Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Tuli mitä tuli – Finanssiala kantaa vastuuta ja vie suomalaisia vaurauteen

793 views

Published on

Piia-Noora Kauppi (Finanssiala)
Turun Talouspäivät 2018

Published in: Economy & Finance
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Tuli mitä tuli – Finanssiala kantaa vastuuta ja vie suomalaisia vaurauteen

  1. 1. Tuli mitä tuli Finanssiala kantaa vastuuta ja vie suomalaisia vaurauteen Piia-Noora Kauppi @piianoora 29.9.2018 Turun Talouspäivät
  2. 2. Finanssiala - ihmisen arjessa Tavoitteet hallitusohjelmaan 2019-2023
  3. 3. Finanssiala. Rakentava kumppani suomalaisessa yhteiskunnassa Tarjoamme eri sijoitusmuodoilla turvaa ja vaurastumista. VAURASTUMISTA Mahdollistamme suomalaisille kodin hankinnan. KOTEJA Autamme vakuutuksilla yksilöitä ja yrityksiä suojautumaan riskeiltä sekä varautumaan tulevaisuuteen. TURVAA Tuemme kestävää kasvua ohjaamalla säästöjä investointeihin. KASVUA Huolehdimme turvallisesta maksamisesta. LUOTTAMUSTA Hoidamme sosiaaliturvaan kuuluvia tehtäviä kuten yksityiset työeläkkeet, liikenne- ja tapaturmavakuutukset. HUOLEHTIMISTA
  4. 4. Lobbaus on tärkeä osa demokratiaa • Avoimuutta lakien valmisteluun, lobbaukseen ja poliittiseen päätöksentekoon. • Lobbarit rekisteröitävä avoimuusrekisteriin, joka kattaa eduskunnan, hallituksen ja keskeiset viranomaiset.
  5. 5. Digi ja tekoäly suuri mahdollisuus Suomi aktiivinen toimija uudistuvassa EU:ssa Omistajuudella rakennetaan tulevaisuutta Finanssialan eväät hallitusohjelmaan 2019-2023 Kansankapitalismi kukoistukseen
  6. 6. Vastuullinen kumppani • Vakuutusala riskien jakajana ja finanssiala suurena sijoittajana ovat keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa. • Tuemme tavoitetta rajoittaa maapallon lämpötilan nousu enintään kahteen asteeseen. • FA on mukana EU-tasolla kehittämässä eurooppalaisen kestävän sijoittamisen strategiaa. • Tarvitaan konkreettinen suunnitelma suomalaisten talousosaamisen parantamiseksi. • Tavoitteena on järkevä rahankäyttö, ymmärrys sijoittamisen ja vakuuttamisen merkityksestä sekä ylivelkaantumisen ehkäiseminen. • Kaikilla koulutusasteilla on lisättävä taloustiedon ja yrittäjyyden opetusta, myös opettajankoulutuksessa. • Taloustiedosta on tehtävä oma oppiaine tai osaamiskokonaisuus. Kannamme vastuuta ilmastosta Talousosaaminen hallintaan
  7. 7. 7 Vastuullisuus on hyvää bisnestä
  8. 8. Kuva: Shutterstock Suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen on kasvanut…
  9. 9. Suomalaiset kotitaloudet EU:n keskitasoa velkaantuneempia 2017 (*2016) Lähde: Eurostat Lähde: Eurostat
  10. 10. Taloyhtiölainat ja kulutusluotot kasvaneet vauhdikkaasti
  11. 11. Kulutusluottojen tarjonta kirjavaa Lähde: Suomen Pankki
  12. 12. Asuntolainakannan kasvu ollut vaimeaa Asuntolainakanta/BKT, %
  13. 13. Myös asuntohintojen kehitys ollut maltillista, monin paikoin jopa laskusuuntaista Asuntohinnat suhteessa ansiotasoon, 2000=100
  14. 14. Korkorasitus historiallisen alhainen Kotitalouksien velat* ja korkomenot, Mrd, € % *pl. taloyhtiölainat
  15. 15. Velkojen vastapainona myös kotitalouksien varallisuus on kasvanut tuntuvasti Kuva: Shutterstock
  16. 16. Nettovarallisuus kasvanut tasaisesti Kotitalouksien rahoitusvarat ja –velat, Mrd. EUR
  17. 17. Kotitalouksien kokonaisvarallisuudesta noin puolet asunnoissa Kotitalouksien kokonaisvarallisuus, mrd. EUR
  18. 18. Mediaanikotitalouden* varallisuudesta asunnot muodostavat suurimman osan Lähde: Tilastokeskus, Varallisuustutkimus 2016 *Mediaani tarkoittaa aineiston keskimmäistä havaintoa. Ikäryhmä
  19. 19. Kansankapitalismilla velkaantumista vastaan
  20. 20. Kansankapitalismi kukoistukseen • Suomalaisia kannustettava säästämään ja sijoittamaan. Säästöt myös tasapainottavat velkaantumista. • Välillinen sijoittaminen eli sijoitusvakuutukset, kapitalisaatiosopimukset ja rahastosijoittaminen mahdollistavat sijoittamisen kaikille. • Kannustinporkkanat tasapuolisesti kaikkiin sijoitusmuotoihin. • Lakisääteinen eläketurva kattaa hyvin senioriajan peruskulut, mutta eläkkeen täydentämisen tarve kasvaa mm. hoivatarpeen vuoksi. • Vapaaehtoinen eläkesäästäminen (eläkevakuutus ja PS-tilit) täydentää taloudellista turvaa. • Uutena mahdollisuutena piensijoittajan osakesäästötilit
  21. 21. Säästäminen on koko kansan harrastus - tällainen on suomalainen rahastosäästäjä 24%32% 28% KOKOVÄESTÖNAISETMIEHET Rahastosäästämisen suosio sukupuolen mukaan Rahastosäästäjien ammattiryhmät Ylemmät toimihlöt, yrittäjät, johtajat Alemmat toimihlöt, työväestö Eläkeläiset Muut 35 % 32% 23% 10% Rahastosäästäjien tulotaso (koko talous yhteenlaskettuna) 21% 24 % 26 % 29 % < 30 001 € 30 001 - 50000 € 50 001-80 000 € > 80 001 € SLM2017
  22. 22. Säästäminen on koko kansan harrastus - tällainen on suomalainen rahastosäästäjä 24%32% 28% KOKOVÄESTÖNAISETMIEHET Rahastosäästämisen suosio sukupuolen mukaan Rahastosäästäjien ammattiryhmät Ylemmät toimihlöt, yrittäjät, johtajat Alemmat toimihlöt, työväestö Eläkeläiset Muut 35 % 32% 23% 10% Rahastosäästäjien tulotaso (koko talous yhteenlaskettuna) 21% 24 % 26 % 29 % < 30 001 € 30 001 - 50000 € 50 001-80 000 € > 80 001 € SLM2017 Huom! Arvopapereita omistavat keskimääräistä useammin suurituloiset, yli 64- vuotiaat, eläkeläiset ja korkeasti koulutetut.
  23. 23. Suomen panostettava ennakoitavaan ja kilpailukykyiseen verotukseen Sijoitukset liikkuvat liukkaasti rajojen yli • Suomessa on myynnissä enemmän ulkomaisia kuin kotimaisia rahastoja. • Jatkossa kansainväliset toimijat keskittävät rahastoja ja niiden hallinnointia nykyistä harvempiin paikkoihin EU:ssa. Jo nyt suomalaisissa rahastoissa hoidetaan 17 mrd € ruotsalaisten varoja. Sijoittajan verotukseen ei vaikuta rahaston kotimaa. MUTTA Suomessa toimiva finanssiala maksaa veroja omasta toiminnastaan sekä työllistää suomalaisia. Sillä on väliä, missä arvo syntyy.
  24. 24. SUORA SIJOITTAMINEN VÄLILLINEN SIJOITTAMINEN Jokaiselle jotain – erilaisia sijoitustuotteita eri tarpeisiin Osakesijoittaminen Korkosijoittaminen (bondit) Joukkorahoitus Asuntosijoittaminen Metsä Raaka-aineet, esim. kulta Sijoitusrahastot Sijoitusvakuutukset Kapitalisaatiosopimus Strukturoidut sijoitustuotteet Eläkesäästäminen
  25. 25. Kaikki eivät ole sijoitusguruja ASIAKAS PÄÄTTÄÄ: Asunnon voi rakentaa monella tavalla – niin voi myös sijoittaa! Omakotitalo (130 m2) Hyvin hajautettu sijoitussalkku 30 vuoden aikana TÄYSIN ITSE n. 4000 tuntia AVAIMET KÄTEEN alle 100 tuntia TÄYSIN ITSE n. 3000 tuntia VALMISOSISTA ammattilaisten avulla esim. sijoitusrahastoilla n. 300 tuntia AVAIMET KÄTEEN eli varainhoitona alle 100 tuntia Välillinen sijoittaminen on PALVELUA • Voit helpottaa elämääsi ja varmistaa sijoitussalkun järkevän ylläpidon. • Keskityt suurin linjoihin – riskiin, arvopaperityyppeihin ja allokaatioon. • Voit sijoittaa myös kohteisiin ja markkinoille, joihin pienillä summilla ei pääse mukaan. • Riskin hajautuksen ja markkinoiden seurannan hoitavat ammattilaiset. • Kaikista sijoituksistasi raportoidaan automaattisesti esim. verottajalle. • Suora sijoittaminen vaatii aikaa, osaamista ja pääomaa. VALMISOSISTA ammattilaisten avulla n. 1000 tuntia
  26. 26. Poukkoileva politiikka tappoi eläkevakuutuksen uusimyynnin 55,725 82,759 93,723 45,217 58,562 66,680 71,433 74,493 48,618 11,949 7,708 13,398 841 565 616 533 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2004: Eläkkeen alaikäraja 62 v, verotus ansiotulosta pääomatuloon 2013: Eläkkeen alaikäraja vähintään 68 v, kun ennen 2013 otetuissa vakuutuksissa ikäraja oli 63 v 2009-2012: • Vakuutus 18.9.2009 - 31.12.2012, eläkkeen alaikäraja 63 v • ennen 18.9.2009 otetuissa 62 v 2016 loppuun asti Uusmyynti kpl ELÄKEVAKUUTUKSIA 770 000 KPL
  27. 27. Kansankapitalismi mahdollistaa vanhuuteen varautumisen • Yksilön mahdollisuudet säästää ja sijoittaa tukevat omaa varautumista vanhuuteen, piensijoittajien osakesäästötili tekee sijoittamisen helpoksi. • Tarvitaan myös kertamaksuinen lisäeläke, joka mahdollistaisi oman vanhuuden kustannuksiin osallistumisen sen sijaan, että koko omaisuus jätetään perinnöksi. • Tällä hetkellä tällaisia tuotteita ei ole tarjolla, sillä verokohtelu on rankaiseva: verotetaan sekä tuottoa että oman pääoman palautusta. Kuva: Shutterstock
  28. 28. Varautuminen vanhuuden varalle helpommaksi Uskoo joutuvansa varautumaan ja kustantamaan enemmän itse vanhuuden hoivapalveluja. 86% KOKOVÄESTÖ 75% 20% Omaehtoisen varautumisen vanhuuden varalle pitää olla nykyistä helpompaa ja houkuttelevampaa. Uskoo pystyvänsä hankkimaan kaikki tarvitsemansa palvelut lakisääteisen eläkkeen turvin mikäli elää yli 80-vuotiaaksi. Vakuutustutkimus 2016 Suomalaiset ovat varakkaampia ja voivat paremmin, sekä elävät pidempään kuin koskaan. Lakisääteinen eläkejärjestelmämme on hyvä ja toimiva, mutta sitä ei ole tarkoitettu vanhuuden hoivapalveluiden rahoitukseen. Tulevaisuuden haasteina eläkkeiden riittävyys, väestön vanheneminen ja eläkejärjestelmien kestävyys.
  29. 29. • Se tarjoaisi ikäihmisille mahdollisuuden hyödyntää helpommin omaa varallisuutta hoivapalveluiden rahoituksessa sen sijaan, että omaisuutta säilötään perinnöksi. Tarvitaan kertamaksuinen lisäeläke KOKOVÄESTÖ • Kertamaksuinen lisäeläke hyödyttäisi niitä, jotka eivät ole säästäneet lisäeläkettä. Eläkesijoitus tehdään yhdellä tai muutamalla suurehkolla suorituksella, esim. myydään isoksi käynyt asunto ja sijoitetaan yli jäävät varat eläkkeeseen. Maksuja ei voi vähentää verotuksessa. • Nykyisten käytäntöjen mukaan verotetaan sekä tuottoa että oman pääoman palautusta – ei kannattavaa • Tämä oikaistava – vain tuotto verolle. • Se mahdollistettaisiin teknisellä muutoksella tuloverolakiin. Muutos ei vähentäisi valtion verotuloja, vaan johtaisi todennäköisesti jopa niiden nousuun.
  30. 30. Ehdotamme 1. Suomeen tarvitaan kannusteita kansankapitalismin kukoistukselle. Kannustava, ennakoitava ja neutraali verotus on säästäjän peruskivi. 2. Kotitalouksien halukkuus sijoittamiseen ja säästämiseen paranee, kun tarjolla on erilaisia sijoitusmuotoja, joiden verotus on riittävän yksinkertaista ja pitkäjänteistä. Verotuksella ei pidä ohjata sijoituksia tiettyihin sijoitusmuotoihin. 3. Senioreille on tarjottava mahdollisuus hyödyntää nykyistä helpommin omaa varallisuuttaan esimerkiksi hoivapalveluiden rahoituksessa. Eläkevakuutusten ja PS-tilin lisäksi toimiva keino olisi kertamaksuinen eläkevakuutus. Tällainen vakuutus ei ole nykylain mukaan asiakkaalle mielekäs, koska sen verotus on rankaiseva. 4. Vapaaehtoinen eläkesäästäminen on elvytettävä. Yksilön on voitava alkaa nostaa säästöjään, kun hän jää työeläkkeelle.
  31. 31. Finanssiala kantaa vastuunsa myös veronmaksajana
  32. 32. Finanssialan kautta verotuloja 1,4 mrd. € 13 suurimmasta yhteisöveron maksajasta viisi on finanssialan toimijoita Lähde: Verohallinto, FA ja yhtiöiden tilinpäätökset, 2016 Muut vakuutusyhtiöiden keräämät maksut 29 748 milj. EUR 651 milj. EUR Vakuutusmaksuvero Finanssialan maksamat yhteisöverot milj. EUR 1 Kahon 3 675 2 Supercell 181 3 Nordea 178 4 OP Ryhmä 169 5 Bayer 134 6 Neste Oil 94 7 UPM-Kymmene 81 8 LähiTapiola 73 9 Elisa 60 10 Sampo 58 11 ABB 55 12 Orion 54 13 Danske Bank 50 Milj. EUR2016
  33. 33. Verotuksen on kannustettava toimintaan Suomessa 1 Finanssialalle ei pidä asettaa uusia erillisveroja. Ala on suuressa mullistuksessa isojen teknologia- ja sääntelymuutosten seurauksena. Uudet verot voisivat heikentää alan mahdollisuutta työllistää. Taloudelliset rasitteet heijastuvat aina finanssialan asiakkaisiin. 2 Uusia veroja on perusteltu sillä, että ala ei ole arvon-lisäveron piirissä ja että siksi se on siksi “aliverotettu”. Alan yritykset eivät voi vähentää omiin hankintoihinsa sisältyvää alv:ia. Se tuo kustannuksia 300 milj. Suomessa on jo käytössä eräitä vakuutuspalveluja koskeva vakuutusmaksuvero, joka on arvonlisäveron suuruinen. Se rasittaa vakuutusyrityksiä ja niiden asiakkaita. Vuonna 2017 veron tuotto valtiolle oli vajaa 800 milj.
  34. 34. Finanssiala – uudistuvan alan ääni

×