2. Ajankohtiaiset EU-hankkeet
• Muuttoliike
• EMU:n kehittäminen
• Kreikan tilanne
• Ukraina/Venäjä
• UK:n kansanäänestys EU-jäsenyydestä
• Kasvun ja investointien edistäminen
• Ilmastoneuvottelut
10/29/15
3. Miksi EMU:n kehittämisprosessi käynnistyi?
• Finanssikriisi nosti esille EMU:n
perusrakenteiden heikkoudet ja käynnisti
uudistustyön rahaliiton kehittämiseksi.
• Rakenteiden heikkoudesta aiheutuneita
ongelmia: poliittiset kompromissit, yhteisten
sääntöjen noudattamatta jättäminen,
makrotalouden epätasapainot, markkinapaineen
puuttuminen.
10/29/15
4. Miksi EMU:n kehittämisprosessi
käynnistyi ?
• EMU:n perusrakenteet eivät tukeneet
euroalueen rahoitusmarkkinoiden ja talouden
vakaata kehitystä;
• EMU:n sääntökehikko, vertaispaine tai
markkinakuri eivät kyenneet estämään esim.
euromaiden liiallista julkista velkaantumista,
yksityisen sektorin velkaantumista,
pankkisektorin vastuiden kasvua, tai joidenkin
jäsenmaiden luottokelpoisuuden menetystä.
10/29/15
5. EMU:n kehittämistyö käynnistyi kesällä
2012
• Keskustelu talous- ja rahaliiton edelleen
kehittämisestä käynnistyi kesäkuussa 2012, kun
silloinen Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja
Herman Van Rompuy esitteli päämiehille
raportin EMU:n syventämisestä. Saman vuoden
syksyllä komissio julkaisi tiedonannon
(Blueprint) rahaliiton kehittämiseksi.
10/29/15
6. EMU:n kehittämisen neljä osa-aluetta
• I yhdennetty rahoituskehys (ns. pankkiunioni),
• II yhdennetty finanssipoliittinen kehys,
• III yhdennetty talouspoliittinen kehys
• IV demokraattinen hyväksyttävyys ja
vastuuvelvollisuus
10/29/15
7. • Joulukuun 2014 Eurooppa-neuvostossa sovittiin,
että komission puheenjohtaja (Juncker) tiiviissä
yhteistyössä eurohuippukokouksen
puheenjohtajan (Tusk), euroryhmän
puheenjohtajan (Dijsselbloem) ja Euroopan
keskuspankin pääjohtajan (Draghi) kanssa
raportoi talous- ja rahaliiton kehittämisestä
Eurooppa-neuvostolle viimeistään kesäkuussa
2015.
• Työhön osallistui myös Euroopan parlamentin
puhemies Schulz.
10/29/15
8. Viiden pj:n raporti EMU:n viimeistelemiseksi
• Viiden puheenjohtajan raportti ”Euroopan talous-
ja rahaliiton viimeistely” julkaistiin 22.6.2015.
• Viiden puheenjohtajan raportti sisältää sekä
lyhyemmän että pidemmän tähtäimen
ehdotuksia.
10/29/15
9. • Ensimmäinen vaihe 1.heinäkuuta 2015 – 30.
kesäkuuta 2017
• Tavoitteena on kilpailukyvyn ja rakenteellisen
lähentymisen vahvistaminen, vastuullisen
finanssipolitiikan luominen sekä kansallisella
että Euroopan tasolla ja demokraattisen
vastuuvelvollisuuden vahvistaminen.
10/29/15
10. • Ensimmäiseen vaiheeseen sisältyisivät mm.
• kilpailukykyviranomaisten järjestelmän luominen
euroalueelle,
• pankkiunionin viimeistely,
• pääomamarkkinaunionin käynnistäminen,
• uuden Euroopan finanssipoliittisen komitean
perustaminen,
• talouspoliitikkojen vahvempi koordinointi ja
parlamentaarisen valvonnan tehostaminen osana
talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa sekä
• euroryhmän roolin lujittaminen ja vahvistettu
euroalueen ulkoinen edustus.
10/29/15
11. • Toisessa vaiheessa on tarkoitus sopia
toimenpiteistä, joilla viimeistellään talous- ja
rahaliiton taloudellinen ja institutionaalinen
rakenne vuoteen 2025 mennessä.
• Talouspolitiikan lähentymiskehyksen
velvoittavuutta lisättäisiin. Ehdot täytettyään
jäsenvaltio voisi osallistua euroaluetta varten
perustettavaan häiriöiden
vaimentamismekanismiin, makrotalouden
vakautusjärjestelyyn.
• Viimeistelyvaiheeseen kuuluisi myös euroalueen
varainhoitohallinnon perustaminen.
10/29/15
12. • Useat vaiheeseen kaksi esitetyt toimet
edellyttäisivät perussopimusmuutoksia.
• Poliittisesti vaikeampia toteuttaa.
• Komissio julkaisee keväällä 2017 valkoisen
kirjan koskien siirtymistä vaiheesta yksi
vaiheeseen kaksi.
10/29/15
13. Hallitusohjelman linjauksia
• Suomi on talous- ja rahaliiton jäsenenä
sitoutunut edistämään euroalueen vakautta;
• Suomen tavoitteena on sääntöperusteinen ja
toimiva euroalue, jossa jokaisella jäsenvaltiolla
itsellään on ensisijainen vastuu omasta
talouspolitiikastaan;
• Samoin jokainen jäsenvaltio vastaa itse
veloistaan. Hallitus pyrkii palauttamaan no bail-
out -säännön uskottavuuden.
10/29/15
14. Hallitusohjelman linjauksia
• EMU:a ei tule kehittää sellaisen
talouskoordinaation syventämisen kautta, joka
johtaisi yhteisvastuun laajentamiseen.
• Hallitus tukee vahvaa sijoittajavastuuseen
perustuvaa pankkiunionia ja sen kehittämistä.
• Sääntöjen noudattamisen vahvistamiseksi
talouspolitiikan koordinaatiota on
yksinkertaistettava, ja jäsenvaltioiden omistajuus
talouspolitiikasta on varmistettava.
10/29/15
15. Muita näkemyksiä EMU:n kehittämisestä
• Vmi Alexander Stubbin asettama EMU
työryhmä;
• Työryhmän raportti (1.10.2015) hahmottaa kaksi
vaihtoehtoista visiota EMU:n perusrakenteiden
kehittämiselle, keskitetyn ohjauksen EMU sekä
markkinakuri-EMU.
• Keskitetyn ohjauksen EMU:n peruselementit
ovat unionin taholta jäsenvaltioiden finanssi- ja
talouspolitiikkaan kohdistuvan valvonnan ja
ohjauksen vahvistaminen ja sen varaan
rakentuva lisääntyvä yhteinen vastuu
jäsenvaltioiden riskeistä ja vakaudesta.
10/29/15
16. • Markkinakuri-EMU:n lähtökohta on
jäsenvaltioiden vastuu omasta
talouspolitiikastaan ja sen seurauksesta. Tässä
visiossa unioni luopuu vähitellen pyrkimyksestä
ohjata yhteisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan
kuuluvaa talouspolitiikkaa ja ehkäistä sen
virheitä.
• Todellisuudessa EMU:n kehitys ei tule
jatkossakaan ohjautumaan selkeästi yhden
vision mukaisesti, vaan tullaan yhdistelemään
elementtejä molemmista visioista.
10/29/15
17. Lähiajan painopisteinä tulee olla…
• vahvan, sijoittajanvastuuseen perustuvan
pankkiunionin kehittäminen;
• pääomamarkkinaunionin edistäminen sekä ;
• talouspolitiikan koordinaation
virtaviivaistaminen.
10/29/15
18. Muuta tärkeää
• EMU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen;
• Demograattisen legitimiteetin vahvistaminen.
• Talous- ja rahaliiton kehittämisessä prosessin ja
aikataulutuksen tulee mahdollistaa
jäsenvaltioiden riittävä kansallinen keskustelu ja
kannanmuodostus.
10/29/15