Neuvotteleva virkamies Niina Pautola-Mol'n (valtioneuvoston kanslia) alustus Eurooppatiedotuksen ja Europe Direct Varsinais-Suomen talousillassa Turussa 8.2.206.

1. EMU:n kehittäminen
Niina Pautola-Mol VNK/EU-asioiden osasto 8.2.2016

2. Ajankohtaista
• Muuttoliike
• Kasvun ja investointien edistäminen
• EMU:n kehittäminen
• Kreikka
• UK:n kansanäänestys EU-jäsenyydestä
• Ukrainan konflikti ja EU-Venäjä yhteistyö
02/11/16

3. Talven 2016 talousennuste
• Europan talous elpyy neljättä vuotta, kasvu
jatkuu maltillisena;
• Kasvua tukevia tekijöitä: öljyn alhainen hinta,
suotuisat rahoitusolot ja euron heikko kurssi;
• Riskitekijöitä: EU:n sisäiset riskit voivat
heikentää luottamusta ja investointeja,Kiinan ja
muiden kehittyvien talouksien kasvun
hidastuminen, vaimea maailmankauppa sekä
geopoliittinen ja politiikkaan liittyvä epävarmuus.
02/11/16

4. • Miksi EMU:n kehittämisprosessi käynnistyi?
• EMU-raportti 2012 & Blueprint 2012
• Viiden pj:n raportti EMU:n viimeistelemiseksi
2015
• Komission ehdotukset syksyllä 2015 lyhyt- ja
pitkä aikaväli
• Joulukuun 2015 Eurooppa-neuvosto ja jatko
• Hallituksen linjauksia
02/11/16

5. EMU:n kehittäminen
02/11/16
EMU:n kehittäminen
Rahoitusunioni
Lyhyt tähtäin
• Pankkiunionin
viimeistely
• Yhteinen
talletussuoja
Pitkä tähtäin
• Pääomamarkki
naunioni
Talousunioni
Lyhyt tähtäin
• Talouspoliitikko
jen vahvempi
koordinaatio
• Tehostettu MIP
• Kilpailukyky-
viranomaisten
järjestelmä
Pitkä tähtäin
• Sitova
lähentymis-
prosessi
Fiskaaliunioni
Lyhyt tähtäin
• Euroopan
finanssipoliit-
tinen komitea
Pitkä tähtäin
• Makrotalouden
vakautusjärjes-
telmä
• Euroalueen
varainhoitojär-
jestelmä
Demokraattinen oikeutus,
vastuuvelvollisuus ja toimielinten
vahvistaminen

6. Miksi EMU:n kehittämisprosessi käynnistyi?
• Finanssikriisi nosti esille EMU:n
perusrakenteiden heikkoudet ja käynnisti
uudistustyön rahaliiton kehittämiseksi.
• Rakenteiden heikkoudesta aiheutuneita
ongelmia: poliittiset kompromissit, yhteisten
sääntöjen noudattamatta jättäminen,
makrotalouden epätasapainot, markkinapaineen
puuttuminen.
02/11/16

7. Miksi EMU:n kehittämisprosessi
käynnistyi ?
• EMU:n perusrakenteet eivät tukeneet
euroalueen rahoitusmarkkinoiden ja talouden
vakaata kehitystä;
• EMU:n sääntökehikko, vertaispaine tai
markkinakuri eivät kyenneet estämään esim.
euromaiden liiallista julkista velkaantumista,
yksityisen sektorin velkaantumista,
pankkisektorin vastuiden kasvua, tai joidenkin
jäsenmaiden luottokelpoisuuden menetystä.
02/11/16

8. EMU:n kehittämistyö käynnistyi kesällä
2012
• Keskustelu talous- ja rahaliiton edelleen
kehittämisestä käynnistyi kesäkuussa 2012, kun
silloinen Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja
Herman Van Rompuy esitteli päämiehille
raportin EMU:n syventämisestä. Saman vuoden
syksyllä komissio julkaisi tiedonannon
(Blueprint) rahaliiton kehittämiseksi.
02/11/16

9. EMU:n kehittämisen neljä osa-aluetta
• I yhdennetty rahoituskehys (ns. pankkiunioni),
• II yhdennetty finanssipoliittinen kehys,
• III yhdennetty talouspoliittinen kehys
• IV demokraattinen hyväksyttävyys ja
vastuuvelvollisuus
02/11/16

10. Joulukuun 2014 Eurooppa-neuvosto…
• Joulukuun 2014 Eurooppa-neuvostossa sovittiin,
että komission puheenjohtaja (Juncker) tiiviissä
yhteistyössä eurohuippukokouksen
puheenjohtajan (Tusk), euroryhmän
puheenjohtajan (Dijsselbloem) ja Euroopan
keskuspankin pääjohtajan (Draghi) kanssa
raportoi talous- ja rahaliiton kehittämisestä
Eurooppa-neuvostolle viimeistään kesäkuussa
2015.
• Työhön osallistui myös Euroopan parlamentin
puhemies Schulz.
02/11/16

11. Viiden pj:n raporti EMU:n viimeistelemiseksi
• Viiden puheenjohtajan raportti ”Euroopan talous-
ja rahaliiton viimeistely” julkaistiin 22.6.2015.
• Viiden puheenjohtajan raportti sisältää sekä
lyhyemmän että pidemmän tähtäimen
ehdotuksia.
02/11/16

12. Viiden pj:n EMU-raportti: 1. vaihe
• Ensimmäinen vaihe 1.heinäkuuta 2015 – 30.
kesäkuuta 2017
• Tavoitteena on kilpailukyvyn ja rakenteellisen
lähentymisen vahvistaminen, vastuullisen
finanssipolitiikan luominen sekä kansallisella
että Euroopan tasolla ja demokraattisen
vastuuvelvollisuuden vahvistaminen.
02/11/16

13. Viiden pj:n EMU raportti: 1. vaihe
• Ensimmäiseen vaiheeseen sisältyvät mm.
• kilpailukykyviranomaisten järjestelmän luominen
euroalueelle,
• pankkiunionin viimeistely,
• pääomamarkkinaunionin käynnistäminen,
• uuden Euroopan finanssipoliittisen komitean
perustaminen,
• talouspoliitikkojen vahvempi koordinointi ja
parlamentaarisen valvonnan tehostaminen osana
talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa sekä
• euroryhmän roolin lujittaminen ja vahvistettu
euroalueen ulkoinen edustus.
02/11/16

14. Viiden pj:n EMU raportti 2. vaihe
• Toisessa vaiheessa on tarkoitus sopia
toimenpiteistä, joilla viimeistellään talous- ja
rahaliiton taloudellinen ja institutionaalinen
rakenne vuoteen 2025 mennessä.
• Talouspolitiikan lähentymiskehyksen
velvoittavuutta lisättäisiin. Ehdot täytettyään
jäsenvaltio voisi osallistua euroaluetta varten
perustettavaan häiriöiden
vaimentamismekanismiin, makrotalouden
vakautusjärjestelyyn.
• Viimeistelyvaiheeseen kuuluisi myös euroalueen
varainhoitohallinnon perustaminen.
02/11/16

15. Viiden pj:n EMU raportti 2. vaihe
• Useat vaiheeseen kaksi esitetyt toimet
edellyttäisivät perussopimusmuutoksia.
• Poliittisesti vaikeampia toteuttaa.
• Komissio julkaisee keväällä 2017 valkoisen
kirjan koskien siirtymistä vaiheesta yksi
vaiheeseen kaksi.
02/11/16

16. Komission ehdotukset 21.10.2015
• Komissio julkaisi 21.10. toimenpidepaketin talous- ja
rahaliiton kehittämiseksi. Komission paketti koskee
EMU:n kehittämisen ensimmäistä vaihetta ja toisen
vaiheen valmistelua:
1) Tiedonanto toimista talous- ja rahaliiton
viimeistelemiseksi;
2) Komission päätös riippumattoman neuvoa-antavan
Euroopan finanssipoliittisen lautakunnan perustamisesta;
3) Komission ehdotus neuvoston suositukseksi kansallisten
kilpailukykyneuvostojen perustamisesta euroalueelle;
4) Tiedonanto euroalueen ulkoisen edustuksen
yhdenmukaistamisesta kansainvälisillä foorumeilla sekä
5) Ehdotus euroalueen yhteisestä edustuksesta
kansainvälisessä valuuttarahastossa (IMF).
02/11/16

17. Pankkiunioni ja ehdotus yhteisestä
talletussuojajärjestelmästä
• Komissio antoi 24 marraskuuta 2015
asetusehdotuksen yhteisen
talletussuojajärjestelmän perustamisesta ja
samanaikaisesti sen kanssa tiedonannon
”Pankkiunionin toteuttaminen”, jossa se kuvaa
suunnitelmaansa pankkiunionin syventämiseksi.
02/11/16

18. Hallituksen linjausta yhteiseen
talletussuojaan
• Yhteisen talletussuojajärjestelmän luominen voi
tulla kyseeseen vasta, kun siihen voidaan siirtyä
tasavertaiselta pohjalta. Nykyisen kaltaiset erot
pankkisektorien riskeissä johtaisivat hyötyjen ja
kustannusten epätasaiseen jakautumiseen.
Tasavertaisen perustan luominen yhteiselle
talletussuojajärjestelmälle edellyttäisi vähintään,
että pankkisääntely ja – valvonta yhtenäistetään
aidosti, eri maiden pankkisektorien riskejä
vähennetään nykyisestä tuntuvasti ja
talletussuojan kansalliset rahastointiasteet
kartutetaan yhdenmukaiselle tasolle.
02/11/16

19. Joulukuun 2015 Eurooppa-neuvosto
• Joulukuun 2015 Eurooppa-neuvosto vahvisti
sitoutuvansa toimimaan niin, että talous- ja
rahaliitto saadaan viimeisteltyä. Se pyysi
neuvostoa tarkastelemaan viipymättä
ehdotuksia, joita komissio on esittänyt
presidenttien raportin jatkotoimena.
02/11/16

20. • Erityisesti olisi edistyttävä seuraavissa asioissa:
• a) talouden ja finanssipolitiikan
ohjausjärjestelmän tehostaminen kilpailukyvyn,
lähentymisen ja kestävyyden edistämiseksi;
• b) euroalueen ulkoinen edustus sen painoarvon
tuomiseksi paremmin esiin maailmantaloudessa;
• c) pankkiunioni euroalueen rahoitusvakauden
parantamiseksi.
• Neuvosto raportoi edistymisestä näissä asioissa
kesäkuuhun 2016 mennessä.
Puheenjohtajamaa Hollanti on sisällyttänyt
nämä kysymykset kautensa ohjelmaan.
02/11/16

21. Pitkän aikavälin ehdotuksia vielä
tutkittava…
• Presidenttien raporttiin sisältyvien pitkän
aikavälin toimenpiteiden oikeudellisia,
taloudellisia ja poliittisia näkökohtia on
Eurooppa-neuvoston mukaan vielä tutkittava
tarkemmin.
• Komissiossa ja neuvostossa tehtävän lisätyön
jälkeen Eurooppa-neuvosto jatkaa näiden
toimenpiteiden tarkastelua viimeistään vuoden
2017 lopulla.
02/11/16

22. Hallitusohjelman linjauksia
• Suomi on talous- ja rahaliiton jäsenenä
sitoutunut edistämään euroalueen vakautta;
• Suomen tavoitteena on sääntöperusteinen ja
toimiva euroalue, jossa jokaisella jäsenvaltiolla
itsellään on ensisijainen vastuu omasta
talouspolitiikastaan;
• Jokainen jäsenvaltio vastaa itse veloistaan.
Hallitus pyrkii palauttamaan no bail-out
-säännön uskottavuuden.
02/11/16

23. Hallitusohjelman linjauksia
• EMU:a ei tule kehittää sellaisen
talouskoordinaation syventämisen kautta, joka
johtaisi yhteisvastuun laajentamiseen.
• Hallitus tukee vahvaa sijoittajavastuuseen
perustuvaa pankkiunionia ja sen kehittämistä.
• Sääntöjen noudattamisen vahvistamiseksi
talouspolitiikan koordinaatiota on
yksinkertaistettava, ja jäsenvaltioiden omistajuus
talouspolitiikasta on varmistettava.
02/11/16

24. Muita näkemyksiä EMU:n kehittämisestä
• Vmi Alexander Stubbin asettama EMU
työryhmä;
• Työryhmän raportti (1.10.2015) hahmottaa kaksi
vaihtoehtoista visiota EMU:n perusrakenteiden
kehittämiselle, keskitetyn ohjauksen EMU sekä
markkinakuri-EMU.
• Keskitetyn ohjauksen EMU:n peruselementit
ovat unionin taholta jäsenvaltioiden finanssi- ja
talouspolitiikkaan kohdistuvan valvonnan ja
ohjauksen vahvistaminen ja sen varaan
rakentuva lisääntyvä yhteinen vastuu
jäsenvaltioiden riskeistä ja vakaudesta.
02/11/16

25. • Markkinakuri-EMU:n lähtökohta on
jäsenvaltioiden vastuu omasta
talouspolitiikastaan ja sen seurauksesta. Tässä
visiossa unioni luopuu vähitellen pyrkimyksestä
ohjata yhteisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan
kuuluvaa talouspolitiikkaa ja ehkäistä sen
virheitä.
• Todellisuudessa EMU:n kehitys ei tule
jatkossakaan ohjautumaan selkeästi yhden
vision mukaisesti.
02/11/16