhmää, joissa on edustus valtionhallinnosta, tutkimuslaitoksista, elinkeinoelämästä ja työmarkkinajärjestöistä. Globalisaation uusi vaihe Joku voi kysyä, mihin tarvitaan uutta selvitystä Suomen pärjäämisestä maa- ilmantalouden murroksessa. Onhan talouden globalisaatio ollut todellisuutta jo vuosikymmenien ajan. Eräät tutki- jat ovat jopa sitä mieltä, että maailman- talous oli kansainvälistyneempi ensim- mäisen maailmansodan aattona, lähes 100 vuotta sitten. Vastaisin, että eläm- me parhaillaan globalisaation uutta vai- hetta, jota leimaa sekä määrällinen että laadullinen muutos aikaisempaan ver- rattuna. Tämä aiheuttaa tarpeen kan- sallisen talousstrategiamme uudelleen- arviointiin. Määrällinen muutos on seurausta sii- tä, että neljä jättivaltiota eli Kiina, In- tia, Brasilia ja Venäjä ovat viimeisen kah- den vuosikymmenen aikana liittyneet täysillä osaksi avoimeen vaihdantaan perustuvaa maailmantaloutta. Näissä maissa on yhteensä yli 2,5 miljardia ih- mistä, mikä jo sellaisenaan riittää hei- luttelemaan maailmantalouden man- nerlaattoja. Itä-Aasiasta on viime vuo- sikymmenien kuluessa tullut maailman teollinen työpaja, jonka osuus maail- man teollisuustuotannosta on noussut lähes 35 prosenttiin, kun taas Euroo- pan osuus on pudonnut 13 prosent- tiin vuonna 2000 (kuvio 2). Samalla suorien sijoitusten määrä on monin- kertaistunut. Suorien sijoitusten virta kasvoi viisinkertaiseksi vuosina 1990– 2000, joskin se supistui lähes puolella vuosina 2000–2002. Suorien sijoitus- ten yhteenlaskettu, kumulatiivinen va- ranto viisinkertaistui 1990-luvun alus- ta 2000-luvun alkuun siirryttäessä. Laadullista muutosta kuvaa se, että kyse ei ole enää vain teollisen tuotan- non, vaan yhä useammin myös tuote- kehityksen, ohjelmistojen kehittämisen ja palvelutuotannon siirtymisestä ke- hittyviin maihin. Kiinasta on tullut maailman teollinen työpaja. Vastaavasti Intia on vahva yrityspalvelujen ja oh- jelmistotuotannon saralla. Käynnissä olevasta murroksesta käy- tetään usein nimitystä Kiina-ilmiö. Sii- Kuvio 1. Valtioneuvoston kanslian selvitys “Suomi maailmantaloudessa”. Toimialakohtaiset selvitykset Työmarkkinajärjestöjen toimialakohtainen vuoropuhelu globalisaation haasteista elinkeino- ym. politiikassa VNK:n globalisaatioselvityksen ohjausryhmä aloittaa työnsä Selvitystyö käynnistyy Seminaari Väliarvio selvitystyöstä Selvistys valmistuu Erillisselvitykset käynnistyvät Erillisselvitykset valmistuvat Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Helmikuu Huhtikuu Kesäkuu Elokuu Lokakuu Joulukuu
  • 20. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s18 täkin on kyse, mutta käsite Kiina-ilmiö antaayksipuolisenkuvanmeneilläänole- vasta kehityksestä. Tarkemmin katso- en kyse on juuri edellä kuvatuista mää- rällisistä ja laadullisista muutoksista. Eräät kommentaattorit ovat kyseen- alaistaneet Kiinan talousihmeen jatku- vuuden. On toki paikallaan kysyä, voi- ko Kiinan ja muiden kehittyvien talo- uksien kasvu jatkua pitkään nykyisellä 9–10 prosentin vauhdilla. Ei varmaan ikuisesti. Kiina kärsii talouden ylikuu- menemisesta, joka ilmenee mm. kiin- teistörakentamisessa. Suurin riski liit- tyy mitä ilmeisimmin pankkijärjestel- mään, joka kärsii luottotappioista ja on jo vaatinut keskuspankin tukea. Riskeistä huolimatta on silti ilmeistä, että Kiinan nopea kasvu jatkuu aina- kin seuraavien 5–10 vuoden aikajän- teellä. Tähän oletukseen on useita pe- rusteita. Ensinnäkin nopeaa kasvua tar- vitaan uusien työpaikkojen ripeäksi syn- nyttämiseksi tehottomista valtionyhti- öistä työttömiksi jääville kiinalaisille, mikä on ehto puolueen ja hallituksen vallan legitimiteetille. Toiseksi Kiinan jäsenyys Maailman kauppajärjestö WTO:ssa on vahvistanut Kiinan ase- mia maailmanmarkkinoilla ja investoin- tikohteena. Kolmanneksi Kiinalla on satojen miljoonien ihmisten työvoima- reservi, joka pitää kustannuksia ja in- flaatiota kurissa. Kasvua vahvistaa se- kin, että yrittämisen edellytyksiä pa- rannetaan, kun omistusoikeus vast- ikään kirjattiin maan perustuslakiin. Myös työntekijöiden tuottavuuden pa- raneminen tukee kasvua. Pienet osaamistaloudet hyöty- vät globalisaatiosta Globalisaatio kohtelee eri tavoin eri- kokoisia ja eri kehitysvaiheessa olevia Kuvio 3. Kiinan nousu maailman teolliseksi työpajaksi. • Globalisaatio pakottaa yritykset etsimään alhaisten kustannusten tuotantomaita • Valtiot pakotettuja nostamaan osaamisen tasoa pysyäkseen kilpailu- kykyisinä suhteessa alhaisten kustannusten uusiiin haastajiin • Korkealla kehitysasteikossa olevat maat keskittyvät yhä suurempaa lisä- arvoa tuottavaan työhön pystyäkseen ylläpitämään talouskasvua – paino- piste korkean tason osaajissa • Teknologian yhä suuremman liikkuvuuden johdosta investointien houkutteleminen on yhä haasteellisempaa Lähde: Royal Philips Electronics. 1950 19701980 2003 Japani Asian “Tiikerit” Meksiko ASEAN Kiina rannikko Kiina sisämaa ?? Nopeimmin kasvavan teolli- suustuotannon maat ja maa- ryhmät USA:n jälleenrakennusapu / reindustrialisaatio Kuvio 2. Maailman teollisuustuotannon jakauma 1750–2000. Itä-Aasia = Kiina, Japani, Intia Pohjois-Amerikka = Yhdysvallat, Kanada Eurooppa = Saksa, Iso-Britannia, Ranska, Italia, Espanja, Ruotsi, Belgia, Sveitsi Lähde: ETLA.
  • 21. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 19 maita. Usein väitetään, että globalisaa- tio sinänsä olisi syynä kehitysmaiden köyhyyteen ja kurjuuteen. Tämä väite ei saa tukea empiirisistä havainnoista. Kiinassa ja Intiassa sadat miljoonat ih- miset ovat nousseet köyhyydestä kes- kiluokkaan pitkälti juuri sen ansiosta, että nämä maat ovat osallistuneet avoi- meen vaihdantaan perustuvaan maail- mantalouteen. Vastaavasti Saharan ete- läpuolisen Afrikan maat ovat eri syistä jättäytyneet syrjään maailmantaloudes- ta. Köyhyyden poistamiseen tarvitaan talouden kasvua, johon taas tarvitaan kauppaa ja investointeja. Onko vähi- ten kehittyneiden maiden köyhyys näin ollen seurausta liiallisesta vai pikem- minkin liian vähäisestä globalisaatios- ta? Globalisaation piik- kiin pannaan usein sel- laisiakin ongelmia, jot- ka ovat seurausta esi- merkiksi teknologisesta kehityksestä tai vääräs- tä kansallisesta politii- kasta. Suomi on ollut talou- den globalisaation suu- ria voittajia. Yleensäkin pienet ja osaamiseen nojaavat avoimet talo- udet hyötyvät eniten vapaakaupan laajene- misesta. Suomen teol- lisen nousun ensim- mäinen vaihe 1860-lu- vulta lähtien, samoin kuin sotien jälkeinen talousihmeemme, oli pitkälti seurausta osal- listumisesta maailman- kaupan vapautumiseen ja myöhemmin Euroo- pan yhdentymiskehi- tykseen. Etenkin tek- nologiateollisuuden nousu on ollut hyvin pitkälle kiinni talouden globalisaation tarjoa- mista mahdollisuuksis- ta. Toisaalta Suomi on esimerkki myös siitä, miten maailmantalouden tai yhteiskuntajärjestel- mien muutokset voivat heilutella pientä taloutta kuin koskivenettä tai jopa ajopuuta. Kymme- nen vuoden takainen lama seurasi sekä glo- baaleista muutoksista että oman talouspolitiik- kamme virheistä. Laman pitkä varjo muistuttaa sii- tä, miten tärkeää pienen valtion on ennakoivasti sopeutua toimintaympä- ristön muutoksiin. Pian 1990-luvun laman iskettyä Suomi kykeni rakentamaan uuden kansallisen strategian, joka no- jasi vientivetoiseen kasvuun, osaami- sen vahvistamiseen ja EU-jäsenyyteen. Siihen päästiin vasta kriisin jälkeen. Tä- nään elämme globalisaation uuden vai- heen seurauksena vastaavaa murros- ta, johon on parempi löytää menes- tyksen eväitä ennen kuin on housut kintuissa. Kun jouduin pääministerin avustajana kokemaan lähituntumalta 1990-luvun laman syvimmät syöverit ja myöhästyneen kurssinkorjauksen, voin sanoa vain yhden asian: Ei kos- kaan enää. Politiikan ja talouden muut- tunut suhde Globalisaation seurauksena politiikan ja talouden välinen suhde on muuttu- nut. 100 vuotta sitten demokratian lä- pimurto vahvisti valtion roolia mark- kinoiden ohjauksessa. Kansanvaltaisen politiikan suuri saavutus viime vuosi- sadalla oli markkinatalouden inhimil- listäminen, ihmiskasvoinen kapitalismi. Tästä syntyi markkinatalouden ja hy- vinvointivaltion yhteiselo – ei ehkä rak- kaudesta, ei toisaalta pelkästä pakos- takaan, vaan paremminkin järkiavio- liittona. Tässä järkiavioliitossa puolisoiden ta- savertaisuus alkoi muuttua 1980-luvun kuluessa. Informaatioteknologian lä- pimurto ja pitkälti sen vauhdittama pääomaliikkeiden va- pauttaminen ja suorien sijoitusten nopea kasvu sekä suuryritysten glo- baalit yritysstrategiat heikensivät yksittäisen kansallisvaltion varaan nojaavan politiikkamal- lin kykyä ohjata yhteis- kunnan ja talouden ke- hitystä. Tästä alkoi eräänlai- nen kadonneen valtion metsästys. Osin tähän haasteeseen on pyritty ja pystytty vastaamaan Euroopan unionin tasol- la yhdistämällä kansallisvaltioiden po- liittiset voimavarat. Menestystarinois- Vaikka EU:n rooli taloudessa on kes- keinen, kilpailuky- kyä ja työllisyyttä parantavat ratkai- sut tehdään viime kädessä kunkin maan sisällä eikä koko unionin tasol- la. Olli Rehn korostaa, että Suomi on vahva osaamistalous, joka kuitenkin kärsii yrittäjyysvajeesta ja korkeasta työttömyydestä. Yhteiskunnallisessauudistumiskyvyssäolemmeeurooppalaista keskitasoa.
  • 22. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s20 ta suurin on yhteisvaluutta euro, vaik- ka sen viimeaikainen kurssikehitys on- kin heikentänyt eurooppalaisen teolli- suuden hintakilpailukykyä. Unionin rooli on keskeinen myös kansainväli- sen kaupan ja sisämarkkinoiden kehi- tyksen kannalta. Silti yhä selvemmäksi on käynyt, että ponnistelut Euroopan tasolla eivät yk- sinään riitä takaamaan EU:n jäsenval- tioiden menestystä. Viime kädessä eu- rooppalaisen työn ja tuotannon kilpai- lukyvyn ja siten työllisyyden kannalta keskeiset ratkaisut tehdään jäsenmais- sa. Vaikka globalisaation yhteydessä usein puhutaan kansallisvaltioiden roo- lin heikentymisestä, niin monilta osin se edellyttää kansallisvaltiolta vahvaa, joskin muuttuvaa, roolia. Markkina- talouden ja kansallisvaltion järkiavio- liitto saa siis uuden luonteen. Perintei- set konstit 1970-luvun hengessä, ku- ten sektorikohtainen teollisuuspolitiik- ka tai julkisen sektorin kasvattaminen, eivät enää pure. Sen sijaan tarvitaan osaamisperustaamme vahvistavaa elin- keinopolitiikkaa, kasvua ja yrittäjyyttä tukevaa veropolitiikkaa sekä työn te- kemistä ja teettämistä parhaiten edis- tävää palkanmuodostusta ja sosiaalitur- vaa. Avoimessa maailmantaloudessa toi- mintaympäristön merkitys kasvaa. Ko- vassa kilpailussa eletään pienten mar- ginaalien aikaa. Investointipäätöksiä tehdessään yritys tutkii tarkkaan, mis- sä sen on pitkällä tähtäyksellä mielek- käintätoimia.Ratkaisuunvaikuttaasekä markkinoiden läheisyys että yrityksen tuotannolliseen toimintaympäristöön vaikuttavat tekijät. Yritykset pystyvät suhteellisen pienin kustannuksen siirtä- mään toimintojaan maasta toiseen, jos yhden maan toimintaympäristö ei ole niille mieluinen. Tätä muutosta kuvaa se, että suomalaisten teollisuusyritysten palveluksessaolivuonna2003ulkomail- la jo lähes 250 000 työntekijää eli noin kolmannes niiden koko työvoimasta (kuvio 4.). Määrä on viisinkertaistunut viimeisen kahden vuosikymmenen ku- luessa. Vaikka syy ei ole yksin tässä, on Suomi viime vuosina kärsinyt merkit- tävästä investointivajeesta. Yritysten sijaintipaikkapäätöksiin ei- vät vaikuta ainoastaan yritysten koh- telu, vaan myös työntekijöitä koske- vat kysymykset ovat hyvin olennaisia. Menestyksellisellä talous-, koulutus- ja sosiaalipolitiikalla voidaan olennaisesti vaikuttaa yritysten toimintaympäris- töön ja sitä myötä hyvinvointivaltion menestykseen. Kansallisvaltiot joutuvat siis kilpaile- maan yhä enemmän yritysten ja nii- den toimintojen sijoittumisesta alueel- leen. Niiden on vakuutettava kump- paneilleen tässä järkiavioliitossa, että suhdetta kannattaa jatkaa. Hyvä esimerkki tästä ovat Itävallan ja Japanin äskettäin aloittamat inves- tointikampanjat. Itävalta mainostaa it- seään 25 prosentin yritysverokannal- la. Japanin mainoksessa pääministeri Junichiro Koizumi puolestaan kehot- taa yrityksiä investoimaan maahansa, koska “Japanissa on maailman osaa- vin työvoima”. Tutkimuskohteena toimialat, työmarkkinat ja aluetaloudet ”Suomi maailmantaloudessa”-hank- keessa pureudutaan Suomen kilpailu- kyvyn ja työllisyyden edellytyksiin eril- lisselvitysten avulla. Elinkeinoelämäntutkimuslaitostoteut- taa selvityksen aiheesta “Suomen talou- den toimialojen ja klusterien kilpailuky- ky”. Siinä arvioidaan, miten yritysten si- jaintipäätöksiin ja kansainvälistymiseen vaikuttavat tekijät ovat muuttuneet tek- nologisen kehityksen ja talouden glo- balisaation seurauksena. Samoin tutki- taan sitä, miten Suomen eri toimialojen kilpailuetu on muuttunut maailmanta- loudessa. Osana selvitystä tehdään tut- kimus sekä suomalaisten että ulkomais- ten yritysjohtajien näkemyksistä Suo- mesta investointikohteena. Palkansaajien tutkimuslaitos toteut- taa erillisselvityksen aiheesta “Maail- mantalouden murros Suomen työ- markkinoiden kannalta”. Se lähtee siitä tosiasiasta, että tärkeä keino houku- tella yrityksiä pysymään Suomessa tai jopa siirtymään Suomeen ovat osaa- vat työntekijät. Globalisaation uusi vai- he muuttaa yritysten osaamisvaati- muksia sekä perinteistä ajattelutapaa siitä, miten, milloin ja missä työtä teh- dään. Hyötyjinä ovat korkean osaami- Kuvio 4. Suomalaisten teollisuusyritysten henkilöstö Suomessa ja ulkomailla 1975–2003. Lähteet: Suomen Pankki, ETLA.
  • 23. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 21 sen maat ja alueet, häviäjinä taas hei- komman osaamisen maat ja alueet. Tässä selvityksessä olennaisia kysy- myksiä ovat mm. se, miten voidaan parantaa työn tuottavuutta ja kilpailu- kykyä, miten saada Suomeen lisää kor- kean tason osaajia, tutkijoita, opiske- lijoita ja työntekijöitä sekä miten suo- malaista palkkaus- ja sopimusjärjestel- mää on kehitettävä. Toinen keskeinen osa Suomi maail- mantaloudessa-hanketta on työmarkki- najärjestöjen toimialakohtainen vuoro- puhelu. Sen ohjausryhmänä toimii pal- kansaajien ja työnantajien etujärjestöjen johtajista koostuvat työmarkkinakuusik- ko. Pyrkimyksenä on, että eri klusteri- en osalta arvioidaan, miten yhteisin toi- menpitein voidaan luoda Suomeen li- sää kasvuyrityksiä ja siten työpaikkoja. Esimerkiksi Teknologiateollisuuden, Metalliliiton ja Valtion teknillisen tutki- muslaitoksen TRIO-hanke pyrkii luo- maan teknologiateollisuuteen kymme- niä uusia kasvuyrityksiä järjestelmätoi- mittajien tasolla. Samanlaisia hankkeita pyritään vauhdittamaan nyt käynnisty- neellä vuoropuhelulla. Vuoropuhelussa- kin on kyse uusia ideoita ja yhteistä nä- kemystä synnyttävästä prosessista, ei valmiiksi katetusta lopputuloksesta. Osaamisen, yrittämisen ja työn tekemisen yhteiskunta Suomen työllisyyden ja kilpailukyvyn haasteet ovat hyvin samanlaiset kuin muullakin Euroopan unionilla. Viime aikoina Hollannin entisen pääministe- rin Wim Kokin vetämän asiantuntija- ryhmän työllisyysraportti Jobs, Jobs, Jobs – Creating more employment in Europe on saanut viime aikoina pal- jon huomiota EU:ssa, ansaitusti. Kok tavoittelee sosiaalisen markkinatalou- den uudistamista, eurooppalaisen mal- lin modernisaatiota (kuvio 5). Toivon, että kaikki suomalaiset ja miksei muutkin eurooppalaiset päät- täjät perehtyisivät huolella Kokin ra- porttiin ja sen johtopäätöksiin. Sillä on paljon annettavaa myös suomalaiselle keskustelulle. On syytä analysoida tarkkaan Kokin ryhmän Suomelle te- kemiä suosituksia. Ryhmä katsoi, että meidän tulisi muun muassa keventää palkan sivukuluja varsinkin matala- palkkaisissa työtehtävissä, uudistaa vero- ja etuusjärjestelmiä työllistä- misloukkujen poistamiseksi, parantaa aktiivisen työvoimapolitiikan kattavuut- ta ja tehokkuutta sekä monipuolistaa elinkeinorakennettamme ja tasapainot- taa aluekehitystä. Ruotsi ja Suomi menestyvät näissä vertailuissa hyvin silloin, kun mitataan osaamis- ja tietotalouden menestystä. Sen sijaan yhteiskunnallisessa muutos- valmiudessa ja uudistumiskyvyssä olemme olleet korkeintaan eurooppa- laista keskitasoa. Kuvio 5. Wim Kokin työllisyysraportin keskeiset suositukset. T & K + innovaatiot Työmarkkina- joustot + turva Yrittäjyys Sopeutuminen ja muutoksen hallinta Henkisen pääoman tason nostaminen Kustannusten ja vastuiden jako Investoinnit henkiseen pääomaan – Elinikäinen oppiminen Elinikäisen oppimisen edistäminen Muutoksiin kannustaminen Uudistukset toimeen: työllisyyden hallinta EU-instrumenttien hyödyntäminen Toimeenpano Aktiivinen työ- voimapolitiikka Naiset työmarkkinoilla Työnteko kannattavaksi Vähemmistöt ja maahanmuuttajat Ikääntymis- strategiat Töihin! Työ todelliseksi vaihtoehdoksi
  • 24. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s22 Alustavan tiedon mukaan Venäjän bruttokansantuote kasvoi 7,3 prosent- tia vuonna 2003. Tämä asettaa Venä- jän jälleen, jo viidennen kerran peräk- käin, maailman nopeimmin kasvavien maiden joukkoon yhdessä Kiinan ja Intian kanssa. Mikään näistä maista ei ole ns. hyvin toimiva kansantalous, Pekka Sutela1 Päällikkö Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT Suomen Pankki Venäjä: pieni mutta kukoistava talous Venäjän talouden erinomainen kehitys luo Suomen viennille markkinoita, jotka pitää osata hyödyntää. Artikkelissa eritellään kuitenkin myös kehityksen monenlaisia uhkakuvia. 1 Esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan omia eivätkä edusta Suomen Pankin kan- taa. Maamme ydinongelma voidaan ki- teyttää seuraavasti: Suomi on vahva osaamis- ja tietotalous, joka kuitenkin kärsii yrittäjyysvajeesta ja korkeasta työttömyydestä. Näin ollen selvityksen yhteydessä on arvioitava, miten paran- namme suomalaista osaamista vahvis- tamalla tutkimus- ja teknologiarahoi- tukseen ja koulutukseen suunnattuja resursseja – ja käyttämällä ne entistä paremmin. Sen rinnalla on kyettävä parantamaan yrittämisen edellytyksiä sekä työn tekemisen ja teettämisen kannattavuutta myös matalamman tuottavuuden aloilla. Selvitystyössä olemme päätyneet nos- tamaan esiin muun muassa seuraavat kysymykset: Miten elinkeinopolitiikan painopisteitä on muutettava osaamis- talouden vahvistamiseksi? Miten pys- tymme kannustamaan yhä useampia yrityksiä investoimaan Suomessa ja Suomeen? Miten kykenemme houkut- telemaan korkean tason osaajia, tut- kijoita, opiskelijoita ja työntekijöitä Suomeen? Mihin käytännön toimiin tulisi ryhtyä Suomen ja Aasian nouse- vien talouksien yhteistyön lisäämisek- si? Miten pystymme parhaiten turvaa- maan korkean työllisyyden ja ostovoi- man uudistamalla palkanmuodostusta ja sopimusjärjestelmää? Maailmantalouden murros ja Aasian teollinen nousu luovat Suomelle paitsi haasteita myös uusia mahdollisuuksia. Niiden tunnistaminen on keskeinen osa selvitystä. On pyrittävä tukemaan sel- laista kehitystä, jonka avulla globali- saation uudesta vaiheesta voivat hyö- tyä sekä suomalaiset että kehittyvien maiden kansalaiset. Suurten kehitys- maiden teollinen nousu on vahvista- nut niiden kasvua ja vähentänyt köy- hyyttä, mikä on myönteistä. Vaaran- tamatta tätä kehitystä meidän on vah- vistettava suomalaisen työn ja tuotan- non menestystekijöitä. Yhteisymmärrys on ollut Suomelle iso voimavara. Silti sen sisältöä on ar- vioitava uudelleen, jotta pärjäämme jat- kossa. Tähän tähdätään nyt käynnis- tyneillä selvityksillä ja vuoropuhelulla. Liike on tässäkin pyrkimyksessä vähin- tään yhtä tärkeä kuin päämäärä.
  • 25. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 23 jossa olisi korkea tuottavuus ja elinta- so. Talouksien kokovertailut kertovat tästä. Vallitsevilla valuuttakursseilla mitaten Venäjän talous on suunnilleen samaa kokoa Alankomaiden kanssa, Kiinakin vain Italian veroinen. Tämä on syytä muistaa. Mutta on myös muistettava, että kasvu mitataan edel- listä vuotta vasten. Kasvun olemassa- olo ei kerro, että talous toimisi hyvin. Se kertoo, että talous toimii tänä vuon- na paremmin kuin viime vuonna. Kai- killa kolmella keskeisellä kehittyvällä taloudella on suuret ongelmansa, jot- ka tulevat vielä aiheuttamaan suuria, ehkä kasvun pysäyttäviäkin vaikeuk- sia. Suuret ongelmat eivät kuitenkaan välttämättä estä myös Intiaa ja Venä- jää toistamasta Kiinan esimerkkiä, nou- sua suurimpien kansantalouksien (mutta siis ei korkeimman elintason maiden) joukkoon, kun kasvu jatkuu ja valuutat vahvistuvat. Kehittyvien ta- louksien valuutat ovat yleisesti aliarvos- tettuja, ja niiden vahvistuminen on ajan mittaan väistämätöntä. Tällä on sa- manvertainen merkitys kuin talouden kasvulla, kun verrataan kansantalouk- sien kokoa ulkomaanvaluutassa, eu- roissa tai dollareissa.2 Venäjä on Suomelle valtti- kortti… Suomella on kädessään pieni mutta hyödynnettävä valttikortti. Me käym- me EU-maista suhteellisesti eniten kauppaa niin Kiinan kuin Venäjänkin kans- sa. Ydin-Euroopan suu- rille maille odotetaan yleisesti reippaamman- puoleista kasvua vain, jos ne pystyvät uudista- maan toimintatapojaan ja hyödyntämään täysi- mittaisesti yhdentymi- sen etuja. Tarve pinnis- tellä teknisen kehityk- sen eturivissä ilman suurta mahdolli- suutta perässähiihtäjän etujen nautti- miseen yhdessä vanhentuvan ja supis- tuvankin väestön kanssa painaa niiden kasvumahdollisuuksia. Vaikka Saksa yksistään onkin taloudelliselta kooltaan kaksinkertainen kaikkiin muihin Itä- meren piirin maihin verrattuna – mu- kaan laskien myös Venäjä – ja se to- dennäköisesti rikastuu edelleen, on kasvavia markkinoita etsittävä sieltä, missä talouskasvu on nopeinta. Ero kansakuntien rikkauden ja nii- den markkinoiden kasvun – puhumat- takaan molempien takana olevien se- littäjien – välillä unohdetaan aivan lii- an usein. Esimerkiksi Venäjän suhteen voi tehdä yksinkertaisen ajatuskokeen. Taloustutkijat arvioivat pitkän aikavä- lin kasvumahdollisuuksia yleisimmin kolmen keskeisen muuttujan pohjal- ta: investoinnit tuotannolliseen pää- omaan, henkisen pääoman taso ja tu- lotason etäisyys rikkaimmista maista. Viimeksi mainittu, ehkä vähiten ilmei- nen muuttuja, kertoo perässähiihtä- jän edun olemassaolosta, mahdollisuu- desta hyötyä tuomalla ulkomailta pa- rasta tekniikkaa, tieto-taitoa ja toimin- tatapoja. Ajanmukaisen ajattelun mu- kaan pitäisi lisäksi, ja ehkä ennen kaikkea, korostaa institutionaalista kehitystä. Se on kuitenkin hankalasti mitattavissa, ja yleisesti tyydytään käyttämään vaihtoehtoisia oletuksia investointiasteesta. Voihan ajatella, että ne kertoisivat epäsuorasti liike- toimintaympäristöstä. Varsin yksimielisesti eri laskelmat väittävät, että parin seuraavan vuosi- kymmenen aikana Venäjän potentiaa- linen kasvuvauhti olisi 5–6 prosenttia vuodessa.3 Vastaava luku euroalueelle ase- tetaan yleisesti noin kahteen prosenttiin. Ajan myötä Venäjän potentiaalinen kasvu- vauhti laskisi, kun vä- estö alkaa vanhentua ja supistua samaan ta- paan kuin nyt EU-alu- eella. Venäjällä väestön vähentyminen voi kui- tenkin olla rajun nopeaa, ellei kan- santerveyttä saada selvästi nykyistä paremmalle tolalle. Jotkut ennusteet – sekä venäläiset että ulkomaalaiset – Pekka Sutela on pitkän linjan Venäjän tutkija. Vaikka Venäjän talous on verraten pieni, se tarjoaa nopeasti kasvavia markkinoita, toisin kuin esimerkiksi Saksa. 3 Lyhyen katsauksen esittää Sutela (2003). 2 Tämänkertaisen keskustelun kansan- talouksien kokojen muuttumisesta sysäsi liikkeelle Goldman Sachs (2003). On kui- tenkinmuistettava,ettätaloustieteilijöiden kyvyllä ennustaa pitkän ajan kasvua on ansaitusti huono maine.
  • 26. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s24 kuvaavat ennennäkemättömän nope- aa väestön supistumista. Sellaisen mahdollisen tulevaisuuden edessä va- rovainen ajatus kavahtaa. Myös Venäjän energiapainotteinen tuotantorakenne, ainakin toistaiseksi vaatimaton kyky tekniseen kehitykseen ja keskeisen tuotannon keskittynyt omistus – joka toisaalta heijastuu pi- entuotannon vähäisyytenä – painavat kasvumahdollisuuksia alaspäin. Laajalle levinnyt käsitys näyttää olevan, että va- rovaisesti arvioiden Venäjän talous voisi kasvaa keskimäärin 3–4 prosenttia vuo- dessa. Näin sen kasvu jäisi laskelmal- lista potentiaaliaan alhaisemmaksi. Pre- sidentti Putinin tavoitteeksi asettama kansantulon kaksinkertaistaminen kymmenessä vuodessa edellyttäisi 7,2 prosentin vuosikasvua. Harva, edes vi- rallisten ja puolivirallisten ennustajien joukosta, näyttää uskovan sen toteu- tumiseen. Toisaalta kannattaa muistaa, että Venäjä on toistuvasti yllättänyt tarkkailijansa. ... eikä ainoastaan vahvan talouskasvunsa ansiosta... Suomalaisen viejän kannalta Venäjän talouden ruplamääräistä kasvua tär- keämmäksi voikin tulla ruplan reaali- nen vahvistuminen4 . Rupla on jo vah- vistunut vuoden 1998 kriisiä edeltäneel- le tasolle, mutta viime vuosien kasvun myötä tuottavuus on noussut niin, että reaalinen aliarvostus on edelleen tosi- asia. Kun Venäjän vaihtotaseen ylijää- mä on tilastojen mukaan säilynyt val- taisana, talouspolitiikka on joutunut ta- sapainottelemaan inflaation kurissa pi- tämisen ja valuuttakurssin liian nope- an vahvistumisen hillinnän välillä. Täs- sä näytetään onnistutun varsin hyvin. Ajan myötä kurssi joka tapauksessa vahvistuu väistämättä, ja sen myötä kasvaa suomalaisenkin viejän kannal- ta tärkein talouden koko, sen ostovoi- ma. On myös ilmeistä, että kasvun ja vaurastumisen myötä ulkomaisten tuotteiden osuus tavaroiden ja palve- luiden käytössä kasvaa. Suomalaises- ta näkökulmasta on edelleen oleellis- ta, että meitä lähellä oleva Pietari-Mos- kovan kasvuakseli todennäköisesti kasvaa jatkossakin muuta maata no- peammin. Kun nämä tekijät lasketaan yhteen, saadaan tulokseksi, että suo- malaisen viennin kannalta keskeiset Venäjän markkinat kasvavat monta kertaa talouden odotettua kasvuvauh- tia nopeammin. Suomen suurin yksittäinen vientimaa oli vuonna 2003 Saksa. Sen osuus ko- konaisviennistä oli 11,8 prosenttia. Venäjä kuuluu kauppakumppaneiden kakkosryhmään yhdessä Ruotsin, Bri- tannian ja USA:n kanssa. Sen osuus viennistä oli 7,5 prosenttia. On hyvin mahdollista, että Venäjän markkinoi- den nopea kasvu vie maan muutamas- sa vuodessa Suomen suurimmaksi vientikohteeksi. Itse asi- assa, ellei niin käy, voi- daan syyttää vain mei- tä. Venäjän vuoden 2003 kasvu oli selvästi nope- ampi kuin juuri kukaan ennusti. Ennusteet oli- vat 4–5 prosentin luok- kaa. Ero ennusteiden ja toteutuman välillä johtuu ennen muu- ta viitisen dollaria oletettua korkeam- masta öljyn hinnasta. Myös öljyn, sa- moin kuin metallien tuotanto kasvoi odotettua nopeammin. Venäjän yksi- tyistetyn öljyteollisuuden kyky kään- tää tuotanto nopeaan nousuun muut- taa maailmantalouden painopistettä sen keskeisimmän hyödykkeen osal- ta. Se, kuinka kestävällä pohjalla tuo- tannon nousu on, on kuitenkin kiis- tanalaista. Yhden tulkinnan mukaan venäläiset öljy-yritykset ovat nyt, kasvatettuaan tähän asti tuotantoaan olemassa ollei- den lähteiden käyttöä tehostamalla, valmiita uusien kenttien valtaamiseen. Toisen näkemyksen mukaan niillä ei ole siihen sen enempää halua kuin mah- dollisuuttakaan, vaan on keskitytty ryöstöviljelyyn oman markkina-arvon lisäämiseksi. Niin tai näin, uusia reser- vejä etsivät kansainväliset öljyjätit ovat Venäjällä liikkeellä tosissaan. Niin tärkeä kuin öljy yhdessä mui- den luonnonvarojen kanssa onkin, Venäjä ei ole pelkkä öljyvaltio. Koko energiasektori on – sen määrittelyn laa- juudesta riippuen – noin viidennes Ve- näjän kokonaistuotannosta. Vuonna 2003 tämä viidennes kuitenkin tuotti 55 prosenttia vientituloista, noin puo- let teollisista investoinneista ja 40 pro- senttia budjettituloista. Energian tuo- tannon ja vientihintojen kasvuvaikutus koko kansantalouteen tulee siis paitsi suoraan myös tuotantopanosten ky- synnän, investointien ja budjettitulojen kautta. Osa energiatuloista kanavoituu muil- le tuotannonaloille talouden monia- lakorporatistisen omistusrakenteen (ns. oligarkkien) vuoksi. Energiaan tai muihin raaka-aineisiin perustuvat oli- garkkiryhmät ovat use- assa tapauksessa käyt- täneet viime vuosien huimaa kassavirtaansa laajentumalla myös täy- sin irrallisille toimialoil- le, esimerkiksi maatalo- uteen ja rakennustoi- mintaan. Kuva siitä, mil- laisia rahavirtoja tällais- ten ryhmittymien sisällä tapahtuu niin maan sisällä kuin rajojen ylikin, on parhaassakin tapauksessa – silloin kun kyse on läntisissä pörsseissä noteera- tuista yrityksistä – sumea. Kun vielä muistetaan, että kasvavat vientitulot ovat toisaalta nostamassa reaalista va- luuttakurssia, kokonaiskuvaa öljyn hinnan vaikutuksesta on hankalaa saa- da. Mutta se on suuri, eikä ole vaka- via todisteita siitä, että se olisi supis- tunut. 4 Valuutanreaalisellavahvistumisellavii- tataan maan reaalisen valuuttakurssin re- valvoitumiseen eli sen hinta- tai kustan- nuskilpailukyvyn heikkenemiseen. Näin käy, jos maan (nimellinen) valuuttakurssi revalvoituu ja/tai sen hinta- tai kustan- nustason nousu on nopeampaa kuin ver- tailumaissa. Vastaavasti valuutan reaali- nen aliarvostus merkitsee sitä, että maan hinta- tai kustannuskilpailukyky on jota- kinpitemmänaikavälintasapainotasoaan parempi. Suomi saa syyttää vain itseään, ellei Venäjä nouse sen tärkeimmäksi vientimaaksi.
  • 27. &Y h t e i s k u n t a Ta l o u s 25 ...mutta Venäjän normaalius on muistettava... Venäjä on useissa suhteissa ”normaali maa”, samantapainen kuin muutkin alemman keskitason tulojen raaka-ai- netuottajat. Kysyä, milloin Venäjästä tulee samanlainen kuin Tanska tai Uusi Seelan- ti, merkitsee maalitaulun ohittamista. Venäjä on myös liiketoimintaym- päristönä normaali maa. Sitä ei pitäisi liian usein verrata epänormaaleihin maihin, vaikka se eurooppalainen maa onkin. Suuri ero on siinä, että Venäjä on perinyt suurvaltamenneisyyden. Tähän perimään kuuluu tulevaa kasvua edis- täviä tekijöitä. Yksi on keskimääräistä paremmin koulutettu väestö, vaikka koulutustaso ja tutkimus- ja kehitys- kyky saattaakin olla selvästi rapautu- massa. Siihen kuuluu teollinen perus- ta, joka oli aikanaan vankka mutta jon- ka siviilipuolen ydin – kuljetusväline- teollisuus – kohtaa kuitenkin mahdol- lisen WTO-jäsenyyden myötä varsin ongelmallisen tulevaisuuden. Perimään kuuluu myös ”Siperian kirous”, sel- lainen tuotannon ja asutuksen sijoitte- lu, joka ei ole nykyisissä olosuhteissa sen enempää taloudellisesti kuin yh- teiskunnallisestikaan järkevä.5 Niin kummalliselta kuin edes asian harkin- ta tuntuukin, ei ole itsestään selvää, erottavatko Venäjää pel- kästä öljyvaltiosta enem- män kielteiset kuin myönteiset tekijät. Uhka öljyvaltioksi taantumisesta on todel- linen ja tiedostettu. Vi- ranomaiset tietävät hy- vin tarpeen monipuolistaa tuotanto- rakennetta: tämä oli muun muassa presidentti Putinin vuoden 2003 val- takunnan tila -puheen keskeinen si- sältö. Se, kuinka tavoite saavutettai- siin, on vaikeampi kysymys. Yksi luku kertoo paljon. Suomessa käytetään tutkimukseen ja tuotekehittelyyn noin 3,5 prosenttia bruttokansantuottees- ta. Kun yksityiset yritykset rahoitta- vat siitä ylivoimaisesti suurimman osan, tutkimus tähtää pääosaltaan ta- loudellisesti hyödynnettäviin tuloksiin. Venäjällä t&k-menojen osuus on noin prosentti bruttokansantuotteesta. Ra- hoitus tulee lähes pelkästään valtiol- ta. Suuri osa menoista toisin sanoen menee Neuvostoliitolta perityn talo- udellisesti luksustutkimukseksi katsot- tavan toiminnan jäljellä olevien osien ylläpitämiseen. Vaikka Venäjä voikin hyötyä perässähiihtäjän edusta, saat- tavat yritysten nykyiset t&k-menot olla liian vähäisiä edes nykyaikaisen tekniikan omaksumista varten. Mo- nesti nihkeä suhtautuminen suoriin ulkomaisiin investointeihin korostaa ongelmaa. Jos pyrkii ennakoimaan Venäjän ta- louden monipuolistumista, helpoim- min seurattava indikaattori on yksin- kertainen: uudet, kansainvälisesti kil- pailukykyiset teolliset tai palveluiden vientituotteet. Toistaiseksi niitä ei ole juurikaan nähty.6 Epäilystä ei liene, että myös venä- läistyyppinen yksityistäminen on lisän- nyt yritysten tehokkuutta. Silti yritys- ten kannalta voi lyhyellä aikavälillä olla hyödyllisempää kehittää suhdepää- omaa päättäjiin ja virkamiehiin kuin sijoittaa voimavaroja tuotannolliseen pääomaan. Tästä kärsii eritoten uusii yrittäjyys, pieni ja keskisuuri tuotan- to. Sen määrää koskevat tilastot ei- vät voi olla kovin luotettavia, mutta niiden mukaan pk-yritysten määrä suhteessa väestöpohjaan on vain mur- to-osa siitä, mikä on tavanmukainen EU-alueella ja myös uusissa jäsen- maissa. Mikä pahempaa, tilastoitu määrä ei ole vuosiin juurikaan muut- tunut. Tämä kehityksen veturi on Ve- näjällä kovin heikko. Venäläisten pienyritysten keskuudes- sa tehtyjen kyselyjen mukaan liiketoi- mintaympäristö parani vuosina 2001– 5 Ks. Hill ja Gaddy (2003). Venäjä ei ole pelkkä öljyvaltio, mutta se saattaa taantua sellaiseksi. 6 Mieleen tuleva esimerkki ovat Suomes- sa myytävät murtomaasukset. Noin puo- let tehdään Venäjällä, osa lopuista Ukrai- nassa. Kyse on kustannusmuutosten takia lähinnä Virosta siirretyistä koneista, joilla ei ole juuri mitään tekemistä venäläisen tuotannollisen kyvyn kanssa. Luonnonvarat ajatellaan Venäjän rikkaudeksi, mutta ne voivat koitua myös kiroukseksi, Pekka Sutela muistuttaa.