Piia-Noora Kauppi (Finanssiala) Turun Talouspäivät 2018

1. Tuli mitä tuli
Finanssiala kantaa vastuuta ja vie suomalaisia
vaurauteen
Piia-Noora Kauppi @piianoora
29.9.2018 Turun Talouspäivät

2. Finanssiala - ihmisen arjessa
Tavoitteet hallitusohjelmaan 2019-2023

3. Finanssiala.
Rakentava kumppani
suomalaisessa yhteiskunnassa
Tarjoamme eri
sijoitusmuodoilla turvaa
ja vaurastumista.
VAURASTUMISTA
Mahdollistamme suomalaisille
kodin hankinnan.
KOTEJA
Autamme vakuutuksilla yksilöitä ja
yrityksiä suojautumaan riskeiltä sekä
varautumaan tulevaisuuteen.
TURVAA
Tuemme kestävää kasvua
ohjaamalla säästöjä
investointeihin.
KASVUA
Huolehdimme turvallisesta
maksamisesta.
LUOTTAMUSTA
Hoidamme sosiaaliturvaan kuuluvia
tehtäviä kuten yksityiset työeläkkeet,
liikenne- ja tapaturmavakuutukset.
HUOLEHTIMISTA

4. Lobbaus on tärkeä osa demokratiaa
• Avoimuutta lakien valmisteluun, lobbaukseen ja poliittiseen päätöksentekoon.
• Lobbarit rekisteröitävä avoimuusrekisteriin, joka kattaa eduskunnan, hallituksen ja
keskeiset viranomaiset.

5. Digi ja tekoäly suuri
mahdollisuus
Suomi aktiivinen toimija
uudistuvassa EU:ssa
Omistajuudella
rakennetaan tulevaisuutta
Finanssialan eväät hallitusohjelmaan 2019-2023
Kansankapitalismi
kukoistukseen

6. Vastuullinen kumppani
• Vakuutusala riskien jakajana
ja finanssiala suurena sijoittajana
ovat keskeisessä roolissa
ilmastonmuutoksen
torjunnassa.
• Tuemme tavoitetta rajoittaa
maapallon lämpötilan nousu
enintään kahteen asteeseen.
• FA on mukana EU-tasolla
kehittämässä eurooppalaisen
kestävän sijoittamisen strategiaa.
• Tarvitaan konkreettinen suunnitelma
suomalaisten talousosaamisen
parantamiseksi.
• Tavoitteena on järkevä rahankäyttö,
ymmärrys sijoittamisen ja vakuuttamisen
merkityksestä sekä ylivelkaantumisen
ehkäiseminen.
• Kaikilla koulutusasteilla on lisättävä
taloustiedon ja yrittäjyyden opetusta,
myös opettajankoulutuksessa.
• Taloustiedosta on tehtävä oma oppiaine
tai osaamiskokonaisuus.
Kannamme vastuuta ilmastosta
Talousosaaminen hallintaan

7. 7
Vastuullisuus on hyvää
bisnestä

8. Kuva: Shutterstock
Suomalaisten
kotitalouksien
velkaantuminen on
kasvanut…

9. Suomalaiset kotitaloudet EU:n keskitasoa
velkaantuneempia
2017 (*2016)
Lähde: Eurostat
Lähde: Eurostat

10. Taloyhtiölainat ja kulutusluotot kasvaneet
vauhdikkaasti

11. Kulutusluottojen tarjonta kirjavaa
Lähde: Suomen Pankki

12. Asuntolainakannan kasvu ollut vaimeaa
Asuntolainakanta/BKT, %

13. Myös asuntohintojen kehitys ollut maltillista, monin
paikoin jopa laskusuuntaista
Asuntohinnat suhteessa ansiotasoon, 2000=100

14. Korkorasitus historiallisen alhainen
Kotitalouksien velat* ja korkomenot, Mrd, € %
*pl. taloyhtiölainat

15. Velkojen vastapainona myös kotitalouksien
varallisuus on kasvanut tuntuvasti
Kuva: Shutterstock

16. Nettovarallisuus kasvanut tasaisesti
Kotitalouksien rahoitusvarat ja –velat, Mrd. EUR

17. Kotitalouksien kokonaisvarallisuudesta noin puolet
asunnoissa
Kotitalouksien kokonaisvarallisuus, mrd. EUR

18. Mediaanikotitalouden* varallisuudesta asunnot
muodostavat suurimman osan
Lähde: Tilastokeskus, Varallisuustutkimus 2016 *Mediaani tarkoittaa aineiston keskimmäistä havaintoa.
Ikäryhmä

19. Kansankapitalismilla
velkaantumista vastaan

20. Kansankapitalismi kukoistukseen
• Suomalaisia kannustettava säästämään ja sijoittamaan. Säästöt myös
tasapainottavat velkaantumista.
• Välillinen sijoittaminen eli sijoitusvakuutukset, kapitalisaatiosopimukset ja
rahastosijoittaminen mahdollistavat sijoittamisen kaikille.
• Kannustinporkkanat tasapuolisesti kaikkiin sijoitusmuotoihin.
• Lakisääteinen eläketurva kattaa hyvin senioriajan peruskulut, mutta eläkkeen
täydentämisen tarve kasvaa mm. hoivatarpeen vuoksi.
• Vapaaehtoinen eläkesäästäminen (eläkevakuutus ja PS-tilit) täydentää
taloudellista turvaa.
• Uutena mahdollisuutena piensijoittajan osakesäästötilit

21. Säästäminen on koko kansan harrastus
- tällainen on suomalainen rahastosäästäjä
24%32%
28%
KOKOVÄESTÖNAISETMIEHET
Rahastosäästämisen suosio
sukupuolen mukaan
Rahastosäästäjien
ammattiryhmät
Ylemmät toimihlöt,
yrittäjät, johtajat
Alemmat toimihlöt,
työväestö
Eläkeläiset
Muut
35 %
32%
23%
10%
Rahastosäästäjien tulotaso
(koko talous yhteenlaskettuna)
21% 24 % 26 % 29 %
< 30 001 €
30 001 - 50000 €
50 001-80 000 €
> 80 001 €
SLM2017

22. Säästäminen on koko kansan harrastus
- tällainen on suomalainen rahastosäästäjä
24%32%
28%
KOKOVÄESTÖNAISETMIEHET
Rahastosäästämisen suosio
sukupuolen mukaan
Rahastosäästäjien
ammattiryhmät
Ylemmät toimihlöt,
yrittäjät, johtajat
Alemmat toimihlöt,
työväestö
Eläkeläiset
Muut
35 %
32%
23%
10%
Rahastosäästäjien tulotaso
(koko talous yhteenlaskettuna)
21% 24 % 26 % 29 %
< 30 001 €
30 001 - 50000 €
50 001-80 000 €
> 80 001 €
SLM2017
Huom!
Arvopapereita
omistavat
keskimääräistä
useammin
suurituloiset, yli 64-
vuotiaat, eläkeläiset ja
korkeasti koulutetut.

23. Suomen panostettava ennakoitavaan ja
kilpailukykyiseen verotukseen
Sijoitukset liikkuvat liukkaasti
rajojen yli
• Suomessa on myynnissä enemmän
ulkomaisia kuin kotimaisia rahastoja.
• Jatkossa kansainväliset toimijat
keskittävät rahastoja ja niiden
hallinnointia nykyistä harvempiin
paikkoihin EU:ssa.
Jo nyt suomalaisissa
rahastoissa hoidetaan 17
mrd € ruotsalaisten varoja.
Sijoittajan verotukseen ei
vaikuta rahaston kotimaa.
MUTTA Suomessa toimiva
finanssiala maksaa veroja
omasta toiminnastaan sekä
työllistää suomalaisia.
Sillä on väliä, missä arvo
syntyy.

24. SUORA SIJOITTAMINEN VÄLILLINEN SIJOITTAMINEN
Jokaiselle jotain – erilaisia sijoitustuotteita eri tarpeisiin
Osakesijoittaminen
Korkosijoittaminen (bondit)
Joukkorahoitus
Asuntosijoittaminen
Metsä
Raaka-aineet, esim. kulta
Sijoitusrahastot
Sijoitusvakuutukset
Kapitalisaatiosopimus
Strukturoidut sijoitustuotteet
Eläkesäästäminen

25. Kaikki eivät ole sijoitusguruja
ASIAKAS PÄÄTTÄÄ: Asunnon voi rakentaa monella
tavalla – niin voi myös sijoittaa!
Omakotitalo (130
m2)
Hyvin hajautettu
sijoitussalkku
30 vuoden aikana
TÄYSIN ITSE
n. 4000 tuntia
AVAIMET KÄTEEN
alle 100 tuntia
TÄYSIN ITSE
n. 3000 tuntia
VALMISOSISTA
ammattilaisten avulla
esim. sijoitusrahastoilla
n. 300 tuntia
AVAIMET KÄTEEN
eli varainhoitona
alle 100 tuntia
Välillinen sijoittaminen
on PALVELUA
• Voit helpottaa elämääsi ja varmistaa
sijoitussalkun järkevän ylläpidon.
• Keskityt suurin linjoihin – riskiin,
arvopaperityyppeihin ja allokaatioon.
• Voit sijoittaa myös kohteisiin ja markkinoille,
joihin pienillä summilla ei pääse mukaan.
• Riskin hajautuksen ja markkinoiden seurannan
hoitavat ammattilaiset.
• Kaikista sijoituksistasi raportoidaan
automaattisesti esim. verottajalle.
• Suora sijoittaminen vaatii aikaa, osaamista ja
pääomaa.
VALMISOSISTA
ammattilaisten avulla
n. 1000 tuntia

26. Poukkoileva politiikka tappoi eläkevakuutuksen
uusimyynnin
55,725
82,759
93,723
45,217
58,562
66,680
71,433
74,493
48,618
11,949
7,708
13,398
841
565 616 533
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
2004:
Eläkkeen alaikäraja 62 v,
verotus ansiotulosta
pääomatuloon
2013:
Eläkkeen alaikäraja vähintään 68 v,
kun ennen 2013 otetuissa
vakuutuksissa ikäraja oli 63 v
2009-2012:
• Vakuutus 18.9.2009 - 31.12.2012, eläkkeen alaikäraja 63 v
• ennen 18.9.2009 otetuissa 62 v 2016 loppuun asti
Uusmyynti kpl
ELÄKEVAKUUTUKSIA
770 000 KPL

27. Kansankapitalismi mahdollistaa
vanhuuteen varautumisen
• Yksilön mahdollisuudet säästää ja sijoittaa tukevat
omaa varautumista vanhuuteen, piensijoittajien
osakesäästötili tekee sijoittamisen helpoksi.
• Tarvitaan myös kertamaksuinen lisäeläke, joka
mahdollistaisi oman vanhuuden kustannuksiin
osallistumisen sen sijaan, että koko omaisuus
jätetään perinnöksi.
• Tällä hetkellä tällaisia tuotteita ei ole tarjolla,
sillä verokohtelu on rankaiseva: verotetaan
sekä tuottoa että oman pääoman palautusta.
Kuva: Shutterstock

28. Varautuminen vanhuuden varalle helpommaksi
Uskoo joutuvansa varautumaan ja
kustantamaan enemmän itse vanhuuden
hoivapalveluja.
86%
KOKOVÄESTÖ
75%
20%
Omaehtoisen varautumisen vanhuuden
varalle pitää olla nykyistä helpompaa ja
houkuttelevampaa.
Uskoo pystyvänsä hankkimaan kaikki tarvitsemansa
palvelut lakisääteisen eläkkeen turvin mikäli elää yli
80-vuotiaaksi.
Vakuutustutkimus 2016
Suomalaiset ovat varakkaampia ja voivat paremmin,
sekä elävät pidempään kuin koskaan.
Lakisääteinen eläkejärjestelmämme on hyvä ja toimiva,
mutta sitä ei ole tarkoitettu vanhuuden
hoivapalveluiden rahoitukseen.
Tulevaisuuden haasteina eläkkeiden riittävyys, väestön
vanheneminen ja eläkejärjestelmien kestävyys.

29. • Se tarjoaisi ikäihmisille mahdollisuuden
hyödyntää helpommin omaa
varallisuutta hoivapalveluiden
rahoituksessa sen sijaan, että omaisuutta
säilötään perinnöksi.
Tarvitaan kertamaksuinen lisäeläke
KOKOVÄESTÖ
• Kertamaksuinen lisäeläke hyödyttäisi
niitä, jotka eivät ole säästäneet
lisäeläkettä.
Eläkesijoitus tehdään
yhdellä tai muutamalla
suurehkolla suorituksella,
esim. myydään isoksi
käynyt asunto ja
sijoitetaan yli jäävät varat
eläkkeeseen. Maksuja ei
voi vähentää verotuksessa.
• Nykyisten
käytäntöjen
mukaan verotetaan
sekä tuottoa että
oman pääoman
palautusta – ei
kannattavaa
• Tämä oikaistava –
vain tuotto verolle.
• Se mahdollistettaisiin teknisellä
muutoksella tuloverolakiin. Muutos ei
vähentäisi valtion verotuloja, vaan johtaisi
todennäköisesti jopa niiden nousuun.

30. Ehdotamme
1. Suomeen tarvitaan kannusteita kansankapitalismin kukoistukselle. Kannustava, ennakoitava ja neutraali
verotus on säästäjän peruskivi.
2. Kotitalouksien halukkuus sijoittamiseen ja säästämiseen paranee, kun tarjolla on erilaisia sijoitusmuotoja,
joiden verotus on riittävän yksinkertaista ja pitkäjänteistä. Verotuksella ei pidä ohjata sijoituksia tiettyihin
sijoitusmuotoihin.
3. Senioreille on tarjottava mahdollisuus hyödyntää nykyistä helpommin omaa varallisuuttaan esimerkiksi
hoivapalveluiden rahoituksessa. Eläkevakuutusten ja PS-tilin lisäksi toimiva keino olisi kertamaksuinen
eläkevakuutus. Tällainen vakuutus ei ole nykylain mukaan asiakkaalle mielekäs, koska sen verotus on
rankaiseva.
4. Vapaaehtoinen eläkesäästäminen on elvytettävä. Yksilön on voitava alkaa nostaa säästöjään, kun hän jää
työeläkkeelle.

31. Finanssiala kantaa vastuunsa myös veronmaksajana

32. Finanssialan kautta verotuloja 1,4 mrd. €
13 suurimmasta
yhteisöveron maksajasta
viisi on finanssialan toimijoita
Lähde: Verohallinto, FA ja yhtiöiden tilinpäätökset, 2016
Muut vakuutusyhtiöiden
keräämät maksut 29
748
milj. EUR
651 milj. EUR
Vakuutusmaksuvero
Finanssialan maksamat
yhteisöverot
milj. EUR
1 Kahon 3 675
2 Supercell 181
3 Nordea 178
4 OP Ryhmä 169
5 Bayer 134
6 Neste Oil 94
7 UPM-Kymmene 81
8 LähiTapiola 73
9 Elisa 60
10 Sampo 58
11 ABB 55
12 Orion 54
13 Danske Bank 50
Milj. EUR2016

33. Verotuksen on kannustettava toimintaan
Suomessa
1
Finanssialalle ei pidä asettaa uusia erillisveroja. Ala on
suuressa mullistuksessa isojen teknologia- ja
sääntelymuutosten seurauksena.
Uudet verot voisivat heikentää alan mahdollisuutta työllistää.
Taloudelliset rasitteet heijastuvat aina finanssialan asiakkaisiin.
2
Uusia veroja on perusteltu sillä, että ala ei ole arvon-lisäveron
piirissä ja että siksi se on siksi “aliverotettu”. Alan yritykset eivät
voi vähentää omiin hankintoihinsa sisältyvää alv:ia. Se tuo
kustannuksia 300 milj.
Suomessa on jo käytössä eräitä vakuutuspalveluja koskeva
vakuutusmaksuvero, joka on arvonlisäveron suuruinen. Se
rasittaa vakuutusyrityksiä ja niiden asiakkaita. Vuonna 2017
veron tuotto valtiolle oli vajaa 800 milj.

34. Finanssiala – uudistuvan alan ääni